FEB NOV OCT 18 2004 2005 2007 4 captures 11 Feb 05 - 7 Jan 07

Close Help

Suomen kielen lautakunnan suositus toukokuussa 2004

1. Vanhoja sovinnaisnimiä (eli vironkielisistä nimistä suomeen mukautettuja) ovat esim. Tallinna, Tartto, Hiidenmaa, Saarenmaa. Joihinkin nimiin on vakiinnutettu perusosaan suomalainen muoto: Emajoki, Peipsijärvi, Ülemistejärvi, Võrtsjärvi. Ilmansuunnat nimien määriteosassa käännetään kuten kaikissa muissakin ulkomaiden paikannimissä: Itä-Virumaa (Ida-Virumaa), Länsi-Virumaa (Lääne-Virumaa). Näitä nimiä taivutetaan suomalaisten nimien tapaan, huom. myös suomen kielen mukainen astevaihtelu: Tartto : Tarton, Tarttoon jne.

2. Kokonaan suomen kielen sanojen mukaisia nimiä voidaan taivuttaa suomen kielen mukaan: Saari : Saaren : Saarta : Saareen, Kuningas : Kuninkaan : Kuningasta : Kuninkaaseen, Kivi : Kiven : Kiveä : Kiveen.

3. Vironkielinen nimi päättyy konsonanttiin
3.1. Laanest : Laanestin : Laanestia : Laanestiin
Must : Mustin : Mustia : Mustiin
Saar : Saarin : Saaria : Saariin
Rand : Randin : Randia : Randiin
3.2. Vokaali + s -loppuisiin ei sovelleta suomen -ks-vartaloista taivutusta:
Maasikas : Maasikasin : Maasikasta : Maasikasiin
Kallas : Kallasin : Kallasia : Kallasiin
Muutamat sukunimet ovat tulleet Suomessa tutuiksi jo aikana, jolloin yleensä suosittiin nykyistä enemmän virolaisnimien suomeen mukauttamista. Ne taipuvat edelleen suomalaisittain kuten [Aino] Kallas : Kallaksen, Tuglas : Tuglaksen (tosin nykyään rinnalla myös Tuglasin).

4. Nimi päättyy vokaaliin
4.1. Ranna : Rannan : Rannaa : Rannaan
Saare : Saaren : Saarea : Saareen
Valge : Valgen : Valgea : Valgeen
Talve : Talven : Talvea : Talveen
Velliste : Vellisten : Vellistea (~ Vellisteä) : Vellisteen
Saarde : Saarden : Saardea : Saardeen
Saue : Sauen : Sauea : Saueen
4.2. Lindpere : Lindperen : Lindpereä : Lindpereen
Rakvere : Rakveren : Rakvereä (~ Rakverea) : Rakvereen
4.3. Sukunimityyppi, jota suomessa vastaavat nen-johtimiset nimet
Tasane : Tasanen : Tasanea : Tasaneen
Rebane : Rebanen : Rebanea : Rebaneen

5. Astevaihtelua ei sovelleta
5.1. Vakk : Vakkin : Vakkia : Vakkiin
Viidalepp : Viidaleppin : Viidaleppia : Viidaleppiin
Raudsepp : Raudseppin : Raudseppia : Raudseppiin
Raudsep : Raudsepin : Raudsepia : Raudsepiin
Uuspõld : Uuspõldin : Uuspõldia : Uuspõldiin
Viljandi : Viljandin : Viljandia : Viljandiin
5.2. Rannamägi : Rannamägin : Rannamägiä : Rannamägiin
Jõgi : Jõgin : Jõgia : Jõgiin
5.3. Salujõe : Salujõen : Salujõea ~ Salujõeta : Salujõeen ~ Salujõehen
Sillamäe : Sillamäen : Sillamäeä ~ Sillamäetä : Sillamäeen ~ Sillamäehen

Taustaa

Sillamäestä Rannametsaan
Virolaiset nimet suomen kielessä
(Kielikello 3/04, s. 37–39)

Vielä vuonna 1990 taivutussuosituksissa otettiin huomioon henkilönnimien ja paikannimien erilaisuus, samoin luonto- ja asutusnimien erilaisuus. Niinpä nimen jälkiosa saattoi taipua eri tavoin sen mukaan, oliko kyseessä esimerkiksi järvennimi Veisjärv, kylännimi Veisjärve vai sukunimet Järv ja Järve. 1920-luvulta on periytynyt suositus, että pyritään tunnistamaan virolaisista nimistä sanat, joita vastaava on olemassa suomessakin, mukautetaan ne suomenkieliseen asuun ja taivutetaan suomen mukaan. Uusissa suosituksissa tämä käytäntö hylätään.

Suomen kielen lautakunta on kevään 2004 kokouksissaan käsitellyt näitä tapauksia ja päättänyt suosittaa yleisohjeita, jotka ovat sopusoinnussa YK:n paikannimiasiantuntijakokousten suositusten kanssa. Niiden mukaan vieraiden maiden nimistö säilytetään mahdollisimman pitkälti alkukielisenä eikä suomeen mukauttamista siis tavoitella.

Lautakunnan suositukset voi tiivistää seitsemään pääkohtaan

1. Pääperiaate on, että virolaisia nimiä taivutetaan suomenkielisessä tekstissä kuten muitakin ns. sitaattilainoja eli vieraskielisiä nimiä, joita ei ole mukautettu suomeen.

2. Vanhat sovinnaisnimet eli suomeen vanhastaan mukautuneet nimet säilytetään (niitä ei ole paljon), esimerkiksi Tallinna, Tartto, Hiidenmaa, Saarenmaa.

3. Kokonaan suomen kielen sanojen mukaisia nimiä taivutetaan kuten suomen sanoja. Tällaisia ovat esimerkiksi sukunimet Meri, Kivi, Järvi, Saari, Kuningas.

4. Henkilönnimet ja paikannimet taipuvat samojen periaatteiden mukaan; myöskään luontonimiä ja asutusnimiä ei erotella erilaisella taivutuksella.

5. Nimiä, joissa yhdyssanan jälkiosana on astevaihtelun sisältävä taivutusmuoto, käytetään sitaattilainoina, eikä niitä sopeuteta vastaaviin suomen sanoihin. Näin esimerkiksi nimen Kloogaranna illatiivimuoto on Kloogarannaan (siis ei vaihtelua -rannan : -rantaan kuten vastaavassa suomen sanassa olisi). Vastaavasti nimeä Laht taivutetaan genetiivissä Lahtin, vaikka vastaavaan suomen sanaan kuuluu vaihtelu lahti : lahden.

6. Viron nimien taivutuspäätteen vokaali määräytyy suomalaisen vokaaliharmonian mukaan kuten muissakin vierasnimissä, esimerkiksi Ränk : Ränkiä, Rüütel : Rüüteliä, Kask : Kaskia, Metsanurk : Metsanurkia.

7. Viroa osaavien on kuitenkin edelleen mahdollista taivuttaa viron nimiä sitaattiperiaatteesta poikkeavalla, suomen kielen mukaisella tavalla.

Kielten lähisukulaisuus aiheuttaa viron kielen käyttäjille samantapaisia kysymyksiä suomalaisten nimien käytöstä kuin suomalaisilla on virolaisten nimien käytöstä. Virossa nimistönhuolto on päätynyt ottamaan joustavan kannan: suomalaisia nimiä taivutetaan yleensä kuten sitaattilainoja (siis muiden vieraiden nimien tapaan) mutta joitakin tyyppejä voi mukauttaa viron kieleen. Tässä suhteessa suomen kielen lautakunnan uusi suositus ottaa selkeämmin kantaa sitaattilainojen suuntaan.

Samojakin suomalaisia nimiä voidaan näin ollen virossa taivuttaa eri tavoin sen mukaan, käsitetäänkö ne sitaattilainoiksi vai ei. Sitaattilainaksi käsitettynä esimerkiksi Suomen järvennimi Pielinen taipuu genetiivissä Pielineni, mutta viroon mukautettuna Pielise. Vastaavasti taipuvat nen-loppuiset sukunimet, esimerkiksi Kukkonen, gen. Kukkoneni, partit. Kukkoneni, adess. Kukkonenile. Mutta jos nimet mukautetaan viroon, taivutus onkin seuraava: gen. Kukkose, part. Kukkost, adess. Kukkosele. Esimerkiksi Padasjoki taipuu sitaattilainana seuraavasti: gen. Padasjoki, partit. Padasjoki, adess. Padasjokile. Viroon mukauttaen nimen taivutusmuodot ovat gen. Padasjoe (ei kuitenkaan viron -jõe), part. Padasjoke (tai -joge), adess. Padasjoele. (Peeter Päll 1999: Maailma kohanimed.)

Vaikeimpia ovat virolaisten kielten huoltajien mukaan sellaiset suomalaiset paikan- ja sukunimet, joiden lopussa on virolaiselle tuttu sana, kuten -joki, -järvi, -niemi, -mäki, -ranta, -saari tai -salmi. Tällaisetkin nimet voidaan mukauttaa viroon, koska sanat ovat yhdistettävissä viron sanoihin, mutta nimet voidaan käsittää myös sitaattilainoiksi. Molemmat taivutustavat ovat virossa sallittuja, kunhan yhdessä tekstissä noudatetaan vain yhtä tapaa.