OCT DEC FEB 13 2001 2002 2004 33 captures 9 Oct 99 - 24 May 13

Close Help

Loppukahdennuksen merkitseminen varhaisnykysuomessa. Esimerkkiaineistona Oulun Wiikko-Sanomat 1 - 12/1829

Pro gradu -työ
toukokuu 1996
Kari Blomster
Oulun yliopisto
Suomen kieli

SISÄLLYS PÄÄLUVUITTAIN:

1. JOHDANTO
2. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET
3. TAUSTAA
4. TUTKIMUSAINEISTO JA SEN TAUSTAA
5. TEORIA
6. LOPPUKAHDENNUS OULUN WIIKKO-SANOMISSA
7. POHDINTA

SISÄLLYS

1. JOHDANTO
1.1. Yleistä
1.2. Työn rajaus
1.3. Työn rakenne
1.4. Tutkimusote
1.5. Käytettyjä termejä

2. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET
2.1. Aikaisempia tutkimuksia
2.2. Tutkimuskohde
2.3. Tutkimusaineisto ja sen arviointia
2.4. Tämän tutkimuksen tavoitteet
2.4.1. Hypoteesit
2.4.2. Muut tavoitteet

3. TAUSTAA
3.1. Loppukahdennus yleiskielen ortografiassa
3.1.1. Vanhan suomen loppukahdennusmerkintää
3.1.2. Renvallin, von Beckerin ja Lönnrotin kielioppien loppukahdennus
3.1.3. Antero Wareliuksen ortografinen reformiyritys
3.1.4. Loppukahdennuksen katoaminen yleiskielen ortografiasta
3.1.5. Normatiivinen kanta loppukahdennukseen nykysuomessa
3.2. Näkökulmia 1800-luvun alkupuolen kielenviljelyyn
3.2.1. Suomen kielen kouluopetuksen alkaminen 1840-luvulla
3.2.2. Kieliopinkirjoituksen kehitys 1840-luvulla
3.2.2.1. Suomen kielen kieliopinkirjoituksen käänne
3.2.2.2. Koranterin "puoli-ho" ja Akianderin aspiraatio
3.2.3. Sensuurin vaikutus kielenviljelyyn
3.2.3.1. Sensuuriolot ennen 1800-luvun puoliväliä
3.2.3.2. Sensuuriasetus 1850 ja suomen kielen kehittäminen
3.2.4. Murteiden taistelu
3.2.4.1. Ajoituksen ongelmallisuus
3.2.4.2. Murteiden taistelun luonne

4. TUTKIMUSAINEISTO JA SEN TAUSTAA
4.1. Oulun Wiikko-Sanomat
4.1.1. OWS:n perustaminen
4.1.2. OWS:n ensimmäiset toimittajat
4.1.2.1. Pehr (Pietari) TicklÚn
4.1.2.2. Simon Wilhelm (Simo Vilho) Appelgren
4.1.2.3. Hans (Hannu) Nyman
4.1.2.4. Gustaf Toppelius
4.1.3. OWS:n toimittajien loppukahdennukseen vaikuttaneet tekijät
4.1.3.1. Murretaustat
4.1.3.2. Oikeinkirjoitusmallit
4.2. Suomalaisen sanomalehdistön kehitys
4.3. 1800-luvun alun sanomalehtien luonnehdintaa
4.3.1. Sanomalehden ulkonäkö
4.3.2. Sanomalehden toimitus- ja kustannusolot

5. TEORIA
5.1. Loppukahdennus
5.1.1. Diakroninen näkökulma
5.1.1.2. Loppukahdennuksen morfologinen jakauma
5.1.2. Synkroninen näkökulma
5.2. Tutkimusteoriat
5.2.1. Foneemiparadigman distinktiivit piirteet
5.2.2. Verbien taivutustyypit
5.2.3. Tavurakenne ja mora
5.3. Aineiston käsittely
5.3.1. Muotoryhmien yhdisteleminen
5.3.2. Mora-analyysin otoksen valinta
5.3.3. Aineiston käsittelyn ongelmia
5.3.4. Tunnuslukujen muodostaminen
5.3.4.1. Kahdennusmerkintöjen suhdeluvut
5.3.4.2. Vuori-ja laaksotavujen mora-analyysi

6. LOPPUKAHDENNUS OULUN WIIKKO-SANOMISSA
6.1. Kahdennustapausten määrä
6.2. Kahdentuvan foneemin piirteiden vaikutus kahdennusmerkintään
6.2.1. Muotoryhmien kahdennussuhdeluvut
6.2.2. Vokaalinetiset foneettiset ympäristöt
6.2.3. Konsonantinetiset foneettiset ympäristöt
6.2.4. Taivutustyyppien kahdennussuhdeluvut
6.2.4.1. I infinitiivi
6.2.4.2. Kieltomuodot
6.3. Kahdennusympäristön moraisuus
6.4. Foneemikohtaiset kahdennussuhteet
6.5. Tauonetisyyden vaikutus kahdennusmerkintään

7. POHDINTA
7.1. Tärkeimmät tutkimustulokset
7.2. Loppukahdennuksen merkitseminen varhaisnykysuomessa
7.3. Jatkotutkimuksia

LUETTELO TAULUKOISTA, KAAVIOISTA JA KARTOISTA

TUTKIMUSAINEISTO

KIRJALLISUUS

LIITE 1: VERBIMUOTORYHMIEN LOPPUKAHDENNUSTAPAUSTEN JAKAUTUMINEN ERI FONEEMIYMPÄRISTÖIHIN
LIITE 2: VERBIMUOTORYHMIEN LOPPUKAHDENNUSTAPAUSTEN LUKUMÄÄRÄT PIIRRELUOKITTAIN
LIITE 3: SIVU OULUN WIIKKO-SANOMISTA VUODELTA 1829
LIITE 4: LOPPUKAHDENNUSTA KÄSITTELEVIÄ LÄHTEITÄ