Ruotsalainen kansanpuolue
    På Svenska In English
             
 
Uutiset
Uutisarkisto
Mitä olemme
Näin toimimme
Historia
Usein kysyttyä
Vaalitilastoa
Keitä olemme
Mitä haluamme
Lehdistö
Ota yhteyttä
Liity jäseneksi
 
 

Historia

Tällä sivulla esittelemme Ruotsalaisen kansanpuolueen historiaa ja puolueohjelmia kautta aikojen.
Rkp:stä on myös kirjoitettu historiikki. Rkp:n historiikistä on ilmestynyt jo viisi osaa. Valitettavasti historiikkejä ei suuren menekin vuoksi ole tällä hetkellä saatavana.



Ruotsalainen puolue (n. 1870-1906)
Ruotsalainen puolue perustettiin n. 1870. Puolue perustettiin, koska haluttiin koota kaikki suomenruotsalaiset yhteen poliittiisen liikkeeseen. Tämän järjestön tarkoituksena oli tukea ruotsinkielistä kulttuuria ja ruotsin kieltä. Järjestön vaikutin oli Axel Olof Freudenthal, jonka myös voi nähdä Ruotsalaisen kansanpuolueen henkisenä isänä. Ruotsalainen puolue sai tukea liberaalisilta voimilta ja sillä oli suuri vaikutusvalta säätyvaltiopäivillä. Kun Ruotsalainen kansanpuolue perustettiin 1906 liberaaleilla voimilla oli edelleen huomattava vaikutusvalta aatteeseen.

Ruotsalainen kansanpuolue (1906- )
Uuden vankan tuen omaavan ruotsinkielisen puolueen perustaminen osoittautui välttämättömyydeksi vuoden 1907 valtiopäivien uudistuksen jälkeen. Uudistukset koskivat yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, ja puoluejohtaja Axel Lille totesi että jos puolue haluaisi vaikutusvaltaa siitä pitäisi tehdä todellinen kansanpuolue, jolla olisi tukea kaikissa piireissä. Jo vuonna 1896 järjestettiin Helsingissä kokous jossa valmisteltiin uuden puolueen perustamista. Axel Lille laati uuden puolueen puolueohjelman ehdotuksen 1905. Kieli oli vieläkin keskeinen teema, mutta puolueelle suunniteltiin myös pitkälle menevää demokraattista uudistusohjelmaa. Laadittiin myös konservatiivisempi ohjelmaehdotus.
Ruotsinkielisen väestön edustajia kokoontui 20.-21. toukokuuta 1906 Nylands nationin osakuntaan Helsingissä. Päätettiin perustaa puolue koska ehdotusta kultuuriyhdistyksestä ei kannatettu. Nimi Ruotsalainen kansanpuolue sai suurimman tuen. Puolueohjelma, joka keskustelun jälkeen hyväksyttiin oli kompromissi.

Puolueohjelmat kautta aikojen

1906
Vuoden 1906 puolueohjelma painotti kansan perustuslaillisia oikeuksia ja vaati kielilakia, joka takaisi ruotsinkielisen väestön oikeuden käyttää omaa kieltään ja saada koulutusta ruotsiksi. Lille ehdotti myös progressiivistä tuloveroa, lyhyempää työaikaa ja pakollista siviiliavioliittoon vihkimistä, mutta ehdotus hylättiin.

1914
Uusi sosiaalipoliittinennen ohjelma hyväksyttiin 1914. Siinä vaadittiin sairas- ja invalidivakuutuksen sekä kansaneläkkeen perustamista. Haluttiin myös luoda yleinen oppivelvollisuus ja kansakoulu, joka olisi korkeamman opetuksen perusta.

1917
Konservatiivinen mielipide poisti ohjelman sosiaalipoliittiset osat vuonna 1917. Suomen itsenäisyydestä sanottiin, että "puolue haluaa isänmaallisena puolueena ... laajentaa ja turvata maan poliittista itsemääräämisoikeutta". Axel Lille erosi puheenjohtajan paikalta ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Eric von Rettig.

1924
Vuoden 1919 hallitusmuoto sääti että Suomella on kaksi virallista kieltä - suomi ja ruotsi - ja että väestön tarpeet täytettäisiin molemmilla kielillä. Vuoden 1924 ohjelma painottaa ruotsinkielisten vaikutusvaltaa tasavallan yleisissä, poliittisissa, kulttuurisissa ja taloudellisissa asioissa. Vaadittiin, että myös ruotsinkielisten alueiden ulkopuolella asuvat voisivat äänestää Ruotsalaista kansanpuoluetta.

1937
Ohjelma, joka hyväksyttiin 1937 oli voimassa vuoteen 1964 asti, ja siinä näkyy epävarma maailmanpoliittinen tilanne. Haluttiin säilyttää ja vakiinnuttaa Suomen vapaus, vastustaa diktatuurisia pyrkimyksiä ja yhteiskuntaa hajoittavaa toimintaa sekä turvata sanan- ja yhdistysvapautta.
Haluttiin myös tukea elinkeinoelämää ja kotimaista tuotantoa. Kaikkein tärkeimpiä olivat kuitenkin periaatteet, jotka koskivat ruotsinkielisten asemaa Suomessa.

1964
Ulkopolitiikkaa käsiteltiin yksityiskohtaisesti uudessa puolueohjelmassa: "Maamme tulisi pysyä valtapoliittisten ristiriitojen ulkopuolella, tukea Pohjoismaiden neuvostoa ja varjella YK:n peruslauselmaa sekä laajentaa ystävällisiä suhteita Neuvostoliittoon". Muutoin painostettiin sosiaalisia kysymyksiä sekä koulutus- ja kulttuuriasioita.

1974
Nyt vaadittiin alueellista tasa-arvoisuutta, inhimillisempää yhteiskuntaa ja terveempää elinympäristöä. Haluttiin vaikuttaa sosiaalisen turvallisuuden ja yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden hyväksi sekä tarjota kaikille mielekästä työtä. Maan riippumattomuuspolitiikan tärkeyttä painotetaan ja halutaan, että Suomi lisää kehitysmaatukeaan ja toimii kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välisen tulojaon tasaamisen puolesta.

1988
Rkp määritteli itsensä tässä puolueohjelmassa kokoavaksi poliittiseksi kansanliikkeeksi kaikille niille jotka haluavat puolustaa Suomen kaksikielisyttä. Aikaisemmin rkp oli määritellyt itsensä kansanliikkeeksi ruotsinkielisille ja kaksikielisille. Puolue sanoi myös puolustavansa laajakatseista vähemmistöpolitiikkaa joka vahvistaa yhteihenkeä ja yhteistyötä.

1997
Puolueen perusmääritys säilyi muuttumattomana. Kuten edellisessä ohjelmassa puolue sanoo taistelevansa vahvan ruotsinkielisyyden, toimivan kaksikielisyyden ja elävän pohjoismaalaisuuden puolesta. Määritystä laajennettiin kuitenkin siten, että työ vahvistetun eurooppalaisen yhdentymisen ja globaalin vastuun parantamiseksi otettiin mukaan.

Yleispoliittisessa osassa puolue sanoo, että perusedellytys hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden edellytysten parantamiseksi on yhteiskunta joka palvelee yksilöä, talous joka perustuu yksityiseen aloitteeseen ja ympäristön huomioon ottamiseen. Tärkeitä elementtejä ovat myös opetuslaitos joka antaa yksilölle mahdollisuuden kehittya ja sosiaaliturva joka on kattava, mutta samalla aktivoiva.

 



 
Svenska folkpartiet
Simonkatu 8 A, PL 430, 00101 Helsinki. Puhelin 09-693 070, Faksi 09-693 1968, s-posti info@sfp.fi