| VIRALLINEN NIMI | Uhkapeluri | ROTU | suomenhevonen | KASVATTAJA | Karin Suomenhevoset, FIN |
| LEMPINIMI | Kaapo, Kalle, Uhkis, Uhku | VÄRI | klm | OMISTAJA | Viivi L. |
| SYNTYMÄPÄIVÄ + IKÄ | 25.11.2006 | SÄKÄ | 160 cm | KOTITALLI | Cecilié Stud |
| SUKUPUOLI | ori | MERKIT | - | REKISTERINUMERO | VH-31528 |
KAAPO - ESTEKENTTIEN KUNINGAS
Kaapo on ehdoton estekenttien kuningas - tallin puolella hän onkin jo sitten mukavaa poikaa. Tämä upean musta suomenhevonen on epätavallisesta väristään huolimatta luonteeltaan hyvinkin tavallinen suomenhevoseksi. Kaapo on nöyrä, yhteistyökykyinen ja rauhallinen, aina ruoan perään ja pojalta löytyy hienosti kapasiteettia myös sen painotusalueen ulkopuolelta - suomalaisethan ovat erittäin monipuolisia käyttöhevosia. Tästä huolimatta Kaapon kasvattaja Kari aikanaan tajusi herran kyvyt hyppääjänä ja siitä asti on poikaa treenattu mahdollisimman pitkälle niin ponnistuksen kuin kaiken muunkin suhteen. Ja kuten tietysti kaikki nuoret oripojat, on Kaapokin erittäin kiinnostunut tammaseurasta.
Tallissa oleilun aikana Kaapo on pikaesittelynkin mukaan oikein mukavaa poikaa ja hörisee innoissaan ohikulkijoille, joskin pienellä varauksella aivan vieraita ihmisiä kohtaan. Viereisten karsinoiden asukkaista Kaapo ei niinkään välitä vaan antaa jokaisen olla vähän omassa rauhassaan - tietysti kuitenkin ruoka-aikaan täytyy ilmoitella muullekin tallille, että nyt sitä sapuskaa on tulossa! Ja ruoka-ajathan Kaapo tietää, siitä ei ole epäilystäkään. Katso vain, jos kuljet tallissa juuri ennen ruoka-aikaa - poika hämmästelee jo kovaan ääneen boksissaan, mikset tuonut ruokia mukanasi, kuitenkin hyväntahtoisesti. Kun sapuska sitten saapuu, syö Kaapo normaalisti innolla - ja kaiken. Jos huomaat tallivuorosi päätteeksi, että Kaapo ei ole syönyt kunnolla, voi olla varma siitä, että on jotain vakavampaa käynnissä. Harvoinhan näitä tapauksia on, mutta kuitenkin.
Hoitotoimenpiteiden ajan Kaapo on nöyrä herrasmies ja seisoo paikallaan kärsivällisesti ja rauhallisesti alusta loppuun, välillä torkahteleekin nauttien harjanvedoista. Kaapon kaviot ovat kevyet, sillä poika jaksaa kannatella niitä hyvin itse, eikä hoitajan homma ole siis tämän Uhkun kanssa kovinkaan vaikeaa. Harjan ja suan vedoilla saa olla reilu, sillä kutittelu on ainoa asia, mistä Kaapo ei todellakaan pidä ja hermostuu. Pää ei ole myöskään kovin herkkä, joskin tietysti pitää olla varovainen esimerkiksi silmien kanssa. Pesupaikalle mennessä Kaapo ei hirnu riemusta, muttei kavahtelekaan, eli ottaa pesupuuhat melko neutraalisti.
Kaapoa suitsiessa ja satuloidessa Kaapo on edelleen se nöyrä ja vaatimaton poika, joka seisoisi paikallaan vaikka mikä olisi. Kuolaimia laittaessa Kaapo tykkää välillä leikitellä kuntoon laittajan kustannuksella ollen avaamatta suutaan, mutta muuten tapahtuma hoituukin sitten näpsäkästi ja reippaasti.
Kun sitten päästään ratsaille, huh. Kaapolta löytyy energiaa vaikka muille jakaa, estekenttää lähestyessä korvat nousevat hörölle, askel irtoaa paremmin ja juuri oikea tempo alkaa löytyä kuin itsestään. Kaaposta huomaa jo metrien päähän, että tätä poikaa on valmisteltu estekentille paljon - joskin innostus on sitä luokkaa, ettei sitä tekemällä ole tehty, se on selkeästi verissä. Askellajeiltaan Kaapo on pehmeä ja ratsastajan on helppo myötäillä liikkeitä hyvällä istunnalla. Avut ovat herkät ja tarkat, mutta kone tämä hevonen ei todellakaan ole. Ratsastajan puolesta haastavin homma on pitää tuntuma juuri oikeana ja kuunnella poikaa oikeasti. Kun nämä asiat muistaa, on Kaapo todella nöyrä ja yhteistyökykyinen.
Kilpailuissa Kaapo hämmästelee aina alkuun vähän hämminkiä, mutta rauhoittuu pian ja tyytyy katselemaan maailman menoa. Itse suoritusta aloittaessa Kaapo on aivan kuin kotitallillakin, keskittyy hyvin ja yleensä ei hätkähtele yleisöstä tai oudoista esteistä - päinvastoin, yleensä yleisö tuntuu jopa tsemppaavan Kaapoa entisestään. Jos tammoja sattuu näköpiiriin kilpailualueella, yrittää poju hurmata näitä kaikin keinoin. Omistaja saa siis olla varsin valppaana vahinkovarsojen varalta. Suorituksen aikana Uhkis kyllä osaa keskittää energiansa suoritukseen.
Kuljettaminen on Kaapon kanssa todella helppoa, sillä poika tietää kyllä, mitä pitää tehdä. Kopissa välillä tulee hörinöitä, jos heinät loppuvat kesken matkan, mutta lisää saadessaan loppuu kolina kyllä heti ja poika mussuttelee tyytyväisenä, jollei seuraa ole. Vieruskaverit Kaapo jättää rauhaan jos siltä tuntuu, mutta pitää kyllä seuraa enemmän sosiaalisten orien kanssa. Eläinlääkäri ja kengittäjä ovat Kaapolle välillä vähän vaikea pala, mutta kun tuttu ihminen on lähellä, häviää jännityskin yleensä lähes kokonaan.
KILPAILU-URA Kilpailukokemuksistani voit lukea täältä.
Minut on koulutettu tasolle he A / 100 / 90.
Kuvista kiitokset Tidamille, kopiointi ehdottomasti kielletty!
| UHKAPELURI sh-o, 160 cm |
Vauhti-Vihuri sh-o, 161 cm, KTK II |
Hurjimus sh-o, 160 cm, KTK III |
Mahtavin sh-o, 161 cm, KTK I |
| Lunan Lumotar sh-t, 154 cm |
|||
| Wilhelmiina PAM sh-t, 157 cm |
Musta Velho sh-o, 154 cm |
||
| Uni-Milla sh-t, 156 cm, KTK I |
|||
| Pikku-Elli sh-t, 155 cm, KTK I |
Kuhnuri sh-o, 152 cm |
Maaginen Hyppy sh-o, 159 cm, KTK II |
|
| Runorilla sh-t, 151 cm |
|||
| Nanan Ninna sh-t, 156 cm, KTK II |
Matin Hipitys sh-o, 157 cm, KTK I |
||
| Kaunein Kaikista sh-t, 156 cm |
Uhkapelurin i. Vauhti-Vihuri on suuri ja raamikas suomenhevosori, joka ihastutti kauniilla värityksellään ja ulkomuodollaan. Ori onkin kantakirjattu kohtuullisen hyvin pistein II-palkinnolle. Ori kilpaili aina 120 senttimetrin luokkiin asti, kunnes vetäytyi eläkkeelle 17-vuotiaana. e. on pieni ja ketterä, estehirmu suomenhevostamma Pikku-Elli. Tämä kaunis tamma on palkittu sulhonsa tapaan kantakirjassa, tosin I-palkinnolle. Ennen 110 senttiä kilpaillut tamma asustaa nykyään ratsastuskoululla opettaen uusi ratsastajanalkuja. (Kiitos vanhempien selvityksestä Kaapon viidennen jälkeläisen, Rafaelin omistajalle angstiinalle!)
Kaapo on siitä uniikki oripoika, että häntä käytetään jalostukseen erittäin rajoitetusti ja toisena osapuolena astutuksissa tulee aina toimia EVM-sukuinen suomenhevosneitokainen, joka on menestynyt esteradoilla estepainotuksella. Luonteensa vuoksi herra on todella haluttu orii, jollei levottomuutta tammojen seurassa lasketa, ja siten suunnitellaankin herran ruunaamista n. 10 ikävuoden kohdalla. Tämän jälkeen on jälkeläisiä mahdollista saada mahdollisesti pakasteista.
01.09.2007 sh-o Sannin Justus (e. Ikuisuus Eilisestä, YLA2, SLA I)
07.10.2007 sh-t Sannin Veela (e. Ikuisuus Eilisestä, YLA2, SLA I)
31.10.2007 sh-t Sannin Talvetar (e. Ikuisuus Eilisestä, YLA2, SLA I)
05.12.2007 sh-o Sannin Kaapo (e. Ikuisuus Eilisestä, YLA2, SLA I)
14.01.2008 sh-o Sannin Rafael (e. Runotyttö)
8.2.2008 - Suopursuntila / Puolukkainen: 80-90 cm
Kommentit: Kaapo oli tosiaan koko valmennuksen menevin pakkaus. Uhoa tuntui löytyvän, ja onneksi ratsastaja osasi suunnata sen juuri oikein - esteille. Askeleet pääsivät hiukan tikittämään, kun herra innostui liikaa, mutta muutoin suoritus oli oikein hyvä ja tasainen. Harjoita vielä hiukan tasaisella ratsastusta.
Sivuilla esitelty hevonen on virtuaalihevonen ja täysin mielikuvituksen tuotetta. Hevosen tiedot eivät liity mitenkään mahdollisiin kuviin, ja kaikki yhtäläisyydet oikeisiin hevosiin ovat puhdasta sattumaa. This horse is a Sim-Game horse - nothing exist in real life. If something matches with real life, it's only a pure coincidence and this Sim-Game horse doesn't have anyhing to do with the horse in photographs on this page. What is this?