Live for Speed (PC) - Peliarvostelut - Pelit.fi
Pelit.fi
 
 
Kirjaudu sisään
 
Tutustu lehteen Tilaa lehti
Osta digilehti
 
Hae digilehdestä
 
 
 
 
 
Peliarvostelut
Haku

 

Kolmannes taivaasta

Live for Speed (PC)




Kun kolme miestä tekee duunia kolme vuotta on tuloksena autopeli, joka täyttää kovimmatkin kriteerit. Vaikka siitä on julkaistu vasta kolmannes.

Live for Speed -peliprojekti alkoi kolmen miehen halusta tehdä omien toiveidensa mukainen autopeli. Ensimmäinen demo sai raivoisan innokkaan vastaanoton, ja kolmikko tajusi seikkailevansa oikeilla jäljillä.

Nykyisten jättifirmojen, markkinointikampanjoiden ja megaprojektien valossa kolmen miehen tiimi on täysin käsittämätön. Scawen Roberts hoitaa ohjelmoinnin, Eric Bailey grafiikan ja Victor van Vlaardingen musiikin. Tiimin aikaansaannoksen laatu on vielä käsittämättömämpää.

Aito asia

Live for Speedin ajotuntuma on niin luonnollinen, että se kolahtaa kerralla perille. Tuntumaa on vaikea ymmärrettävästi kuvailla, se täytyy itse kokea.

Ajettavana on yksi neliveto, kaksi etu- ja kaksi takavetoa sekä kaksi museoautohenkistä kevyttä takavetokoslaa. Autovalikoima on mainio, ja autojen väliset erot todellisia. Etenkin kevyet museovehkeet erottuvat, sillä niillä ajettaessa reipas kaasujalka palkitaan hyvin nopeasti visiitillä radan reunavalleihin. Turbomallien tehon tuntee munaskuissa asti.

Olennainen osa kisaamista on autojen säätäminen. Virittämään pääsee muun muassa jarrujen tasapainoa, jousituksen ajokorkeutta ja jäykkyyttä, ohjauskulmia, renkaiden aurauskulmia ja raideleveyttä, perävälitystä ja vaihteiden välitystä sekä rengastyyppejä ja näiden ilmanpainetta. Säätäminen on pikkutarkkaa hommaa, eikä perinteistä valitse yksi viidestä -tyyliä. Laiskat tai lahjattomat voivat käydä bongailemassa valmiita asetuksia Live for Speedin keskustelualueilta. Siellä tavataan.

Teknisistä ominaisuuksista riittäisi juttua sivukaupalla, mutta riittänee, kun sanon että työn jälki on vakuuttavaa. Realismifundamentalistit löytänevät nipottamista, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että ajotuntuma on nautinnollisin, mihin olen törmännyt.

Suurin puute on vauriomallinnuksen puute: autoilla saa törmäillä niin paljon kuin sielu sietää. Tulevaisuus tuo mukanaan vauriot ja rusinoituvat autot.

Ajettavuus ratilla on kertakaikkisen mahtava, mutta näppis ja hiirikin toimivat yllättävän mukavasti. Ajamista voi helpottamaan automaattivaihteilla, jarruavulla ja niin edelleen. Live for Speed tukee mittavaa valikoimaa lisävermeitä, esimerkiksi vaihdekepin omistajat saavat rahoilleen vastinetta.

Radalla on kivaa

Live for Speed julkaistaan kolmessa osassa. Nyt julkaistu ensimmäinen kolmannes on suunnattu ensisijaisesti nettimoninpeliä varten, mutta yksinpelattavaakin riittää. Live for Speedin ostaminen vaatii nettiyhteyttä ja luottokortin. Hinta on 12 puntaa, eli tämänhetkisen kurssin mukaan vähän päälle naurettavat 17 euroa. Live for Speedin käyttökynnystä on laskemassa pelin kaiken kattava suomennos.

Aluksi käytössä ei ole kuin kaksi hitainta ajokkia, loput joutuu avaamaan kisoissa pärjäämällä. Yhdestä kisasta saa enintään 48 pistettä, jos vaikeustaso on tiukimmillaan, kisa riittävän pitkä ja vastustajia on radalla tarpeeksi. Ensimmäinen uusi kaara avautuu 100 pisteen kohdalla, viimeinen 600 pisteessä.

Pistejahdin mielekkyys ei avautunut minulle. Joutuuhan siinä sahaamaan vähintään yhtä rataa ja opettelemaan parin kolmen auton metkut, mutta loppupeleissä pisteiden kerääminen vaatii vain istumalihaksia, ei niinkään taitoa. Eikä kovin paljon istumalihaksiakaan, sillä kaiken saa avattua yhdellä istumalla.

Yksittäisten kisojen lisäksi yksinpelissä voi jahdata parasta mahdollista kierrosaikaa, ja Live for Speedissä se on yllättävä hauskaa. Parhaat aikansa voi tallentaa uusintoina ja lähettää Live for Speedin nettisivuille, jossa on kattavat ranking-listat kaikista autoista ja radoista.

Nopeita kierroksia ei synny heittämällä. Avain nopeuteen on koko radan leveyden hyödyntäminen ja mahdollisimman sulavat ohjausliikkeet. Ei teräviä käännöksiä, ei renkaiden sauhuamista. Kurveihin tullaan hitaasti, ja niistä lähdetään kovaa. Teorian minäkin osaan.

Käytännön ajaminen on teoriaa haastavampaa. Kierrosaikojen jahtaamista varten pelattava Hot Lapping -moodi valvoo, että auto pysyy radalla eikä törmäile radan reunoihin. Yksikin hipaisu tai pikareissu nurmikon puolella, niin kierros hylätään. Mikäli källi käy radan loppuosalla, seuraavakin kierros menee samalla vauhdilla pytystä alas.

Kunnon kisafiilistä halajaville moninpeli on ainoa vaihtoehto. Pelin aloittaminen on parin kolmen klikkauksen takana eikä vaadi tekniikan loppututkintoa. Listalta näkee yhdellä silmäyksellä palvelimen nimen, vasteajan, pelaajamäärän ja muut oleelliset tiedot.

Live for Speedin nettikoodi on erinomaisen liukasta ja kun sen yhdistää terhakoihin palvelimiin, pelaaminen on silkkaa riemua vailla lagin häivää. Vastus on pääosin melko kovaa, joten aivan treenaamatta ei kannata mennä muiden eteen matelemaan ja itseään nöyryyttämään. Julkisilla palvelimilla yleistä idiootti-ilmiötä näkyy kiitettävän vähän.

Hey, mon!

Rata-alueita on neljä ja jokaiselle alueelle on useampi osittain päällekkäinen rata. Radat voi myös ajaa nurinkurisesti, eli maalista lähtöön päin. Demosta tutulla Blackwoodin alueella on kaksi rataa, joista toinen on rallicrossia. Kaupunkimaisemien South Cityssä ratoja on neljä ja Jamaika-henkisessä Fern Bayssa kuusi, joista kaksi on rallia. Näiden lisäksi on vielä autocross-areena, jonne voi rakentaa vaikkapa tötteröistä omat ratansa.

Erilaisia yksityiskohtia on vakuuttava määrä, osa näppäriä, osa turhia. Kuskin päätä voi pyöritellä vaikkapa hiirellä, valoja voi vilkutella ja torveakin soittaa. Turhemmasta päästä on mahdollisuus valita, ovatko konekuskit miehiä vai naisia. Tummennettujen lasien takana voisi olla vaikka ballerina-asuinen simpanssi, eikä sitä kukaan tietäisi.

Grafiikat ovat hienoa katsottavaa. Ei siinä mielessä, että lens flaret vilkkuvat jatkuvalla syötöllä, vaan siten, että se on hillittyä ja sopii peliin täydellisesti. Ratojen eri vuorokaudenajat ja säätilat antavat juuri oikeanlaisen säväyksen. Yksityiskohdat, kuten auringon heijastuminen kojelautaan ja aidosti toimivat peilit, kruunaavat kokonaisuuden. Välillä grafiikka tosin vielä bugittaa, kun esimerkiksi radanreunojen heinät ja turvarenkaat saattavat tunkea törmäilyissä ohjaamoon sisälle.

Van Vlaardingenin musiikki on melkoisen tylsää jumputusta ja etenkin kisojen taustalta se tulee kytkettyä välittömästi pois. Äänet ovat vähän kiikun kaakun, autojen moottorien murina sekä turbon pihinä ja vinkuna ovat kertakaikkisen mahtavia, mutta törmäysten ontto kolahdus ei oikein vakuuta.

Kolmen ihmisen työnäytteeksi laatu on aivan häkellyttävää, ja kannattaa ehdottomasti itse kokea. Vaan turhaan minä tässä vakuuttelen. Pelin myyntiversio toimii ennen rekisteröimistä demona, josta käy tasan tarkkaan ilmi, mitä on tarjolla ja miltä pelaaminen maistuu. Imuroi koneeseen ja verkkoon, mars!

* * * * *

Ammattilaisen työkalut

Ratojen tahkoaminen käy hyvästä treenistä, mutta Live for Speedin nettisivuilta löytyy valtavasti kovia tuloksia kaikilta auto- ja ratakombinaatiolta. Omien ajosuoritusten vertailu muiden huippusuorituksiin opettaa nopeasti ja paljon.

Nettisivuilla kierrosaikaa napsauttamalla saa ladattua hidastuksen ajosuorituksesta. Tämän jälkeen .spr-päätteinen hidastus siirretään LFS\spr-hakemistoon, käynnistetään peli ja valitaan hidastusmoodi. Hidastuksen aikana pystyy tallentamaan halutut kierrokset tarkempaa analyysia varten valitsemalla Replay-valikon alta Output Lap Data. Valinnan jälkeen seuraavan koko kierroksen analyysi tallentuu LFS\raf-hakemistoon.

Raf-tiedostoja lukevat työkalut voi hakea Live for Speedin nettisivuilta Tools and Add-ons -valikosta. Analyse for Speed on ohjelma, joka näyttää yksityiskohtaisten numerotietojen lisäksi myös graafisen lintuperspektiivinäkymän ajolinjoista, mistä on uskomattoman paljon apua. Ohjelma pystyy näyttämään päällekkäin kuusi eri ajosuoritusta. Toinen vaihtoehto, F1PerfView, keskittyy enemmän telemetriatietojen ihmeelliseen maailmaan. SMX-tiedostoja tarvitaan ratojen mallintamiseen.

Ohjelmien asentaminen ja käyttäminen on yksinkertaista. Kummankin ohjelman zip-tiedostot puretaan LFS:n alle, minkä jälkeen SMX-tiedostot puretaan vielä Analyse for Speed\data\smx-hakemistoon.

Mika Äärilä
 
Arvostelu on alun perin julkaistu Pelit-lehdessä 1/2004 (sivu 58).

 
 

92

Tehdasautoja ja pikkutarkkaa simulaatiota. Autopelien ehdotonta aatelia.


+ Hyvää

• Taivaallinen ajotuntuma.

• Loistava nettikoodi.

• Roppakaupalla haastetta.

- Huonoa

• Aneeminen yksinpeli.

• Ei vauriomallinnusta.

Pelit suosittelee
 

www.liveforspeed.net

Scawen Roberts, Eric Bailey, Victor van Vlaardingen

Versio: S1 D

Minimi: 1 GHz, "tuore" 3D-kortti

Moninpeli: 2-15 pelaajaa

Testattu: Celeron 1,3 GHz, 192 Mt, GeForce 2 MX, SB Live!, MS SW FF Wheel

Ikäsuositus: Ei tiedossa

Shareware