Luottokortti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaksi luottokorttia.

Luottokortti on kortti, jonka käyttäjä saa luottoyhtiöltä luottoa ostoksien tekoa varten. Luottoyhtiöt saavat tulonsa korttien käyttömaksuista, luottojen korosta ja pienestä provisiosta (kauppiaalta) jokaisesta ostotapahtumasta.

Osa korteista on käytössä suuressa osassa maailmaa, mutta osa on yksittäisten kauppaketjujen myöntämiä luottokortteja, jotka käyvät vain kyseisen ketjun kaupoissa.

[muokkaa] Maksuaikakortti

Yleiskielessä luottokortti merkitsee kaikkia maksuaikaa antavia kortteja. Luottokortteja, joiden lyhytaikaisesta luotosta ei peritä vuosimaksun lisäksi erillistä korkoa, nimitetään joskus maksuaikakorteiksi. Esimerkiksi American Express, joka usein mielletään luottokortiksi, on todellisuudessa ainoastaan maksuaikakortti ilman luotto-ominaisuutta.[1] Myös tavallinen Visa-kortti, joka tavallisesti antaa maksuaikaa ostoksille maksuaikaan seuraavan kuun loppuun pelkillä kortin käyttökustannuksilla (yleensä n. 2-5 % luottorajasta), on osittain maksuaikakortti luotto-ominaisuudestaan huolimatta. Jotkut kortit, kuten Diners Club, eivät tarjoa luotto-ominaisuutta ollenkaan mutta niistä silti puhutaan yleisesti luottokortteina.[2]

Visan ja Mastercardin provisio Suomessa on 0,31–1,35 % ostosten loppusummasta, riippuen ostotapahtuman varmennus- ja tilitystavasta. Provision maksaa tavallisesti kauppias. Ulkomailla ja Suomessa luottokortilla maksettaessa provisio saatetaan lisätä laskun loppusummaan.

[muokkaa] Luottokorttitapahtumien maksujenvälitysjärjestelmät

[muokkaa] Lähteet

  1. Luottokorttitieto: American Express
  2. Luottokortit 2008:11 18. 12. 2008. Kuluttajavirasto. Viitattu 11. 01. 2009.

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä