Haalarikansan heimosota

"Voiko tuota paskaa todella opiskella", sanoi metsätieteilijä teologille.

Opiskelijat tuntevat usein ylemmyyttä toisiaan kohtaan. Haalareihin pukeutuvat örveltäjät ovat taideaineen snobista alempaa kastia ja teekkarista humanistit kuuluvat samaan joukkoon kuin ufotutkijat ja vyöhyketerapeutit.

Sosiologi Oili-Helena Ylijoki vertaa väitöskirjassaan Akateemiset heimot ja noviisien sosialisaatio eri tieteenaloja heimoihin, joilla on omat perinteensä, vihollisensa ja käsityksensä muista heimoista. Heimot taistelevat keskenään elintilasta. Professorit ovat heimopäälliköitä ja uudet opiskelijat joutuvat sopeutumaan heimon riitteihin tullakseen hyväksytyiksi jäseniksi.

Ylijoen väitöstutkimus osoittaa, kuinka eri aineiden opiskelijat tavoittelevat opiskelussaan eri asioita: toiset haluavat hyvän työpaikan, toiset korkeaa tietoa ja kolmannet parantaa maailmaa. Toisen heimon jäsenestä toisen tavat ja rituaalit voivat tuntua kummallisilta.

"Me ja muut asettelu on tärkeää. Selvittämällä suhteet muihin määritellään mitä halutaan olla ja mitä ei haluta olla", Ylijoki sanoo.

Teekkari: "Ekonomit ovat käyttökelvottomia"

Kauppatieteen opiskelijoista ei teekkarin mukaan ole mitään hyötyä. "Suurin osa ekonomeista on töissä teollisuudessa, jossa pitäisi tajuta muustakin kuin rahasta. He ovat turha palkkaerä, joista koituu vain kuluja."

Teekkari tuntee sympatiaa luonnontieteen opiskelijoita. He ovat hänestä aliarvostettuja ja heidän pitäisi olla tärkeämmissä tehtävissä. Esimerkiksi hyville matemaatikoille olisi teollisuudessa käyttöä.

Valtiotieteilijä/humanisti: "Lääkis on ammattikoulu"

Hänestä valtsika on jakautunut kahtia: hyötytieteisiin ja kunnianhimoisiin pyrkyritieteisiin. Pyrkyritieteisiin kuuluvat poliittinen historia, kansantaloustiede ja valtio-oppi, joiden opiskelijat haluaisivat olla pikemmin menestyviä oikislaisia kuin valtiotieteilijöitä. Valtsikalaiset pyrkivät peittele-mään maalais- ja työläistaustaansa puhumalla Bourdieusta ja kuuntelemalla katu-uskottavaa musiikkia.

Lääketieteen opiskelijat ovat Kotron mukaan kilttejä pipetoijia, jotka ovat liittoutuneet teekkareiden kanssa.

"Lääkis on oikeastaan ammattikoulu, jolla ei ole mitään tekemistä yliopiston kanssa. Lääkisläisiä ottaa päähän se, että he ovat erillään sekä fyysisesti että henkisesti kaikista muista tiedekunnista. Kerran sovin tapaamisen viisi vuotta lääketiedettä opiskelleen ystäväni kanssa yliopiston päärakennukselle. Tämä kysyi, missä on päärakennus!"

Samankaltaisten aineiden edustajat, kuten psykologit ja sosiaalipsykologit, eivät tule toimeen keskenään. Psykologeja kuvaa pyrkimys ymmärtää kaikkea. Kun Kotro osallistui kliinisen psykologian luennolle, opettaja ehdotti heti alkuun, että nyt käydään kaikkien mielenterveysongelmat läpi. Keskustelun lopulla terapeuttiopettajakin kiemurteli, koska ihmisillä oli niin pahoja ongelmia. Kauppakorkeakoululla ei ole mitään tieteellistä substanssia. Siellä käydään luennoilla, jossa heijastetaan kalvolle laatikoita, joissa lukee asiakaspalvelu, ja josta menee hen-kilöstökehityslaatikon kautta nuoli sisäiseen kasvuun.

Kauppatieteilijä: "Luonnontieteilijät ovat nynnyjä"

"Luonnontieteilijät ovat... miten nyt nynnyn kauniisti sanoisi? He ovat sisäänpäinlämpiäviä, hiljaisia ja ahkeria."

Teekkareiden isät ovat insinöörejä ja teekkarit ovat lähes aina miehiä. Kun he aloittavat opiskelunsa, he vapautuvat kodin kurista ja heidän täytyy ottaa parissa vuodessa elämästään ilo irti. Sen jälkeen he kangistuvat työelämän palvelijoiksi täyttäen kaikkien odotukset.

Kauppakorkeassa taas ollaan erittäin päämäärätietoisia, täytetään suvun odotukset ja ollaan rationaalisia. Mitään korkeita päämääriä ei haeta, sillä opiskelun tarkoitus on pääsy rahakkaisiin työpaikkoihin. Tieteestä ei olla kiinnostuneita, kaikesta pitää tulla suora käytännön hyöty.

Teologi: "Humanistit käyttävät maalaisjärkeä"

Luonnontieteilijät ovat täsmällisiä ja kiinnostuneita ympäristöstään, vaikka elävätkin omissa kaavoissaan, uskoo teologiaa opiskeleva Sami Tammisalo. "Teekkarit ovat kovia juhlijoita, kuten myös valtiotieteen opiskelijat. Osaavat he varmasti myös opiskella, mutta he kantavat enemmän huolta juhlimisesta. Perusteekkari on rento ja iloinen."

Kauppakorkealainen on fiksu ja filmaattinen ja arvostaa omaa opiskeluahjoaan. Joukosta löytyy varmasti myös ahneita markkinamiehiä.

"Ne humanistit, joita olen tavannut, ovat samantyylisistä asioista kiinnostuneita kuin teologit. He ovat rauhallisia maalaisjärjellä pohtijoita. He miettivät asioita, joista voi olla montaa mieltä", Tammisalo vertaa.

Oikeustieteilijä: "Teekkarit eivät hyväksy erilaisuutta"

Kauppatieteilijät ovat perinteisesti lähellä oikislaisia. Kyse on lähinnä siitä, että molemmat ymmärtävät talouden realiteetit. Kauppakorkeassa jakkupukuun ja helminau-hoihin pukeutuminen on vielä tärkeämpää kuin oikiksessa.

Teekkarit ovat konservatiivisia. Heidän arvonsa ovat perinteisiä, erilaisuutta ei hyväksytä. Teekkarit ovat aina olleet aktiivisia reserviläisiä, mutta esimerkiksi teekkarien homojärjestö on vasta perustettu.

"Isäni oli insinööri, olen käynyt Rukin, haluan rivitalon Espoosta, kaksi lasta, koiran ja auton pihalle", sanoisi London jos olisi teekkari.

Matemaattis-luonnontieteellisen opiskelijat ovat niitä, jotka harrastavat kaikkea hihhulimaista: scifia, fantasiaa ja larppausta. He opiskelevat kaikkea, joka on mahdollisimman kaukana todellisuudesta. Heistä tulee joko tutkijoita tai menestyviä huippumatemaatikkoja, jotka ansaitsevat paljon.

"Teatterikorkean opiskelijoissa arvostan sitä, että joku pystyy luomaan oikeasti jotain uutta. Oikislaiset eivät koskaan luo mitään uutta. Hyvä olisi, jos he vielä pystyisivät myymään teoksensa niin, että tulisivat sillä toimeen."

Lääkisläinen: "Kasvatustieteilijät pääsevät helpolla"

Maatalous-metsätieteelliseen tullaan Helsingin ulkopuolelta. Luiro kutsuu tiedekuntaa lehmä- ja meh-täpuoleksi. Metsäekonomeille on teollisuudessa kysyntää, mutta loput opiskelijat kulkevat metsässä merkkailemassa puita. Tiedekunta on täynnä maatalon poikia ja tyttöjä, jotka ovat tulleet Helsinkiin opiskelemaan palatakseen takaisin kotitilalleen.

"Valtsikalaiset ovat ainoita, jotka yrittävät vielä viritellä jotain politiikkaa yliopistolla. En tiedä voiko poliitikoksi opiskella vaikka ne yrittävät." "Meidän kirurgian apulaisprofessori sanoi, että juristit ja lakimiehet ovat sellaisia, jotka hyötyvät toisten onnettomuuksista ja kärkkyvät niitä. Puhe oli hoitovirheistä. Oikiksen opinnot vaikuttavat todella tylsiltä ja kuivilta."

Teatterin ja muun taiteen opiskelijoissa Luiroa ärsyttää köyhistelyn ihannointi. He haluavat samaistua proletariaattiin ja tehdä kärsimyksistä taidetta. Humanistit kuuluvat samaan kastiin. Boheemius ja kurjuuden ihailu on kuitenkin teennäistä.

"Teatterikorkeakoulussa juostaan kymmenen kilometriä, eletään tonni-kalalla ja ollaan taiteilijoita. Onko siinä mitään järkeä?" Luiro ihmettelee.