Aseet suomalaisissa kodeissa

Ampuma-aseiden määrä on Suomessa väkilukuun suhteutettuna Euroopan korkein. Muiden kuin puolustusvoimien käytössä on 1,8 miljoonaa rekisteröityä asetta. Henkeä kohden laskettuna pienaseiden määrä on maailman kolmanneksi suurin, heti Yhdysvaltojen ja Jemenin jälkeen.

Suomessa paikallinen poliisi myöntää luvan metsästykseen tai ampumaurheiluun, aseiden keräilyyn tai jos hakijan ammatti vaatii aseen kantamista. Laissa on määräykset myös aseiden turvallisesta säilyttämisestä.

Metsästyksen ja ampumaharrastuksen suosio ovat yksi syy aseiden suureen määrään. Metsästyksellä on pitkät perinteet ja suurin osa laillisista aseista on metsästysaseita. Asekeräilyn lailliseen harjoittamiseen tarvitaan virallinen asekeräilijän status. Normaalin aseenkantoluvan lisäksi hakijan on esitettävä suunnitelma asekeräilystä ja riittävää asiantuntemusta aseteknologiasta ja –historiasta.

Myös aseiden valmistaminen, maahantuonti ja myynti vaativat Suomessa luvan. Suomen ampuma-aselainsäädäntö on varsin tiukka. Erityisen vaarallisten ampuma-aseiden ja aseen osien hankkiminen on pääsääntöisesti kiellettyä. Näitä ovat esimerkiksi sinko, kranaatinheitin, takaaladattava tykki, ohjus- ja raketinheitinjärjestelmät sekä sarjatuliaseet.

Luvattomia aseita on Suomessa runsaasti. Sisäministeriö arvioi vuonna 2001 niiden määräksi 100 000 - 200 000. Luvattomat aseet ovat useimmiten metsästysaseita tai viime sotien aikaisia ampuma-aseita tai ammuksia. Aseita on siirtynyt omistajalta toiselle myös kuolinpesien mukana, vaikka ampuma-aselain mukaan kuolinpesän haltijan tuleekin luovuttaa ne pois tai hankkia niille hallussapitolupa.

Vuonna 2004 tehtiin pysyväksi niin sanottu armahduslaki, jonka mukaan luvattomat aseet voi luovuttaa poliisille ilman rangaistusta. Luvattomia aseita on kerätty jo 1990-luvun lopulta lähtien ja poliisille on tuotu noin 30 000 pienasetta sekä useita tonneja räjähteitä.

Aseellinen väkivalta Suomessa

Henkirikoksia tehdään Suomessa noin kolme kertaa niin paljon kuin useimmissa muissa Länsi-Euroopan maissa. Ampuma-aseet ovat mukana noin viidesosassa henkirikoksista. Yleisimmin väkivaltarikoksissa käytetään erilaisia teräaseita.

Itsemurhat sekä niihin liittyvät kärsimykset ovat merkittävä kansanterveysongelma. Itsemurha on Suomessa 20-34-vuotiaiden miesten yleisin kuolinsyy. Itsemurhissa ampuma-aseet ovat yleisiä : noin 90 prosenttia aseiden aiheuttamista kuolemantapauksista on itsemurhia. Erityisesti miesten itsemurhissa käytetään usein aseita.

Itsemurhien ehkäisyyn on Suomessa kiinnitetty erityistä huomiota. Vuosina 1986-96 Suomessa oli käynnissä kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma. Itsemurhakuolleisuus onkin tasaisesti laskenut yli 20 prosentilla vuoden 1990 huipun jälkeen.

Suomalaistutkijoiden mukaan ampuma-aseiden saatavuuden rajoittaminen voisi auttaa ennaltaehkäisemään itsemurhia. Ampuma-aseita koskevan lainsäädännön tiukentamisen myötä on pystytty vähentämään niillä tehtyjä itsemurhia esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Australiassa.

Suomessa evätään vuosittain keskimäärin 700-800 aseenkantolupaa. Useimmiten syinä ovat hakijan väkivaltainen käytös tai se, ettei hakija pysty uskottavasti todistamaan asianmukaista käyttötarkoitusta. (Paanila 2001)

Linkit:

Tilastokeskus
http://www.tilastokeskus.fi

STAKES (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus)
http://www.stakes.fi

Kansanterveyslaitos
http://www.ktl.fi

Ampuma-aselaki 1998
http://www.finlex.fi

Lähteet:

Paanila J: Mielenterveyden häiriöt ja aseenkantolupa. Suomen lääkärilehti 36:3581-3584, 2001.

Jouko Lönnqvist: Firearms and Suicides: The Case of Finland. Teoksessa Aiming for Prevention: Small Arms, Violence and Injury. 2001

Aiming for Prevention: Small Arms, Violence and Injury. Research, Advocacy and Action for Health. 2001

 
 

 

 
 

© Amnesty International, Suomen osasto 2005