Pääsivu
Historia
Aikajana
Hallitsijat
Linnat
Lippu
Raha
Kirkko
Tietovisa
Sanasto
Linkit
Lähteet
Sivukartta
Palaute


Leirilinnana

Turun linnan perustamisvuodeksi ilmoitetaan useimmiten vuosiluku 1280. Maunu Ladonlukon veli Bengt oli Suomen herttuana vuosina 1284-91. Hänen aikanaan herttuakunta teki velkaa suurten menojen takia, jotka todennäköisimmin aiheutuivat Turun linnan rakentamisesta. Linnan rakennustöisen alkaessa linna suunniteltiin pienelle saarelle. 1300-luvun vaihteessa veden pinta oli liki 3,5 metriä nykyistä korkeammalla. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa Turun linna muistutti enemmän kastellia kuin linnaa. Se oli kuin suoramuotoinen kastelli, jonka länsipäässä oli torni ja kullakin sivulla portti. Rakennelma oli yhtä suurta kenttää, jolla oli kaksi muurattua rakennusta. Kentällä oli mahdollisuus majoittaa suuria sotajoukkoja. Suuria linnaleirejä tarvittiin joukkoja varten, jotka olivat rakentamassa Ruotsin valtaa Itämaassa. Vuonna 1318 novgorodilaiset polttivat Turun kaupungin. Linnaa ei tiettävästi vallattu.

Umpilinnaksi

Herttua Valdemarin aikana 1300-luvun alussa linna rakennettiin luultavasti umpilinnaksi. Kolme porttia neljästä muurattiin umpeen sekä kehämuuria että länsitornia korotettiin. Tornista tuli kompleksin lujin kohta. Se toimi viisikerroksisena asuintornina. Ylin Turun linna kerros oli ampumakerros ja varsinaiset asuinhuoneet olivat kolmannessa ja neljännessä kerroksessa. Tärkeimmät asuinhuoneet olivat kuitenkin salirakennuksessa. Se käsitti varastohuoneen, miehistön linnatuvan ja holvatun salin. Holvit tuhoutuivat vuonna 1365 tulipalossa. Linnapihaa vastapäätä aloitettiin eteläsiiven rakentaminen. Se käsitti tuolloin taloustiloja. Länsipäätyyn rakennettiin yhdeksän metrin korkea varastohuone, johon pääsi vain katolla olevasta aukosta. Valmiin palatsin linnapiha jaettiin poikkimuurilla kahtia. Vuoden 1369 tulipalon jälkeen käskynhaltija Ernst von Dotzenin oletetaan aloittaneen jälleenrakennustyöt, jotka jatkuivat vielä Bo Joninpojan aikana. Siipiosia laajennettiin niin, että linnanpihasta tuli pitkä ja kapea. Itäpuoli korotettiin samaan korkeuteen kuin eteläpuoli. Se mahdollisti ampumakäytävän rakentamisen linnan ylimpään kerrokseen. Sisäportaat puuttuivat linnan ulkomuurista. Ainoastaan ampumakäytävään johti portaat. Kuningatar Margareetan aikana Turun lääni laskettiin tililääneihin. Linnaa hallittiin tilitystä vastaan tai sitä hallitsivat hallitsijan voudit. Valtionhoitaja Sten Sture rakennutti pohjoissiipeen uuden kappelin, ns. Sturenkirkon.

Juhana-herttua

Vuoden 1523 elokuusta lähtien Kustaa Vaasa hallitsi myös Turun linnaa. Turusta tuli taas tililääni, jota kuningas ja hänen hallintokoneisto valvoivat entistä tarkemmin. Turun vouti oli Kustaan henkilökohtaisessa valvonnassa. Voudille kuningas antoi ohjeet kirjeitse. Juhana nimettiin Suomen herttuaksi vuonna 1556. Samana kesänä alkoivat linnan muutos- ja laajennustyöt, vaikka Turun linnaKustaa Vaasa olikin eri linjoilla niiden suhteen. Päälinnaa jakanut muuri purettiin ja linnasta tuli taas yksi kokonaisuus. Hovin keskeiset toiminnot siirrettiin Hovin keskeiset toiminnot siirrettiin keskiaikaisten osien yläpuolelle. Ampumakäytävät poistettiin samalla. Linnan sisäpihalle rakennettiin porrastorni, jonka portaikosta pääsi kaikkiin eteläsiiven kerroksiin.

Turun linnan elämä muuttui vuonna 1562 Katariina Jagellonican muuttaessa linnaan. Katariinan ja hovin kautta linnaan tuli ylellisyystavaroita, kuten haarukat, matot ja ikkunaverhot. Juhana matkusti hovinsa kanssa Ulvilan kuninkaankartanoon talven ajaksi. Vuosina 1563-1570 linna oli koruton. Juhana vangittiin veljensä Eerikin käskystä. Veljesten osat vaihtuivat ja Eerik tuotiin vuonna 1570 vangittuna Turun linnaan. Eerikin mukana tuli puoliso Kaarina Maununtytär ja 21 hengen seurue. Vuoden vankeuden jälkeen seurue siirrettiin Kastelholmaan ja sieltä myöhemmin eteenpäin. Vuonna 1573 Katariina tuli lastensa kanssa Turun linnaan, jossa he olivat neljä vuotta.

1590-luvulla Turun linna oli yksi niistä linnoista, jotka liittyivät Kaarlen ja Sigismundin väliseen valtataisteluun. Molemmat olivat nimenneet oman käskynhaltijan Flemingin suvusta. Sigismundin käskynhaltija kuoli vuonna 1597 matkalla Turkuun. Sigismundin pyynnöstä linnaan ei päästetty ketään. Kuninkaan joukkojen päällikkyyden otti Arvid Stålarm. Elokuussa Kaarlen miehet tulivat murskaamaan Suomessa esiintyvää vastarintaa.

Esilinna

Tykkitorni1400-luvulla todennäköisesti aloitettiin esilinnan ulkomuurin rakennustyöt. 1570-luvulle asti esilinna muistutti pientä kaupunkia. Tuolloin esilinnassa oli kolme tornia, joista pohjoistorni on vieläkin säilynyt. Kehämuurin sisäpuolella rakennukset olivat suurimmaksi osaksi puisia. Mm. seuraavista rakennuksista esilinnan alueella on löytynyt mainintoja: keittorakennus, panimo, asevarasto ja sen sauna, ruokakellari ja huovien kellari. Kehämuurien sisäpuolelta esilinna uudistettiin vuosina 1575-1588. Puisten rakennusten tilalle rakennettiin tiilisiä siipirakennuksia. Tämän jälkeen esilinna muodostui kehämuurista ja tornista sekä siipirakennuksista. 1600-luvulla maaherrat ja kenraalikuvernööri Brahe asuivat itäsiivessä. Turun hovioikeus sijoitettiin pohjoissiipeen, jossa myös linnanvouti asui. 1600-luvun lopun jälkeen hallinto siirrettiin muualle.

Vuosina 1705-1706 sisustettiin kirkko päälinnan eteläiseen siipeen entiseen juhlasaliin. Kirkossa pidettiin jumalanpalveluksia parin sadan vuoden ajan säännöllisesti. Sisustus säilyi vuoden 1941 tulipaloon asti. Pohjan sodan aikana vuosina 1713-21 venäläissotilaita majoitettiin Turun linnaan. Myös "hattujen sodan" aikana linnassa oli sotilaita majoitettavana. 1750-luvulla ehdotettiin linnan purkamista. 1776 sisustettiin esilinnaan kruunuvankila ja kruununpolttimo.

Takaisin