Etusivulle
 
   
TEKSTIVERSIO | TIEDOTEARKISTO | AAKKOSET | LOMAKKEET | YHTEYSTIEDOT | SVENSKA | ENGLISH 
 
 
 

 
OPH Etusivu | Koulutusjärjestelmä | Romaniväestön koulutuspalvelut | Romanit Suomessa
 
Romanit Suomessa
 

Koko maailmassa on romaneja n. 20 miljoonaa ja heitä on kaikissa maanosissa. Suomessa heitä on n.10 000 ja lisäksi Ruotsissa asuu 3000-4000 Suomen romania.

Kielitutkimuksen perusteella oletetaan, että ro-manit ovat lähtöisin Luoteis – Intiasta, nykyisen Pakistanin ja Intian pohjoisilta rajaseuduilta.

Romanit lähtivät Intiasta 1000- luvun molem-minpuolin. Varmoja syitä lähtöön ei tiedetä, mut-ta oletetaan, että luonnonmullistukset, nälänhätä, ruttoepidemia ja maahan tunkeutuneet sota jou-kot ovat olleet liikkeelle pakottaneita syitä. Eu-rooppaan romanit saapuivat 1300-luvulla.

Suomeen romanit tulivat Ruotsin kautta 1500- luvulla. Ensimmäiset merkinnät romaneista Suomen alueella on Ahvenanmaan Kastelholman linnan arkistoista, joiden mukaan romaneilta takavarikoitiin kahdeksan työhevosta v. 1559.

Ruotsi-Suomessa suhtautuminen romaneihin oli kielteistä. Arkkipiispa Laurentius Petri kielsi kaikki kirkolliset toimitukset romaneilta. Vuonna 1637 tuli voimaan ns. hirttolaki, jonka mukaan romanit tuli hirttää, elleivät he noudattaneet kar-kottamiskäskyä.

1700- luvulla asenteet romaneja kohtaan lientyi-vät jonkin verran. Suomen siirryttyä Venäjän suurruhtinaskunnaksi v. 1890, voimaan tulivat erityislait, joiden tavoitteena olivat romanien sopeuttaminen ja paikoilleen asettuminen. Ro-manit rinnastettiin kulkureihin ja kerjäläisiin. Vuonna 1812 annettiin laki, jonka mukaan kodit-tomat kulkijat piti sijoittaa työlaitoksiin, koski myös romaneja.

Myös vuosina 1900 ja 1955 Valtioneuvoston asettamat komiteat kannattivat ajatusta, että ai-noastaan sulauttamalla romanit valtaväestöön, heidät saataisiin yhteiskuntakelpoiseksi.

Vasta 1960- luvulla romaniväestö on herännyt poliittisesti ja 1070- luvulla valtiovalta on ryhty-nyt parantamaan romanien asemaa sosiaali-, kou-lutus- ja kulttuuripoliittisin toimin.

Tärkeimmät vähemmistöpiirteet Suomen roma-neilla ovat oma historia, oma vanha sivistys, omat kulttuuritavat, oma kieli, perheen ja suvun yhteenkuuluvuus, perinteinen pukeutuminen ja elämäntapa, käsityötaito, hevosten hoito ja ra-viurheilu.

Romanikieli on indoaarista alkuperää ja kielen on todettu olevan sukua sanskritille ja hindille. Persian halki tapahtuneen vaelluksen aikana kie-leen tuli iranilaisia lainasanoja, samoin kuin niis-tä maista, joiden halki romaniheimot vaelsivat tai joihin he asettuivat asumaan tuli kieleen lainasa-noja. Romanikieli on kansainvälistä, toisin se on jakautunut erottuviin murteisiin. Juuri erikielistä saadut lainasanat ovat luonteenomaisia eri roma-nikielen murteille.

Perhe ja suku ovat romaneille aina olleet tärkeitä. Lojaalisuus sukua kohtaan ulottuu jopa kaukai-simpiinkin suvun jäseniin asti. Naisen kunnioitus miehiä ja nuorten vanhempia kohtaan on kulttuu-rin perusta, mihin myös sitoutuu suurin osa ro-manien tavoista ja säädöksistä. Sukupolven väli-sessä käyttäytymisessä nuoremman polven vel-vollisuudet ovat tarkkaan säädeltyä. Nuorelta edellytetään ehdotonta tottelevaisuutta ja kunni-oitusta vanhempia kohtaan.

 
Janette Grönfors | 3.12.2002