LUONNONAINEILLA VÄRJÄÄMÄÄN

Varokaa, siitä voi tulla Himo! Mistäkö? Kasvivärjäyksestä tietenkin. Ken sitä on kerrankin kokeillut, huomaa asennoitumisensa ympäristöön muuttuneen. Kotona, kaupassa, merellä, metsässä - aina kun näet värikkään kasvin, hedelmän, sienen, sammaleen, levän tai jäkälän - syttyy silmiisi kumma kiilto ja lausahdat puoliääneen tai vain hiljaa mielessäsi: "Minkähänlaista väriä tuosta ...".

 

Monien ponnistusten tulos

Luonnonaineilla värjääminen on monivaiheinen prosessi. Joudut toimimaan biologina, kemistinä, fyysikkona ja kokkina. Lisäksi tarvitset kärsivällisyyttä ja hyvää kuntoa; fyysistä metsissä ja kallioilla laukkaamiseen, psyykkistä, kun monen tunnin työn tulos ei vastaakaan kirjallisuuden antamia tietoja eikä ruusuisia kuvitelmiasi vaan muistuttaa lähinnä karheaa likaista luutturättiä. Useimmiten kuitenkin värjäystulos, ylittää kaikki odotuksesi. Edessäsi on toisiinsa sointuvia silmiähivelevän pehmeitä ja loistavia värisävyjä. Innostut kokeilemaan uusin menetelmin ja materiaalein. Ja olet koukussa, korviasi myöten!

Joudut käsittelemään monin tavoin sekä värjäävän- että värjättävän materiaalin

Värjäysmateriaali

       keruu

       käsittely (pilkkominen, kuivaus, käyttäminen)

       värin liuotus (veteen, happoon, emäkseen, alkoholiin)

       usein monen tunnin keitto ja siivilöinti  

Värjättävä materiaali

       pesu

       esipuretus                               

       värjäys (samanaikaispuretus)

       jälkipuretus

       jälkikäsittely (pesu, kuivatus)    

Näissä eri käsittelyvaiheissa utelias värjäri joutuu monen ongelman ja kysymyksen eteen. Miten väri irrotetaan kasvista, sienestä, käävästä jne? Miten muutellaan värisävyjä puretusaineilla, pH:n muutoksilla, liuotus- ja keittoajoilla? Miten saadaan väri kiinnittymään lankaan? Miten saadaan väri pysymään langassa, kestämään toistuvia pesuja ja auringonvaloa? Vastauksien etsiminen panee tutkimaan väriaineiden kemiaa, tekstiilitietoa ja materiaalioppia. Siinä kertautuvat luontevasti opiskelijalle esimerkiksi poolisuus ja poolittomuus, heikot ja vahvat sidokset, kemialliset reaktiot ja liukoisuus.

Yksityiskohtaisia ohjeita eri kasveilla ja sienillä värjäämiseen löydät runsaasta kirjallisuudesta. Alkuun riittää pari suomalaista kirjaa, esimerkiksi Marketta Klemolan Kasvivärjäys ja Carla ja Erik Sundströmin Sienivärjäys. Lisää tietoa löytyy useista muista suomalaisista, ruotsalaisista ja englantilaisista kirjoista sekä julkaisuista.

Lisää tietoa löydätseuraavilta sivuilta

       MATERIAALIN KERUU (mikä sopii värjäykseen, miten materiaaleja säilytät)

       MIKSI PUNAINEN ON PUNAISTA? (värien fysiikkaa ja kemiaa)

       LUONNON VÄRIAINEET KEMISTIVÄRJÄRIN SILMIN (luonnon väriaineiden rakenne ja ominaisuudet)

       TUTUSTUTAAN KUITUJEN RAKENTEESEEN (kuitujen kemiaa)

       VALMIINA VÄRIÄ VASTAANOTTAMAAN (purettamisen kemiaa, puretusaineet)

       VÄRI IRTI KASVISTA JA KIINNI KUITUUN (liuotus, luokittelu rakenteen mukaan, puretusaineen merkitys)

       NYT PÄÄSTÄÄN VÄRJÄÄMÄÄN! (värjäämisen työvaiheet: purettaminen, värjäys, pesu, kuivatus)

       KIEHTOVIA KOKEMUKSIA (omia kokemuksia kokeiluista muutamilla värjäysmateriaaleilla)

       KOKEILLAAN KOTONA JA KOULUSSA (värjäys- ja tutkimisohjeita)

 Takaisin kotisivulle                                         Sivun alkuun                                                     Seuraavaan lukuun