Tuulahdus Itämeren ääreltä


Turun Rannikkorykmentti on vastuualueeltaan maavoimien laaja-alaisin joukko-osasto. Sen toiminta-alue ulottuu Morgonlandetista Merikarvialle käsittäen koko Lounais-Suomen rannikon ja saariston. Ahvenanmaalla ei kuitenkaan toimita, koska se on rauhan aikana demilitarisoitu vuoden 1922 sopimuksen mukaisesti.

Suomesta sanotaan, että se on läntisen sivistyksen viimeinen rajapyykki ennen idän suuria erämaita. Läntinen maailmankatsomus eteni maahamme nykyisen Lounais-Suomen kautta Ruotsin halutessa laajentaa valtaansa itään. Alueen väestö ei suinkaan suosiolla hyväksynyt vierasta maahantunkeutujaa ja rakensi puolustautuakseen linnoja ja varustettuja turvapaikkoja. Vanhin niistä on viimeisten tutkimusten mukaan Liedon Vanhalinna, joka on rakennettu jo 500-luvulla.

Vanhalinnaa voidaankin näin sanoa maamme vanhimmaksi rannikon puolustuskeskukseksi. Linnoista huolimatta valloitusretket, kauppa ja kristinuskon leviäminen liittivät Suomen Ruotsin yhteyteen. Hallinnon juurruttamiseksi ja valloitusten varmistamiseksi lounaiseen Suomeen rakennettiin Turun linna.

Jo historiakin osoittaa...

Ruotsin valta sai aikanaan väistyä Venäjän vallan tieltä. Ruotsin pyrkiessä pysäyttämään Venäjän etenemisen Lounais-Suomen saaristossa, meritaisteluissa käytettiin toisinaan laivojen tykistöä, joka oli sijoitettu saariin; venäläiset käyttivät tätä taktiikkaa ensimmäisen kerran jo "hattujen sodassa" Korpoströmin taistelussa 1740-luvulla ja 1800-luvun alkupuolelta lähtien venäläiset jo rakensivat rannikkopattereita mm. Turun sataman suulle.

Venäjän saatua koko Suomen haltuunsa maamme lounaiskolkka ja Ahvenanmaa muuttuivat Venäjän läntiseksi suoja-alueeksi. 1830 venäläiset alkoivat rakentaa Bomarsundin linnoitusta Ahvenanmaalle, jossa käytiin merkittävimmät Krimin sodan taistelut Suomen alueella.

Ranskalais-Englantilainen laivasto-osasto valtasi ja tuhosi sen perusteellisesti 1854. Tämän jälkeen linnoittamistoiminta oli pitkään varsin laimeaa, mutta Venäjän hävittyä Japanin sodan vuosisadan alussa linnakkeiden rakentaminen lähti toden teolla käyntiin.

Lounais-Suomeen syntyivät tällöin mm. Örön, Utön ja Lypertön linnakkeet suojaamaan lounaisimpaa Suomea. Rakentaminen ei ollut turhaa, koska ensimmäisessä maailmansodassa elokuussa 1915 Utön linnake sai tulikasteensa taistellessaan saksalaisen alusosaston kanssa.

Vapausodan jälkeen rannikkotykistön merkitystä tutkittiin jopa komiteoiden voimin. Englantilainen asiantuntijakomitea jopa ehdotti Lounais-Suomen ulkolinnakkeiden purkamista ja hävittämistä. Näin ei kuitenkaan tehty. Itsenäisyyden ensimmäisinä vuosina rannikkotykistön organisaatiota muutettiin varsin nopeassa tahdissa.

Sisukasta joukkoa

Turun Rannikkorykmentin varsinaisen historian voidaan katsoa alkaneen Turun Lohkon perustamisesta 10.9.1939. Sodan mahdollisuuden lisääntyessä linnoittamistöitä tehtiin kovalla kiireellä vuorokauden ympäri. Talvisodan alettua 14.12.1939 Utön linnake löi venäläisen laivasto-osaston tuhoamalla hyökänneen venäläisen hävittäjän.

Jatkosodan merkittävimmät taistelut taas käytiin Bengtskärissä 26.7.1941, jolloin Hangosta hyökännyt maihinnousuosasto yritti valloittaa majakkaluodon ja räjäyttää majakkatornin. Hyökkäys kuitenkin torjuttiin ja majakka seisoo vieläkin paikallaan Pohjoismaiden korkeimpana valomajakkana.

Nykyään Turun Rannikkorykmentti työllistää yli kaksisataa sotilas- ja siviilhenkilöä. Varusmiehiä koulutetaan vuosittain 500 - 700 , samoin reserviläisiä. Linnakkeet ovat omalta osaltaan tukeneet saariston elävänä pitämistä. Ne ovat toistaiseksi pystyneet takaamaan ainakin jonkinlaisen palvelustason ja elämisen edellytykset aina ulkosaaristoon saakka.

Ulkolinnakkeilla eläminen vaatii usein sisukkuutta ja kärsivällisyyttä. Syksyn myrskyissä ja talven tuiskuissa elämä ulkoluodoilla ei ole herkkua. Kaulusta nostamalla ja vetämällä lakin syvemmälle päähän kylläkin yleensä selvitään. Keväällä säät paranevat ja kesällä kaikki onkin jo toisin. Kesällä sitä sitten vieraat päivittelevät, mistä ihmeen syystä linnakkeella oleville maksetaan vielä palkkaakin!

Saaristomerellä linnakkeella palvelu merkitsee myös asumista saaressa. Perheen elämisen edellytysten on oltava saaressa. Lapsille on saatava päivähoito ja jos mahdollista myös mahdollisuus aloittaa koulutie kotisaaressa. Pienten lasten lähettäminen kouluasuntoloihin tappaa nopeasti kenenkä tahansa halun asua saaressa. Usein uran loppupuolella tarve päästä lähemmäksi kaupunkikeskuksia korostuu jo pelkästään lasten opiskelun vuoksi.

Turun Rannikkorykmentissä Utön ja Örön linnakkeita voisi luonnehtia tyypillisiksi ulkolinnakkeiksi. Matka-ajat mantereelle ja Turkuun venyvät useiden tuntien mittaisiksi; kovana jäätalvena matkaan saattaa mennä koko päiväkin. Meri vaikuttaa kaikkeen elämään ja sen todellisen voiman voi tuntea täydellisesti vain ulkolinnakkeella. Ruotsinlaivan keinuvat kokemukset eivät tähän kelpaa.

Osa tykkää, osa ei

Varusmiehelle palvelu ulkolinnakkeella voi olla toiveiden täyttymys tai täydellinen katastrofi. Turussa palvelemaan tottunut varusmies saattaa arvioida siirron Öröseen aiheuttavan sydänpysähdykseen viittaavia piirteitä. Luonnosta kiinnostuneelle sama paikka saattaa olla lähellä maanpäällistä paratiisia. Tarpeet ja toiveet ovat usein erilaisia.

Gyltön linnakkeella kasarmi on rakennettu maan alle. Kasarmiluolassa ovat lähes kaikki tärkeimmät tilat ja palvelut. Majoitustilojen lisäksi sinne on rakennettu poliklinikka, varusvarasto, ruokala, valvontatilat, luokka ja henkilökunnan tarvitsemat tilat. Kun tähän liitetään vielä suorat yhteydet myös taistelutiloihin, voidaan perustellusti puhua omaleimaisesta linnakkeesta.

Gyltössä annetaan peruskoulutuskaudella alokaskoulutusta, erikoiskoulutuskaudella siellä annetaan sekä aliupseerikoulutusta että tykkimieskoulutusta. Pitkälle kehitetyn ase- ja valvontateknologian käytön oppiminen ja karun, lähes puuttoman saariston olosuhteiden tunteminen vaatii perinpohjaista harjaantumista. Kouluttajat ovatkin oman alansa ammattilaisia.

Nykyajan yhteiskunta vaatii ihmisiltä jatkuvaa kouluttautumista ja sopeutumista uusiin tilanteisiin. Aikaisemmin varmoina ja turvallisina pidetyt asiat eivät enää olekaan itsestäänselvyyksiä. Kaikki voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Vaaditaan tehokkuutta, joustavuutta ja synenergiaa.

Raumalaiset tietävät, mitä epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta ovat. Kuuskajaskarin linnakkeen varusmieskoulutuksen lakkauttamisesta on puhuttu kiivasti jo muutamia vuosia. Linnakkeen muuttamista vartiolinnakkeeksi on perusteltu saavutettavilla säästöillä ja rationalisointieduilla.

Päätöstä odotetaan niinkuin on jo odotettu pitkän aikaa. Mielialat vaihtelevat alistuneisuudesta toivoon ja rohkeuteen. Epävarmuus ei kuitenkaan ole lannistanut Kuuskajaskarin henkeä hyvällä huumorilla ja yritteliäällä mielellä saarella tehdään ainakin vielä hyvää työtä ja jos tarvis on vielä tulevaisuudessakin. Kuuskajaskarilaiset toivovat tällä hetkellä varmasti eniten selvää tietoa siitä, mitä tulevaisuus heille tarjoaa.

Hallintomiehet Turussa

Alokaskoulutusta annetaan Gyltön ja Kuuskajaskarin linnakkeilla. Erikoiskoulutuskaudella on mahdollista valita oma koulutushaaransa 25:stä vaihtoehdosta. Turun Rannikkorykmentissä teknillistä ja taktillista erikoiskoulutusta annetaan kaikissa koulutus- ja valmiusyksiköissä. Aliupseerikoulutusta annetaan Gyltöössä.

Rannikkorykmentin hallinto on rykmentin nimen mukaisesti Turussa. Katuosoitteet ovat toisinaan vaihdelleet, mutta aina on kuitenkin oltu Turussa. Esikunta on tällä hetkellä Heikkilän kasarmialueella rakennuksessa, joka valmistui vajaa kymmenen vuotta sitten. Esikunnan tehtävät keskittyvät johtamisen ja suunnittelun problematiikan sekä arjen ongelmien selvittelyyn.

Merivalvontakeskus toimii rykmentin esikuntarakennuksessa ja omalta osaltaan varmistaa, että suomalaiset voivat suhtautua luottavaisesti tulevaisuuteensa. Merivalvonta onkin yksi rykmentin tärkeimmistä tehtävistä; sen hyväksi tehdään työtä ympärivuorokautisesti rykmentin linnakkeilla, joissa tilannevalvojat ja merivalvontamiehet valvovat tulijoita ja lähtijöitä.

Heikkilässä on myös rykmentin Huoltopatteri, joka kuljetusvoimallaan yrittää auttaa linnakkeita jokapäiväisessä elämässään. Iskuvoimaa edustaa vuoden alusta todellisen perusyksikön aseman saanut Ohjuspatteri.

Rykmentti on rintamavastuussa jo rauhan aikana ja se toteuttaa tehtäviään yhteistoiminnassa muiden puolustushaarojen ja valvontaviranomaisten kanssa. Rykmentin valmius sekä meripelastuksellisiin että ympäristönsuojelullisiin toimiin on korkea.

Valmiutta tarvitaan jatkuvasti. Yhteistoimintaan kuuluu myös tiivis yhteydenpito alueella sijaitseviijn kuntiin. Sotilas- ja siviiliviranomaisten yhteisenä päämääränä on turvata saaristossa asuvien toimeentulomahdollisuudet ja säilyttää näin saaristo elinkelpoisena.

Hannu Heinonen

Sisällysluettelo

1998 - 2002 © RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERIYHDISTYS RY.