UUTISIA SFS:STÄ 1998
SFS-logo Sivua on päivitetty 1998-12-18

Standardisointi 2000-luvulle

Milloin elinkaariarviointi tulee tehdä?

Luonnokset uusiksi ISO 9000 -standardeiksi julkaistu

Valomainoksista SFS-standardi

Standardeihin liittyvät käsitteet selviksi

Päätetyön hyvä ergonomia parantaa suoritusta ja vähentää virheitä

Pelastusliivien valinnasta ja käytöstä raportti

SFS-opas 1: Kulutustavaroiden käyttöohjeet

Lelujen turvallisuuden perusstandardi uusittu

Standardit osa arkipäivää

Palvelupuhelimessa vastataan loppuvuoden 12.00 - 15.00

Kyrillisten kirjainten translitteroinnin standardi uusittu

Maiden tunnukset ja nimet listattu

Sähkökäyttöisten lääkintälaitteiden turvallisuusvaatimukset

Miukumauku, kissanhäntä vai mikä?

Leikkikentät kuntoon

CE-merkintä terveydenhuollon tuotteissa pakolliseksi

Opas vuoden 2000 ongelmasta selviytymiseen

Miten viittaan sähköisiin dokumentteihin

Kausijulkaisunumeron standardia tarkistettu

Heprean translitteraatiosta suomalainen standardi

Metrologian sanasto uusittu

Metalliteollisuuden standardisoimiskeskuksen uudet Internet-sivut

SFS:n uusitut www-sivut

Standardi ISO 14001 tutuksi

SFS-standardeja yli 10 000 kappaletta

Vuoteen 2000 pitää varautua hyvissä ajoin

Tietotekniikan standardisointi uudistuu

Tuotestandardit vaikuttavat myös ympäristöön

ISO 14000 ja EMAS

SFS-Koulutus Oy


Standardisointi 2000-luvulle

1998-12-18

EU ja Efta isännöivät 15/17 maaliskuuta 1999 järjestettävää suurta seminaaria "Standarization for the 21 st Century". Berliinissä pidettävän tilaisuuden käytännön järjestelyistä vastaa Saksan standardisoimisjärjestö DIN.

Seminaari alkaa yhteisellä iltapäivätilaisuudella. Siinä toimii puheenjohtajana EU:n teollisuusasioita käsittelevän pääosaston kakkosmies Magnus Lemmelin. Luennoitsijat ovat asian kanssa tekemisissä olevien tahojen huippunimiä. Päivän päätteeksi kuullaan komission jäsenen Martin Bangemanin puheenvuoro.

Toinen päivä koostuu neljästä rinnakkaisseminaarista. Niiden teemat ovat EU:n laajentuminen, standardien tunnetuksi tekeminen, maailmankauppa ja standardisointi tulevaisuudessa. Seminaareissa on varattu runsaasti aikaa keskusteluun.

Kolmantena päivänä seminaari jatkuu vielä aamupäivän, jolloin käydään yhdessä läpi eri seminaareissa edellisenä päivänä käyty keskustelu. EU:n teollisuusasioita käsittelevän pääosaston pääjohtaja Stefano Micossin puheenvuoro lounasaikaan päättää seminaarin.

Seminaarilla on omat www-sivut Internetissä osoitteessa www.din.de/eustandconf. Seminaarimaksu on 500 ecua osanottajalta.

Seminaarin esitteen voi tilata SFS-Standardisoinnista, puh. (09) 149 9331/Marja Pietikäinen.


Milloin elinkaariarviointi tulee tehdä

1998-12-11

Standardisoimisliitto on julkaissut tuotteiden elinkaariarviontia käsittelevän standardin SFS-EN ISO 14041. Siinä käsitellään elinkaariarvioinnin tavoitteiden ja soveltamisalan määrittelyä sekä inventaarioanalyysiä. Tavoitteiden ja soveltamisalan määrittely on tärkeä, koska se määrittelee elinkaariarvioinnin toteuttamistarpeen sekä määrää selvitettävän järjestelmän rajat ja lähtötietojen laadun. Inventaarioanalyysiin sisältyy määritellyn selvityksen kannalta tarvittavan tiedon kerääminen.

Inventaarioanalyysin tulkintavaiheessa tietoja arvioidaan joko tavoitteiden ja soveltamisalan tai lisätietojen keruun tai molempien suhteen. Tulkintavaiheen jälkeen ymmärretään paremmin tietojen hyödynnettävyys raportoinnin kannalta.

Standardisoimisliitto julkaisi ensimmäisen elinkaariarviointia käsittelevän standardin viime vuonna. Tämä standardi SFS-EN ISO 14040 käsittelee elinkaariarvioinnin periaatteita ja pääpiirteitä. Elinkaariarvioinnin jatkovaihetta käsittelevät standardit ISO 14042 ja ISO 14043 ovat valmisteilla. Myös standardin ISO 14041 tiettyjen käyttökohteiden inventaarianalyysin käytännön esimerkkejä sisältävä tekninen raportti on työn alla.

ISO 14000 -standardisarjan ensimmäiset ympäristöasioiden hallintaa käsittelevät standardit ISO 14001 ja ISO 14004 ilmestyivät vuonna 1996. Suomalaiset ovat olleet aktiivisesti mukana ISO 14000 -standardien laadinnassa alusta alkaen. Suomessa standardien laadintaa seuraa Standardisoimisliiton tekninen komitea 113.

Standardeja myy Standardisoimisliiton asiakaspalvelu, puh. (09) 149 9331. SFS:n julkaisemissa standardeissa on alkuperäinen englanninkielinen teksti ja sen suomennos. Valmiit ja tekeillä olevat ISO 14000 -sarjan standardit on lueteltu SFS:n www-sivuilla Internetissä osoitteessa www.sfs.fi/standard/tc207.html. Sivuilta löytyy mm. linkki standardeja laativan kansainvälisen komitean www-sivuille.

LISÄTIEDOT

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS
Osastoinsinööri Susanna Vahtila
puh. (09) 1499 3381, sähköposti susanna.vahtila@sfs.fi

OY KESKUSLABORATORIO
DI Tiina Pajula
puh. (09) 437 1273, sähköposti tiina.pajula@kcl.fi

SFS-EN ISO 14041 Ympäristöasioiden hallinta. Elinkaariarviointi. Tavoitteiden ja soveltamisalan määrittely sekä inventaarioanalyysi 1998. 39 s.

SFS-EN ISO 14040 Ympäristöasioiden hallinta. Elinkaariarviointi. Periaatteet ja pääpiirteet. 1997. 23 s.


Luonnokset uusiksi ISO 9000 -standardeiksi julkaistu

1998-12-08

Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO on julkaissut ensimmäiset luonnokset uusiksi ISO 9000 -sarjan perusstandardeiksi. Runsaat kymmenen vuotta sitten ilmestyneet standardit ovat nykyisin maailman tunnetuimmat standardit.

Standardisoimisliitto on julkaissut suomeksi laatujärjestelmien vaatimuksia käsittelevän komitealuonnoksen ISO/CD1 9001 ja laatujärjestelmän rakentajan tueksi tarkoitetun komitealuonnoksen ISO/CD1 9004. Sanastoa käsittelevä kolmas komitealuonnos ISO/CD1 9000 on saatavissa vain englanniksi. Uusien standardien arvioidaan valmistuvan vuonna 2000. Ne tulevat korvaamaan lähes koko nykyisen 21-osaisen standardisarjan. Niitä voi jo nyt ryhtyä käyttämään hyväksi laatujärjestelmän kehittämisessä.

Standardeihin on tulossa lukuisia parannuksia. Niissä lähtökohtana on prosessiperiaate. Standardit tulevat sisältämään jatkuvan parantamisen periaatteen. Standardit tulevat käsittelemän myös esimerkiksi asiakastiedotusta, tiedon hallintaa, asiakastyytyväisyyttä ja koulutuksen tehokkuutta. Rakenteeltaan ja ilmaisultaan standardit tulevat olemaan olennaisesti nykyistä selvempiä. Dokumentointi tulee uusissa standardeissa olemaan vähemmän korostetusti esillä. Standardiluonnoksissa käsitteet ovat monilta osin entistä selkeämpiä ja helpommin ymmärrettäviä.

Standardi ISO 9001 tulee ilmestyessään korvaamaan standardit ISO 9001, ISO 9002 ja ISO 9003. Nämä standardit on tehty organisaatioiden laatujärjestelmien sertifiointia varten. Maailmalla on sertifioitu jo runsaat 200 000 laatujärjestelmää. Suomessa sertifioituja laatujärjestelmiä on yli 1000.

Standardisoimisliiton omistama SFS-Koulutus Oy järjestää seminaarin ISO 9000 -stanardeista 15. joulukuuta. Tammikuussa 1999 se järjestää useita seminaareja aiheesta.

Komitealuonnokset ovat saatavissa Standardisoimisliiton asiakaspalvelusta, puh. (09) 149 9331.

LISÄTIEDOT

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS
Osastoinsinööri Susanna Virkajärvi
Puh. (09) 1499 3368

SFS-KOULUTUS OY
Toim. joht. Ulf Westerberg
Puh. (09) 1499 3447

ISO/CD1 9001:fi Laadunhallintajärjestelmät. Vaatimukset 59 s.
ISO/CD1 9004:fi Laadunhallintajärjestelmät. Suuntaviivat 95 s.


Valomainoksista SFS-standardi

1998-11-25

Eurooppalainen sähköalan standardisoimisjärjestö CENELEC on saanut valmiiksi standardin EN 50107 "Signs and luminous-discharge-tube installations operating from a no-load rated output voltage exceeding 1 kV but not exceeding 10 kV". Se on nyt käännetty ja Standardisoimisliitto julkaissut sen sekä suomen- että englanninkielisenä standardina SFS-EN 50107 "Valomainokset ja valopurkaus-putkien asennukset yli 1 kV mutta alle 10 kV tyhjäkäyntijännitteellä". Standardissa on 33 sivua.

Standardi perustuu brittistandardiin BS 559. Sen on laatinut vuonna 1990 perustettu CENELECin projektiryhmä BTTF 60-2. Standardi määrittelee vaatimukset ja asennustavat valomainosten ja valopurkausputkien sähköisille komponenteille sekä johdotukselle, nimellisen toisiopuolen tyhjäkäyntijännitteen ollessa yli 1 000 V, mutta alle 10 000 V.

Standardin soveltamisalue käsittää asennukset, joita käytetään julkisivuissa, koristeena tai yleiseen valaistustarkoitukseen joko ulkona tai sisällä. Tämänlaiset valomainokset tai putkiasennukset voivat olla joko kiinteitä tai siirrettäviä. Niihin tuleva pienjännitteinen (LV) tai pienoisjännitteinen virta (ELV) syötetään joko muuntajasta, vaihtosuuntaajasta tai taajuusmuuttajasta.

Standardin soveltamisalueen yhteydessä huomautetaan, että vaikka vaatimukset tässä standardissa eivät ole tarkoin täsmennettyjä, kiinnitetään kuitenkin huomiota, että on tarpeen toteuttaa tarkoituksenmukainen kunnossapito-ohjelma kaikille valomainoksien ja valoputkien asennuksille. Kunnossapito-ohjelmaan sisällytettyjen tarkastus- ja testausvaatimuksien olisi seurattava tarkasti ohjeita, jotka on annettu standardin kohdassa 18.

Standardissa viitattua CENELECin harmonisointiasiakirjaa HD 384 (sarja) vastaavan Sähkötarkastuskeskuksen julkaisun A2 "Rakennusten sähköasennukset" julkaiseminen standardisarjana on myös valmisteilla. SFS-EN 50107 korvaa em. julkaisun A2 kohdan 805.

LISÄTIEDOT

SUOMEN SÄHKÖTEKNILLINEN STANDARDISOIMISYHDISTYS SESKO
Tapio Viitanen puh. (09) 696 391

SFS-EN 50107 "Valomainokset ja valoputkien asennukset yli 1 kV, mutta alle 10 kV tyhjäkäyntijännitteellä". 33 s. Hinta 235 mk (+ toim. kulut 55 mk)


Standardeihin liittyvät käsitteet selviksi

1998-10-30

Laatujärjestelmien ja ympäristöjärjestelmien yleistymisen myötä yhä useammat joutuvat miettimään käsitteitä standardi, sertifikaatti ja akkreditointi. Mistä tarkalleen ottaen on kysymys? Täsmällinen vastaus kysymykseen löytyy Standardisoimisliiton juuri julkaisemasta standardisoinnin yleissanastosta SFS-EN 45020

Standardi on virallisen määritelmän mukaan konsensukseen perustuva, tunnustetun elimen hyväksymä normatiivinen asiakirja, joka esittää yleistä ja toistuvaa käyttöä varten sääntöjä, ohjeita tai ominaispiirteitä toiminnoille tai niiden tuloksille optimaalisen järjestyksen saavuttamiseksi tietyssä tilanteessa.

Konsensus puolestaan määritellään yhteisymmärrykseksi, jolle on ominaista, että mikään tärkeä eturyhmä ei ole oleellisissa asioissa pysyvästi eri mieltä ja jossa pyritään ottamaan huomioon kaikkien osapuolten näkökannat ja sovittelemaan mahdolliset ristiriitaiset mielipiteet. Konsensuksen ei siten tarvitse merkitä yksimielisyyttä. Normatiivinen asiakirja on asiakirja, joka antaa sääntöjä, ohjeita tai ominaispiirteitä toiminnoille tai niiden tuloksille.

Sertifiointi on menettely, jolla kolmas osapuoli antaa kirjallisen varmistuksen siitä, että tuote, menetelmä tai palvelu on määriteltyjen vaatimusten mukainen. Sertifikaatti on puolestaan sertifiointijärjestelmän sääntöjen mukaisesti annettu asiakirja, jolla vahvistetaan, että asianmukaisesti yksilöity tuote, menetelmä tai palvelu on tietyn standardin tai muun normatiivisen asiakirjan mukainen.

Kolmas osapuoli on henkilö tai elin, jonka tunnustetaan olevan riippumaton asianosaisista kyseessä olevassa asiassa.

Akkreditointi on menettely, jolla toimivaltainen elin muodollisesti toteaa, että jokin elin tai henkilö on pätevä suorittamaan tiettyjä tehtäviä.

Standardisoimisliiton julkaisema sanasto sisältää eurooppalaiseksi standardiksi vahvistetun kansainvälisten standardisoimisjärjestöjen ISOn ja IEC:n vuonna 1996 julkaiseman Guide 2:n englanninkielisen tekstin ja sen suomennoksen. Termit esitetään standardissa suomeksi, englanniksi, ranskaksi, saksaksi, ruotsiksi ja venäjäksi.

Julkaisun tavoitteena on lisätä standardien laadinnassa mukana olevien tahojen keskinäistä yhteisymmärrystä. Tarkoituksena on myös antaa käyttöön sopiva lähde opetusta ja viittauksia varten.

Standardia myy Standardisoimisliiton asiakaspalvelu, puh. (09) 149 9331.

LISÄTIEDOT

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS
Osastoinsinööri Katri Valli
Puh. (09) 1499 3371, Sähköposti kv@sfs.fi

SFS-EN 45020 Standardisointi ja siihen liittyvä toiminta. Yleissanasto. 45 s.


Päätetyön hyvä ergonomia parantaa suoritusta ja vähentää virheitä

1998-10-23

Standardisoimisliitto on julkaissut suomeksi näyttöpäätteillä tehtävän toimistotyön ergonomiaa käsittelevän kansainvälisen standardin dialogin periaatteita käsittelevän osan (SFS-EN ISO 9241-10). Aiemmin on jo julkaistu suomeksi standardin ykkösosa, jossa esitellään koko 17-osainen standardi. Muita standardin osia ei ole suomennettu. Hyvä ergonominen suunnittelu on tärkää kaikissa ihmisen käyttöön tarkoitetuissa tuotteissa ja järjestelmissä. Järjestelmän ergonomisten ominaisuuksien parantaminen parantaa suoritusta, vähentää virheitä ja epämukavuutta sekä minimoi terveys- ja turvallisuusriskejä.

Dialogin periaatteita käsittelevä osa on tehty erityisesti ohjelmistosuunnittelijoita ja hankkijoita varten. Dialogi on standardissa määritelty käyttäjän ja järjestelmän vuorovaikutukseksi erityisen päämäärän saavuttamiseksi. Standardiin on kerätty hyvälle dialogille tyypillisiä ominaisuuksia. Seitsemän periaatteen on todettu olevan tärkeitä dialogin suunnitelussa ja arvioinnissa. Periaatteet ovat sopivuus työtehtävään, itsekuvautuvuus, hallittavuus, yhdenmukaisuus käyttäjän odotuksiin nähden, virheiden sieto, sopivuus yksilöllistämiseen ja sopivuus oppimiseen.

Pitkään tekeillä olleesta standardista on tänä vuonna saatu valmiiksi 6 osaa. Kaikkiaan valmiina on jo 13 osaa. Viimeksi on valmistunut työpisteen järjestelyjä ja työasentoja käsittelevä osa 5. Siinä määritellään, millaisessa työpisteessä voidaan omaksua mukava ja tehokas työasento. Siinä annetaan esimerkiksi suosituksia katselukulmista ja istuimen sekä työpöydän ominaisuuksista.

Tänä vuonna ovat valmistuneet myös näppäimistön mittojen vaatimuksia käsittelevä osa 4, näytön vaatimuksia heijastuksen suhteen käsittelevä osa 7, käytettävyyden määrittelyä ja arviontia käsittelevä osa 11, käyttäjäopastusta käsittelevä osa 13 sekä lomakedialogia käsittelevä osa 17, joka pureutuu lomakkeen muotoon, tulostukseen, syöttöön ja ohjelmassa liikkumiseen liittyviin tekijöihin.

Sekä standardin suomeksi julkaistut osat että alkuperäiset englanninkieliset osat ovat saatavissa Standardisoimisliiton asiakaspalvelusta, puh. (09) 149 9331, faksi (09) 146 4914, sähköposti sales@sfs.fi, kotisivu http://www.sfs.fi/.

LISÄTIEDOT

Metalliteollisuuden Standardisoimiskeskus
Aarre Viljanen, puh. (09) 192 3294
sähköposti: aarre.viljanen@met.fi

Työterveyslaitos
Jouni Lehtelä, puh. (09) 47 471
sähköposti: jouni.lehtela@occuphealth.fi

SFS-EN ISO 9241-10 Näyttöpäätteillä tehtävän toimistotyön ergonomiset vaatimukset. Osa 10: Dialogin periaatteet. 22 s.

SFS-EN ISO 9241-1 Näyttöpäätteillä tehtävän toimistotyön ergonomiset vaatimukset. Osa 1: Standardisarjan johdanto. 15 s.


Pelastusliivien valinnasta ja käytöstä raportti

Standardisoimisliitto on julkaissut suomeksi tunnuksella CR 13033:fi eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CENin teknillisen raportin: "Henkilökohtaiset suojaimet: Pelastusliivit ja kelluntapukineet. Pelastusliivien valinta ja käyttö". Suomennos sisältää myös alkuperäisen englanninkielisen tekstin.

Tämä opas on tarkoitettu apuvälineeksi pelastusliivien käytöstä vastuussa oleville sekä pelastusliivien ja kelluntapukineiden ostoa harkitseville. Opas sisältää ohjeita pelastusliivien ja kelluntapukineiden valitsemiseksi ja käyttämiseksi.

Suojaimien mukana tulee runsaasti informaatiota kiinteillä ja irrallisilla lapuilla. Informaatiota annetaan myös suullisesti suojainta valittaessa. Pelastusliivien ja kelluntapukineiden käytön kannalta on kuitenkin erittäin tärkeätä varmistua ostohetkellä, että suojaimet ovat käyttömukavat, jolloin niitä tulee myös käytettyä.

Pelastusliivien ja kelluntapukineiden jaottelu:

50 N kelluntapukineet
- tarkoitettu hyville uimareille, lähellä rantaa tai muuta apua
- hinnaltaan edullisia, kevytrakenteisia

100 N pelastusliivit
- jos on olemassa riski joutua odottamaan pelastajia suojaisessa ja tyynessä vedessä

150 N pelastusliivit
- tarkoitettu avomerelle ja koviin sääolosuhteisiin
- liivi kääntää tajuttoman selkäasentoon

275 N pelastusliivit
- tarkoitettu avomerikäyttöön
- soveltuu ihmisille, joilla on mukana esim. raskaita työkaluja vyöllä
- soveltuu myös silloin jos vaatteet sitovat runsaasti ilmaa ja haittaavat liiviä kääntämään ihmistä selkäasentoon

Julkaisua myy Standardisoimisliiton asiakaspalvelu, puh. (09) 149 9331.

Lisätiedot tutkija Jarkko Halonen
Kuluttajavirasto
Puh. (09) 77 261


SFS-Opas 1: Kulutustavaroiden käyttöohjeet

1998-10-13

Kulutustavaroiden käyttöohjeet -opas sisältää kansainvälisen ISO/IEC Guide 37:1995 suomenkielisen käännöksen, jonka on julkaissut Suomen Standardisoimisliitto.

Käyttöohjeet opastavat käyttäjää tuotteen oikeassa ja turvallisessa käytössä. Ohjeet voidaan sijoittaa itse tuotteeseen, sen pakkaukseen tai oheismateriaaliin.

Yleisluontoinen opas esittää yleisiä periaatteita ja yksityiskohtaisia neuvoja kulutustavaroiden käyttäjille tarpeellisten tai avustavien ohjeiden suunnitteluun ja laadintaan. Se on tarkoitettu

- tuotesuunnittelijoille, valmistajille, teknisille piirtäjille tai muille tällaisten ohjeiden laatijoille
- kulutustavaroiden standardeja laativille komiteoille
Käyttöohjeet kuuluvat olennaisena osana tuotteeseen. Käyttöohjeiden tulee korostaa tuotteen oikeaa käyttöä ja ehkäistä vaaratilanteisiin johtavaa väärinkäyttöä.

Käyttöohjeiden suunnitteluun ja laadintaan annetaan mm. seuraavia neuvoja:

- miten tuote määritellään
- kirjaintyypin ja -koon vaikutuksesta, värien ja kontrastien käytön merkityksestä
- käyttöohjeen loogisesta etenemisestä periaatteella "LUE ENSIN, TOIMI SITTEN"
- sanojen ja teknisten termien käytöstä niin, että maallikkokin ymmärtää
- miten useampaa kuin yhtä kieltä sisältävät käyttöohjeet saadaan selkeiksi
- kuvien ja graafisten tunnuksien yksiselitteisyydestä sekä sisällysluettelon merkityksestä
- miten varoitusmerkinnöistä saadaan tehokkaita
- näkö- ja kuulohavaintoon perustuvien signaalien käytöstä
- käyttöohjeiden elinkaaresta

Kulutustavaroiden käyttöohjeet -opas esittää liitteessään sovellutusohjeet, miten viitteellisten tarkistus- ja arviointiluettelojen avulla voidaan arvioida käyttöohjeita.

Työtehoseuran tekemissä kotitalouskoneita koskevissa vertailututkimuksissa käyttöohjeet on aina arvioitu oleellisena osana tuotetta. Oppaassa esitettyjä arviointiperusteita on sovellettu tutkimuksissa jo niiden luonnos- ja lausuntovaiheessa, jolloin on voitu vaikuttaa myös oppaan sisältöön yhteistyössä Kuluttajaviraston kanssa.

Opasta on sovellettu myös parhaillaan päättyvässä Työtehoseuran kotitalouskoneiden käyttöturvallisuutta edistävässä tutkimuksessa, jossa on selvitetty erityyppisten kotitalouskoneiden myyntiesitteistä ja käyttöohjeista turvallisuustekijät.

Julkaisua myy Standardisoimisliiton asiakaspalvelu, puh. (09) 149 9331. Lisätiedot

Johtava tutkija Anneli Reisbacka, Työtehoseura
Puh. (09) 2904 1200


Lelujen turvallisuuden perusstandardi uusittu

1998-10-13

Lelujen turvallisuuden eurooppalainen perusstandardi EN 71-1 "Lelujen turvallisuus. Mekaaniset ja fysikaaliset ominaisuudet" on uusittu.

Standardi on aiempaa huomattavasti laajempi. Standardissa asetetaan melurajoja eri leluille. Testausmenetelmiä on standardissa parannettu.

Standardia voi ryhtyä noudattamaan heti. Standardin aiempi vuodelta 1989 oleva versio on kuitenkin voimassa vuoden 2001 tammikuun loppuun, johon asti valmistajat voivat noudattaa uutta tai vanhaa standardia.

Lelujen turvallisuudelle on asetettu yleisvaatimukset EU:n leludirektiivissä. Se on saatettu Suomessa voimaan lailla lelujen turvallisuudesta. Direktiiviin liittyy kaikkiaan seitsemän standardia. Tuotteet, jotka valmistetaan näiden standardien mukaan, täyttävät myös leludirektiivin vaatimukset.

Euroopan unionissa leluja valmistaa 2 000 yritystä. Ala työllistää suoraan yli 100 000 ihmistä. EU-maissa myydään leluja vuosittain 70 miljardin markan edestä. Suomessa leluja myydään 1 miljardin markan edestä vuosittain. Suomessa lelut ovat suurimmaksi osaksi tuontitavaraa.

Standardin EN 71-1 englanninkielinen teksti on jo saatavilla Standardisoimisliiton asiakaspalvelusta, puh. (09) 149 9331. Suomeksi standardi julkaistaan alkuvuonna.

LISÄTIEDOT

Kuluttajavirasto
Tuoteturvallisuusinsinööri Eeva Kelloniemi
puh. (09) 77 261


Standardit osa arkipäivää

1998-10-09

Kansainvälistä standardien päivää vietetään 14. lokakuuta jo 29. kerran. Kansainväliset standardisoimisjärjestöt ISO, IEC ja ITU ovat valinneet tämänvuotisen päivän teemaksi Standards in Daily Life - Standardit osa arkipäivää.

Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että kaikki hyötyvät standardeista, useimmiten kuitenkin tietämättään. Tekniset standardit eivät tule ensimmäisenä mieleemme kun ajattelemme arkielämää, vaikka jokapäiväisessä elämässä hyödynnämme jatkuvasti kansainvälisiä standardeja. Ne tekevät elämän turvallisemmaksi, terveellisemmäksi ja mukavammaksi. Standardit merkitsevät myös laatua ja taloudellisia etuja.

Koneitten, järjestelmien tai laitteistojen moitteeton toiminta yhdessä on monesti kansaivälisten standardien ansiota. Kansainvälisten symbolien ansiosta pakkausten käsittelymerkit, sähkölaitteiden kuvatunnukset ja autojen hallintalaitteiden symbolit ymmärretään kaikkialla maailmassa kielitaidosta riippumatta.

Kansainvälisen standardien päivän ajankohta johtuu siitä, että 14. lokakuuta vuonna 1946 kaikkiaan 25 maan edustajat kokoontuivat Lontooseen ja päätivät perustaa kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn. Sen tehtäväksi määriteltiin teollisuuden standardien yhtenäistäminen ja kansainvälinen yhteistyö alalla.

Päivän vietolla halutaan kiinnittää huomiota maailmanlaajuisen standardisoinnin merkitykseen. Sillä tuodaan myös esille tuhansien vapaaehtoisten työn merkitystä standardisoinnissa.

ISOlla on runsaat 120 jäsentä. Suomi on ollut ISOn täysjäsen järjestön perustamista lähtien. ISO-standardeja oli viime vuoden lopussa 11 258 käsittäen 299 062 sivua tekstiä englanniksi ja ranskaksi. IEC-standardeja oli vuoden 1997 lopussa 4 048 kappaletta. IECllä on 57 jäsentä.

Maassamme standardisoinnin keskusjärjestönä on Suomen Standardisoimisliitto SFS. SFS-standardeja on voimassa runsaat 10 000 kappaletta. SFS-standardit perustuvat nykyisin suurimmaksi osaksi eurooppalaisiin tai maailmanlaajuisiin standardeihin.

SFS:n kotisivu Internetissä on http://www.sfs.fi/. SFS:n julkaisemat standardit löytyvät suurimmista kirjastoista eri puolilla maata.

ISO International Organization for Standardization, kansainvälinen standardisoimisjärjestö

IEC International Electrotechnical Commission, kansainvälinen sähköalan standardisoimisjärjestö

ITU International Telecommunication Union, kansainvälinen televiestintäliitto


Palvelupuhelimessa vastataan loppuvuoden 12.00 - 15.00

1998-10-08

SFS:n asiakaspalvelun palvelupuhelimen aukioloaika on tilapäisesti muuttunut. Numerossa 9600 7199 (13,90 mk/min + ppm) vastataan standardeihin liittyviin kysymyksiin loppuvuoden ajan poikkeuksellisesti kello 12.00 - 15.00.

Ensi vuoden alusta alkaen jatkamme entiseen tapaa eli palvelemme Teitä jälleen kello 9.00 - 16.00.

Hyvää syksyn jatkoa toivottaa SFS:n asiakaspalvelu


Kyrillisten kirjainten translitteroinnin standardi uusittu

1998-09-30

Standardisoimisliitto on vahvistanut standardin SFS 4900 Kyrillisten kirjainten translitterointi. Slaavilaiset kielet. Standardi korvaa aiemman vuonna 1983 asiasta vahvistetun standardin.

Standardi on uusittu siitä syystä, että esikuvajulkaisu on uusittu. Standardi perustuu kansainvälisiin standardeihin ISO 8859-2 vuodelta 1987 ja ISO 9 vuodelta 1995.

Standardissa esitetään kaksi vaihtoehtoista venäjän translitterointitapaa tekstin tarkoituksen ja lukijakunnan mukaan. Nämä ovat kansallinen (suomalainen) translitterointi ja kansainvälinen translitterointi.

Venäjän kansainväliseen translitterointiin on tullut muutamia muutoksia. Kansalliseen translitterointiin ei standardissa sen sijaan ole tullut muutoksia.

Kansainvälisessä translitteroinnissa kullakin kyrillisellä kirjainmerkillä on aina sama latinalainen vastine ympäristöstä riippumatta. Se ei yksinkertaista sanoja esimerkiksi päätteiden osalta. Kokonaisten lauseiden ja tekstikatkelmien translitteroinnissa tämä on tärkeä ominaisuus.

Kansallinen translitterointi käyttää kyrillisten kirjainten vastineina suomen kielessä yleensä käytettäviä kirjainmerkkejä. Siinä otetaan jonkin verran huomioon venäjän kielen kirjainten äännearvoja. Kansallinen translitterointijärjestelmä soveltuu nimien ja yksittäisten sanojen sekä muutamien sanojen mittaisten tekstikatkelmien translitteroimiseen siten, että niitä voidaan käyttää suomenkielisessä tekstissä. Kansallinen translitterointi noudattaa suomen kielen lautakunnan 7. lokakuuta 1977 hyväksymää suositusta.

Kansallinen ja kansainvälinen translitterointistandardi eivät siis ole keskenään kilpailevia standardeja vaan muodostavat toisiaan täydentävän parin eri tarkoituksia varten.

Venäjän translitteroinnin lisäksi standardi käsittelee bulgarian, makedonian, serbian, ukrainan ja valkovenäjän translitterointia. Näiden muiden slaavilaisten kielten osalta translitterointiin on tullut joitain muutoksia.

Standardissa on seitsemän sivua ja sitä myy SFS:n asiakaspalvelu, puh. (09) 149 9331.

LISÄTIEDOT

Eduskunnan kirjasto
Riitta Siunala
puh. (09) 432 3328

SFS 4900 Kyrillisten kirjainten translitterointi. Slaavilaiset kielet. 2. p. 7 s.


Maiden tunnukset ja nimet listattu

1998-09-30

Kreikan virallinen pitkä nimi on nyt Kreikan tasavalta entisen Helleenien tasavallan sijaan. Yhdistyneen kuningaskunnan rinnakkaisnimiin on lisätty Britannia.

Tiedot käyvät ilmi juuri ilmestyneestä maiden tunnuksia käsittelevän standardin viidennestä painoksesta. Standardissa (SFS-EN ISO 3166-1) maille on annettu kolme tunnusta: kaksikirjain-, kolmikirjain- ja numerotunnus. Standardista käy ilmi myös eri maiden nimien oikeinkirjoitus.

Euroopan valtioitten osalta standardiin on lisätty entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia. Makedonian tunnus on MK tai MKD. Kongon demokraattisen tasavallan tunnus on CD tai COD entisen ZR tai ZAR sijaan. Muut muutokset ovat tarkistuksia Euroopan ulkopuolisten maiden lyhyisiin ja virallisiin pitkiin nimiin sekä huomautuksiin. Honkongin osalta on esimerkiksi lisätty huomautus "palautettiin 1. heinäkuuta 1997 Kiinan hallintaan".

Maalla tarkoitetaan standardissa itsenäistä valtiota, siirtomaata (esimerkiksi Ranskan Guayana) tai muuta geopoliittisesti merkittävää erillisaluetta (esimerkiksi Antarktis). Kun YK:ssa oli viime vuoden lopussa 193 jäsenvaltiota, standardissa on maita 237.

Standardinmukaisen tunnukset on tarkoitettu "maailmanlaajuiseen käyttöön" eli noudatettavaksi aina kun maiden koko nimen käyttö on hankalaa, esimerkiksi Internet-osoitteissa, kulkuneuvoissa, kansainvälisten urheilukilpailujen tulosluetteloissa tai monikielisten kartastojen nimihakemistoissa.

Kirjaintunnukset perustuvat yleensä maan englanninkieliseen nimeen. Suomen tunnus on täten FI tai FIN.

Tunnusten lisäksi standardi on käyttökelpoinen lähde suomenkielisten maannimien oikeinkirjoitusoppaana. Työryhmässä, joka on tarkastanut standardin luettelo-osan, oli jäsenenä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen edustaja, joten nimistöä voi pitää tutkimuskeskuksen tämänhetkisenä suosituksena. Kustakin maasta annetaan mikäli mahdollista sekä lyhyen nimen suomennos että pitkän, virallisen nimen suomennos.

Standardista löytyvät myös maiden englanninkieliset lyhyet nimet alkuperäisstandardin mukaisessa asussa, joka perustuu YK:n nimikäytäntöön. YK:ssa käytetyt nimet puolestaan pohjautuvat niihin nimiasuihin, jotka järjestön pääsihteeri on saanut asianomaisilta hallituksilta.

Standardia myy Suomen Standardisoimisliitto SFS:n asiakaspalvelu, puh. (09) 149 9331. Se on saatavissa disketillä pdf-muodossa sekä perinteisenä painettuna julkaisuna.

LISÄTIEDOT

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS
Myyntiassistentti Sari Rinne
Puh. (09) 149 9331

SFS-EN ISO 3166-1 Maiden ja niiden osa-alueiden nimien tunnukset. Osa 1: Maiden nimien tunnukset 48 s.


Sähkökäyttöisten lääkintälaitteiden turvallisuusvaatimukset

1998-09-18

Standardi sähkökäyttöisten lääkintälaitteiden yleisistä turvallisuusvaatimuksista on uusittu. Suomenkielisenä julkaistu standardi SFS-EN 60601-1 korvaa standardin vuonna 1993 vahvistetun ensimmäisen painoksen ja sisältää siihen tehdyt muutokset. Standardissa on 220 sivua.

Kyseessä on eurooppalaiseksi standardiksi vahvistettu kansainvälinen standardi IEC 60601-1. Standardi ilmestyi alunperin vuonna 1977. Vuonna 1988 IEC julkaisi standardista uusitun painoksen. Standardiin on tehty Euroopassa joitain eurooppalaisen sähköalan standardisoimisjärjestön CENELECin hyväksymiä yhteisiä muutoksia.

Standardin muissa osissa käsitellään eri sähkökäyttöisiä lääkintälaitteita koskevia erityisvaatimuksia. Näitä muita osia ei ole yleensä suomennettu.

Lääkintälaitteiden on täytettävä EU:n lääkinnällisten laitteiden direktiivin (93/42/ETY) vaatimukset. Direktiivin siirtymäaika päättyi kesäkuussa. Direktiivin mukaisten tuotteiden valmistusta helpottamaan on laadittu lukuisia standardeja. Standardi EN 60601-1 on EU:n virallisessa lehdessä mainittu lääkinnällisten laitteiden direktiiviin liittyvä standardi.

Standardia myy Suomen Standardisoimisliiton asiakaspalvelu, puh. (09) 149 9331, sähköposti: sales@sfs.fi, kotisivu: http://www.sfs.fi/. Standardi on saatavissa perinteisenä paperille painettuna julkaisuna sekä disketillä pdf-muodossa.

LISÄTIEDOT

Mika Mutru
Suomen Sähköteknillinen Standardisoimisyhdistys SESKO
puh (09) 696 391

SFS-EN 60601-1 Sähkökäyttöiset lääkintälaitteet. Osa 1: Yleiset turvallisuusvaatimukset. 2 p.


Miukumauku, kissanhäntä vai mikä?

1998-08-27

Sähköpostiosoitteiden ja www-sivujen osoitteiden ilmoittamisesta esimerkiksi yhteystietojen yhteydessä on vahvistettu suositus. Sähköpostiosoitteissa suositellaan käytettäväksi sanaa sähköposti. Internetin www-sivujen osoitteiden yhteydessä suositellaan käytettäväksi sanaa kotisivu. Englanninkielisessä tekstissä vastaavat sanat ovat e-mail ja homepage. Sähköiset yhteystiedot ilmoitetaan siten näin: Sähköposti: sfs@sfs.fi, Kotisivu: http://www.sfs.fi/.

Suositus sisältyy Standardisoimisliiton vahvistamaan standardiin SFS 4175, jossa esitetään suomen yleiskielen numeroiden ja muiden merkkien kirjoitusohjeita. Sähköpostiosoitteessa esiintyvän @-merkin nimeksi on juuri ilmestyneessä standardin neljännessä painoksessa annettu ät.

Kaupparekisterinumerosta voi käyttää lyhennettä krnro. Vastaava ruotsinkielinen lyhenne on HRnr ja englanninkielinen lyhenne Trade Reg. No. Syyskuun 1998 alusta kaikissa osakeyhtiöiden kirjelomakkeissa sekä asiakirjoissa, jotka synnyttävät oikeudellisen sopimuksen kahden tai useamman osapuolen kesken, on oltava mm. kaupparekisterinumero. Kätevintä on lisätä numero kaikkiin yrityksen lomakkeisiin faksilähetteistä alkaen.

Standardissa on nyt kaksi ajatusviivaa: pitkä ja lyhyt. Mukaan on otettu myös suuremmuus- ja pienemmyysmerkit. Ohjeita annetaan myös arvonlisäveronumerosta. Valtakunnalliset yritys- ja palvelunumerot ovat myös uutta standardissa.

Standardi käsittelee myös valuuttojen merkitsemistä. Valuutoista tavallisessa tekstissä käytetään ensisijaisesti valuutan koko nimeä. Tutuimmista valuutoista voi käyttää myös valuutan suomenkieliseen nimeen perustuvaa lyhennettä, jos epäselvyyttä ei synny. Euron lyhenne Suomessa on e. Lyhenteen e rinnalla voi käyttää myös euron kansainvälistä merkkiä, joka uusista ohjelmista löytyy näppäinyhdistelmän AltGr e takaa. Kansainväliset kolmikirjaimiset valuuttakoodit on tarkoitettu käytettäväksi kansainvälisessä liiketoiminnassa, ei tavallisessa yleiskielessä. Jos niitä kuitenkin jostain syystä käytetään, lyhenne kirjoitetaan luvun jälkeen. Ei siis FIM 100 vaan 100 FIM.

Puhelinnumeron yhteydessä voidaan käyttää selvennyksenä sanaa puhelin tai sen lyhennettä puh. tai p. Matkapuhelinnumeron yhteydessä käytetään sanaa matkapuhelin tai lyhennettä matkapuh. tai matkap. Mahdollista on myös käyttää liittymän lajin osoittavia lyhenteitä NMT tai GSM. Telekopionumeron yhteydessä käytetään sanaa telekopio tai faksi tai sen lyhennettä f. Puhelinnumerot ryhmitellään yleensä kolmen tai neljän numeron ryhmiin: 1234, 12 345, 123 456, 123 4567, 1234 5678.

Suuntanumero kirjoitetaan sulkeisiin ja erotetaan liittymänumerosta välilyönnillä: (09) 123 4567. Kun suuntanumero on kiinteä ja erottamaton osa puhelinnumeroa (esim. matkapuhelimissa), se kirjoitetaan omaksi ryhmäkseen ja erotetaan muista numeroista välilyönnillä: 049 123 456. Kansainvälinen puhelinnumero esimerkiksi käyntikorteissa kirjoitetaan ilman sulkeita: +358 9 1234.

Standardin on laatinut Standardisoimisliiton toimistoalan standardisointikomitean työryhmä. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut kouluttaja Mirja Reijonen Siemens Oy:stä. Siinä ovat olleet edustettuna Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Tietotekniikan kehittämiskeskus, Telehallintokeskus, Sonera, Helsingin Puhelinyhdistys, Helsingin kaupunki ja Oy Edita Ab. Toimistotekniikasta on yli 20 SFS-standardia. Ne käsittelevät mm. asiakirjan asettelua, oikolukumerkintöjä, lomakkeen perusrakennetta, kirjekuoria ja ulkomaankaupan asiakirjojen perusrakennetta.

Standardia myy Standardisoimisliiton asiakaspalvelu, puh. (09) 149 9331. Se on saatavissa sekä perinteisenä paperille painettuna julkaisuna että disketillä pdf-muodossa.

Lisätiedot:

Kouluttaja Mirja Reijonen, Siemens Osakeyhtiö
Puhelin (09) 5105 2825, GSM 050 1420
Sähköposti mirja.reijonen@siemens.fi

Tutkija Sari Maamies
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, kielitoimisto
Puhelin (90) 73 151
Sähköposti sari.maamies@domlang.fi

Toimistoalan standardisointikomitean sihteeri Taina Suojarinne, SFS
Puhelin (09) 149 9331
Sähköposti taina.suojarinne@sfs.fi

SFS 4175 Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen. 4. painos. 23 s. Hinta 195 mk. Toimituskulut 55 mk.

Standardin SFS 4175 uusineen työryhmän jäsenet

Työryhmän puheenjohtaja
Mirja Reijonen, Siemens Osakeyhtiö; SFS:n toimistoalan standardisoimiskomitean TK106:n jäsen
Sari Maamies (varaphj.) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, kielitoimisto
Taina Suojarinne (siht.) Suomen Standardisoimisliitto SFS
Sari Haataja Telehallintokeskus
Mervi Hakkarainen Sonera Oy
Dan Jaskari Helsingin Puhelin Oyj
Raimo Kajanne Helsingin kaupunki, opetusvirasto
Pauli Kurjonen TIEKE, SFS:n toimistoalan standardisoimiskomitean TK106:n jäsen
Maaret Nurminen Oy Edita Ab; SFS:n toimistoalan standardisoimiskomitean TK106:n phj.


Leikkikentät kuntoon

1998-06-25

Standardisoimisliitto julkisti Helsingissä 25. kesäkuuta ensimmäiset leikkikenttävälineitä koskevat SFS-standardit. Standardit käsittelevät leikkikenttävarusteiden ylläpitoa ja iskua vaimentavia alustoja. Ne kuuluvat eurooppalaisten standardien sarjaan, joka käsittää kaikkiaan kahdeksan standardia. Sarjan tulevissa osissa käsitellään mm. yleisiä turvallisuusvaatimuksia sekä liukumäkien ja keinujen turvallisuusvaatimuksia.

Standardeja laaditaan eurooppalaisessa standardisoimisjärjestössä CENissä. Valmistajataho ja viranomaiset ovat Suomesta olleet mukana standardien laadinnassa.

Tuoteturvallisuuslaki määrää, että kuluttajapalvelujen ja kulutustavaroiden on oltava turvallisia kuluttajille. Kuluttajavirasto valvoo lain noudattamista. Kuntien ja muiden julkisyhteisöjen leikkikenttien markkinavalvonnassa on havaittu paljon puutteita leikkikenttävälineissä.

Uusi standardi SFS-EN 1176-7 antaa nyt selkeät ohjeet leikkikenttävälineiden asennukseen, tarkastukseen, huoltoon ja ylläpitoon. Sen mukaan on laadittava tarkastussuunnitelma olosuhteet ja valmistajan suositukset huomioiden. Vuotuisen tarkastuksen lisäksi on tehtävä toiminnallista tarkastusta sekä rutiininomaista silmämääräistä tarkastusta. Ylläpidosta on oltava kirjalliset toimintaohjeet.

Standardin SFS-EN 1177 mukaan kaikkien leikkikenttävälineiden alla, joiden vapaa putoamiskorkeus on yli 600 mm, on oltava iskua vaimentava alusta. Vaikka putoamiskorkeus jäisi tämän alle ei alustana saa käyttä kovaa materiaalia.

Standardit ovat saatavissa Standardisoimisliiton asiakaspalvelusta, puh. (09) 149 9331. Ne ovat saatavissa sekä perinteisinä paperille painettuina julkaisuina että disketillä pdf-muodossa.

Standardisoimisliitto on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. Se laatii SFS-standardeja yhteistyössä eri alojen yhteisöjen kanssa. SFS-standardeja on runsaat 10 000 kappaletta. Standardit ovat luonteeltaan suosituksia. Standardeihin voi tutustua liiton kirjastossa Helsingissä ja suurimmissa kirjastoissa eri puolilla maata. Tietoja liiton toiminnasta on SFS:n sivuilla Internetissä osoitteessa www.sfs.fi.

LISÄTIEDOT

Kuluttajavirasto, Tutkija Jarkko Halonen
puh. (09) 7726 7583

Yleinen Teollisuusliitto, Standardisointi-insinööri Pertti Isoniemi
puh. (09) 6220 4136

Lastensuojelun keskusliitto, Erikoissuunnittelija Auli Paavola
puh. (09) 329 6011

SFS-EN 1176-7 Leikkikenttävälineet. Osa 7: Ohjeita asennuksesta, tarkastuksesta, huollosta ja ylläpidosta. 10 s. Hinta 90 mk (toimituskulut 55 mk)

SFS-EN 1177 Leikkikenttien iskua vaimentavat alustat. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät. 20 s. Hinta 172 mk (toimituskulut 55 mk)


CE-merkintä terveydenhuollon tuotteissa pakolliseksi

1998-06-14

Tuotteiden vapaan liikkumisen takaamiseksi Euroopan unionin sisämarkkinoilla on tuotemääräykset jäsenmaissa yhdenmukaistettu useiden tuotteiden osalta direktiiveillä. Ne on saatettava voimaan kaikissa Euroopan talousalueen maissa. Tärkein terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden direktiivi on lääkinnällisiä laitteita käsittelevä direktiivi. Se tuli voimaan vuoden 1995 alusta ja direktiivin siirtymäaika päättyi 13. kesäkuuta 1998. Direktiivi sisältää tuotteiden olennaiset vaatimukset ja hyväksymismenettelyt. Yksityiskohtaisia ohjeita tuotteiden valmistajille annetaan direktiiviin liittyvissä yhdenmukaistetuissa standardeissa. Direktiivi edellyttää, että tuotteissa on CE-merkintä.

Direktiivin vaatimusten mukaisten tuotteiden valmistusta helpottamaan laaditaan eurooppalaisia standardeja. Keskeinen lääkinnällisten laitteiden direktiiviin liittyvä standardi on riskianalyysiä käsittelevä SFS-EN 1441. Standardisoimisliitto on juuri julkaissut standardin suomeksi. Se on saatavissa Standardisoimisliitosta painettuna julkaisuna ja pdf-muodossa disketillä.

Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen suunnitteluvaiheen aikana valmistajan on analysoitava laitteen ja tarvikkeen käyttöön liittyvät vaarat ja riskit. Standardi SFS-EN 1441 määrittelee valmistajalle menettelyn tutkia saatavilla olevaa tietoa käyttäen terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen turvallisuus. Menettelyssä tunnistetaan vaarat ja arvioidaan laitteen ja tarvikkeen käyttöön liittyvien riskien suuruutta. Standardi on avuksi erityisesti silloin, kun asiaankuuluvia standardeja ei ole olemassa tai niitä ei ole käytetty. Standardi ei määrää riskin hyväksyttävyystasoja.

Jos valmistajalla on käytössä laatujärjestelmä, on luontevaa sisällyttää riskianalyysi osaksi sitä.

Terveydenhuollon tuotteita käsittelee myös aktiivisten implantoitavien lääkinnällisten laitteiden, kuten sydämentahdistimien direktiivi. Direktiiveihin liittyy kaikkiaan 248 eurooppalaista standardia. Näistä 127 on jo valmistunut ja loput valmistuvat 2 - 3 vuoden kuluessa. EU:ssa on tekeillä myös kolmas lääkinnällisiä laitteita käsittelevä direktiivi. Tämä in vitro diagnostisten laitteiden direktiivi on parhaillaan EU:n parlamentin toisessa käsittelyssä ja tulee ministerineuvostoon lopullisesti hyväksyttäväksi vielä tänä vuonna.

Standardisoimisliitto vahvistaa kaikki eurooppalaiset standardit Suomessa SFS-standardeiksi. SFS-standardit on mainittu vuosittain ilmestyvässä SFS-luettelossa, joka on saatavissa painettuna julkaisuna Standardisoimisliiton asiakaspalvelusta, puh. (09) 149 9331 ja luettavissa SFS:n www-sivuilta Internetissä (www.sfs.fi).

LISÄTIEDOT

LÄÄKELAITOS, Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet
Yksikön päällikkö Petri Pommelin
puh. (09) 4733 4241, sähköposti petri.pommelin@nam.fi

SFS-EN 1441 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet. Riskianalyysi. 25 s.


Opas vuoden 2000 ongelmasta selviytymiseen

1998-05-25

Standardisoimisliitto on julkaissut vuosituhatluvun vaihtumisen aiheuttamista ongelmista pk-yrityksille 30-sivuisen oppaan "Vuosi 2000 ja atk" Julkaisu on käännös Iso-Britannian standardisoimisjärjestö BSIn suuren suosion saavuttaneesta alkuperäisjulkaisusta.

Tietokoneohjelmat ovat tilan säästämiseksi perinteisesti ilmaisseet päiväyksessä vuosiluvun kahdella numerolla. Näin ollen vuosi 2000 saattaa monessa ohjelmassa olla 00. Jotkut koneet voivat tulkita tämän vuoden 2000 sijaan vuodeksi 1900 tai joksikin muuksi vuodeksi. Vuoden 2000 tulkitseminen vuodeksi 1900 merkitsisi sitä, että aikaan perustuvat tietokonelaskelmat tuottaisivat vääriä tuloksia. Tästä syystä on asiaa ryhdytty selvittämään kiireellä monissa organisaatioissa. Erityisesti pk-yritykset ovat tähän mennessä uhranneet vain vähän aikaa ongelmalle.

Ongelma ei rajoitu yksin tietokoneisiin. Ongelmia saattaa syntyä ilmastoinnissa, palovaroittimissa, viemäröinnissä, hisseissä, puhelinjärjestelmässä jne.

Opas on kirjoitettu lähtien siitä, että kyse ei ole tietotekniikan ongelmasta vaan ennen kaikkea liiketoimintaa koskevasta ongelmasta. Tästä syystä tiedot ja neuvot on pyritty esittämään selkeästi, suppeasti ja teknisiä termejä välttäen. Vaikkakin julkaisu on kirjoitettu pk-yrityksiä silmälläpitäen on se korvaamaton opas myös kaikille asiasta kiinnostuneille henkilöille ja organisaatioille.

Opas perustuu alan asiantuntijoiden käytännön kokemuksiin. Opas antaa siten arvokkaita neuvoja ja tärkeää tietoa vuoden 2000 ongelman hoitamisesta tämänhetkisen kokemuksen valossa. Oppaasta saa tietää, mihin toimiin on ryhdyttävä ongelman hoitamiseksi pois päiväjärjestyksestä.

Testaamisen on arvioitu vaativan enemmän resursseja kuin mikää muu vuoden 2000 projektin yksittäinen vaihe. Testaus tulisi suorittaa loppuun niin ajoissa, että toimintavarmoja järjestelmiä ehdittäisiin käyttää kokonaisen kalenteri- tai tilivuoden ajan ennen vuotta 2000. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2000 projekti tulisi saattaa loppuun vuoden 1998 lopussa tai jo ennemmin.

Julkaisu on saatavissa Standardisoimisliiton asiakaspalvelusta, puh. (09) 149 9331. Myös alkuperäinen englanninkielinen julkaisu ja Ruotsissa julkaistu ruotsinnos ovat saatavissa Standardisoimisliiton asiakaspalvelusta.

Lisätiedot
SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS
puh. (09) 149 9331
Markkinointipäällikkö Satu Simula
Tiedottaja Jyrki Alanko

TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO
puh. (09) 68681
Johtaja Heikki Sinervo

RAHOITUSTARKASTUS
puh. (09) 183 5224
Atk-tarkastaja, CISA Ari Voipio

TIETOTEKNIIKAN KEHITTÄMISKESKUS ry
puh. (09) 4763 0301
Erityisasiantija Erkki I. Kolehmainen

PD 2000-2:fi Vuosi 2000 ja atk. Ohje pk-yrityksille. 40 s. 285 mk + toim. kulut 55 mk.

Sisällys

Johdanto
Ensimmäinen tarkistuslista
Vuoden 2000 projektin vaiheet
1. Ongelma
1.1. Mikä ongelma on?
2.Ongelmaan perehtyminen
2.1. Miten laajalle ongelma ulottuu?
2.2. Ongelman kiirellisyys
2.3. Mikä tietojärjestelmissä voi mennä vikaan?
2.4. Mikä voi mennä vikaan käytettäessä muita laitteita
2.5. Mitkä ovat vaikutukset johtamiseen?
2.6. Mitä maksaa?
2.7. Mitä laki sanoo?
3. Vaikutus yrityksen toimintaan
3.1. Kuinka arvioin vaikutukset omaan toimintaamme?
3.2. Kenen tulisi olla vastuussa?
3.3. Kuinka vastuuhenkilön tulisi edetä?
4. Auditoinnit
4.1. Mitä tietojärjestelmien auditointiin sisältyy?
4.2. Mitä atk-ohjelmien ja -laitteiden toimittajien auditointiin sisältyy?
4.3. Mitä tietojärjestelmäpalvelujen toimittajan auditointiin sisältyy?
4.4. Mitä muiden laitteiden ja palvelujen auditointiin sisältyy?
4.5. Mitä ulkoisten yhteyksien auditointiin sisältyy?
5. Ratkaisustrategia ja sen toteuttaminen
5.1. Mitä auditointien tuloksista seuraa?
6. Tukiohjelmiin liittyvät toimenpiteet
6.1. Kuinka korjata tukiohjelmat?
7. Resurssit
7.1. Kuka tekee työn ja millä laitteilla?
7.2. Kuinka arvioin ulkopuolisten palvelujen toimittajia?
8. Testaus
8.1. Kuinka testaan, että toimintavarmuuden kriteerit täyttyvät?
8.2. Paljonko työtä ja investointeja tarvitaan?
9. Tietojärjestelmiin vaadittavien muutostöiden asennus
9.1. Mitä muutostöiden asentamiseen sisältyy?
10. Vuoden 2000 ongelman ratkaisemisen hyödyt
10.1 Mitä kaikkea yrityksenne hyötyy?
Liite A Päivämäärien ja niihin liittyvien ohjelmakoodien löytäminen
Liite B Päivämäärien ja niihin liittyvän logiikan korjaustapoja
Liite C Sanasto
Liite D Lisätiedon lähteitä
Liite E PD2000-1 A definition of year 2000 conformity requirements


Miten viittaan sähköisiin dokumentteihin?

1998-05-15

Yhä useammin opiskelijat, tutkijat ja toimittajat käyttävät julkaisujensa lähteenä verkkolehtiä, romppukirjoja tai tietokantoja, saavat ja lähettävät tietoa sähköpostitse tai käyvät keskustelua verkossa. Mutta miten näihin sähköisiin dokumentteihin tulisi viitata, jotta lukijakin tarvittaessa löytäisi tiedon lähteelle?

Yksityiskohtaisia ohjeita sähköisten dokumenttien merkitsemiseksi julkaisun lähdeluetteloon ja tekstiviitteisiin antaa juuri ilmestynyt standardi SFS 5831 "Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin". Standardin on laatinut SFS:n tietohuoltokomitean työryhmä.

Viitattaessa sähköisiin dokumentteihin lähtökohtana on, että viitteeseen merkittävät tiedot löytyvät dokumentista itsestään tai sen oheisaineistosta, vaikkapa ohjevihkosta tai pakkauksesta. Jos tietoja ei löydy, niitä ei tarvitse ryhtyä etsimään muualta.

Koska sähköisiä dokumentteja voidaan muuttaa ja päivittää useinkin, on tärkeää, että viitteeseen merkitty tieto viittaa nimenomaan siihen sähköisen dokumentin versioon, jota on käytetty lähteenä. Jos esimerkiksi verkkodokumentista tehdään lähdeviite, siihen kuuluvat oleellisina tietoina käytetyn version nimi tai otsikko, dokumentin päivitys- tai muuttamisaika, tieto, milloin dokumenttia on käytetty (viittaamisen ajankohta) sekä dokumentin verkko-osoite.

Standardissa määritellään, mitä tietoja lähdeviitteisiin tulisi merkitä, jotta sähköinen dokumentti tai sen osa voitaisiin tunnistaa ja paikallistaa sekä missä järjestyksessä tiedot esitetään.

Vaikka ohjeena on, että tiedot viitteisiin otetaan siinä muodossa ja sen kielisinä, kuin ne esiintyvät lähdedokumentissa, käytännössä voi tulla eteen kuitenkin epäselviä tilanteita. Niiden varalta standardi antaakin myös yleisiä ohjeita tietojen esittämistavasta: miten translitteroidaan, lyhennetään, miten välimerkkejä voidaan käyttää jne. Opastusta saadaan myös viitteeseen kuuluvien tietojen merkitsemiseen: kuka voi olla dokumentin päävastuullinen tekijä, kuinka monta tekijää merkitään näkyviin, merkitäänkö nimen lisäksi näkyviin nimen käännökset, alaotsikot? Miten menetellään, jos dokumentilla ei ole nimeä? Tai julkaisupaikka on tuntematon? Entä jos julkaisuaika on pidempi kuin yksi päivä?

SFS 5831 vastaa asiasisällöltään standardia ISO 690-2 "Information and documentation - Bibliographic references Part 2: Electronic documents or parts of thereof", joka ilmestyi viime marraskuussa. Standardeja myy Standardisoimisliiton asiakaspalvelu, puh. (09) 149 9331.

LISÄTIEDOT

Tieteellisten Seurain Valtuuskunta
puh. (09) 228 691
Eeva-Liisa Aalto

SFS 5831 Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin 1. p. 1998 14 s.


Kausijulkaisunumeron standardia tarkistettu

1998-05-15

Standardisoimisliitto on julkaissut uusitun painoksen kausijulkaisun kansainvälistä standardinumeroa ISSN käsittelevästä standardista SFS 4435. Standardiin on tehty pieniä tarkistuksia ja täydennyksiä. Uutta standardissa on, että sähköiset kausijulkaisut on huomioitu tekstissä. ISSN on annettu Suomessa lähes 20 000 julkaisulle.

Standardi on asiasisällöllisesti yhdenmukainen kansainvälisen standardin ISO 3297 kolmannen painoksen kanssa. SFS-standardin on laatinut Standardisoimisliiton tietohuoltokomitean työryhmä.

ISSN (International Standard Serial Number) on kausijulkaisuille, kuten aikakausilehdille ja sanomalehdille annettava kahdeksan merkkiä pitkä tunnus, jonka avulla julkaisu voidaan tunnistaa kaikkialla maailmassa. Tunnuksen eteen kirjoitetaan aina ISSN.Tunnus annetaan myös muussa muodossa kuin painettuna ilmestyville kausijulkaisuille.

Suomessa tunnuksia jakaa Helsingin yliopistossa kirjastossa toimiva ISSN-keskus. Kansalliset keskukset vastaavat kausijulkaisujen luetteloinnista ja tietojen toimittamisesta kansainväliseen Pariisissa toimivaan keskukseen. Vuonna 1997 maailmassa otettiin käyttöön runsaat 45 000 uutta ISSN-tunnusta.

Kaikkiaan tunnuksia on jaettu lähes 850 000 kappaletta. Aikakausilehdille on annettu lähes 550 000 tunnusta, vuosikirjoille runsaat 180 000 tunnusta, monografioille yli 83 000 tunnusta ja sanomalehdille yli 20 000 tunnusta. Kerran annettua tunnusta ei anneta toiselle julkaisulle. Myönnetyistä tunnuksista onkin yli 270 000 kappaletta myönnetty julkaisulle, joka on lopettanut ilmestymisensä.

Eniten tunnuksia on annettu englanninkielisille julkaisuille (335 000 kappaletta) ja toiseksi eniten ranskankielisille julkaisuille (185 000). Suomenkieli on tilastolla sijalla 10.

Lisätietoja Kansainvälisestä ISSN-keskuksesta on Internetissä osoitteessa www.issn.org/index.html. Suomen ISSN-keskuksesta on tietoja osoitteessa http://hul.helsinki.fi/hyk/kt/index.html.

Standardi SFS 4435 on saatavissa Standardisoimisliiton asiakaspalvelusta, puh. (09) 149 9331.

LISÄTIEDOT

Suomen ISSN-keskus
puh. (09) 7084 4306

SFS 4435 Kausijulkaisun kansainvälinen standardinumero ISSN 2. p. 1998 5 s.


Heprean translitteraatiosta suomalainen standardi

1998-05-15

Standardisoimisliitto on julkaissut heprealaisen kirjaimiston translitteraatiosta standardin SFS 5824. Heprealainen aakkosto sisältää kolmisenkymmentä eri merkkiä. Sekä hepreaa että muita juutalaiskieliä kirjoitetaan oikealta vasemmalle. Kirjoitetussa hepreassa useimmat vokaalit jätetään merkitsemättä.

Uudessa standardissa annetaan ohjeet heprean- ja juutalaissaksankielisten sanojen ja nimien siirtämisestä suomalaiseen kirjoitusasuun. Oheistoa voi soveltaa myös muihin juutalaiskieliin.

Koska hepreassa vokaaleja ei tavallisesti kirjoiteta näkyviin, ne joudutaan translitteroitaessa lisäämään tekstiin kielentuntemuksen tai muiden apuneuvojen nojalla. Parin vuosituhannen kuluessa heprean ääntäminen on muuttunut varsin radikaalisti, kun huomattava määrä aikaisemmin erillisiä äänteitä on sulautunut yhteen. Kirjoitusjärjestelmä on kuitenkin säilynyt lähes muutoksitta.

Yleiskielisen järjestelmän ohella standardissa esitetään tieteelliseen käyttöön tarkoitettu translitterointi, joka tuo ilmi heprealaisen kirjoituksen kaikki yksityiskohdat. Translitterointitavan valinta riippuu ajatellusta lukijakunnasta.

Heprealaisen kirjaimiston yhtenäistä kansainvälistä kirjoitustapaa ei ole onnnistuttu luomaan. Asiasta olemassa olevat kansainväliset ISO-standardit pohjautuvat yksityiskohtaisen takaisinkäännettävyyden periaatteelle ja ovat siksi normaalikäytäntöön soveltumattomia. Nyt julkaistu standardi SFS 5824 nojautuu kotimaisiin perinteisiin, mutta huomioi samalla kansainväliset kehityssuunnat.

Standardin mukaan esimerkiksi Mooses tulisi kirjoittaa suomen kielessä muodossa Moshe. Suomenkielisessä viestinnässä ei käytäntöä kuitenkaan tarvitse muuttaa, koska standardi sallii poikkeuksen jos henkilöllä esimerkiksi Raamatussa on jo vakiintunut, latinaistettu nimenkirjoitustapa.

Standardisoimisliitto on aiemmin julkaissut kolme standardia translitteraatiosta. Kyrillisiä kirjaimia käsittelevä standardi SFS 4900 ilmestyi jo vuonna 1983 ja sitä ollaan parhaillaan uusimassa. Arabian kielen translitteraatiosta ilmestyi standardi SFS 5755 vuonna 1993 ja kreikan kielen translitteraatiosta standardi SFS 5807 vuonna 1996.

Standardeja myy Standardisoimisliiton asiakaspalvelu, puh. (09) 149 9331.

Lisätiedot

Professori Tapani Harviainen
Helsingin yliopisto, Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitos
puh. (09) 191 22214, sähköposti tapani.harviainen@helsinki.fi

SFS 5824 Heprealaisen kirjaimiston translitteraatio. 1998. 7 s.


Metrologian sanasto uusittu

1998-04-14

Standardisoimisliitto on julkaissut Metrologian perus- ja yleistermejä käsittelevän sanastostandardin. Metrologia on standardissa (SFS 3700) määritelty mittauksia käsitteleväksi tieteenalaksi. Standardissa on 31 sivua.

Suure on standardin mukaan ominaisuus, joka voidaan laadultaan tunnistaa ja määrältään mitata. Mittaus on standardin mukaan toimintojen sarja, jonka tarkoituksena on suureen arvon määrittäminen. Mittausepävarmuus on mittaustulokseen liittyvä parametri, joka kuvaa mittaussuureen arvojen oletettua vaihtelua. Mittausvirhe on mittaustulos miinus mittaussuureen tosiarvo.

Kaikkiaan standardissa määritellään 120 termiä. Siinä esitetään mittaustekniikan mittauksia, mittauslaitteita, mittaustuloksia ja niiden virheitä, mittauslaitteiden ominaisuuksia sekä mittoja, yksiköitä ja mittanormaaleja koskevia termejä. Termit ovat suomen-, englannin-, ruotsin-, ranskan- ja saksankielisinä. Määritelmät ovat suomeksi.

Standardi on asiasisällöltään yhtäpitävä kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn vuonna 1993 ilmestyneen alan sanaston (VIM) kanssa. Sanastojen tulisi olla sellaisia, että niiden termit ovat yleisesti käytössä. Siksi tämänkään sanaston laatimista ei kansainvälisestä esikuvasta huolimatta voi nimittää suomentamiseksi. Sanastoa valmistellut asiantuntijatyöryhmä on pyrkinyt kokoamaan siihen elävässä suomen kielessä käytössä olevia termejä.

Jotta sanastosta olisi apua kieli- ja käännösongelmien ratkaisemisessa, sanojen kohdalla on mainittu esikuvatekstin termit englanniksi ja ranskaksi. Sanastoon on lisätty sekä ruotsin- että saksankieliset termit. Ruotsinkieliset termit ovat standardista SS 02 01 06. Saksankieliset termit ovat VIM:n saksankielisestä käännöksestä.

Standardi SFS 3700 korvaa sen edellisen vuonna 1982 ilmestyneen 2. painoksen ja standardin SFS 5223. Standardia myy SFS:n asiakaspalvelu, puh. (09) 149 9331.

Lisätiedot

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS
Osastoinsinööri Katri Valli
Puh. (09) 149 9331
Sähköposti kv@sfs.fi

SFS 3700 Metrologia. Perus- ja yleistermien sanasto 1998 31 s.



Metalliteollisuuden standardisoimiskeskuksen uudet Internet-sivut

1998-04-03

MET Standardisoinnin uudet Internet-sivut on avattu maaliskuun alkupuolella. Sivut näkyvät osoitteessa:

http://193.64.112.183/standard/

jonne myöhemmin keväällä (arviolta toukokuussa) pääsee myös varsinaisen osoitteen " www.met.fi/standard/ " avulla.

Sivut esittävät kattavan näköalan MET Standardisoinnin toimialueelle. Sivuilta voi mm. seurata uusiin standardiehdotuksiin, lausuntopyyntöihin, EN- ja SFS-standardiuutuuksiin, SFS-käsikirjoihin sekä harmonisoituihin standardeihin liittyviä tapahtumia. Viitetietojen lisäksi sivut sisältävät METin toimialueen standardiuutuuksien ja SFS-käsikirjojen lyhyitä sisältökuvauksia.

Selattavissa ovat myös METin toimialueen merkittävimpien eurooppalaisten CEN- ja ECISS-komiteoiden (yli 100 komitean) työohjelmat valmisteluaikatauluihin liittyvine tietoineen. Näiltä komiteakohtaisilta sivuilta löytyvät myös perustiedot kyseisistä CEN- ja ECISS-komiteoista.

Sivujen sisällön tuottamisessa hyödynnetään MET Standardisoinnin omassa käytössä olevaa ENorM-tietokantaa. Tämän lisäksi sivuille on koottu suorat linkit 16 eri standardisoimisjärjestön Internetissä olevaan On Line -standardiluettelotietokantaan.


SFS:n uusitut www-sivut

Jyrki Alanko, SFS 1998-03-17

SFS:n www-sivut ovat ahkerassa käytössä. Viime vuoden aikana sivujen käyttö kaksinkertaistui. Vuoden alussa kotisivulle tehtiin hakuja 3200 kertaa kuukaudessa ja loppuvuodesta yli 7000 kertaa kuukaudessa. SFS-luettelo on säilyttänyt asemansa sivujen luetuimpana aineistona. Tiedon löytäminen sivuilta on SFS:ään tulleen palautteen mukaan joskus ollut vaikeaa. Esimerkiksi linkkejä muiden standardisoimisjärjestöjen sivuille on toivottu lisättäväksi vaikka ne ovat olleet sivuilla alusta lähtien. Tästä syystä on tiedot sivuilla ryhmitelty uudelleen ja samalla sivujen ulkoasu on uusittu.

Uusitut sivut otettiin käyttöön 17. maaliskuuta. Valinnalla www.sfs.fi tulee esiin konsernin kotisivu, jolta on valinnat standardisoinnin, sertifioinnin, ympäristömerkinnän ja koulutuksen omille kotisivuille. Pääkotisivun tiedostonimi on entinen, mutta muuten tiedostojen nimiä on muutettu. Sivujen aineisto on pääosin samaa kuin ennenkin. Tiedot kulkuyhteyksistä SFS:ään ja kartta sekä perustiedot SFS:stä löytyvät nyt konsernin kotisivun kohdasta Tervetuloa SFS:ään.

Piilossa olleita aineistoja on nostettu esiin. Standardisoinnin kotisivulta on suorat linkit kirjastoluetteloon, lyhenteisiin, julkaisutilauksiin ja yhteystietoihin. Linkit muiden standardisoimisjärjestöjen www-sivuille löytyvät nyt kotisivun linkit-valinnan takaa. Kohdassa standardisointijärjestelmä ennen ollut luettelo toimialayhteisöistä ja luettelo SFS:n omista teknisistä komiteoista löytyvät nyt valinnalla miten standardit syntyvät. Kotisivulta on myös linkki tekstiin Mikä on standardi, lehdistötiedotteisiin, tietoihin julkaisuista ja palveluista sekä SFS-luetteloon. Kohdassa tietoja julkaisuista ja palveluista on uutuutena SFS-käsikirjojen sisällysluetteloita. Esitteiden ja standardien tilauslomakkeet löytyvät nyt standardisoinnin kotisivulla kohdasta julkaisutilaukset.

Sertifioinnin kotisivun päävalinnat ovat järjestelmäsertifionti, tuotesertifiointi ja ympäristömerkintä. Muut valinnat ovat luettelot, uutta, esitteet, palaute ja yhteystiedot.

Ympäristömerkinnän päävalinnat ovat Pohjoismainen ympäristömerkintä ja Euroopan ympäristömerkki. Muut valinnat ovat uutisia, usein esitettyjä kysymyksiä, ympäristömerkintälinkit, materiaalitilaukset, yhteystiedot ja palaute.

Koulutuksen sivuilla ovat linkit seminaarit, julkaisut ja yhteystiedot.

Sivujen ulkoasun on suunnitellut ATK-suunnittelija Heimo Laukkanen Oy Edita Ab:stä. Sivuilla on otettu käyttöön vasen ja ylämariginaali sivuilla liikkumista helpottamaan. Ylämariginaalissa ovat konsernin kotisivun linkit ja vasemmassa mariginaalissa kukin toiminnon omien pääsivujen linkit koko ajan näkyvillä Ensimmäistä kertaa uusia sivuja luettaessa sivujen lautautuminen kestää muutaman minuutin. Kun sivut otetaan esille uudestaan on latautuminen nopeampaa, koska sivut ovat tietokoneen muistissa.


Standardi ISO 14001 tutuksi

Jyrki Alanko, SFS 1998-02-26

Standardisoimisliitto on julkaissut tietopaketin ympäristöjärjestelmiä käsittelevästä standardista ISO 14001. Julkaisu (SFS-tietopaketti 2) sisältää kalvopohjia, joissa on tiivistelmät standardin vaatimuskohtien teksteistä. Kuhunkin kalvopohjaan on viereisellä sivulla oheisteksti. Sivuista voi kukin itse ottaa tarvitsemansa kalvot.

Kyseessä on vuonna 1996 ilmestyneen julkaisun uusintapainos. Toisessa painoksessa on oheistekstit kokonaan uusittu. Julkaisussa on 48 sivua ja sitä saa Standardisoimisliiton asiakaspalvelusta, puh. (09) 149 9331.

Suomessa standardi on julkaistu tunnuksella SFS-EN ISO 14001. Se oli Standardisoimisliiton vuoden 1997 myydyin standardi. Sitä myytiin viime vuonna 1613 kappaletta.

SFS-tietopaketti 2. Perustiedot standardista ISO 14001.
2. painos, 1998. 200 mk (+ toimituskulut 55 mk).


SFS-standardeja yli 10 000 kappaletta

Jyrki Alanko, SFS 1998-02-10

SFS-standardien määrä on ylittänyt tammikuussa 10 000 kappaleen rajan. Helmikuun alussa SFS-standardeja oli tarkalleen ottaen 10 036 kappaletta.

SFS-standardien määrä on kasvanut 1990-luvulla ripeään. Vuonna 1990 oli voimassa vain 3 695 SFS-standardia. 1980-luvun alussa määrä oli runsaat 2 000 kappaletta. Ensimmäinen tuhat meni rikki 1960-luvun lopussa. Standardeja Suomessa on vahvistettu 1920-luvun puolivälistä lähtien.

SFS-standardien määrä on kasvanut samaan tahtiin kuin eurooppalaisten standardien määrä on lisääntynyt. Euroopan unioni työllistää paljon eurooppalaisia standardisoimisjärjestöjä, koska se tarvitsee lukuisia standardeja säädöstensä tueksi. Kaikki eurooppalaiset standardit vahvistetaan myös SFS-standardeiksi.

Kiinteimmin EU:n säädöksiin liittyvät ns. yhdenmukaistetut standardit. Näillä tarkoitetaan EU:n toimeksiannosta laadittuja uuden menettelyn direktiiveihin liittyviä standardeja, joissa esitetään direktiivien vaatimukset täyttävä ratkaisu. Juuri ilmestyneessä vuoden 1998 SFS-luettelossa on näiden standardien kohdalla uutuutena viittaus ao. direktiiviin. Tällaisia standardeja on SFS-standardeista runsaat 1 000 kappaletta eniten koneista, henkilönsuojaimista, sähkölaitteista ja lääkintälaitteista.

SFS-luettelossa on mainittu kaikki vuodenvaihteessa voimassaolleet Suomen Standardisoimisliiton vahvistamat SFS-standardit. Siinä kustakin standardista on mainittu tunnus, nimi, vahvistuspäivämäärä, painos, sivumäärä ja hintaryhmä. Standardit on ryhmitelty yli 150 ryhmään.

Julkaisussa on myös yleistietoa standardien vahvistamisesta, julkaisemisesta, myynnistä ja tekijänoikeudesta. Julkaisussa on lueteltu standardit numerojärjestyksessä ja siinä on myös asiasanahakemisto. Siinä on mainittu myös kaikki yli 100 SFS-käsikirjaa, SFS-oppaat sekä muut SFS:n julkaisut ja tuotteet.

SFS-luettelo maksaa toimituskuluineen 225 markkaa. Siihen julkaistaan vuoden aikana kaksi erikseen tilattavissa olevaa täydennysluetteloa. SFS-luettelo on luettavissa SFS:n www-sivuilta Internetissä (www.sfs.fi).

Suomen Standardisoimisliitto SFS on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. Se laatii SFS-standardeja yhteistyössä toimialayhteisöjensä kanssa. Standardit ovat luonteeltaan suosituksia. Eniten standardeja on metalliteollisuudesta ja sähköalasta. Standardeilla tarvitaan ennenkaikkea turvallisuuden ja yhteensopivuuden takaamisessa, säästöjen aikaansaamisessa ja laadun varmistamisessa.

Lisätiedot

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS
Toim. joht. Kari Kaartama
Tiedottaja Jyrki Alanko
puh. (09) 149 9331


Vuoteen 2000 pitää varautua hyvissä ajoin

Jyrki Alanko, SFS, 1998-02-02

Ison-Britannian standardisoimisjärjestö BSI on pk-yritysten avuksi julkaissut vuosituhatluvun vaihtumisen aiheuttamista ongelmista 50-sivuisen oppaan "PD2000-2 Managing Year 2000 Conformity". Tietokoneohjelmat ovat perinteisesti ilmaisseet päiväyksessä vuosiluvun kahdella numerolla. Näin ollen vuosi 2000 saattaa monessa ohjelmassa olla 00. Kuinka ohjelmat tulkitsevat tämän, ei ole varmaa. Tästä syystä on asiaa ryhdytty selvittämään monissa organisaatioissa. Erityisesti pk-yritykset ovat tähän mennessä uhranneet vain vähän aikaa ongelmalle.

Opas on kirjoitettu lähtien siitä, että kyse ei ole tietotekniikan ongelmasta vaan ennen kaikkea liiketoimintaa koskevasta ongelmasta. Tästä syystä tiedot ja neuvot on pyritty esittämään selkeästi, suppeasti ja teknisiä termejä välttäen. Vaikkakin julkaisu on kirjoitettu pk-yrityksiä silmällä pitäen, on se korvaamaton opas myös kaikille asiasta kiinnostuneille henkilöille ja organisaatioille.

Opas perustuu alan asiantuntijoiden käytännön kokemuksiin. Opas antaa siten arvokkaita neuvoja ja tärkeää tietoa vuoden 2000 ongelman hoitamisesta tämänhetkisen kokemuksen valossa. Oppaasta saa tietää, mihin toimiin on ryhdyttävä ongelman hoitamiseksi pois päiväjärjestyksestä.

Vuoden 2000 ongelma ei häviä itsestään ja siihen ei ole mitään ihmelääkettä, mutta se voidaan ratkaista oikeilla toimilla. Kun asia hoidetaan kuntoon, vältetään vakavat vaikeudet, jotka muuten saattaisivat olla edessä vuosituhatluvun vaihtumisen seurauksena.

Julkaisu on saatavissa Standardisoimisliiton asiakaspalvelusta, puh. (09) 149 9331.

PD 2000-2 Managing Year 2000 Conformity. BSI. A Code of Practice for Small and Medium Enterprises 50 s. 285 mk + toim. kulut 55 mk.


Tietotekniikan standardisointi uudistuu

Jyrki Alanko, SFS, 1998-01-26

Eurooppalaisen standardisoimisjärjestöön CENiin perustetun tietotekniikkayksikön ISSS:n (Information Society Standardization System) toiminta lähtee liikkeelle 24. ja 25. helmikuuta Brysselissä pidettävällä seminaarilla. Seminaarissa ovat rinnakkaisina aiheina sähköinen kaupankäynti, hakemistot, multimedia, tietoturvallisuus ja turvallisuusherkät ohjelmistot.

Tilaisuuden kaikille yhteinen kolmituntinen avaus on 24. helmikuuta. Seminaarin avaa CENin puheenjohtaja Alain Perroy. Avauspuheen jälkeen puhuu Euroopan komission teollisuusasioita käsittelevän yksikön johtaja Magnus Lemmel. Teollisuusnäkökulman tilaisuuteen tuo ICL:n tekninen johtaja John Elmore. Avajaisissa puhuvat myös Olivetin tutkimusjohtaja Massimo Rusconi ja kuluttajien eurooppalaisen standardisointijärjestön ANECin pääsihteeri Bruce Farquhar. ISSS:n mahdollisuuksia tutkaillaan yksikön johtajan John Ketchellin puheenjohdolla pidettävässä paneelissa.

Seminaari on maksuton. Lisätietoja tapahtumasta ja ilmoittautumislomake on www-osoitteessa www.cenorm.be/isss/launch/invite.html.

ISSS on perustettu kuromaan umpeen tietotekniikka-alan virallisen ja epävirallisen standardisoinnin kuilu. Yksikön työ tulee perustumaan avoimiin seminaareihin. Niiden päätuotteet tulevat olemaan CWA-asiakirjoja (CEN Workship Agreements). Näiden laadinnassa pyritään minimoimaan byrokratia, jotta ne valmistuisivat nopeasti. CWA-asiakirjat eivät ole standardeja, mutta niistä voi myöhemmin tulla standardeja.

Standardisointimenettelyihin tarvittavan ajan ja yksimielisyyden rajoitusten takia virallinen standardisointi ei ole aina voinut tuottaa tietotekniikan tarvitsemia standardeja ajoissa. Tästä syystä on syntynyt foorumeita ja yhteenliittymiä, jotka laativat eritelmiä osapuoltensa yleistä käyttöä varten. Uudistuksella pyritään saamaan tälläiset eritelmät eurooppalaisen standardisoinnin piiriin.

ICT (Information and Communication Techonology) -alalla eurooppalaisia standardeja laaditaan CENin ohella useissa muissa järjestöissä. Sähköalan standardeja laatii CENELEC ja telealan standardeja ETSI. Nämä järjestöt ovat myös ottamassa käyttöön uusia spesifikaatioiden laadintamenettelyjä perinteisten rinnalle.

Suomea CENissä edustaa Suomen Standardisoimisliitto SFS. Käytännön standardisointityötä hoitaa SFS:n toimialayhteisö Suomen Tiedonsiirtoyhdistys STY. CENELECissä Suomea edustaa Suomen Sähköteknillinen Standardisoimisyhdistys SESKO ja ETSIssä Telehallintokeskus.

Lisätiedot
SUOMEN TIEDONSIIRTOYHDISTYS STY
Tiedonsiirron asiantuntija Erkki Kolehmainen
sähköposti eik@sty.fi
puh. (09) 4763 0301


TUOTESTANDARDIT VAIKUTTAVAT MYÖS YMPÄRISTÖÖN

1998-01-20

Kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn teknisen komitean TC 207, Environmental management, julkaisu ISO Guide 64 on ilmestynyt suomeksi. SFS-Opas 11 sisältää myös alkuperäisen englanninkielisen tekstin.

Opas käsittelee ympäristönäkökohtien huomioon ottamista tuotestandardeissa. Se on tarkoitettu standardien laatijoille, mutta siitä voi olla hyötyä tuotesuunnittelijoille yleisemminkin. Kaikki tuotteet vaikuttavat ympäristöön elinkaarensa jossain vaiheessa. Tuotestandardien vaatimuksilla voi olla merkittävä vaikutus näiden ympäristövaikutusten laajuuteen.

Oppaan tavoitteena on auttaa tuotestandardien laatijoita ymmärtämään paremmin tuotteen ja ympäristön välistä usein monimutkaista suhdetta ja antaa keinoja tavoitteen saavuttamiseksi standardeja laadittaessa.

Julkaisua myy Standardisoimisliiton asiakaspalvelu.

Lisätiedot
SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS
Olli Jämes
Puh. (09) 149 9331

SFS-Opas 11 Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen tuotestandardeissa 23 s. Hinta 195 mk + toimituskulut 55 mk.


ISO 14000 ja EMAS

1998-01-20

Standardisoimisliitto on julkaissut raportin CR 12969:1997:fi "EN ISO 14000 -sarjan ja EU:n EMAS-asetuksen välinen silta-asiakirja" Raportin tarkoituksena on osoittaa yhtäläisyydet ja alueet, joilla organisaatiot voivat käyttää hyväksi EN ISO -standardeja ympäristö- ja auditointijärjestelmän EMAS-rekisteröinnin saavuttamiseksi.

CR 12969:fi sisältää CR 12969:n "The bridging document between the EN ISO 14000 series and the EU Regulation for EMAS" englanninkielisen tekstin ja sen suomenkielisen käännöksen. CR 12969 on julkaistu myös nimellä "Use of EN ISO 14001, ISO 14010 and ISO 14012 for EMAS related purposes".

Eurooppalainen standardisoimisjärjestö CEN on aiemmin julkaissut raportin EMASin ja EN ISO -standardien yksityiskohtaisesta vertailusta (CR 12968).

Julkaisuja saa Suomen Standardisoimisliiton asiakaspalvelusta, puh. (09) 149 9331.

Lisätiedot
SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS
Olli Jämes, Susanna Vahtila
puh. (09) 149 9331

CR 12969:fi EN ISO 14000 -sarjan ja EU:n EMAS-asetuksen välinen silta-asiakirja 16 s. Hinta 250 mk + toimituskulut 55 mk

EMAS = Enviromental Management and Auditing Schme - EU:n yrityksille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä


SFS-KOULUTUS OY

1998-01-20

MQ, KTM, Ins. Ulf Westerberg on 1. tammikuuta alkaen nimitetty SFS-Koulutus Oy:n toimitusjohtajaksi. Hän toimii myös SFS-Sertifiointi Oy:ssä markkinointipäällikkönä ja pääarvioijana.

SFS-Koulutus Oy:n koulutussihteeriksi on nimitetty HSO-sihteeri Pirjo Zaghdoudi.

ETUSIVU - SFS-LUETTELO - JULKAISUT JA PALVELUT - UUTISIA - LYHENTEET
LINKKEJÄ - JULKAISUTILAUKSET - PALAUTE - YHTEYSTIEDOT