Tervetuloa!

Jos haluat lukea tekstejä aihepiirin mukaan, klikkaa haluamaasi linkkiä.

Juoksu (Tutkielmia ja yleistä lätinää kestävyysjuoksusta)

Mokutus (Monikulttuurisuuden ja muiden idioottimaisuuksien mollausta)

Koulutusta (Opiskelusta ja sen seurauksista)

Meritokratia (Hallintojärjestelmistä parhain)

Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)

Sivalluksia (Pikakommentteja)

perjantai 12. elokuuta 2011

Monenlaista kulttuuria

Meiltä ei ole kysytty, onko monikulttuurisuus rikkaus vai ei. Me vastaamme silti.

Koko kysymys on väärin aseteltu. Otetaan yksinkertaistava vertaus. Kuten tunnettua, täysjyvävehnäjauho on terveellisempää kuin normaali valkovehnäjauho. Jos sotketaan puolet täysjyvävehnäjauhoa ja puolet valkovehnäjauhoa, saadaan seos joka on valkovehnäjauhoa terveellisempää, mutta ei tietenkään yhtä terveellistä kuin täysjyvävehnäjauho.
On normaalia, että parempaa ja huonompaa sekoitettaessa saadaan lopputulos, joka on ominaisuuksiltaan lähtöaineidensa välissä.
Oleellinen kysymys on se, onko sekoitevehnäjauhon (puolet ja puolet) terveellisyys täsmälleen lähtöaineidensa puolivälissä vai kallellaan jompaankumpaan suuntaan. Merkitään täysjyvävehnäjauhon terveellisyyttä arvolla 1 ja valkovehnäjauhon terveellisyyttä arvolla 0. Mikäli sekoitevehnäjauhon terveellisyys on 0,5, ei vehnäjauhon "monikulttuurisuus" ole sen enempää rikkaus kuin riesakaan. Jos se on esimerkiksi 0,7, vehnäjauhomonikulttuurisuus on rikkaus. Näin siksi, että kilosta kokojyvävehnäjauhoa ja kilosta valkovehnäjauhoa saatava terveellisyyssumma on 1 + 0 = 1, kun taas niiden seoksesta saatava terveellisyyssumma on 0,7 + 0,7 = 1,4. Tässä tapauksessa sekoittaminen kannattaa. Mikäli sekoitejauhon terveellisyysarvo on esimerkiksi 0,2, ei sekoittaminen kannata.

Eri kulttuureja vertailtaessa lähdetään liikkeelle poliittisesti epäkorrektista lähtökohdasta, että kulttuurit saattaisivat kenties mahdollisesti ehkäpä edes pikkiriikkisen verran olla eriarvoisia. Eli unohdetaan kulttuurirelativismi.

Muistan lukion uskonnon tunnilta, kun arvoisa pastorimme selitti protestantismin ja katolilaisuuden aiheuttamia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hän kylmän rauhallisesti sanoi, että jokaisessa maassa, jossa protestantit ja katolilaiset elävät rinnakkain merkittävän suuruisina populaatioina, protestanttien elintaso on korkeampi. Jos ja kun elintasoa voidaan pitää edes jonkinmoisena yhteiskunnan hyvyyden mittarina (jos ei, niin miksi pakolaisvirta kulkee Afrikasta Eurooppaan eikä toisinpäin), sanoma oli selvä. Protestanttinen yhteiskunta tuottaa paremmat tulokset kuin katolinen yhteiskunta.

Mikäli eroja on olemassa jopa kahden eri kristikunnan haaran välillä, miten isot ne sitten mahtavat olla täysin eri uskontojen ja kulttuurien välillä. Jonkinmoista osviittaa asialle voidaan laskeskella katsomalla ilmeistä esimerkkiä eli Afrikkaa. Mikäpä olikaan Saharan eteläpuolisen Afrikan rikkain maa? Se, jossa on sekä absoluuttisesti että prosentuaalisesti suurin eurooppalaista kulttuuria edustava vähemmistö. Tätä on turha selitellä Etelä-Afrikan valtavilla luonnonvaroilla, koska luonnonvarakirous merkitsee yleensä köyhyyttä. Eikä E-A suinkaan ole mantereensa ainoa mahtavilla luonnonvaroilla siunattu maa - mitenkäs olikaan Nigerian öljyn ja Liberian timanttien kanssa. Niin, nuo Liberian timantit. Afrikassa on kaksi maata, jotka eivät koskaan ole olleet siirtomaita. Liberia on - Kongon jälkeen - Afrikan köyhin maa ja Etiopia muistetaan nykymaailman pahimmasta nälänhädästä takavuosina. Se kolonialismiteoriasta. Tosin Afrikan köyhyyteen esitetään syyksi myös sitä, että maiden rajat on vedetty heimorajoista piittaamatta. Huvittavaa, että tuon selityksen kannattajat ovat myös monikulttuurisuuden ihanuuden ylistäjiä.

Etelä-Afrikka oli jo apartheidin aikana se maa, johon muualta Afrikasta tultiin siirtolaisiksi. Sen oleellinen väestöllinen ero naapurimaihinsa on huomattavan suuri eurooppalaisperäistä kulttuuria edustava vähemmistö. Se on siis maa, jossa monikulttuurisuus on rikkaus.

Entäpä toisinpäin? Euroopan monikulttuurisin maa taitaa olla Iso-Britannia. Viimeksi se onkin ollut uutisissa kovasti monikulttuurisissa merkeissä. Maan sijoitus BKT per capita -vertailussa on muihin Länsi-Euroopan maihin nähden mennyt alaspäin. Viimeisten vuosikymmenien aikana ohi ovat painelleet kaikki pohjoismaat, Saksa, Itävalta (Sveitsi on aina ohi ollutkin), Benelux ja Ranska - ei hetkinen sentään, Ranska on vielä takana. Jaa niin, mitenkäs olikaan sen Ranskan oman monikulttuurisuuden laita. Taitaa olla Iso-Britannian kanssa se monikulttuurisin Länsi-Euroopan maa. Euroopan maissa monikulttuurisuus ei näytä olevan rikkaus.

Lopputulos ei ole järin yllättävä. Jos kulttuuri A on tehokas, innovatiivinen ja yhteiskunnallinen luottamus on korkealla tasolla, se tuottaa paremmat tulokset kuin kulttuuri B, joka on tribaalinen, jähmettynyt ja korruptoitunut. Mikäli kulttuurin A edustajia muuttaa kulttuuriin B, lopputulos on parempi yhteiskunta. Mikäli kulttuurin B edustajia muuttaa kulttuuriin A, lopputulos on huonompi yhteiskunta.

Kulttuurien paremmuutta ja huonommuutta voi toki vertailla erilaisilla mittareilla. Joku voi olla sitä mieltä, että kulttuuri jossa kivitystuomio, lapsimorsiamet ja verikosto ovat voimissaan, on parempi kuin länsimainen demokratia. Joku toinen voi taas katsella asiaa siitä näkövinkkelistä, että satoja miljoonia yksilöitä käsittävä kulttuuri B, jonka yksikään edustaja ei koskaan ole saanut tiedenobelia tai niin ikään satojen miljoonien kulttuuri X, jossa nobelisteja on peräti kaksi, ovat alempiarvoisempia kuin kulttuuri A, jossa heitä on sadoittain.

Oletetaanpa, että meillä on jonkinmoinen mittari kulttuurien paremmuudelle. Mielenkiintoisin kysymys ja julman ihmiskokeen aihe olisikin seuraava: sotketaan kulttuurin A ja kulttuurin B edustajia jossakin suhteessa. Olkoon kulttuurin A arvo 1 ja B arvo 0. Onko puolet ja puolet -sekoituksen kulttuurin arvo 0,5 vai jotain muuta? Jos enemmän, monikulttuurisuus on rikkaus, jos vähemmän, vitsaus. Aivan kuten vehnäjauhovertauksessa.

Kysymys on luonnollisesti paljon edellä mainittua monimutkaisempi. Toimivuus saattaa riippua sekoitussuhteesta. Esimerkiksi 90 % A:ta ja 10 % B:tä saattaa vaikka tuottaa arvon 1,1 (odotusarvo 0,9), kun taas 60 % A:ta ja 40 % B:tä arvon 0,4 (odotusarvo 0,6). Tässä tilanteessa pieni ripaus B:tä tekee hyvää, kun taas suuri määrä on haitaksi. Toki päinvastainenkin suuntaus on mahdollinen, kuten myös se ettei sekoitussuhteella ole merkitystä.

Samaten eri osa-alueilla tulokset voivat olla hyvin erilaisia. On hyvin ilmeistä, että lähes poikkeuksetta ravintolakulttuuri rikastuu maahanmuuton takia. Samaan aikaan jonkin rikostyypin määrä saattaa kasvaa räjähdysmäisesti. Tällöin on luonnollisesti punnittava edut ja haitat.

Lopulta on muistettava, että ihmistä on aina tarkasteltava yksilönä. Jos joku on sattunut syntymään kulttuuriin B, se ei ole hänen vikansa. Jos hän on omaksunut kulttuurin A arvot, häntä tulee kohdella sen mukaisesti syntyperästä riippumatta. Samaten mikäli kulttuuriin A syntynyt on omaksunut B:n destruktiiviset arvot, tulkoon sitten kohdelluksi niiden mukaisesti. Hyvä esimerkki väärin asetellusta kysymyksestä on haluatteko että Romanian mustalaiset karkotetaan maasta? Entäpä jos joku Romanian mustalainen sattuu olemaan töissä vaikka Helsingin yliopiston kemian professorina? Oikea kysymys on haluatteko, että varkauksiin ja rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotetaan maasta? Minä en ainakaan halua karkottaa maasta ainuttakaan laillisesti tänne tullutta, työtä tekevää, rehellistä ja suomalaisia arvoja kunnioittavaa ulkomaalaista. Sen sijaan haluan antaa kalossin kuvan persuksiin jokaiselle rikolliselle, laittomalle siirtolaiselle tai sosiaalituella elävälle ulkomaalaiselle kansalaisuuteen, rotuun ja uskontoon katsomatta.

keskiviikko 10. elokuuta 2011

Sivallus CLXXXIX

Viime viikonloppuna Turussa järjestettiin sekä yleisurheilun Kalevan Kisat että Lutkamarssi. Turun katuja tallaillessa huomasin, että vanha vitsi näyttää tosiaan pitävän paikkansa. Eli:
K: Mitä eroa on Turulla ja Ruandalla?
V: Kun Ruandassa kävelee kadulla, vastaan tulee hutui ja tutsei. Kun Turussa kävelee kadulla, vastaan tulee tutui ja hutsui.

KK-jälkipuinti 2011

Turuusta on sitten selvitty ja kyl maar vaan jotakin tarttus mukaan. Järjestelyt toimivat erinomaisesti, mistä suurkiitokset Turkkuseen. Kulunvalvonta ainakin oli napakkaa, korttia piti aina vilautella kun meni harjoituskentälle tai mixed zonelle. Eikä ilman korttia päästetty, näin omin silmin miten pääsy evättiin tunnetulta yu-persoonalta jolla ei sellaista jostain syystä ollut mukana. Sitten kisa kisalta kronologisessa järjestyksessä.

M 10 000 m
Tolkun aikaa ennen starttia kävelin takakaarteen nakkikioskien paikkeilla, kun TP:n Järvenpää verrytteli ohi. Oho, tuumasin, onpa kaveri päättäväisen näköinen ja taitaa tietää hyvää kisaa ajatellen. Alkoi jo tuossa vaiheessa potuttaa etten sittenkään ottanut ennakkoveikkauksiin korkealle, kun mies ei ollut koko kaudella juossut. Itse skabassa ei jengiltä tuntunut alkuun menohaluja löytyvän, Takala spurttasi ensimmäisellä kierroksella irti muista eikä vauhti ollut 29.30 kummempaa. Toisella rundilla mies sitten ajettiin kiinni ja vauhti vakiintui tuonne 30 minuutin huonommalle puolelle eli vaatimattomaan vajaan 4000 cooperikyytiin… Kolmen kilsan jälkeen Utriainen paineli keulaan ja kiihdytti saaden mukaansa tietysti Räsäsen ja yllättäen Järvenpään sekä joukon jatkoksi Hambergin. Kilometriajat vakiintuivat karvan verran alle kolmosen. Hamberg putosi kyydistä, mutta Järvenpää roikkui mukana vielä pitkään. Ihmettelin, eikö Utriainen ollut Kajaanista ottanut opikseen, kun ei lähtenyt piiiiiitkään vetoon pudottaakseen loppukiriherkemmän Räsäsen - vasta myöhemmin selvisi että Jussi oli niinikään vähän sairastellut. Lopussa kävi sitten odotetusti ja ajatkin painuivat selvästi alle puolen tunnin. Järvenpää puolestaan joutui lopussa antautumaan Hapolle, joka sai vihdoin ensimmäisen virallisen SM-mitalinsa.
Veikkaus: mitalistit oikein, mutta kärkikaksikko väärinpäin. Järvenpään puuttuminen listoilta isoin moka.

N 5000 m
Sandra ei ilmestynyt puolustamaan mestaruuttaan, kuten sopi odottaakin. Toinen merkittävä poisjääjä oli Minna-Maria Kangas. Mestaruus pysyi silti Erikssonilla, koska isosisko Heidi hoiti homman Nykarlebyhyn elämänsä ensimmäisellä vitosella. Meri Rantasta kävi vähän sääliksi, teki vetotyöt ja jäi ilman mitalia. Tasaisessa kisassa neljä ensimmäistä oli viiden sekunnin sisällä ja ilahduttavinta oli, että kärkikymmeniköstä puolet paransi ennätystään ja vain yksi ei tehnyt kauden parastaan.
Veikkaus: kun Kankaan puuttuminen huomioidaan, kärkinelikkö oikein mutta 1-2:n ja 3-4:n keskinäiset järjestykset väärin. Tsekkivahvistus Kristiina Mäen (viides) puuttuminen listalta isoin moka.

M 3000 esteet
Kisa latistui totaalisesti The Man Jukka Keskisalon poisjääntiin. Sen jälkeen mitalikolmikon keskinäiselle järjestykselle Ukonmaanaho-Harjamäki-Tuokko olisin suostunut antamaan vedonlyönnissä enintään kertoimen 1,1. Oli myös selvää, ettei "deekun" A-rajaan ollut soolojuoksussa mitään asiaa.
Veikkaus: Kärkikolmikko oikein Keskisalon poissaolo huomioiden, mutta kuten todettu, siihen olisi pystynyt vaikka sokea ennustaja rikkinäisellä kristallipallolla.

N 3000 esteet
Odotettu yhteenotto: olisiko Sandra päässyt jo riittävään kuntoon kukistaakseen Janican? Vastaus oli kyllä ja ei. Kyllä siksi, että kulta matkasi sinne minne ennenkin. Ei siksi, että viime kesänä Sandra ei tuossa kunnossa olisi ottanut kultaa. Aika oli viisi sekuntia heikompi kuin viime vuoden paras tulos, mutta se olisi ollut viisitoista sekuntia heikompi jos estetekniikka olisi ollut yhtä xxxxxx(sensuroitu) kuin viime kesänä. Eli kunnossa on vielä parantamisen varaa ja positiivinen asia on, että estetekniikka ei vieläkään ole huipun edellyttämällä tasolla - se tarkoittaa että tuloksista on edelleen puristettavissa paljon pois.
Veikkaus: Kärkikolmikko napakymppi. Neljä seuraavaa oikein mutta väärässä järjestyksessä.

N 800 m
Poisjääntejä oli sen verran, että selvittiin kahdella alkuerällä eli kolme parasta ja kaksi aikojen perusteella jatkoon. Mitään merkittäviä yllätyksiä ei nähty, toisessa erässä nuori Johanna Matintalo voitti yllättäen painellen loppusuoralla koko jengin ohi reilun sekunnin voittoon. Taisi kuluttaa voimiaan liikaa, tuumailin. Finaalissa meininki voittajan suhteen oli selvä, Storbacka vei ja muut vikisivät. Varsinainen jättipaukku nähtiin viimeisessä kaarteessa, kun Matintalo paineli Pappilan ja Selveniuksen ohi. Loppusuoralle tultaessa Selvenius päätti ottaa omansa, kiihdytti rinnalle ja aavistuksen verran ohi. Mutta silloin nähtiin vasta loppuvuodesta 15 vuotta täyttävän Matintalon kantti: katsoi ja korotti, jolloin Selvenius joutui taipumaan pronssille. Taisi Suvi luottaa itseensä liikaa ja lähteä 10-20 metriä liian aikaisin. Olisi pitänyt odottaa loppusuoraa, jolloin kaarteesta tullessa olisi voinut singahtaa suoraan ulommas ja vauhdilla ohi, nyt tuli kierrettyä turhaa ylimatkaa kaarteessa.
Veikkaus: Kaksi poisjääjää huomioiden kaikki joita veikkasin finaaliin olivat siellä, samoin kolme ensimmäistä muuten oikeassa järjestyksessä mutta ilahduttavasti Matintalo kiilasi väliin 15-vuotiaiden kauden maailman kärkiajalla.

M 800 m
Kolme alkuerää eli kaksi parasta ja kaksi aikojen perusteella finaaliin. Isoin pettymys oli Mikko Lahtion odotettu poisjäänti ja viiden mestaruuden putken katkeaminen. Pienenä yllätyksenä saattoi pitää Hammin jäämistä aikavertailuun ensimmäisessä erässä, mutta erä olikin selvästi nopein ja molemmat "säälifinalistit" tulivat siitä. Finaalissa homma oli selvää pässinlihaa: 400 metrin väliaika 58,71 kertoo kaiken. Oli selvää, että Sandells hoitaa homman päästyään pussista ulos etukaarteessa. Samoin se, että Miro Laurila kovana kirimiehenä on ennakkokaavailuja ylempänä. Hamm teki käsittämättömän taktisen virheen loppusuoralla päästäen Oravakankaan etuovesta pronssille.
Veikkaus: Granlundin ja Lahtion poisjäännit huomioiden neljä ensimmäiseksi veikattuja olivat sijoilla 1-3-4-2 ja kaikki finalistit oikein. Poisjääneitten tilalle finaaliin päässeet M. Raittinen ja Sundell juoksivat finaalissa hienosti.

N 10 000 m
No niin, arvon leidit. Asetutaanpa kiltisti rooleihin. Puotiniemi siihen keulaan pitämään alle 35 minuutin vauhtia, Lindgren perään ja Mäkelä myös. Ja mennäänpä sitten tasaisesti, Janica muistaa sitten jäädä kyydistä pari-kolme kilsaa ennen maalia ja Elina ei hätäile vaan lähtee kiriin vasta toiseksi viimeisellä kierroksella. Kiitos. Ja näinhän siinä sitten kävi. Voittaja Lindgrenin meno oli selvästi irtonaisempaa kuin puolet lyhyemmällä matkalla. Puotiniemi on saanut kantapäänsä nousemaan radasta selvästi enemmän kuin vuosi sitten ja siihen nähden lopun vaisuus oli lievä yllätys. Mäkelä jaksoi loppuun asti kyydistä pudottuaan ja teki loistavan sarjan: kolme kisaa, kolme mitalia, kolme ennätystä. Mutta taisi ottaa kovillekin, juoksija retkotti loppuillasta katsomon penkillä reporankana. Mondo taitaa sopia naisille, ennätykset paukkuivat kuten vitosellakin. Kymmenestä parhaasta peräti seitsemän teki ennätyksensä ja vain Chydenius (hieno juttu Urheilulehdessä, lukekaapa!) jäi kauden parhaastaan.
Veikkaus: Poisjäännit huomioiden mitalikolmikko oli veikkauksessa sijoilla 1-2-5. Isoin pettymys oli Saara Nikanderin poisjäänti debyyttikympiltään. Myös Markovaara jäi pois ja sen seurauksena kaikki kärkikahdeksikkoon veikatut olivat kuuden parhaan joukossa.

M 5000 m
Käsikirjoituksen mukaan, kun osanottajalista varmistui. Kärkikolmikko irti, Utriainen ja Räsänen vetävät Keskisalon seuratessa, sitten tulee kakkosryhmä jossa ovat Harjamäki, Hamberg, Järvenpää ja Bergdahl. Vähän odottelin Bergdahlin lähtevän rohkeasti kyytiin, mutta näin ei käynyt. Kolmen ensimmäisen kilometrin ajan ounastelin yllätystä eli Keskisalon jäämistä pronssille; askel ei toiminut vieläkään rennon oloisesti. Neljännen kilometrin aikana tapahtui kuitenkin kaksi asiaa. Ensinnäkin se oli hitain, joten Keskisalo ei pudonnut kyydistä ja saattoi luottaa loppukiriinsä. Toiseksi kovakaan kilometri ei olisi miestä pudottanut, koska tekniikka loksahti kohdalleen ja se nähtiin viimeisellä kierroksella. Komea lento ja varma mestaruus. Jos tekniikka todella löytyi, esteiden A-raja saattaa hyvinkin rikkoutua Lappeenrannassa. Kärkikolmikon takana Harjamäki lähti rohkeasti kirimään eroa kiinni, mutta joutui maksamaan siitä kovan hinnan loppusuoralla hyytyen seitsemänneksi.
Veikkaus: En uskonut Keskisalon ilmestyvän viivalle, mutta olisin sijoittanut hänet ykköseksi (jälkiviisaus on aina kivaa). Kaiken kaikkiaan tämä matka oli veikkauksiltaan pahiten epäonnistunut. Kärkikahdeksikkoon veikatuista seitsemän oli paikalla, mutta lopputuloksissa kahdeksan joukossa heistä oli vain viisi.

N 1500 m
Ollapa kärpäsenä katossa, kun Guy Storbacka pitää taktiikkapalaveria ennen kisaa: Heidi, du måste pitää vauhtia, koska loppukirissä häviät muille. Och Karin, du bara roikut kakkosena oli vauhti mikä tahansa, pystyt voittamaan loppukirissä jos vain pysyt mukana. Förstår ni? Ja niinhän siinä kävi, kolmikko Eriksson-Storbacka-Selvenius otti irti heti alussa ja meni menojaan. Koska Karinilla ei ollut huono päivä, peli oli selvä ja viimeisen kierroksen loppuveto on moneen kertaan katsomisen arvoinen. Heidillä taisi vitonen painaa vielä jaloissa, koska Selvenius paineli loppusuoralla ohi.
Veikkaus: Muuten mukavasti, mutta sijojen 2-3 ja 4-5 keskinäinen järjestys väärin ja siitä eteenpäin vähän sinne päin.

M 1500 m
Kärkikaksikoksi veikkaamani Keskisalo-Bergdahl lähtikin vitoselle. Taktiikkajuoksuksi meni. Ukonmaanaho hoiti vetohommat ja hyytyi lopussa käsittämättömästi. 600 metriä ennen maalia peli oli selvä, kisa käytiin enää pronssista. Vaikka porukka oli yhä koossa, oli selvää että Sandellsille ei voi kukaan mitään ja Miro Laurila ottaa kovalla kirillään toisen hopean. Pronssikisan voitti Riku Marttinen. Mitä se höpinä huonosta tasosta on - kaksoiskansalainen Hamm sai Saksan mestaruuskisoissa mitalin, Kalevalaisissa vain lämmintä kättä. Ilahduttavin suoritus oli Tommi Sundellin ennakkoluuloton takasuoran kiristys ja viides sija.
Veikkaus: Poisjäännit huomioiden mestari oikein ja muuten haulikolla - ei sentään katkaistulla - ampuen.

tiistai 2. elokuuta 2011

KK-ennakko 2011

EDIT 3.8.2011: Muita ennakkoveikkailuja: Hevoskuuri, Kestokoutsi ja Raasto.

Tänä vuonna Valtakunnan Mestaruuksista kamppaillaan Turussa, kaupungissa josta kulttuuri levisi muualle Suomeen jättämättä jälkeäkään maihinnousupaikkaansa. Hikipedian mukaan mikäli valtatiellä tulee vastaan kyltti TURKU 20 (tai mikä tahansa lukema < 20), se oikeuttaa tekemään U-käännöksen liikennesäännöistä välittämättä. Jaska ei kuitenkaan tällä kertaa vetäise uuta, koska silloin matkaseurueen piikkariorientoitunut jaosto päästäisi kovan mekkalan.

Entiseen tapaan jokaiselta matkalta (800 - 10 000 m) on listattu kahdeksan parasta suomalaista mitalillesijoittumistodennäköisyyden mukaisessa järjestyksessä. Lajin nimen jälkeen kerrotaan suluissa osanottajien määrä ja kilpailuaikataulu. Nimen perässä olevista kahdesta luvusta ensimmäinen kertoo ilmoittautuneiden keskinäisen sijoituksen tämän kauden tilastoissa ja jälkimmäinen ennätysten mukaisen järjestyksen. Kahdeksan rankatun lisäksi jokaiseen lajiin on otettu "Muita"-osio, johon pääsevät kaikki ne jotka ovat jommassakummassa tilastossa kahdeksan joukossa tai muuten yllätysvalmiita. Oletuksena ennusteiden laatimisessa on (ellei erikseen toisin mainita), että urheilija juoksee ko. matkan täysillä mikäli on ilmoittautunut. Eli esimerkiksi jos joku olisi ilmoittautunut sekä miesten kympille että esteisiin, jotka ovat samana päivänä tunnin välein, kyseinen ravuri voi olla molemmilla ennustelistoilla, vaikka ei tietenkään käytännössä voi molempia kisoja juosta.

Mielenkiintoinen havainto: jos ennusteet toteutuvat, mestari vaihtuu kaikissa muissa lajeissa paitsi naisten esteissä. Olisiko siinä sittenkin pitänyt kääntää kärkikaksikon järjestys, niin linja pitäisi?


M 800 m (24), alkuerät pe 13.30, finaali la 18.55

Kärkikaksikon pitäisi olla selvä mutta tasainen. Pistetään nyt Lapinlahdella niukasti toiseksi jäänyt Granlund vaihtelun vuoksi ykkössuosikiksi. Viisi peräkkäistä mestaruutta voittaneen Lahtion tämän kauden kunto on merkinnee putken katkeamista. Jos tonnivitosella juostaan alkuerät lauantaiaamupäivänä, saatetaan finalistien keskuudessa nähdä yllättäviä sammumisia.

1. Tommy Granlund (2,3)
2. Niclas Sandells (1,2)
3. Rami Oravakangas (5,6)
4. Jonas Hamm (7,4)
5. Mikko Lahtio (3,1)
6. Miro Laurila (4,8)
7. Panu Jantunen (8,11)
8. Jari Räsänen (6,12)
Muita:
Robert Rotkirch (20,5)
Tuomo Salonen (-,7)


M 1500 m (23), alkuerät la 12.10, finaali su 17.00

Tasainen kisa, jossa voi tapahtua ihan mitä tahansa. Kombinatoriikasta muistetaan, että neljä alkiota voidaan laittaa 4! = 24 eri järjestykseen. Kärkinelikon osalta nämä kaikki 24 erilaista järjestystä ovat kutakuinkin yhtä todennäköisiä. Lisäksi ynnä muut -jengistä joku saattaa yllättää ja nousta vaikka mitalille. Oletusarvona ennakkokaavailuissa on, että Keskisalo juoksee tämän matkan ja Ukonmaanaho vitosen. Pakkaa sotkee se, että alkuerät juostaneen ensimmäistä kertaa miesmuistiin - rajana on 16 osanottajaa.

1. Jukka Keskisalo (4,1)
2. Mikael Bergdahl (1,4)
3. Niclas Sandells (2,2)
4. Jonas Hamm (3,3)
5. Tommy Granlund (-,6)
6. Riku Marttinen (5,5)
7. Tommi Sundell (8,10)
8. Miro Laurila (9,11)
Muita:
Janne Ukonmaanaho (6,7)
Aki Nummela (7,8)
Joonas Lehtinen (10,13)
Ossi Kekki (-,17)


M 5000 m (29), su 16.10

Räsänen voitti viime vuonna tuplan, mutta tämän kauden juoksut eivät ole vakuuttaneet. Tosin keuhkoputkentulehdus taitaa olla tällä erää ohi ja kunto löytymässä. Utriaisen vuoro napata mestaruus. Kovin haastaja tulee estepuolelta, jos vain jompikumpi kärkinimistä viivalle ilmestyy - muistellaanpa miten SM-maastojen nelosella kävi. Oletusarvo on, että Keskisalo ja Bergdahl eivät juokse tätä matkaa vaikka ovat ilmoittautuneet. Kärjen jälkeen marssijärjestys on muutaman seuraavan sijan osalta aika selvä, sitten tulee tasaisempaa.

1. Jussi Utriainen (-,2)
2. Janne Ukonmaanaho (-,18)
3. Matti Räsänen (1,3)
4. Joonas Harjamäki (2,5)
5. Jarkko Hamberg (3,6)
6. Miika Takala (11,8)
7. Oskari Pennanen (5,19)
8. Arttu Vattulainen (4,17)
Muita:
Ilari Piipponen (6,23)
Jaakko Kero (7,12)
Jukka Kero (8,10)
Jukka Keskisalo (-,1)
Simo Wannas (-,4)
Juha Hellsten (-,7)
Mikael Bergdahl (-,25)


M 10 000 m (22), pe 18.45

Räsänen voitti viime vuonna tuplan, mutta tämän kauden juoksut eivät ole vakuuttaneet. Tosin keuhkoputkentulehdus taitaa olla tällä erää ohi ja kunto löytymässä. Utriaisen vuoro … no mutta déjà vu, minähän kirjoitin tämän saman juuri äsken. Joten jatketaan linjaa: Kärjen jälkeen marssijärjestys on muutaman seuraavan sijan osalta aika selvä, sitten tulee tasaisempaa.

1. Jussi Utriainen (2,2)
2. Matti Räsänen (1,1)
3. Jarkko Hamberg (4,8)
4. Miika Takala (6,6)
5. Petteri Muukkonen (3,9)
6. Simo Wannas (-,3)
7. Arttu Vattulainen (5,12)
8. Mikko Tyni (10,11)
Muita:
Mikko Virta (7,7)
Ville Heikkilä (8,14)
Juho Pirkola (12,4)
Jaakko Kero (-,5)


M 3000 m ej (11), pe 20.00

Kisojen tasoltaan kovin kestävyyslaji houkuttaa määrällisesti pienimmän osanottajajoukon. Yritä tässä nyt sitten ymmärtää. Sen verran paljon on esteitä tällä kaudella jo tahkottu, että kauden tilastojärjestystä ei tarvitse kovin paljon rukata. Kärkikamppailu on mielenkiintoinen. Ukonmaanaho on tänä kesänä ollut niin tiukasti Keskisalon kannassa, että Jukan niska ei ole liiemmin ruskettunut. Eiköhän Mestari kuitenkin vielä vie omansa ja kisalipun Daeguun, vaikka A-raja ei rikkoutuisikaan.

1. Jukka Keskisalo (1,1)
2. Janne Ukonmaanaho (2,2)
3. Joonas Harjamäki (3,3)
4. Rami Tuokko (4,6)
5. Jimmy Finnholm (6,7)
6. Teppo Syrjälä (5,4)
7. Mikko Virta (7,5)
8. Niko Krohns (9,8)
Muita:
Hannu Granberg (8,10)


N 800 m (22), alkuerät pe 14.00, finaali la 18.45

Ykkössuosikista ei ole pienintäkään epäselvyyttä. Muista mitalisijoista käydään tasaisempi kamppailu, etenkin jos H. Eriksson valitsee tämän matkan. Pikkusisko Z. ei ole tällä kaudella yltänyt viimevuotiseen vauhtiin, mutta taktinen osaaminen ratkaisee KK:ssa enemmän kuin eliittikisoissa, siksi kaavailuissa tilastoja korkeammalla. Tonnivitosenkin urakoivista samat sanat kuin miehissä.

1. Karin Storbacka (1,2)
2. Heidi Eriksson (2,3)
3. Suvi Selvenius (3,1)
4. Heidi Pappila (4,4)
5. Zenitha Eriksson (7,5)
6. Katja Erävistö (5,8)
7. Heidi Marttinen (6,6)
8. Kaisa Tyni (9,7)
Muita:
Venla Paunonen (8,10)
Johanna Matintalo (10,11)


N 1500 m (21), alkuerät la 11.30, finaali su 16.45

Joensuun eliittikisojen juoksu teki ykkössuosikin selväksi. Kakkonen on lähes yhtä selvä. Sitten tulee tasaisempaa ja sijoille 5-10 voisi laittaa juoksijat melkein mihin tahansa järjestykseen yhtä hyvällä osumatarkkuudella. Oletusarvona on, että kesäkuusta lähtien kisoista pois jäänyt Johanna Lehtinen ei ilmesty viivalle. Tämä oletus on tehty siksi, että en piru vie osannut päättää mihin kohtaan listaa hänet uskaltaisi tunkea.

1. Karin Storbacka (1,2)
2. Heidi Eriksson (2,4)
3. Suvi Selvenius (4,5)
4. Kristiina Mäki (5,7)
5. Meri Rantanen (8,9)
6. Kaisa Tyni (7,6)
7. Katja Erävistö (6,8)
8. Oona Kettunen (9,10)
Muita:
Johanna Lehtinen (3,1)
Viivi Rantanen (10,14)
Minna Nummela (14,3)
Heidi Marttinen (-,11)
Sofie Lövdahl (-,13)


N 5000 m (24), pe 19.30

Kauden tilaston kolme parasta (Lindgren, Kangas, M. Rantanen) ovat kolmen sekunnin sisällä! Jos H. Eriksson tekee debyyttinsä tällä matkalla, odotettavissa on vielä mielenkiintoisempi kisa. Nuorten EM-kisoissa hyvin juossut M. Rantanen on yllätyskortti. Oletusarvona on, että S. Eriksson ei ilmesty puolustamaan mestaruuttaan vaan keskittyy esteisiin.

1. Elina Lindgren (1,1)
2. Minna-Maria Kangas (2,3)
3. Heidi Eriksson (-,-)
4. Meri Rantanen (3,4)
5. Janica Mäkelä (4,7)
6. Mira Tuominen (5,11)
7. Nina Chydenius (7,12)
8. Elisa Karhu (6,14)
Muita:
Pauliina Kanervo (8,15)
Minna Nummela (9,6)
Suvi Miettinen (15,5)
Sandra Eriksson (-,2)
Johanna Peiponen(-,8)


N 10 000 m (25) su 14.40

Ennustamisessa suurin ongelma on se, että kisa juostaan viimeisenä päivänä. Moni ilmoittautunut jää varmasti pois kisattuaan vitosen ja/tai esteet. Lisäksi jommankumman tai molemmat aiemmista kisoista juosseista joillekin tullee ongelmia matkan varrella - miten vaikuttaa uusi ja kova mondo? Kärkikaksikko on aika tasainen, joten loppukiriratkaisu on hyvin todennäköinen ja sen lopputulos lienee selvä. Edelliskauden mestari Markovaara on arvoitus juostuaan viime aikoina vain Bornholmia ristiin rastiin. Jokerikortti Saara Nikanderin debyyttikymppiä odotellaan mielenkiinnolla.

1. Elina Lindgren (1,4)
2. Leena Puotiniemi (-,2)
3. Laura Markovaara (-,1)
4. Mira Tuominen (-,3)
5. Nina Chydenius (2,7)
6. Janica Mäkelä (-,10)
7. Saara Nikander (-,-)
8. Katarina Skräddar (3,13)
Muita:
Elisa Karhu (4,14)
Pauliina Kanervo (5,9)
Sanni Klemelä (6,15)
Johanna Kahlroth (7,16)
Lotta Suikki (8,18)
Anette Byskata (9,6)
Suvi Miettinen (-,5)
Anna-Mari Knuuti (-,8)


N 3000 m ej (18) la 18.00

Karnevaaleilla S. Eriksson joutui katselemaan Mäkelän ja Kankaan kantapäitä. Kunto on kuitenkin löytymässä, 2000 metrin esteissä äskettäin soolona hilppaistu 6.33 vastaa IAAF:in pistetaulukon mukaan noin 10.11-10.12 täysmatkalla. Huonompi kuin kauden kärki, mutta nousevan suuntauksen ansiosta pidetään tasainen kärkikaksikko traditionaalisessa järjestyksessä. Mielenkiintoisia jokereita ovat 17-vuotiaat Oona Kettunen (s.94) ja Viivi Rantanen (s.93). Osanottajia on huikea määrä, peräti 18. Tämä johtuu siitä että tulosrajasta 12.20 selviävät kansallisen tason juoksijoista kaikki jotka pääsevät esteiden yli ilman keittiötikkaita. Ihan vertailun vuoksi, miehillä sileän ja esteiden A-rajojen erotus on 1.10 ja naisilla 1.50.

1. Sandra Eriksson (3,1)
2. Janica Mäkelä (1,2)
3. Minna-Maria Kangas (2,3)
4. Eeva Sajanti (4,5)
5. Oona Kettunen (5,7)
6. Mira Tuominen (6,6)
7. Viivi Rantanen (7,8)
8. Camilla Richardsson (8,10)
Muita:
Jaana Honkanen (11,9)
Saara Skyttä (17,4)


Tiedote: blogi on näillä näkymin jäissä kisojen ajan eli torstaista eteenpäin.

maanantai 1. elokuuta 2011

Tarua, totta ja havaintoja

Tarua, totta ja havaintoja

Norjassa tapahtui kaksi useita kymmeniä ihmishenkiä vaatinutta islamistista terrori-iskua. Jo ennen tekijän henkilöllisyyden paljastumista epäiltiin kyseessä olevan muslimiterroristien operaatio.

Norjassa tapahtui kaksi useita kymmeniä ihmishenkiä vaatinutta äärinationalistista terrori-iskua. Ennen tekijän henkilöllisyyden paljastumista iskuista syytettiin aiheettomasti muslimiterroristeja.

Voi pohtia, miksi ihmishenkiä vaatineen terrori-iskun jälkeen epäillään ensimmäisenä muslimiterroristeja. Olisiko kokemuksesta oppimisella jotakin tekemistä asian kanssa?

---

Tekijä toimi tiettävästi yksin eikä yhteyksiä terroristiryhmittymiin ole tiedossa.

Tekijä toimi tiettävästi yksin, mutta hänen mahdollisia yhteyksiään äärinationalistisiin ryhmiin tutkitaan. Yhtenä vaikuttimena tekoon olivat äärinationalistiset kirjoitukset.

Jos kävisi sellainen harvinaislaatuinen tapaus, että muslimiterroristiteon takana olisi yksi henkilö, hänen kerrottaisiin olleen mahdollisesti mielenvikainen yksittäistapaus. Sen sijaan länsimaalaisen latvalahon taustalta kaivetaan pieninkin mahdollinen yhteys ns. äärioikeistoon. Yksikin kirjoitus keskustelupalstalle riittää, mutta muslimiterroristin koraanikoulu ei.

---

Teko on tuomittu kaikissa länsimaisissa tiedotusvälineissä ja poliittisessa johdossa.

Teko on tuomittu kaikissa länsimaisissa tiedotusvälineissä ja poliittisessa johdossa.

Tässä reaktiot ovat aina samat tekijästä riippumatta. Katsotaanpa eroavaisuuksia…

---

Kaikkialla länsimaissa tiedotusvälineet ja valtaapitävät korostavat, että kyseessä oli yksittäistapaus, jolla ei ole tekemistä todellisen islamin kanssa.

Kaikkialla länsimaissa tiedotusvälineet ja valtaapitävät syyttävät nationalistisia keskustelupalstoja ja maahanmuuttokriittisiä poliitikkoja osavastuullisiksi tekoon.

Jos jopa islamistien 11.9.2001 iskut, joissa sentään oli satoja osallisia, kyetään valkopesemään yksittäistapauksiksi, niin yhden tekijän kohdalla ei asiasta ole epäilystäkään: yksittäinen hullu. Islamin vika se ei ole. Ei, vaikka pyhä kirja kuinka käskee katkoa kaulat vääräuskoisilta, koraanikoulut on käyty ja Mestari antaa määräyksen. Sen sijaan länsimaisen yksittäisen tekijän kohdalla vastuullisia ovat ne, jotka eivät ole kehottaneet väkivaltaan, ainoastaan kertoneet valtapuolueiden toiminnan aiheuttamista epäkohdista. Sama logiikaksi: Olkoon meillä ongelma X. Ongelman X on aiheuttanut valtaklikin A toiminta. Valtaklikki A väittää, ettei X:ssä mitään ongelmaa ole. Poliittinen vähemmistö B nostaa ongelman X esille. Henkilö H kilahtaa ongelmasta X ja tekee hirveyksiä. Syyllinen on B, joka on yrittänyt korjata X:ää. A, joka X:n on aiheuttanut on syytön. No, logiikkaa se on virheellinenkin logiikka.

---

Teosta ei voida syyttää islamia sinänsä. Ei uskonto ole vastuussa yksittäisten sen kannattajien teoista eikä ketään voida vaatia tuomitsemaan tekoa, johon he eivät olleet osallisia. Tekijä väitti edustavansa islamia, mutta hän on tulkinnut sitä kammottavasti väärin.

Koska tekijä on saanut vaikutteita maahanmuuttokriitikoilta, ovat kriitikot osasyyllisiä tekoon. Heidän on välittömästi tuomittava teko ja sanouduttava siitä irti. Lisäksi heidän on vakavasti pohdittava, onko mielipiteiden julkinen esittäminen hyväksyttävää, kun tietää mahdolliset - jopa väistämättömät - seuraukset.

Jos joku tulkitsee islamin opetukset väärin, se näyttää olevan hänen oma vikansa. Tai jopa se, että tulkitsee kehotukset terroriin oikein… Jos taas joku tulkitsee maahanmuuttokriitikoiden sanat väärin, vika on kriitikoiden. Tai jopa se, että mamukriitikot nimenomaan vaativat asioiden ajamista demokraattisin keinoin voidaan tulkita vastuuttomaksi, koska on aina joitakin jotka eivät malta odottaa demokratian toimimista.

---

Iskun on tuominnut suurin osa islamilaisten maiden hallituksista. Tämä osoittaa, että terrorilla ei ole näiden maiden hyväksyntää.

Monet maahanmuuttokriitikot ovat tuominneet iskun. On jo aikakin, että he kantavat vastuunsa ja tunnustavat olevansa osasyyllisiä terrorismiin. Huolestuttava piirre on se, että jotkut eivät ole sanoutuneet irti iskusta ja tuominneet sitä. Tämä on käytännössä hiljaista tukea terrorismille.

Terroristijärjestöt eivät iskuja tuomitse. Päinvastoin, ne useinkin tunnustautuvat syyllisiksi iskuihin joita eivät ole edes tehneet. Ilmeisesti yksikään nationalistinen, maahanmuuttokriittinen tai edes uusnatsijärjestö (Allah paratkoon!) ei ole ilmoittanut hyväksyvänsä iskua. Kaikki mahdolliset pienetkin toimintamenetelmää kohtaan ymmärtäväiset pihaukset ovat tulleet avohoitopotilailta, jotka kärsivät joko liiallisesta tai liian vähäisestä lääkityksestä. Eikä länsimaissa ole näkynyt äärinationalistien joukkoa kadulla tanssimassa riemusta terrori-iskujen jälkeen, toisin kuin Lähi-idässä. Muuten, kumpihan on vaarallisempaa? Lähteä kadulle esittämään hallituksen vastaisia mielipiteitä Suomessa vai Syyriassa? Tästä voi päätellä, miten arabimaiden hallitukset aikuisten oikeasti suhtautuvat terrorismiin, kuten myös sen löytyykö äärinationalistisen terrorismin kannattajia länsimaissa pilvin pimein.

---

Iskun huolestuttavimpia piirteitä on mahdollinen rasismin lisääntyminen. Tämän välttämiseksi on tietoa islamista jaettava kansalaisille ja vuoropuhelua muslimijärjestöjen kanssa lisättävä. Tällainen rauhanomainen toiminta vähentää terroririskiä.

Iskun huolestuttavimpia piirteitä on mahdollinen rasismin lisääntyminen. Tämän välttämiseksi on nimetön nettikirjoittelu kiellettävä ja maahanmuuttokriittisiä mielipiteitä suitsittava. Tällainen aktiivisesti ennaltaehkäisevä toiminta vähentää terroririskiä.

Jokaisen ääri-islamilaisen terrori-iskun jälkeen halutaan vuoropuhelua ja keskustelua lisätä. Pahimmassa tapauksessa jopa iskun tekijäksi tunnustautuneen järjestön kanssa. Ensimmäisen "mamukriittisen" ihmishenkiä vaatineen terrori-iskun jälkeen halutaan kieltää mielipiteet, joita sekopäisellä tekijällä oli. Toivoa sopii, että Breivik ei pidä perunalastuista, muuten pitää lähteä äkkiä hamstrausreissulle ennen kuin niiden myyminen kriminalisoidaan.

---

Todellisuudessa tässä suvaitsevaisto vain pelaa poliittista peliä. Maahanmuuttokriittinen blokki on syönyt rajusti vanhan valtaeliitin kannatusta ja sitä vastaan on hyökättävä keinolla millä tahansa. Harmi, ettei islamilainen puolue nipsaissut valtapuolueilta siivua kannatuksesta. Siinä tapauksessa olisimme saaneet nähdä melkoisen islamkriittisyyden nousun Kepussa, Kokoomuksessa ja SDP:ssä. Nyt ne hyökkäävät vain perussuomalaisia vastaan tanssien lähes sadan norjalaisnuoren haudoilla. HYI HELVETTI! Ainoa tapa välttyä vastaavalta lienee toteuttaa IDA:n ehdotus kiinteästä puoluetuesta.

Lopuksi vielä henkilökohtainen huomautus. Norja on se maa, jossa olen viettänyt enemmän aikaa kuin kaikkialla muualla ulkomailla yhteensä. Omalta vaatimattomalta osaltani suren norjalaisten kanssa tätä järjetöntä tragediaa. Minun on helppo yhtyä heidän kansallislauluunsa: Ja, vi elsker dette landet.

sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Sivallus CLXXXVIII

- Isä, mikä tuommoinen auto oikein on?
- No katsokaas lapset, tuollaiset autot on tarkoitettu köyhille ihmisille, joilla ei ole varaa kattoon eikä takapenkkiin.

lauantai 30. heinäkuuta 2011

Sivallus CLXXXVII

Sanotaan, että kyllä maailma puhetta vetää ja viita paskaa. Vaan viita ei enää vedä paskaa edellisen hallituksen säätämän paskalain jälkeen ja epäillä sopii, että nykyisen hallituksen jäljiltä sananvapaudenkin kanssa on vähän kyseenalaista.