Suomen kieli on ainakin monien ulkomaalaisten mielestä kaunis kieli, ja siinä on jo tarpeeksi syytä olla rääkkäämättä sitä. Sellaista kuitenkin tapahtuu joka päivä, ja joskus se kismittää minua niin, että päätin kirjata kaikkein hölmöimpiä esiintymiä ylös.
Kuka vain kielen käyttöä arvioikin, hän on paljon velkaa professori Terho Itkoselle, joka on kirjoittanut klassisen Kielioppaan sekä kieliaiheisia pakinoita muun muassa Helsingin Sanomiin. Tämän sivun tarkoitus ei ole jäljitellä Itkosta, vaikka aiheet menisivät osin päällekkäinkin. Tämä sivu on silkkaa piruilua. :-)
Pieni muutos aiempaan: uusi aihe ilmestyy tästedes järjestyksessä ensimmäiseksi.
Expresso | Viiva-vuotias | Taas leikataan | Havaita vai havainnoida? | Tietyllä tavalla | Omalta puoleltani | Ohjeita jalkapalloselostajille | Gluteiini? | Pitkässä juoksussa | Aika jänne | Hän omaa jotain omaa | Suorituspaineita | Jonkun toimesta | Voidaan, mutta tehdäänkö? | Nollapiste | NN-Firma Ky ja Nonsensia Pankki | SIM, PIN, PUK ja IMEI | Matti Kyllönen ja nälkäiset kilpa-ajajat
Se vahva erikoiskahvi jota tarjotaan pienistä kupeista on nimeltään espresso. Dire Straits -yhtyeen albumilla Making Movies on kappale nimeltä Expresso Love, mutta tuskin se on syy tähän suomalaisten omituiseen tapaan puhua expressokahvista.
Lukusanojen käyttö tuntuu olevan vaikeaa, varsinkin kun puheena ovat ihmisten iät ja syntymäpäivät. Ihminen (tai mikä muu eläin tahansa) on esimerkiksi 40-vuotias, ja lukusanat alle kymmenen yleensä vielä kirjoitetaan kirjaimin (kuten Ultra Bran kappaleen Kahdeksanvuotiaana nimi aivan oikein osoittaa).
Tämän tästä vain kumminkin näkee kirjoitettavan että joku täytti 40-vuotta, ja sekaannus kai johtuu siitä, että tuolla ihmisellä on silloin 40-vuotissyntymäpäivä. Kumma vain, että sama kirjoittaja saattaa aivan oikein kirjoittaa 2500 euroa eikä suinkaan samalla logiikalla väärin 2500-euroa. Vaikka kai sellaistakin on sattunut, ja sattuu vastakin.
Tehokkaastipa on sana "leikata" pesiytynyt arkikäyttöön tarkoittamaan jonkin vähentämistä tai pienentämistä. Ilmaus tuli muotiin edellisen syvän laman aikana 1990-luvun alussa, kun sieltä täältä leikattiin vähän jotta pienistä puroista kertyisi iso virta. Terho Itkosen Kielen kärjeltä -kirjan essee Uudenlaisen leikkaamisen vyöry kertoo ilmauksen tulleen käyttään jo vuonna 1973. Nyt 30 vuotta myöhemmin leikataan edelleen, kun yritykset leikkaavat työpaikkoja (eivät suinkaan vähennä) ja valtio leikkaa budjettia (sen sijaan että pienentäisi). Esimerkkejä löytyy lehdistä lähes päivittäin, ja kyllä ärsyttää, ainakin minua.
Harrastan ahkerasti tähtien katselua, mistä voit lukea lisää tämän sivuston tähtiharrastussivulta. Suomenkielistä alan materiaalia lukiessa kohtaa usein termin havaita, joka tarkoittaa esimerkiksi jonkin taivaankappaleen tarkastelua. Minun kielitajuni mukaan pitäisi tällaisesta toiminnasta käyttää verbiä havainnoida, koska havaitseminen tuntuu jotenkin tahdosta riippumattomalta: voidaan sanoa että "havaitsin hänen tulleen paikalle", ja voidaan myös sanoa että "havaitsin Merkuriuksen iltataivaalla", mutta ei kuulosta luontevalta sanoa "hän havaitsee valosaasteisessa ympäristössä" tai "yrittäkää havaita sitä paljain silmin".
Aion omalla tähtiharrastussivullani potkia tutkainta vastaan ja ilmoittaa tarvittaessa että "havainnoin Kuuta" tai "kävin havainnointipaikallani". Esimerkiksi Terho Itkosen Kieliopas (4., tarkistettu painos) ei sisällä hakusanaa "havaita", vaan selittää että "havainnoida" on "tehdä jostakin havaintoja", esimerkkinä "havainnoida lintujen muuttoa". Minusta havaitseminen on passiivista, havainnoiminen taas aktiivista.
Joskus englannin kielen vaikutus köyhdyttää suomen kieltä ja tekee siitä epäselvempää. Esimerkkinä tästä on ilmaus tietyllä tavalla, joka on aivan selvästi sanatarkka käännös englanninkielisestä ilmauksesta in a certain way. Suomen kielessä sitä tapaa nykyisin käytettynä jotenkin-sanan asemesta, ja eniten sitä on tainnut viljellä jalkapallovalmentaja Pasi Rautiainen, joka Nelosen UEFA Champions League -lähetyksissä kaudella 2002-2003 kommentoi jokaisessa lähetyksessä useita kertoja tilanteen olevan "tietyllä tavalla hankala" tai pelaajien haluavan "tietyllä tavalla" voittaa. Ehkäpä "tietyllä tavalla" on myös jonkinlainen sivistyneempi muoto ilmauksesta tiätsä, joka tietenkin on englannin kielen you know.
Omasta puolestani voin sanoa, että en voi puhua kenenkään muun puolesta, siis kenenkään muun asemesta. Jos sen sijaan puhuisin omalta puoleltani, minun ja kuulijoideni välissä pitäisi olla vähintään lentopalloverkko tai järvi. Terveisiä vain Ben Zyskowiczille, joka puhui omalta puoleltaan kulttuuriministeri Suvi Lindénin erottua toukokuussa 2002. (Ben ja Suvi, pankaapa merkille, että olen kirjoittanut teidän molempien sukunimet ihan oikein.)
Olen viime aikoina seurannut tavallista enemmän jalkapalloa sekä paikan päällä että televisiosta. Niin Nelosella UEFA Champions Leaguen otteluita selostava JP Jalo kuin Yleisradion selostajatkin kaipaavat mielestäni hieman oikaisemista.
Ensinnäkin, jalkapallo-ottelussa on kaksi jaksoa (period). Niiden välissä on puoliaika (half-time). Näin ollen jalkapallo-ottelussa ei voi olla "ensimmäistä puoliaikaa jäljellä muutama minuutti".
Vesa Tomberg kirjoittaa:
Jalkapallosääntöjen mukaan jalkapallossa pelataan kaksi puoliaikaa, jotka on erotettu toisistaan tauolla. Englannissa käytetään nimitystä pelijakso(period) ja puoliaika(half-time). Jostain syystä suomalaiset eivät aikoinaan osanneet riittävästi kieliä, kun ryhtyivät jalkapallosääntöjä kirjoittamaan. Lisää säännöistä Palloliiton sivuilta.
Erityisesti JP Jalolle haluaisin huomauttaa, että lähiaikoina tarkoittaa jotain tulevaisuudessa tapahtuvaa, kun taas viime aikoina on jo menneisyyttä. Näin ollen ei voi sanoa, että joku pelaaja on tehnyt lähiaikoina neljä maalia kuudessa ottelussa, eihän?
Käsin tekstattu kyltti pizzerian ikkunassa:
MEILTÄ NYT MYÖS GLUTEIINITONTA PIZZAA!!!
Mitä se sellainen gluteiini on? Kenties koulun uskonnontunneista on sittenkin jäänyt jotain mieleen, ja Jaakko Juteinin nimi sekoittuu nyt gluteeniin. Varsin epätodennäköistä.
Gluteeni on kotimaisten viljojen sitkoaine, joka muodostuu kahdesta eri valkuaisesta. Gluteiinia ei tietääkseni ole olemassakaan. Silti se vain esiintyy tasaisesti päivälehdissäkin, viimeksi Aamulehdessä 15. heinäkuuta 2002.
Markku Tamminen kirjoittaa: "Terje Enkvistin kirjassa Johdatusta orgaaniseen kemiaan vuodelta 1968 mainitaan että 'gluteiinit ovat neutraaleihin liuoksiin liukenemattomia, mutta liukenevat laimeisiin happoihin ja emäksiin. Esimerkiksi mainittakoon vehnän gluteniini.'" (s. 253) Tämä vehnän gluteniini mainitaan myös tietosanakirjoissa, mutta keliakian pitäisi olla nimenomaan gluteenin aiheuttama ohutsuolen imeytymispinnan vaurio (Haglund et al, Ihmisen ravitsemus, WSOY 1995, s. 201).
Kun sanotaan pitkässä juoksussa, halutaanko kenties muistella Lasse Vireniä tai Martti Vainiota? Ei, vaan tätä sanontaa suomalaiset käyttävät kun haluavat ilmaista että jotain tapahtuu pitkällä tähtäimellä (joka tosin taas on nk. svetisismi) tai pitkällä aikavälillä - joka tapauksessa pitkän ajan kuluessa. Tämä hirvitys on sanatarkka käännös englannin kielen ilmaisusta in the long run, jolla ei käsittääkseni ole mitään tekemistä juoksemisen kanssa.
Minulla on jalassani aika jänne, nimittäin se akillesjänne, mutta monien mielestä se kun edetään ajassa pisteestä A pisteeseen B on nimeltään aikajänne. Tämäkin on käännöskukkanen, suora käännös englannin kielen ilmaisusta time span. Jo esi-isämme käyttivät kuitenkin tällaisesta ajallisesta ihmeestä nimitystä aikaväli.
Kuka on keksinyt ruveta sanomaan että jokin omaa jotain, sen sijasta että sanottaisiin jollakin on jotain? Yleensä tämä kytketään joihinkin ominaisuuksiin: jos halutaan sanoa että nämä auton renkaat ovat hyvät sateella, sanotaan pahimmillaan, että nämä renkaat omaavat hyvät sadekeliominaisuudet. Huh huh.
Erään kerrostalon alaovessa oli taannoin ilmoitus:
Asukkaita pyydetään siirtämään autot pois autokannelta tiistaina 6.10. kello 9-17 väliseksi ajaksi. Huoltoliike suorittaa autokannen pesun. (painotus minun)
Kun jotain halutaan saada puhtaaksi, ei suoriteta pesua vaan pestään. Ja koska edellisessä esimerkissä ei ole luontevaa sanoa huoltoliike pesee, miksei voisi sanoa reilusti: huoltoliikkeen miehet tulevat pesemään autokannen? Miehiä ne kuitenkin ovat, ja kun sanotaan suoraan mitä he tekevät, kenellekään ei jää mitään epäselvää.
Suorittamisen epämääräisyyteen liittyy usein myös tekijän etäännyttäminen. Sen sijaan että sanottaisiin suoraan kuka tekee, sanotaan että tekeminen suoritetaan jonkun toimesta. Edellinen ilmoitus olisi yhtä hyvin voinut olla muodossa autokannen pesu suoritetaan huoltoliikkeen toimesta. Onneksi ei kuitenkaan ollut.
Me suomalaiset rakastamme passiivimuotoja. Mennään, tehdään, tullaan ja ollaan ovat ilmaisuja joilla on paikkansa. Mutta kuka keksi loihtia muovikassin kylkeen tekstin: Tämä tuote voidaan hävittää polttamalla? Epämääräisyys lisääntyy epämukavasti.
"Tuote" (huom. ei suoraan sanottuna muovikassi) voidaan hävittää, mutta hävitetäänkö se varmasti? Miksi muovikassissa ei voi lukea Tämän kassin voi polttaa? Tuskinpa monet ihmiset polttavat nykyään muovikasseja kovin usein, eivätkä ainakaan muuten kuin hävittämistarkoituksessa.
Suomessa ei käytetä desimaalipistettä, vaan desimaalipilkkua. Jos makkarassa on suolaa 0,9 prosenttia, sitä ei lueta nollapisteyhdeksän vaan nolla pilkku yhdeksän prosenttia. Nollapiste on aivan eri asia.
Pystyvätköhän muut kansat keksimään yrityksilleen yhtä mielikuvituksettomiä nimiä kuin me suomalaiset? Joka toisen pikkufirman nimi on koottu samalla kaavalla: ensin perustaja-toimitusjohtajan nimikirjaimet, sitten väliviiva ja perään toimialaa kuvaava lyhyt sana. Nasevuudesta tulee pisteitä, mutta miten kaikki nämä erottaa toisistaan? Ajatellaan vaikka omakotirakentajaa, joka tilaa töitä ja tarvikkeita tällaisilta firmoilta. Ikkunat toimittaa PK-Lasi Oy, putkityöt tekee HM-Putki Ky, kovempaa materiaalia saa HR-Metalli Ky:ltä, ja kuljetukset hoitaa SR-Kuljetus Oy. Ja jos vanhaan autoon tarvitaan varaosia, mennään penkomaan JR-Autopurkaamo Oy:n varastolle.
Toisessa ääripäässä ovat sitten suuryritysten viimeaikaiset nimivaihdokset, joissa on ihastuttu latinaan ja etsitty sopivia ilmauksia oikein yliopistotason latinistien avustuksella. Merita Pankin nimestä ja sen yhdyssanakirjoittamista pilkkaavasta asusta on kuultu jo paljon, ja siihen on jo totuttukin. Vuoden 1998 uusia tulokkaita olivat muun muassa Sonera ja Leonia, ja onhan meillä ennestään jo Avecra, Arctia, Novera, Aktia, Lundia, Atria ja Alma Media. Mitä vielä puuttuu? No, Alko voisi muuttaa nimekseen vaikka Pisara, jos latina ei ole aivan välttämättömyys. Menestyksen kaava on kuin ristikkovihje: latinasta johdettu sana, kuusi kirjainta, päättyy a-kirjaimeen.
Tietokonealalla suorastaan rakastetaan kolmi- ja nelikirjaimisia lyhenteitä, ja koska matkapuhelinten tekniikka on suurimmaksi osaksi tietotekniikkaa, samat lyhenteet ovat pesiytyneet sinnekin. Mikä pakko niitä silti on tavallisten kansalaisten silmille heittää?
Kun hankit matkapuhelinliittymän ja matkapuhelimen, sinulle kerrotaan lähes ensimmäisenä SIM-kortista. SIM tulee sanoista Subscriber Identification Module, jota ei edes kannata suomentaa. Onko mitään hyvää syytä olla sanomatta suoraan suomeksi puhelukortti tai liittymäkortti? Eipä kai.
Matkapuhelimen voi suojata asiattomalta käytöltä laittamalla PIN-kyselyn päälle. Tällaista PIN-niä käytetään myös pankkiautomaateissa, mutta eihän tämä sanoista Personal Identification Number tuleva lyhenne ole mitään muuta kuin tunnusluku. Silti ei tarvitse kuin astua matkapuhelinliikkeeseen sisälle, ja jo jostain kuuluu puhetta "PIN-koodista".
Mikä sitten on PUK eli Personal Unblocking Key? Sitä tarvitaan silloin kun rosvo tai sinä itse olet näppäillyt puhelimen tunnusluvun - anteeksi, PIN-koodin - tarpeeksi monta kertaa väärin. Olisiko sekaannuksen vaara suuri jos puhuttaisiin kuitenkin rehellisesti avainluvusta?
Sitten on vielä tämä IMEI, joka on jokaiselle GSM-puhelimelle yksilöllinen sarjanumero, eli International Mobile Equipment Identification (jos nyt oikein muistin). Kyllä siinä on vanhempi naisihminen kummissaan kun matkapuhelinoperaattorin asiakaspalvelija tiukkaa puhelimen IMEI-koodia. Sitähän voisi sanoa vaikka puhelimen tunnusnumeroksi, vai olisiko liian suuri vaara sen sekoittua edellä mainittuun tunnuslukuun?
Kaikki ovat varmasti lukeneet harrastajakirjoittajien tuotoksia tai niin kutsuttua "huonoa kirjallisuutta", tai ehkä jopa pornolehtien lukijanovelleja. Vakuutusyhtiöiden vahinkokertomukset menevät suunnilleen samaan kastiin. Näitä kaikkia yhdistää kielikuvien iloinen sekoittaminen rimaa hipoen.
Legendaarinen formulaselostaja Matti Kyllönen osaa myös metaforien sotkemisen, jopa siinä määrin että termi "kyllöismi" on keksitty kuvaamaan jotain (valitettavasti) kuolematonta, täysin käsittämätöntä lausahdusta, jonka Kyllönen on intomielisen selostuksensa sekaan sujauttanut. Ilmeisesti Kyllönen on kuitenkin onnellisen tietämätön siitä, että hänen analyysiä uhmaava kielenkäyttönsä rikkoo monia normeja.
En menisi julkisella WWW-sivulla sanomaan Matti Kyllöstä tyhmäksi, mutta sanotaan nyt vaikka että hän on koko lailla omassa maailmassaan. Sellaiset ihmiset ovat tosin yleensä huomattavasti enemmän sisäänpäin kääntyväistä tyyppiä, eivätkä ainakaan saa ajatuksiaan julki sellaisella volyymillä kuin Kyllönen selostuksissaan.
Jostain syystä Kyllönen on erityisen ihastunut laatusanaan nälkäinen. Jokaisessa kisassa monet ajajat ovat Kyllösen mukaan nälkäisiä. Ilmeisesti hän tarkoittaa tällä, että he ovat voitonnälkäisiä, joskin suomen kielessä kait yleensä sanotaan jonkun olevan voitonjanoinen.
Oli miten oli, jos sana "nälkäinen" toistuu selostuksessa 5-10 kertaa, ja selostaja käyttää esimerkiksi sellaista ilmaisua kuin "Jarno Trulli on nälkäinen kuin pitkään syömättä ollut gaselli", aletaan mennä jo ajan ja avaruuden tuolle puolen, Kyllös-planeetalle, jolla käsitteet ja mielleyhtymät heittävät häränpyllyä. Ja miten esimerkiksi "äärimmäinen jännitys voi kasvaa"? Siinä sitä on fyysikoillakin pohtimista.
Mikäli haluaa tutustua lähemmin kyllöismeihin, kannattaa vierailla Matti Kyllönen F1 Racing Team -sivuilla. Valitettavasti aitoja ääninäytteitä tarjonnut F1 Kyllöset on lopettanut toimintansa.
* * *
Linkkejä kielenhuoltoa käsitteleville WWW-sivuille:
Päivitetty viimeksi: 2004-03-22
