English Svenska Puolustusvoimien etusivulle
   Haku:   
SivukarttaSvenskaEnglish

Pääesikunta
Maavoimat
Merivoimat
Ilmavoimat
Laitokset

mil.fi
Etusivu Maavoimat Kalustoesittely



Kalustoesittely

   Jalkaväki

       Sarjatuliaseet

       Kiväärit

       Muut aseet

          9.00 PIST 80-91

          PIST 2003

          12 PUMPPUHAULIKKO

          25 VAPIST

          Käsikranaatit

          Erikoisheite

          40 KRPIST 2002

          40 KRKK 2005

          66 KES 88

          112 RSKES APILAS

          95 S 58-61

          PstOhj 83 M

          PstOhj 2000

          81 KRH 71 Y

          120 KRH 92

          Krh-TeKa

          AMOS- FIN

       Varusteet

       Huolto

   Kenttätykistö

   Panssaroidut ajoneuvot

   Moottoriajoneuvot

   Ilmatorjunta

   Maavoimien ilmailu

   Pioneeri

   Viesti




 

40 KRKK 2005
Kranaattikonekivääri

40 KRKK 2005

KÄYTTÖ

  • Kaupunkijääkärikomappaniat
  • Erikoisjääkärikomappaniat
  • Rannikkojääkärikomappaniat
  • Panssaroituja, panssaroimattomia maaleja ja elävää voimaa vastaan

OMINAISUUDET
  • Paino 78,6 kg (ampumatarvikekannu ml)
  • Tulinopeus 350 laukausta/ min
  • Ampumaetäisyys n 2 200 m
  • Ontelo-sirpalelaukaus, harjoitus ampumatarvikkeet
  • Sirpale- ja ontelokranaatti: kaliiperi 40 x 53, kranaatin paino 250 g, lähtönopeus 242 m/s
  • Valmistaja; Heckler & Koch, Saksa



40 KRKK 2005


Henkilökohtaisia aseita tehokkaampien tulitukiaseiden merkitys jalkaväen taistelussa on kasvanut. Tämä johtuu muun muassa siitä, että nykyaikaisen raskaan tykistön käytön painopiste on siirtynyt operatiivisten, kaukana sijaitsevien kohteiden tulittamiseen.

Jalkaväen tulitukiaseina käytetään muun muassa raskaita konekivääreitä, sinkoja sekä pienois- ja kevyitä kranaatinheittimiä. Näiden ohella niin sanottujen kranaattikonekiväärien käyttö ennen kaikkea panssaroimatonta ja suora-ammuntatulelta suojassa olevaa vastustajaa vastaan on yleistynyt.

Suomeen kranaattikonekivääreitä on hankittu vasta 1990-luvulla. Aseilla on tärkeä rooli erihyisesti asutuskeskustaisteluun erikoistuneiden joukkojen tulitukiaseena.

Suuri hetkellinen tulinopeus

Kranaattikonekivääri on, nimensä mukaisesti, eräänlainen konekiväärin ja kranaatinheittimen yhdistelmä, jossa yhdistyvät suuri tulinopeus ja sirpaloituvien kranaattien tai panssaria läpäisevien ammusten vaikutus. Asetta kutsutaankin monissa maissa automaattikranaatinheittimeksi.

Länsimaissa kranaattikonekivääreitä käytetään pääasiassa raskaiden konekivääreiden tavoin suora-ammuntaan, ne täydentävätkin erinomaisesti raskaiden konekiväärien ja muiden jalkaväen välittömään tukemiseen käytettävien aseiden tulta. Kranaattikonekiväärien yleisin kaliiperi on 40 millimetriä ja kantama parhaimmillaan yli kaksi kilometriä. Ampumatarvikevalikoimaan kuuluu sirpaloituvien kranaattien lisäksi panssariammuksia, joiden suurin läpäisykyky on yli viisi senttimetriä. Suurin hetkellllinen sarjatulinopeus on 5-7 laukausta sekunnissa.

Kranaattikonekivääreiden lisäksi monissa maissa on käytössä myös vastaavia, yksittäislaukauksia ampuvia aseita. Käytössä on sekä kivääri- ja pistoolityyppisiä erikoisaseita että rynnäkkökivääriin kiinnitettäviä ampumalaitteita. Näiden aseiden suurin kantama on yksin muutamia satoja metrejä. Saksassa on kehitetty myös moniputkinen pienoisraketinheitin, jolla voidaan ampua 40 millimetrin sirpalekranaatteja.

Kevyempi asejärjestelmä kehitteillä

Kranaattikonekivääri (Mk 19) kehitettiin 1960 -luvulla ja järjestelmä modernisoitiin 1980 -luvun lopulla. Mk19 oli käytössä Persianlahden sodassa ja lyhyen lähitaisteluvaiheen aikana asejärjestelmän raportoitiin tuottaneen lähes puolet vastustajalle aiheutetuista tappioista. Useita kilpailevia kranaattikonekiväärijärjestelmiä on kehitetty, mutta niissä on hyvin vähän parannusta perinteiseen Mk19-asejärjestelmään verrattuna. Uusien, keveiden, kranaattikonekiväärien kehitystyö on käynnissä ja niiden voidaan olettaa tulevan palveluskäyttöön seuraavan viiden vuoden kuluessa (2010). Esimerkkejä kehitystyön alla olevista kranaattikonekivääreistä ovat mm Tiger ja Striker.

Yhdysvalloissa on kehitysprojektina käynnissä OCSW (Objective Crew Served Weapon), jolla on määrä korvata nykyisen 40 mm MK19 kranaattikonekiväärin ja .50 kal M2 raskaan konekiväärin suorituskykytekijät. Projektin tavoitteena on kehittää kevyt, kahden miehen kannettava ryhmäase. Aseen kaliiperiksi on valittu 25 millimetriä. Sen on suunniteltu olevan tehokas 2000 metriin elävää voimaa vastaan ja 1000 metriin kevyesti panssaroituja ajoneuvoja, vesialuksia ja hitaasti lentäviä ilma-aluksia vastaan. OCSW aiotaan asentaa myös ajoneuvoihin. Kaliiperin muuttamisella on vaikutusta myös ammuksen lentoradan korkeuteen, joka aseella olisi noin 25 metriä, kun se esimerkiksi Mk19 kranaattikonekiväärillä on yli 120 metriä. Ase painaa noin 11 kg, jalusta noin 4 kg, laskintähtäin noin 2 kg ja ammuskannu (31 ammusta) alle 7 kg. Aseeseen suunnitellaan kolmen tyyppisiä 25 mm:n ammuksia; sirpalekaranaatti ohjelmoitavalla aikasytyttimellä, onteloammus ja harjoitusammus. Operatiiviseen käyttöön ase tulee aikaisintaan vuoden 2010 jälkeen.

Lähitulevaisuudessa (...2010) kranaattikonekiväärien osalta kevyet kranaattikonekiväärit (Tiger, Striker) otetaan palveluskäyttöön. Niihin tullaan integroimaan pimeätähtäin ja alkeellinen laskinjärjestelmä tulen osuvuuden parantamiseksi pitkille ampumaetäisyyksille.

Kranaattikonekiväärit säilyvät palveluskäytössä keskipitkällä aikavälillä (...2015) ja niiden ampumatarvikevalikoimaa laajennetaan 40 mm thermobaric- ja Non Lethal -ampumatarvikkeilla. Uutena järjestelmäkonseptina palveluskäyttöön tullaan ottamaan Objective Crew Served Weapon, jolla on tarkoitus korvata konekiväärin ja kranaattikonekiväärin suorituskykytekijät. Kalliin hintansa vuoksi OCSW ei tule vielä laajaan palveluskäyttöön kyseisenä ajanjaksona.

Pitkällä aikavälillä (...2020) OCSW -tyyppiset, täysin integroidut, asejärjestelmät yleistyvät palveluskäytössä. Perinteisiä asejärjestelmiä (konekiväärit ja kranaattikonekiväärit) käytetään perinteisesti varustetuilla joukoilla. OCSW -tyyppinen asejärjestelmä käsittää sensorifuusioon (lämpökuvatekniikka, II ja VIS) perustuvan sensorin ja kehittyneen ammunnanhallintajärjestelmän. Asejärjestelmään voidaan integroida taistelunhallintajärjestelmän päätelaitteita ja omatunnistusjärjestelmä.

 

Tulostettava versio  | pdf-versioPDF versio Viimeksi päivitetty: 15.06.2005 klo 15:52




PalauteYhteystiedot© Copyright Puolustusvoimat, Försvarsmakten, the Finnish Defence Forces.