Dreamweb - Peliarvostelut - Pelit.fi
Pelit.fi
 
 
Kirjaudu sisään
 
Tutustu lehteen Tilaa lehti
Osta digilehti
 
Hae digilehdestä
 
 
 
 
 
Peliarvostelut
Haku

 

Kohtalon marionetti

Dreamweb



Pelimaailman esittäminen kattoperspektiivistä on outo ratkaisu. Onneksi animaatio on laadukasta.


Dreamwebin synkkä työkalu.





Moni peli ratsastaa kyberpunkilla, mutta harva sen on sisäistänyt. Empiren Dreamweb siinä onnistuu.

Ihmiskunnan kehitystä on tuhansia vuosia valvonut Dreamweb, paikka, joka muodostuu maailman kaikkien ihmisten unista ja ajatuksista. Verkon voimien oikeaa käyttöä on vartioinut seitsemän avainhenkilöä.

Nyt Dreamweb on kuitenkin uhattuna, sillä avainhenkilöiden voimat ovat siirtyneet pahoille, jotka aikovat käyttää Dreamwebin voimia omiin tarkoituksiinsa ja lopulta tuhota sen. Verkon puolustajat ovat valinneet sankarikseen baarimikko Ryanin, joka on saanut unissaan kuulla tehtävästään. Ryan hankkii itselleen käsiaseen ja aloittaa Dreamwebin puolustamisen eliminoimalla pahat yksi kerrallaan.

Aitoa tavaraa koko matkan

Kuten jokainen asiaan vihkiytynyt tietää, kyberpunk ilman likaisia kujia ja baareja ei ole aitoa. Kyberpunk ei kuitenkaan ole pelkkää aseilla huitomista ja nettijuoksua, vaan se säätelee myös ihmisten ajattelua ja toimintaa. Mikään ei ole varmaa eikä kehenkään voi luottaa.

Kyberkliseet ovat ilmiselvästi peililasin kirkkaita myös Dreamwebin suunnittelijoille, sillä peli suorastaan huokuu likaista kybertunnelmaa sanan parhaassa merkityksessä. Käsikirjoitus noudattaa kaikkia taiteen sääntöjä aina tyylikkääseen loppuratkaisuun asti. Välillä meno on ehkä hieman suorasukaista, mutta viimeistään aidon tympeät kanssaihmiset palauttavat pelaajan fantasiamaailmaan.

Suurkaupungin ääniä

Kolmiulotteisiin seikkailupeleihin tottuneelle pelissä herättää ensimmäiseksi huomiota ylhäältä päin kuvattu pelimaailma. Moisen esitystavan valinta tuntuu aluksi hieman oudolta, mutta siihen tottuu nopeasti. Joskus syvyysvaikutelman saaminen tuottaa hankaluuksia, mutta viimeistään liikkeessä grafiikka voittaa pelaajan puolelleen.

Jokainen ruutu on sopivan likainen ja sekainen, tuuletusputket halkovat huoneita. Ulkosalle eksyttäessä on tietenkin hämärää ja sateista, sillä tulevaisuuden kaupungissahan sataa aina. Hahmoanimaatiot ovat rikkaasti ja pehmeästi toteutettuja ja elävöittävät peliä todella voimakkaasti. Toimintakohtauksissa Ryan liikkuu vauhdikkaasti, räjähdyksissä hän jopa suojaa korviaan käsillään. Tarpeellinen verikään ei vaikuta teatraaliselta, vaan päähän ammuttu ihminen todella on päähän ammuttu.

Dreamweb on kielletty alle 18-vuotiailta, eikä aivan syyttä, sillä pelin ennakkomaine perustuu kahteen sanaan: seksi ja väkivalta. Seksiä pelissä on yksi kohtaus, jossa Ryan yllättää uhrinsa hotellihuoneen sängystä muhinoimasta. Siinäkään ei paljasta pintaa pahemmin näy, mutta saadaanpahan tarpeellinen kiintiö täytetyksi.

Väkivaltaa on sitten tarjolla senkin edestä. Suuritehoisen plasma-aseen vaikutukset todella näkyvät uhreissa eikä verta säästellä. Onpa mukana myös mitä mielikuvituksellisempia tappokeinoja, kuten uhrin laatikon alle murskaaminen. Tappaminen ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan keino kuljettaa juonta ja rakentaa oikeaa tunnelmaa. Maailma on raadollinen, ja niin ovat sen sankaritkin.

Dreamwebin voimakkain tunnelmanluoja on ehdottomasti pelin äänimaailma, joka etsii vertaistaan. Taustalla soiva ja sopivasti paikkojen mukaan vaihtuva musiikki on todella tasokasta ja aiheeseen sopivaa, lähimpänä vertailukohtana mieleeni tulee vain Blade Runnerin uskomaton taustamusiikki. Kaikki musat ovat tasokkaasti digitoituja, kuten pelin tehosteetkin. Juuri oikeissa paikoissa kuuluvat efektit täydentävät äänitaustan elokuvatasoiseksi kokonaisuudeksi. Itse asiassa monet elokuvat eivät pysy kilpailussa mukana.

Koston välikappale

Ryanin komentelu sujuu hiirellä ongelmitta. Sankari kävelee haluttaessa ulottumattomissa olevia tavaroiden luo, minkä jälkeen esineen klikkaaminen tuo ruutuun tarkemman kuvauksen kohteesta. Ruudun ylälaitaan ilmestyvillä toimintavaihtoehdoilla esinettä voi manipuloida tai käyttää. Ruudun vasemmassa reunassa seisovaa omakuvaa näpäyttämällä tulee esiin Ryanin inventaario, johon mahtuu kerralla vain rajallinen määrä tavaraa. Kaikkea turhanpäiväistä roinaa ei siis kannata raahata mukanaan, tai tilanpuute iskee nopeasti.

Paikasta toiseen matkustaminen sujuu kätevästi tarkoitusta varten kyhätyltä ruudulta. Keskustelu hoituu esineruutua muistuttavassa kuvassa, missä pelaaja voi ainoastaan seurata aloittamansa jutustelun kulkua. Pieni vaikutusmahdollisuus olisi ollut poikaa, mutta eihän kaikkea voi saada kerralla. CD-versiossa kaikki keskustelut kuuluvat myös puhuttuina, mikä lisää muutenkin tehokasta tunnelmaa vielä hiukkasen, sillä näyttelijät ovat eläytyneet rooleihinsa kiitettävästi ja hahmot kuulostavat aidoilta.

Surffailua kyberavaruudessa

Ilman tietoa Ryan juuttuu pian oman asuntonsa hämärään. Informaatiota onkin tarjolla huoneen nurkasta löytyvästä nettiyhteydestä. Aidoilla näppäinkomennoilla toimiva pääte antaa Ryanille mahdollisuuden tiirailla uusimpia uutisia, tilitietoja ja sähköpostiaan. Koneella voi myös lukea moduuleja, joihin varastoidusta tiedosta sankari saa usein korvaamatonta apua. Joihinkin toimintoihin on kuitenkin salasanasuojaus, jonka Ryan joutuu ensin ylittämään. Onpa mukana pieni vaatimaton hakkerointikohtauskin.

Netti tuo Dreamwebiin lisää väriä, vaikkei kovin monipuolinen olekaan. Käskyjen antaminen näppikseltä luo mukavaa vaihtelua ja toden tuntua, sillä eihän hiirikäyttöinen purkki ole purkki ollenkaan.

Lyhyestä virsi kaunis

Jos Dreamwebissa jotain vikaa on, se on pelin pituus. Pääsyyllinen on ongelmien melko simppeli vaikeusaste, joka ei pelaajaa pitkäksi aikaa vangitse. Hienoinen vaikeuttaminen ei olisi ollut pahitteeksi, sillä nyt peli tulee juostua läpi päivässä, huonolla tuurilla kahdessa. Nopeutta ei kuitenkaan varsinaisesti huomaa, koska tunnelman takia pelin mieltää enemmän elokuvaksi kuin peliksi.

Ötökkäosastolta Dreamweb vetää lähes puhtaat paperit muutamaa lukuun ottamatta: oikein yrittämällä Ryanin saa kävelemään yli ruudun rajojen, ja kerran jo eliminoitu pahis ilmestyi takaisin elävien kirjoihin. Pelin kulku ei kuitenkaan takellellut kummassakaan tapauksessa.

Kokonaisuutena Dreamweb on varmasti yksi tunnelmaltaan rikkaimmista seikkailupeleistä, ja se noudattaa kyberpunkin ajatusmaailmaa tyylillä alusta loppuun. Väkivaltaa kaihtamatta pelistä on tehty kursailematon sci-fi-seikkailu, jonka parissa viihtyy koko olemuksellaan. Huippukamaa.

Tapio Salminen
 
Arvostelu on alun perin julkaistu Pelit-lehdessä 8/1994 (sivu 32).

 
 

91

Varmasti yksi tunnelmallisimmista koskaan tehdyistä seikkailupeleistä, johon cyberpunkin idea ja ajatusmaailma on sisäistetty ihailtavan tarkasti.


+ Hyvää

• Tunnelmallista, joskin oudosti ylhäältä kuvattua taidetta. Tasokkaat hahmoanimaatiot ja loistava äänimaailma, josta muut saisivat ottaa oppia.

- Huonoa

• Vaatii yhden illan tunnit läpäisyä varten.

Creative Reality/Empire Interactive

PC, PC CD-ROM, A500, A1200

Minimi: 386, 4 Mt RAM ääniin, VGA, H

Äänituki: Sound Blaster

Kiintolevy: CD-versio 500 kt, korppuversio 20 Mt

Testattu: 486DX2/66, 8 Mt, SB, CD-ROM 450 kt/s