11. huhtikuuta 2011

Muutos

Olen tullut tämän blogin kanssa tienristeykseen. Matka jatkuu, mutta toisaalla. Blogini nimittäin muuttaa ja tästä lähtien bloggaan Evita-lehden alla. Mutta ei hätää, jatkan samalla linjalla kuin tähänkin asti. Keittiökameleontti tulee siis jatkossakin sisältämään laadusta tinkimättömiä reseptejä sekä havaintoja ruokailmiöistä, terveydestä, hyvinvoinnista eli kaiken kaikkiaan tietoisesta elämäntavasta.

Omassa elämässäni on tapahtunut ja tapahtumassa muitakin muutoksia, jotka olen toistaiseksi rajannut blogini ulkopuolelle. Sen verran voin kuitenkin kertoa, että kuten moni muukin puhtaaseen ja raakapitoiseen ravintoon siirtynyt, myös minä olen kokenut jonkinlaista henkistä detoxia.
En tietoisesti tilannut erityistä muutosta lähtiessäni kokeilemaan raakailua. Minua eivät pakottaneet siihen terveyssyyt, enkä kokenut varsinaista tarvetta muuttaa elämäntapojani. Olin enemmänkin utelias ja halusin ottaa selvää uusista jutuista, joihin olin törmännyt blogimaailmassa. Halusin myös laajentaa makukokemuksiani ja kokkaustaitojani. Siirtyminen yhä raakapainotteisempaan ruokavalioon tapahtui vähän kuin vahingossa, mutta tällä hetkellä se tuntuu aivan itsestäänselvyydeltä. Viimeinen vuosi on tuonut mukanaan valtavasti energiaa ja iloa ja ennen kaikkea vahvistanut kykyä kuunnella omaa sisäistä ääntäni. Ihmeellisiä asioita on tapahtunut ja olen saanut tutustua upeisiin ihmisiin. Omasta puolestani voin siis puhua, että siirtyminen puhtaaseen elinvoimaiseen ravintoon tuo aina mukanaan myös muuta kehitystä ja kasvua. Muutoksen ei kuitenkaan tarvitse olla äkillinen tai raju, vaan jokainen kokee sen juuri itselleen sopivalla tavalla.

Kiitän kaikkia blogini lukijoita tähän asti. Olette ihania! Tämä blogi jää elämään, mutta ei enää päivity.
Uudet juttuni löydät jatkossa täältä! 


Tie vie...

8. huhtikuuta 2011

Salaperäinen Irish Moss


Englanninkielisissä kirjoissa ja blogeissa törmää ennemmin tai myöhemmin mystiseen ainesosaan nimeltä: Irish Moss. Monissa makuhermoja kutkuttavissa kakuissa ja muissa herkuissa se tuntuu olevan vakioaines. Kannattaa esim. käydä vilkaisemassa Heather Pagen (Sweetly Raw) sivuja.

Irish Moss eli irlanninsammal on itse asiassa Chondrus crispus-levää, josta saadaan karrageenia. Se taas on tuttu stabilointi-, sakeuttamis- ja hyytelöintiaineena mm. monissa tavallisissa elintarvikkeissa, mutta sitä käytetään myös hammastahnoissa ja kosmetiikkavalmisteissa. Lisäainekoodi E407 ilmaisee, että tuote sisältää karrageenia.

Haeskellessani tietoa irlanninsammalesta ja karrageenista törmäsin vähän ristiriitaisiin tietohin. Useassa lähteessä mainittiin lisäaine-karrageenin aiheuttamista allergia- tai yliherkkyysreaktioista. Sen on jopa todettu lisäävän syöpäriskiä koe-eläimillä (viiteitä esim. täältä). Kyseessä on kuitenkin ollut pilkottu karrageeni, ei sen luonnollinen kokonainen muoto eli levä. Monissa raw food -lähteissä Irlanninsammal taas on mainittu terveellisenä, jopa superruokana, jolla olisi pikemminkin syöpää ehkäiseviä ja immuunipuolustusta vahvistavia ominaisuuksia (viiteitä täältä).

Niin että ota siitä nyt sitten selvää...

Irlanninsammal on joka tapauksessa hyytelöintiaineena erityisesi raakailijoiden suosiossa siksi, että sitä ei tarvitse kuumentaa, toisin kuin toista leväperäistä hyytelöintiainetta agar agaria. Irlanninsammalen avulla saa tehtyä lohkeavia hyytelöitä ja kauniisti leikkautuvia kakkuja, jotka viimeistään haastavat käsityksiä raakaruokamössöstä.

Olin jotenkin käsityksessä, että irlanninsammalta ei täältä Suomesta saa. Eikä kai saakaan, mutta onhan meillä netti. Ristiriitaisista taustatiedoista huolimatta päätin lähestyä asiaa reippaasti ja tilasin pussukan levää suoraan Irlannista. - Täytyy tässä samalla kehua, että Irish Seaweeds tarjoaa levien ystävälle paljon muutakin mielenkiintoista. Suosittelen esim. kokeilemaan hiukan rajun väristä Sea Spaghettia.

Ohjeita irlanninsammalen käytöstä löytyy netistän useampia, esimerkiksi täällä. Tässä kuitenkin vielä oma kokeiluni, jolla sain aikaiseksi kupillisen (2,5 dl) valmista geeliä.


Otin ensi reilun kourallisen kuivaa levää ja huuhtelin sitä perusteellisesti kylmässä vedessä. Levän kätköissä piileskeli kaikenlaista ryönää, mm. tiukasti kiinni takertuneita simpukankuoria. Onneksi käytössäni oli tarkkasilmäistä lapsityövoimaa.


Laiton puhdistetun levän kylmällä vedellä täytettyyn lasikulhoon ja jätin peitettynä huoneenlämpöön 6 tunniksi. Vaihtoehtoisesti levää voi liottaa myös jääkaapissa, jolloin liotusaika on 12 - 24 t (eri ohjeissa on mainittu eri aikoja).

Laitoin liotetun levän hieman pilkottuna blenderiin ja lisäsin 1/2 kp (1,25 dl) kylmää vettä. Sitten vaan hurruuteltiin täydellä teholla. Välillä jouduin kaapimaan kannun reunoille siirtynyttä levää takaisin keskelle. Blendasin levää kunnes seos alkoi lämmetä ja se muuttui selvästi geelimäiseksi. Tuoksu oli tässä vaiheessa... merellinen. Eikä värissäkään ollut niin kehumista. Voin kuitenkin vakuuttaa, ihmeellistä kyllä, että mitään sivumakua tai -hajua ei enää tuntunut valmiissa tuotteessa.



En käyttänyt levää heti, joten siirsin geelin kannelliseen purkkiin ja jääkaappiin odottamaan. Geelin pitäisi säilyä ainakin viikon verran.

Mihin sitten tätä ihmeainetta käytin? Siitä myöhemmin... ;)



.

2. huhtikuuta 2011

On teetä ja Teetä




Onneksi on ystävä, jotka huolehtii, että pysyn laatuaineissa.


Kumpi tyydyttää enemmän, esteettinen vai makunautinto? 


Tein kerrankin ohjeen mukaan ja käytin vesilämpömittaria ja sekuntikelloa.


Lopputulos oli melko täydellinen. Vihreää!


Sitäpaitsi joku on sitä mieltä, että on kevät!

Sencha Fukurijushi. Théhuone, Eerikinkatu 12, Helsinki.

31. maaliskuuta 2011

Happy Meal

Minun piti alunperin blogata ihan muusta aiheesta, mutta nyt on sen verran tyytyväinen hymy  kasvoilla, että haluan jakaa tämän iltaisen happy meal -kokemukseni.

Hääräilin lapsen kanssa keittiössä ja yhteistuumin syntyi tällainen herkkuillallinen: Kesäkurpitsanuudeleita, pinaattia ja mango-guacamolea. Guacamole on 10 v tyttöni käsialaa.


Kesäkurpitsanuudelit:

Työvälineet:
Spiraalileikkuri tai perunankuorimaveitsi
  • 3 isoa kesäkurpitaa kuorittuna
  • 2 tl juoksevaa hunajaa
  • 1/2 tl valkosipulimurskaa
  • 1/2 tl Celtic Sea Salt tai muuta laatusuolaa
  • 2 rkl kookosjauhoja
Leikkaa kurpitsat spiraalileikkurin isolla terällä suikaleiksi. Perunankuorimaveitsikin käy, mutta spiraalileikkurilla suutuntuma on vielä lähempänä oikeaa pastaa. Sekoita isossa kulhossa kaikki ainekset kookosjauhoja lukuunottamatta sekaisin ja jätä marinoitumaan.

Pinaattilisuke:
  • Reilu pussillinen pinaattia (n. 300 g)
  • nippu persiljaa silputtuna
  • 1/2 tl valkosipulimurskaa
  • 1/2 limen puristettu mehu
  • hiukan laadukasta suolaa
  • mustapippuria
  • kylmäpuristettua oliiviöljyä
Laita pinaatti isoon kulhoon ja lisää kaikki ainekset oliiviöljyä lukuunottamatta. Pusertele käsin pehmeäksi. Valuta ylimääräinen neste pois. Lisää lopuksi loraus öljyä ja sekoita tasaiseksi.

Mango-guacamole a la Selma:
  • 3 isoa kypsää avokadoa
  • 1 valkosipulinkynsi 
  • mustapippuria
  • 1/2 tl laadukasta suolaa
  • 1/2 limen mehu puristettuna
  • 1/2 punainen paprika kuutioituna
  • 1/2 kypsää mangoa kuutioituna
  • nippu persiljaa silputtuna

Muusaa avokado perunanuijalla. Lisää puristettu valkosipulinkynsi, lime-mehua, persiljasilppu ja mausteet. Sekoita tasaiseksi. Kääntele lopuksi joukkoon paprika- ja mango-kuutiot. Tarkista maku.

Aterian kokoaminen: Sekoita kookosjauho kesäkurpitsapastaan. Se sitoo kivasti kurpitsasta irtoavaa nestettä, eikä annos lillu lautasella. Myös maku on mukavan täyteläinen. Sekoita joukkoon myös pinaattilisuke. Tässä kannattaa laittaa sormet soppaan, eli se onnistuu parhaiten omin pikku kätösin.
Nostele pata syville lautasille. Lusikoi annoksen päälle reilusti mango-guacamolea ja viimeistele rouhitulla mustapippurilla.

Kuva ei anna oikeutta annoksen esteettisille ulottuvuuksille, mutta tämä onkin viime hetken näpsäisy.


Raakapainotteista kasvisruokaa voi siis lisätä myös lasten lautasille. Meillä mm. seuraavat keinot ovat osoittautuneet toimiviksi:

  • Selvitetään, mistä ruoasta lapsi pitää ja rakennetaan ateria sen ympärille - Tällä kertaa kokkaus lähti liikkeelle avokadosta.
  • Tehdään ruokaa yhdessä. - Alussa yhteinen brain storming ja sen jälkeen vähän huumoria peliin. Me oltiin tänään Raw Top Chefejä. Sitäpaitsi spiraalileikkurin pyörittäminen on aina yhtä hauskaa. 
  • Annetaan lapselle vastuuta jonkin ruokalajin valmistamisessa - "Nam nam, tulipas tästä hyvää! Miten sä osasitkin?!"
  • Lisätään ruokaan jotain houkutuksia - Kuka voisi vastustaa kypsää mangoa!
  • Outojen ruokien kohdalla viitataan johonkin tuttuun - Sähän pidät pinaattikeitosta, tässä on sitä samaa pinaattia. Sitäpaitsi siitä saa supervoimat!
  • Tiukan paikan tullen joustetaan - Okei, tehdään sitten niitä oikeita nuudeleita myös.

Tälläkin aterialla ruoka oli herkullista, mutta parasta oli yhdessä puuhailu ja leppoisa iltahetki pöydän ääressä.

28. maaliskuuta 2011

Goji-appelsiini-valkosuklaa-tiesmikä-kakku



Tämä kakku on siitä harvinainen ilmestys meikäläisen keittiössä, että se sisältää ei-raakaa ja prosessoitua ainesosaa nimeltään Yosa. Mutta osallistunkin tällä reseptikilpailuun.

Kilpailukutsun saatuani selvittelin Yosan valmistusprosessia vähän tarkemminm. Terhi Halsvaha Biofermeltä kertoi mm. seuraavaa:
"Yosan valmistusprosessi on monivaiheinen. Tuotteen kaurapohja on kypsytetty, eli kuumennettu yli neljässäkymmenessä asteessa. Tässä vaiheessa lisätään neljää probioottista bakteeria. Lisätyt bakteerit muodostavat entsyymejä ja happoja. Eli vaikka kaurapohja on kypsytetty, tuote on kuitenkin elävää ravintoa. 
Raakaa viljaa käytettäessä mukana on usein fytiinihappoa, joka puolestaan sitoo kivennäis- ja hivenaineita, eikä elimistö saa niitä käyttöönsä. Kaurapohjan kuumentaminen ja sen jälkeinen fermentaatio eli hapattaminen hyvillä bakteereilla hajottaa fytiinihapon ja näin viljan sisältämät kivennäis- ja hivenaineet saadaan liukoiseen hyvin imeytyvään muotoon ja hyödyksemme. Fermentaation merkitys on erityisen suuri tässä ympäristössä. Bakteerit synnyttävät tuotteessa uudelleen elävän ympäristön. Elävyys ja entsymaattisuus on siis äärimmäisen tärkeää Yosa tuotteiden valmistuksessa ja optimaalisen lämpötilakäsittelyn eteen on tehty paljon tutkimustyötä. Ainutlaatuisen valmistusmenetelmän ansiosta tuotteissa ei käytetä lainkaan säilöntäaineita vaan kuluttaja saa aina käsiinsä tuoreen Yosan."



Tiedustellessani, miksi vain osa Yosasta on luomua, vastaus kuului: 
"Koko Bioferme Oy:n toiminta on alkanut kovasta uskosta luonnonmukaiseen viljelyyn. Helmikuun uutuudet sitrus sekä tumma suklaa ovat molemmat luomumakuja. Kuitenkin jostain syystä luomu ei vielä ole suuren yleisön suosikki Suomessa, eivätkä eniten myydyt tuotteet ole luomuja.Mitä enemmän kuluttajat ostavat luomua, sitä enemmän sitä valmistamme. Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on olla vain luomujalostaja." 

Hmph... ihan kuin olisin kuullut tuon luomuselityksen ennenkin... Että kyllähän me, mutku kuluttajat ei halua. Jos se on näin, niin mikä meitä suomalaisia vieläkin vaivaa?!

Pakkaustyylistä kahden pikarin settiin en muistanut kysyä, vaikka tämä ylipakkaaminen onkin minua vähän ärsyttänyt.

No, mutta asiaan siis. Kelpuutin keittiööni Yosa naturellen, joka ei sisällä sokeria ja ainesosat ovat muutenkin melko luonnollisia (osasin lausua niistä melkein kaikki ;). Yosa taipui kaakaovoin ja kookosöljyn kanssa ihan kivaksi kakkutäytteeksi. Koostumus oli kermainen mutta keveä. Appelsiini ja goji ovat aina varma kombo ja toimivat yosan ominaismaun kanssa hyvin. Täyte oli itseasiassa niin hyvää, että olisin voinut lusikoida sitä ihan sellaisenaankin.





Goji-appelsiinikakku

Pohja:

  • 2,5 dl manteleita (kuorimattomia)
  • 1,25 dl cashew-pähkinöitä
  • 8 pehmeää taatelia (kivet poistettuna)
  • 1 rkl hunajaa
  • 1/8 tl suolaa
  • 1 rkl raakakaakaojauhetta
  • 1 tl vaniljauutetta tai -jauhetta
  • (1 rkl sulatettua neitsytkookosöljyä)



Täyte:

  • 70 g kaakaovoita sulatettuna
  • 3 rkl neitsytkookosöljyä sulatettuna
  • 1 prk maustamatonta Yosaa (500g)
  • 60 g gojimarjoja, jauheeksi jauhettuna
  • 1 keskikokoisen luomuappelsiinin kuori raastettuna
  • 2-3 rkl hunajaa
  • 1 tl jauhettua vaniljaa

Puolukkainen appelsiinikastike:
  • 1 appelsiini soseutettuna
  • 60 g gojimarjoja liotettuna appelsiinisoseessa n. 1 t
  • 2 rkl pakastepuolukoita sulatettuna
  • 2 rkl hunajaa


Jauha mantelit ja cashew-pähkinät jauheeksi tehosekoittimella, kahvimyllyllä tms. Soseuta taatelit + hunaja monitoimikoneen kulhossa leikkuriterällä (s-terä), kunnes saat niistä mahdollisimman tasaista tahnaa. Jos taatelit ovat kuivia, lisää hiukan vettä. Kaavi taatelimassa kulhon reunoilta keskelle ja lisää manteli-pähkinäjauhe + loput pohjan ainekset. Käytä monitoimikonetta sykäyksittäin niin, että saat tasaisen taikinan. Älä sekoita liikaa, ettei pähkinöiden rasva ala erottua. Jos taikina jää liian kuivaksim etkä saa muotoiltua siitä palloa, lisää 1 rkl sulatettua kookosöljyä. Muotoile palloksi ja siirrä jääkaappiin lepäämään siksi aikaa kun valmistat täytteen.




Täytettä varten sulata kaakaovoi ja kookosöljy vesihauteessa nestemäiseksi. Kaakaovoin raastaminen helpottaa tasaista sulattamista. Jauha gojimarjat jauheeksi esim. monitoimikoneessa tai kahvimyllyllä. Sekoita kulhossa yosa ja muut täyteaineet sekä lopuksi sulatetut kaakaovoi ja kookosöljy vatkaten samalla voimakkaasti esim. lankavispilällä.






Painele pohjataikina n. 18 cm halk. irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Kaada pohjalle appelsiinitäyte. Tasoita pinta ja siirrä jääkaappiin.




Valmista kastike soseuttamalla ensin paloiteltu appelsiini ja liottamalla siinä gojimarjoja. Sekoita sitten kastikkeen ainekset sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. Jos haluat tehdä marmorointikuvioita kakun pintaan, pudota muutama pisara kastiketta kakkutäytteelle ja sekoita varovasti puutikulla.


Anna kakun hyytyä jääkaapissa useamman tunnin. Jos on kiire, laita kakku n. tunniksi pakastimeen, jolloin täyte hyytyy nopeammin. Tarjoa puolukkaisen kastikkeen kanssa.


26. maaliskuuta 2011

Herkulliset salaattikupit




Moments-Katja esittelikin jo blogissaan sydänsalaatin, josta saa mainioita kuppeja erilaisille herkkutäytteille. Salaatin lehdet ovat erityisen rapsakoita, mehukkaita ja täydellisen muotoisia täyttämistä varten. Ne ovat myös luomua, mutta valitettavasti tuontitavaraa.


Olin itsekin jo useamman kerran kuljettanut kyseisiä salaatteja kotiin täyttämistarkoituksessa, mutta salaatit oli sitten popsittu jossain muussa muodossa. Eilen löysin taas uuden satsin jääkaapistamme, tällä kertaa miehen tuomana, ja ryhdyin vihdoin tuumasta toimeen. Ajattelin ensin seurailla Katjan ohjetta, mutta ohjeessa tarvittava quinoa näytti kadonneen parempiin suihin. Niinpä sitten annoin flown viedä ja otetaan-mitä-on -periaatteella syntyi aika mainio täyte. Tai itse asiassa mahtava. ...No okei, parhaat salaattikääryleet, joita olen syönyt tähän mennessä.

Ja aikaa meni - mitä.. 15 min. kunnes gourmee-iltapala oli valmis. Tätä voisin hetkeäkään epäröimättä tarjota myös parempien illalliskutsujen alkuun.

Täyte on siis nopea ja aika perussettiä, mutta manteli-saksanpähkinätahnaa ei ehkä ole valmiina jokaisen jääkaapissa. Olen tehnyt omani itse, mutta sen tilalla voi käyttää valmista manteli- tai saksanpähkinätahnaa tai korvata ihan vain jauhetuilla manteleilla ja/tai saksanpähkinöillä ja lorauksella kylmäpuristettua sesam- tai oliiviöljyä. Täyte riittää n. 11/2 sydänsalaatin lehdille, ja siitä syntyi reilu iltapala kahdelle.

Salaattikupit paprika-saksanpähkinätäytteellä:


Työvälineet:
  • terävän veitsi
  • leikkuulauta
  • monitoimikone
Täyte:
  • 1 paprika
  • 1 kevätsipuli
  • 2 sellerinvartta
  • 1 pieni omena
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 1 tl raastettua sitruunankuorta
  • 1/2 - 1 tl savupaprikajauhetta (riippuen tulisuudesta)
  • 1 tl paprikajauhetta
  • 1/4 tl kanelia
  • mustapippuria
  • laatusuolaa
  • 2 rkl hiivahiutaleita
  • reilu nippu tuoretta persiljaa
  • tuoretta basilikaa
  • 1 tl kuivattua timjamia
  • 1-2 tl sitruunanmehua
  • 1-2 tl juosevaa huajaa tai muuta makeutusta
  • 1,25 dl manteli-saksanpähkinätahnaa
  • 1- 2 sydänsalaattia. Leikkaa varren alaosasta n. 2,5 cm pois ja irrota lehdet toisistaan.
Paloittele monitoimikoneen kulhoon paprika, kevätsipuli, sellerinvarret, pieni luomuomena kuorineen. Käytä s-terää ja myllytä keskitehoilla ainekset karkeaksi silpuksi. Lisää hiukan silputut yrtit, sekä muut ainekset pähkinätahnaa lukuunottamatta. Käytä konetta sen verran, että saat täytteestä karkeaa massaa, ei kuitenkaan liian hienojakoista. Lisää lopuksi pähkinätahna/ jauhe+hiukan öljyä ja sekoita käsin. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa.

Jaa täyte salaatinlehdille ja.. se on siinä.

Täydellisellä ilta-ateriallamme oli lisäksi kalamataoliiveja, hapatettua macadamia-juustoa ja luomu-kuoharia.

Ihanaa viikonloppua kaikille!


...........................................................
Ps. Muistattehan tänään klo 20:30

22. maaliskuuta 2011

Kun vatsa valittaa...

... papaija ja hapankaali auttaa.

Vatsatautiaalto pyyhkäisi perheemme yli. Itse sain vain lieviä oireita, mutta tunsin kyllä, miten keho teki töitä pöpöjä vastaan. Hoitelin ällöttävää oloa ja väsymystä tuorepuristetuilla vehnänoras- ja porkkanamehuilla sekä 12 tunnin unilla. Seuraavana päivänä olo oli vielä hutera, mutta oli jo nälkä. Silloin maistui tällainen salaatti:


Lautasella on vatsaystävällinen kombo: papaijaa, hapankaalia ja avokadoa. Ja väitän, että se sisältää paremman satsin ruoansulatusta ja vastustuskykyä tukevia entsyymejä ja probiootteja kuin yksikään isolla rahalla markkinoitu ruoansulatusjogurtti.

Papaija ja sen siemenet sisältävät papaiini-entsyymiä, joka tehostaa ruoansulatusta, erityisesti proteiinien hajottamista. Papaijaa kannattaa siis popsia erilaisiin vatsavaivoihin, kuten liikahappoisuuteen ja ilmavaivoihin. Myös huonon ruokahygienian aiheuttamiin oireisiin ja loisten häätöön sitä on käytetty. Erityisesti papaijan siemenillä on todettu olevan antibakteerisia ominaisuuksia ja ne tukevat mm. maksan toimintaa. Monien mielestä ne ovat aika kitkeriä, mutta itse olen rouskutellut niitä salaatin joukossa. Jos siemenet eivät sellaisenaan mene alas, papaijansiemenkastike on hyvä vaihtehto.

Hapankaalin loistavia ominaisuuksia en lähde erikseen hehkuttamaan, mutta jos joku ei vielä lämpene hapikselle, täällä on hyvä katsaus asiasta. Hapankaalista ehkä sen verran kuitenkin, että kaupan on sekä pastöroitua että pastöroimatonta hapankaalia. Edellinen on siis kuumakäsiteltyä, eikä sisällä enää eläviä maitohappobakteereja. Suomalaisten valmistajien tuotteet ovat yleensä pastöroimattomia eli kannattaa ostaa niitä. - Ellei sitten uskaltaudu hapattamaan itse.

Myös avokadon vihreän kuoren alla piilee mahtava ravinnepaketti. Sen lisäksi, että avokado sisältää poikkeuksellisen hyvän yhdistellmän mm. tulehdusta ehkäiseviä antioksidantteja ja hyviä rasvahappoja (omega 3), sen on todettu myös lisäävän muiden ravintoaineiden imeytymistä esim. salaatin joukossa. Eli jos tutkimuksia on uskominen, sain syömästäni salaatista talteen jopa 200-400% enemmän ravinteita kuin ilman avokadoa. I like that! Eli jos et ihan vielä ole ystävystynyt avokadon kanssa kannattaa tehdä siihen tuttavuutta. Smoothien, dipin tai taivaallisen suklaamoussen muodossa avokadon makuun pääsee helposti.

Päivän salaatin resepti ei ole kummoinen, mutta laitan sen vielä tähän:

Olo-salaatti (1:lle)
  • 1/2 papaijaa
  • 1/2 avokadoa
  • 100 g hapankaalia
  • tammenlehväsalaattia
  • laatusuolaa
  • (mustapippuria)
  • hiukan hapankaalin lientä
  • luraus kylmäpuristettua oliivi- tai avokadoöljyä

Asettele lautasen pohjalle tammenlehväpeti ja viipaloi päälle avokadoa. Ripottele hiukan suolaa ja rouhaise halutessasi myös mustapippuria. Lusikoi seuraavaksi hapankaali ja paloittele päälimmäiseksi papaijaa. Voit käyttää myös siemeniä, jos pidät niiden mausta. - Jos et löydä kypsää papaijaa ei huolta, raaka papaija sisältää vielä enemmän hyviä entsyymejä  aivan kypsään verrattuna!