Edellinen sivuEdellinen sivuEdellinen sivuEdellinen sivu

 

Isänmaan ja puolustusvoimien eduksi

Yhdistymisprosessi on Turun Rannikkorykmentin kannalta sujunut hyvin. Asioita on "emojoukko-osaston" eli Saaristomeren Laivaston kanssa suunniteltu tarmokkaasti jo miltei vuosi. Moniin ensin lähes ylivoimaisiltakin näyttäneisiin asioihin on löydetty molempien osapuolien kannalta vähintään kohtuullinen ratkaisu.

Eräissä kohdin suunnittelijat ovat tunteneet jopa työn iloa havaitessaan, että "näinhän se täytyykin hoitaa, miksei tätä ole toteutettu aikaisemmin"! Asennoitumista helpottaa tietysti ratkaisevasti tieto siitä, että itse joutuu suunnittelemiaan asioita toteuttamaan.

Tuleva Turun Rannikkopatteristo

Turun Rannikkorykmentin henkilöstö sijoittuu pääosin tulevalle Saaristomeren Meripuolustusalueelle, mutta osin myös tulevalle Merivoimien Varikolle. Pääosa Turun alueella palvelevista siirtyy Pansioon. Tulevaa Turun Rannikkopatteristoa (nykyinen Saaristomeren Rannikkopatteristo) vahvennetaan vajaalla kymmenellä henkilöllä. Sirkkalan kasarmille, siellä toimintansa aloittavalle Merivoimien Varikon hallinto-osastolle, siirtyy kuusi henkilöä.

Henkilöstösiirrot on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta pystytty toteuttamaan yhteisymmärryksessä viranhaltijoiden kanssa. Irtisanomisilta on tässä vaiheessa vältytty. Sijoitukset on myös kyetty toteuttamaan suurin piirtein sillä tavalla kuin täällä paikallisella tasolla on haluttukin. Merivoimien Esikunta on puuttunut muutamaan yksityiskohtaan.

Gyltöstä koulutuskeskus

Yhdistymisen jälkeen meripuolustusalueen esikuntaan tulee kohtuullinen rannikkotykistötietämys kaikille osastoille. Samoin Huoltokeskuksen eri tehtäviin. Rannikkojoukkojen koulutuksesta ja Saaristomeren valmiudesta vastaava Turun Rannikkopatteristo vahvenee johto- ja huolto-osiltaan hieman. Gyltön Linnakkeen asema muuttuu entistä selvemmin koulutuskeskukseksi. Tästä osoituksena uusi nimikin: Gyltön Koulutuspatteri. Utön ja Örön valmiuslinnakkeiden asema ja henkilöstö säilyvät lähes nykyisellään.

Pääskyvuori ja Latokari tyhjenevät

Pääskyvuoren vanhalla kasarmialueella Turussa kesästä 1996 asti toiminut Esikuntapatteri lopettaa toimintansa. Sen tehtävät ja henkilöstö siirtyvät pääosin Pansiossa toimivaan Saaristomeren Meripataljoonaan. Pääskyvuori tyhjenee rannikkojoukoista vuoden 1998 loppuun mennessä.

Harmaat alukset poistuvat Aurajoen suussa sijaitsevasta Latokarin tukikohdasta kesällä. Yhteistukikohdassa olevat Puolustusvoimien kiinteistöt luovutetaan merivartiostolle. TurRR:n alushuolto ja alukset siirtyvät Pansioon. Utön yhteysliikenne hoidetaan jatkossa myös Pansiosta.

Heikkilän kasarmialueella vuodesta 1987 käytössä ollut esikuntarakennus tyhjenee rannikkotykistön väestä lähes kokonaan. Esikuntatilat luovutetaan Varsinais-Suomen Ilmatorjuntarykmentille tilanpuutetta helpottamaan. Tulevalle meripuolustusalueelle jää kuitenkin Heikkilän alueellekin toimintaa Ohjuspatterin ja varastojen muodossa.

Selkämerta kevennetään edelleen

Kuuskajaskarin linnake muutettiin vartiolinnakkeeksi 1.1.97 alkaen. Saarella on edelleen joitakin henkilöitä huolehtimassa varastoista, vartioinnista ja kiinteistöistä. Puolustusministeriö on kuitenkin antanut ymmärtää, että saaresta luovutaan.

Myös paljon puhuttu aikomus muodostaa Kuuskajaskarista vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tukikohta näyttää hyytyvän. Nämä asiat oppainaan rykmentti on edelleen keventämässä Jaskarin varastoja ja henkilöstöä. Rauman kaupungin puolella olevista kiinteistöistä on jo aiemmin luovuttu.

Reilan piskuinen harjoitusalue Pyhärannassa voi hyvin. Alue säilyy meripuolustusalueella, vaikka suurimpia käyttäjiä nykyään ovatkin Porin Prikaati ja Varsinais-Suomen Ilmatorjuntarykmentti.

Isokarin vanha patteri on purettu kesällä 1997. Siellä olevan maa-alueen ja vähäisten kiinteistöjen myyntiaikeet ovat olleet esillä. Kustavissa sijaitsevan Katanpään linnakkeen asema on myös ollut julkisuudessa. Tsaarinajalla rakennettu Katanpää on luonnonidylli ja historiallinen helmi. Mikäli alueesta luovutaan, se tulisi luovuttaa sellaiselle taholle, joka ottaa täyden vastuun sen ainutlaatuisuudesta.

Selkämeren suunnan vääjäämätön kutistuminen on vuosien saatossa ollut tuskainen asia alueen maanpuolustusväelle. Maanpuolustustahto ja halu olla asioissa mukana kun on kova. Eräänä osoituksena tästä on Kuuskajaskarin Linnakkeen Reserviyksikkö (RYT), joka yhteistoiminnassa Selkämeren Rannikkokillan kanssa on toiminut todella innokkaasti.

Henkinen perintö

Turun Rannikkorykmentti vastaa Laatokalla toimineen Rannikkotykistörykmentti 3:n perinteistä. Rannikkopatteristo ottaa vastuulleen Saaristomeren Meripuolustusalueen rannikkotykistöllisten perinteiden vaalimisen. Onkin esitetty, että nykyinen Turun Rannikkorykmentin lippu määrätään patteriston perinnelipuksi ja että sen perinnepäiväksi määrätään 10.9.

Turun Rannikkorykmentin lopetustilaisuudet järjestetään Turussa 29.6. ja Gyltössä 30.6. Lopetustilaisuuksien yhteydessä jaetaan henkilöstölle ne muistoesineet, jotka he rykmentin palkitsemisohjeen mukaisesti ovat 30.6.98 mennessä ansainneet. Näitä ovat joko rykmentin lippu tai standardi. Kesäkuun viimeisenä päivänä, sananmukaisesti "työpäivän päätteeksi" Gyltössä järjestettävässä lopetustilaisuudessa luovutetaan rykmentin lippu Turun Rannikkopatteriston perinnelipuksi. Näin tietysti, mikäli Puolustusvoimien komentaja asian niin päättää.

Muutokset ovat välttämättömiä ja niitä tehdään ilman muuta Isänmaan ja Puolustusvoimien eduksi. Hyvinkin suunniteltuina ne ovat silti haikeita. Kirjoitan tätä "pala kurkussa", vaikkakin varmana siitä, että onnistumme hyvin.

Erkki Marttila

Edelliselle sivulle 

Merivoimat tiedottaa

Tule upseeriksi Merivoimiin

 

 

Edellinen sivuEdellinen sivuEdellinen sivuEdellinen sivu 1998-2004 © RtUY ry. Kaikki oikeudet pidätetään, päätoimittajan s-posti: kai.masalin@plusterveys.fi Sivun alkuunSivun alkuunSivun alkuunSivun alkuun