Kesäkuvia suvisesta Suomesta vuonna 2010.

Hepoköngäs23062010

Suomen korkein luonnonvarainen vesiputous(24 m)  Puolangan Hepoköngäs. Kuvattu 23.06.2010.

Kuukkeli23062010

Tämä kuukkeli kurkki Hepokönkään parkkipaikalla. Kuukkelinpoikue teki lentoharjoituksia, mutta kuvaan sain vangittua vain pari yksilöä.

Kainuun vaaroilta22062010

Ylä-Kainuun vaaroja Suomen ”vaarallisimmasta” kunnasta Puolangalta.

Harmaasieppo22062010

Tämän nurkkalautojen päällä pesivän vaatimattoman näköisen linnun tunnistin harmaasiepoksi. En tiedä tunnistinko oikein. ”Laulu” koostui tsii, tsat, tsat äänistä. Yöllä pesästä kuului hiiren vikinää muistuttavia ääniä.

Koli17052010

Kuva Kolilta 17.05.2010, tämän kesän ensimmäisen hellejakson aikoihin. Autereista utua ilmassa.

NurmesPeurajärvi15052010

Nurmes Peurajärvi 15.05.2010.

Vääksynkanava01072010

Vääksyn kanava 01.07.2010.

VääksyPäijänne01072010

Vääksyn satama 01.07.2010. Taustalla häämöttää Asikkalan kirkon torni.

EvoNiemisjärvi02072010klo23

Evon Niemisjärvi 02.07.2010 klo. 23. Heinäkuun helteinen ilta hämärtyy salaperäiseksi Hämeen yöksi. Pinnan alla kirjolohi oottaa seuraavaa päivää ja ootto-onkijaa.

Ootto-onki sanan kuulin joskus parikymmentä vuotta sitten. Silloin tällöin on tullut ongituksi ootto-ongella kirjolohia. Joillakin on ongissa hälyyttimet.  Oikeastaan vain nimi on uusi. Jo pikkupoikana laitettiin hauelle täkykoukkuja ja iskukoukkuja. Me sanottiin niitä polaongiksi.

Taivaanvaloa21052010

Hämäränsäteet. Taivaan valoa Lahdessa Salpausselän harjun yllä 21.05.2010.

Muuten pilvibongaus on haska ja halpa harrastus. Pilvibongareita on moneen lähtöön. Lahden Ursallakin on Myrskybongaus team. Minusta mielenkiintoisinta on seurata pilvikuvioita ja antaa mielikuvituksen lentää.

Yllä olevassa kuvassa oikealla susinaamarinen dino. Keskellä Ransu Karvakuono ulvoo kohti aurinkoa. Vasemmalla Dumbo norsu surfaa korvat hulmuten taivaan sinessä. Perässä huristelee Nalle Puh.

Galileoscope.

Jo viime vuoden puolella tilasin Ursalta koottavan galileoskoopin kansainvälisen tähtitieteen vuoden kunniaksi. Suuren kysynnän vuoksi ne olivat loppuneet. Vihdoin viime perjantaina sain skoppini kasattavaksi. Ihme ja kumma, kokoonpano onnistui. Heti tällä viikolla pääsin testaamaan uutukaista kaukoputkea. Tähtitaivas oli selkeä kolmena iltana peräkkäin(18-20.04.2010).

Tähtitaivaan kohteista Galilein tapaan suuntasin putken ensimmäiseksi Kuuta kohti. Oli aikamoinen yllätys miten selvästi Kuun kraaterit näkyivät. Tuli mieleen hopeakoru. Länsitaivaalla keltaisena iltatähtenä loistavaa Venusta pääsin myös katselemaan hetken aikaa ennekuin se nopeasti painui horisontin taa.

Varsinainen okulaari on 25-kertaa suurentava, mutta mukana tulee 17-kertaa suurentava Galilein okulaari, sen läpi katsottuna näkökenttä on erittäin kapea. En nähnyt mitään. Tosin jalustana minulla oli hutera kameran jalusta. Ei voi muuta kun ihmetellä Galilein taitavuutta havaintojen tekijänä.

Lisäosista voi koota 50-kertaa suurentavan barlow-linssin jonka avulla Saturnuksen renkaiden pitäisiä näkyä. Saa nähdä näkyykö.

Koko komeudelle kertyi hintaa 34 euroa.

Kuu 18.04.2010 klo. 21:49. Maatamo

Kuu 18.04.2010 klo. 21:49. Maatamo

Venus latvatähtenä 2010-04-21 23:44:26(melkein onnistui).

Venus latvatähtenä 2010-04-21 23:44:26(melkein onnistui).

Keväisiä valokuvia.

Eilen toisena pääsiäispäivänä kiertelin kameran kanssa Pikku-Veskun puistossa.

Kevättä rinnassa

Kevättä rinnassa.

Kupu täys

Kupu täys.

PuolisulaaJaPuolipilvistä05042010

Puolisulaa.

Kuka kutittaa blondia

Kuka kutittaa blondia.

Rakkaudenportissa

Rakkaudenportissa.

Silmäys Veskuille

Silmäys Veskuille.

Juuritasolta

Juuritasolta.

Kurkotus mastoja kohti

Kurkotus mastoja kohti.

Sulaves

Sulaves.

Keväänmerkit

Kevään merkit.

SatamanPerhonen

Sataman perhonen.

RumaLuontokuva Ruma luontokuva. Puiston kauhistus.

Johannes Kepler ja Galileo Galilei.

Jupiter ja Galilein kuut 13.01.1610.

Jupiter ja Galilein kuut 13.01.1610.

Galilei teki ensimmäiset havaintonsa Jupiterin kiertolaisista 07.01.1610 ja näki ensimmäsen kerran kaikki neljä kuuta yhtäaikaa 13.01.1610.

Johannes Kepler(1571-1630) ja Galileo Galilei(1564-1642) olivat aikalaisia. Tiesivät toisistaan ja olivat kirjeenvaihdossa. Molemmat ovat tähtitieteen- ja tieteen historian tunnetuimpia tiedemiehiä. Molempia juhlitaan tänä kansainvälisenä tähtitieteen vuonna 2009. Keplerin lakeina tunnetuista kolmesta laistaan Kepler julkaisi kaksi ensimmäistä kirjassaan Astronomia Nova (Uusi tähtitiede) vuonna 1609. Neljäsataa vuotta sitten julkaistu kirja on tieten historian merkittävämpiä teoksia. Samana vuona Galilei aloitti kaukoputkihavainnot. Elokuussa hän esitteli Pyhän Markuksen kirkon kellotornissa Venetsian senaatille aikansa tehokkaimman teleskoopin. Kaukoputki onkin muuttanut maailmankuvaame ehkä enemmän kuin mikään muu ihmisen keksimä laite. Kaukoputki on siitäkin merkillinen, että se vahvistaa näköaistia ja on myös aikakone. Kepler ja Galilei tekivät suuren työn tieteelisen vallankumoksen hyväksi. Kopernikanismikiistan, eli kiistan siitä kiertääkö Maa Aurinkoa vai päinvastoin, ratkaisi Kepler. Keplerin planeettaliikkeen lait kertovat minkälaista rataa planetat liikkuvat auringon ympäri ja millä tavalla. Aikalaisista todisteiden merkityksen ymmärsivät vain ammattitähtitieteilijät, heistäkään kaikki eivät hyväksyneet niitä. Kiistan ratkaisijana on usein pidetty Galileitä. Galilein tekemät kaukoputkihavainnot kyllä tukivat vahvasti aurinkokeskistä mallia, mutta eivät suoraan kertoneet sitä pysyykö Maa paikallaan vai liikkuuko se Auringon ympäri. Kaukoputki ja inkvistion tuomio tekivät Galileistä Kepleriä tunnetumman hahmon. Galileitä pidetään tieteen isänä ja Kepleriä ensimmäisenä astrofyysikkona.

Johannes Kepler

Kepler oli saksalainen. Syntynyt Weil der Statd’issa nykyisen Stuttgartin lähellä.Vaikuttiko lämmin lapsuuden muisto siihen, että Kepleristä tuli tähtititeilijä. Kepler nimittäin katseli vuoden 1577 syksyllä äitinsä kanssa pitkäpyrstöistä komeettaa. Varmaan hetki oli yksi harvoja lämminhenkisiä hetkiä Keplerin lapsuudessa ja jäi sen vuoksi unotumattomasti mieleen. Keplerin lapsuus oli livästi sanottuna karu. Kepler kyllä kuului porvarissukuu. Iso-isä oli Keplerin syntymäkaupungin Weil der Stadt’in pormestari, mutta Keplerin syntymän aikoihin suku oli köyhtynyt. Keplerin isä oli palkkasoturi joka vietti levotonta ja kiertelevää elämää. Erällä retkellään isä meinasi joutua hirsipuuhun. Isä hävisi sotaretkilleen Johannes pojan ollessa 17 vuotias.Äiti oli kiinostunut yrttien sekoittelusta ja noituudesta. Meinattiin polttaa vanhoilla päivillään noitana. Pelastui nipin napin noitaroviolta Keplerin maineen ja avun ansiosta.

Kepler aloitti opintonsa alkeiskoulussa Leonbergissä, joka oli hänen äitinsä kotikaupunki. Keplerin vanhemmilla ei olisi ollut kiinostusta eikä varaa Keplerin kouluttamiseen, mutta Württembergin ruhtinaskunta oli koululaitoksen osalta eräänlainen hyvinvointivaltion edelläkävijä jossa köyhienkin, jos olivat lahjakkaita, oli mahdollista päästä opin tielle. Keplerin lahjakkuus huomattiin, hän pääsi jatkamaan koulunkäyntiä seminaarikoulussa vuonna 1586 ja syksyllä 1589 Tübingenin yliopistossa. Hänen aikomuksenaan oli opiskella teologiaa ja valmistua köyhien opiskelijoiden tapaan papiksi. Toisin kumminkin kävi, ehkä juuri tähtitieteilijä Michael Mästlin ansiosta.

Kepler ei saanut opintojaan päätökseen, eikä valmistunut papiksi. Vuoden 1594 keväällä Kepler otti vastaan hänelle tarjotun matematiikan opettajan viran protestanttikoulussa Itävallan Grazissa.Opettamisen lisäksi tehtäviin kuului almanakkojen ja ennustusten laatiminen tuleville vuosille. Heti ensimmäiselle vuodelle tehdyt ennustukset ankarasta talvesta, talonpoikien kapinnoinista ja turkkilaisten hyökkäyksestä osuivat nappiin ja astrologin maine oli taattu.

Jo opiskeluvuosinaan Tübingenin yliopistossa Kepler vakuuttui Kopernikuksen aurinkokeskisestä mallista. Matemaattisten aineiden opettaja tähtitieteilijä Michael Mästlin opetti ptolemaiolaisen tähtitieteen lisäksi myös kopernikaanista astronomiaa.Kepler julkaisi 25 vuotiaana teoksen Mysterium cosmographicum (1596) jossa puolusti Kopernikuksen aurinkokeskistä mallia. Kopernikuksen aurinkokeskiseen mallin liittyi epätarkkuuksia, jotka Kepler aikoi selvittää. Suurin virhe oli ilmennyt Marsin radan tarkassa ennustamisessa. Aluksi hän haki ratkaisua geometristen harmonioiden avulla. Ajatteli monitahokkaiden ympärille ja sisään piirettyjen ympyröiden kertovan planeetojen radat. Kepler joutui vuosikausiksi harhapoluille, se sai hänet kumminkin ajattelemaan planeettojen säteiden ja ratojen suhteita. Pohtimaan miksi uloimpien paneettojen kiertoajat olivat pitempiä. Kepler lähetti esikoisteoksensa Tyko Brahen ja Galileo Galilein luettavaksi. Brahe ei kannattanut aurinkokeskistä mallia sellaisenaan, mutta kutsui Keplerin oppilaaksen Prahaan, uskoi saavansa hyvän matemaatisen avustajan. Juuri marsin radan selvittämistehtävän Brahe antoi Keplerille. Keplerille se oli unelmatyö.

Loppuvuodesta 1599 Tyko Brahe kirjoitti Keplerille, kutsuen hänet avustajakseen Prahaan. Kutsu tuli sopivasti sillä Kepler joutui pakenemaan uskonnollista vainoa Itävallasta Grazista. Itävallan Arkiherttua Ferdinand oli uhannut teloituttaa Keplerin kerettiläisenä. Kepler saikin karkotusmääräyksen ja muutti perheineen Prahaan vuonna 1600. Brahen ja Keplerin yhteistyö jäi lyhyeksi, mutta sillä oli kauaskantoiset seuraukset. Aluksi oli riitojakin, sovintoon sentään päästiin. Brahe ei ehkä pitänyt Kepleriä tasaveroisena kumppanina, vaan laskenta-apulaisena. Tieteen tekemisen kannalta Brahe ja Kepler olivat erinomainen pari, Brahella oli tähtitieteen historian laajin ja tarkin havaintoaineisto. Lahjakkaana matematiikkona Kepler pystyi yhdistämään havainnot ja teorian.

Brahe kuoli 24. lokakuuta 1601. Samana vuonna keisari Rudolf  II nimitti Keplerin keisarilliseksi hovimatemaatikoksi, sitä virkaa hän hoiti vuoteen 1612 asti. Saatuaan Brahen laajat havainnot käyttöönsä Kepler uskoi pystyvänsä ratkaisemaan Marsin rataan liityvät epätarkkuudet reilussa viikossa, työhön meni monta vuotta. Lopulta Kepler oivalsi planeettojen ratojen olevan ellipsejä. Hän pystyi hylkäämään Aristoteleen ajoista asti itsestään selvänä totuutena pidetyn opin, että planeettojen radat ovat täydellisiä ympyröitä tai ympyröiden yhdistelmäliikkeitä. Ratojen elliptisyys ei näy suoraan tarkoistakaan havainnoista, joita Brahe oli tehnyt vuosikymmenien aikana. Marsin rata on enemmän litistynyt kuin Maan rata, mutta sekin ellipsin pikkuakselin ja isoakselin suhde on 0,99566. Ympyrällä se on tasan yksi. Toinen suuri oivallus oli etteivät planeetat liiku radallaan vakionopeudella, vaan ratanopeus muuttuu riippuen siitä miten etäälä planeetta on Auringosta. Kolmas oivallus oli, ettei Aurinko ole planeettoje ratojen keskipisteessä vaan ellipsin toisessa polttopisteessä. Keplerin lait I ja II julkaistiin teoksessa Astronomia nova vuonna 1609 ja kolmas laki julkaistiin teoksessa Harmonices Mundi vuonna 1619.

”Johannes Kepler, Keppler, Khepler, Kheppler tai Keplerus, nykyaikaisen tähtitieteen perustaja,  sai elämänkipinän toukokuun 16. päivänä 1571 klo 4:37 sekä syntyi joulukuun 27. päivänä klo 2:30 ennen puolta päivää, kun hänen äitinsä oli ollut raskaana 224 päivää 9 tuntia 53 minuuttia. ”

Tiedot ovat peräisin Kepleriltä itseltään. Näitä tietoja Kepler tarvitsi itselleen valmistamaansa horoskooppia varten. Jo nuorena Kepler harrasti horoskooppien ja ennustusten tekemistä. Laati syntymähetkien ja syntymähetken planeettojen aseman perusteella horoskoopit koko lähisuvulleen.

Miten tämä hyvin taikauskoiselta vaikuttava mytologiohin, horoskooppeihin ja numerologiaan uskova, epävarma ja heikon itsetunnon omaava luulosairas mies pystyi selvittämään planeettojen liikelait. Suurimpia syitä on varmaan se, että hän oli matemaattisesti poikkeuksellisen lahjakas ja innostunut tähtitieteestä. Vielä suurempi syy on, että hän pystyi hylkäämään kaikki ennakkoasenteet ja dogmit. Käyttämään tieteelistä menetelmää ongelman ratkaisuun. Sama parhaaksi havaittu tieteelinen menetelmä on edelleen käytössä. Kaavojen ja havaintojen on vastattava toisiaan. Tietoa on pyrittävä hakemaan epädogmaattisesti. Kepler pystyi muuttumaan astrologista astronomiksi.

Galileo Galilei

Galileo Galilei syntyi Tocanan suurherttuakunnassa Pisassa 15. helmikuuta 1564. Toscanan pääkaupunki oli Firenze. Galilein elinaikana Toscanaa hallitsivat Medici suvun suurherttuat. Galilein ura oli riippuvainen ruhtinaiden suosiosta, niimpä hän aikanaan nimesikin löytämänsä Jupiterin kuut Medicin tähdiksi( Medicea Sidera) , Toscanan silloisen herttuan Cosimo II de’Medicin ja hänen kolmen veljensä kunniaksi.

Galilein isä oli ammatiltaan kangaskauppias ja lahjakas muusikko, joka oli julkaissut kirjoja musiikin teoriasta. Myös Galilei harrasti musiikkia. Galilein lapsuudesta ja opiskeluajoista on jäänyt vähän tietoja. Yliopisto-opintonsa Galilei aloitti Pisan yliopistossa vuonna vuonna 1581. Opiskeli aluksi isänsä toivomuksesta lääketiedettä ja myöhemmin matematiikkaa, joka kiinosti enemmän. Keplerin tavoin Galilei jätti opintonsa kesken. Sen jälkeen Galilein tiedetään toimineen yksityisopettajana.Galilei oli monipuolisesti lahjakas. Tieteelisen ja taiteelisen lahjakkuuden lisäksi Galilei näyttää olleen taitava juonittelija. Hän onnistui suhteidensa avulla saamaan matematiikan profesorin viran Pisan yliopiston matematiikan laitoksesta vuonna 1589. Kolme vuotta myöhemmin hän sai vastaavan viran Venetsian tasavallan Padovan yliopistosta. Toimi siellä matematiikan laitoksessa geometrian, tähtitieteen ja mekaniikan opettajana aina vuoteen 1610 asti. Sinä aikana Galilei teki suuren osan siitä tieteelisestä työstään joka muodostaa nykyisen liikeopin ja mekaniikan perustan. Jo Pisassa Galilei teki liikeopillisia kokeita.

Ensimmäisenä tiedemiehenä Galilei määritti oikean matemaattisen lain kiihtyvyydelle ja ilmaisi inertiaperiaatteen matemaattisesti. Ideana ne eivät olleet täysin uusia, mutta matemaattinen määrittely oli puuttunut. Inertiaperiaatteen ymmärtämien oli iso askel fysiikan ja tähtitieteen kehityksen kannalta. Aristoteelisen näkemyksen mukaan kappaleen vauhti hidastuu itsestään, ellei mikään voima siihen vaikuta. Eli planeettojen liikettä ylläpitämään tarvitaan työntävä voima. Aristoteleen mukaan se oli ensimmäinen liikuttaja. Galilei ymmärsi, ettei työntävää voimaa tarvita, vaan tasaisessa liikkeesä oleva kappale säilyttää nopeutensa jos mikään ulkoinen voima ei siihen vaikuta. Galilein inertiaperiaate: ” Tasaisella tasolla liikkuva kappale jatkaa samaan suuntaan tasaisella nopeudella, ellei sitä häiritä. ” Kun Galilei pohti Keplerin tavoin mikä voima saa planeetat pysymään radallaa, he molemmat olivat lähellä painovoimalain keksimistä. Näkymättömän voiman ymmärtämiseen oivallus ei aivan riittänyt. Painovoimalain määrittäminen jäi Issac Newtonin tehtäväksi. Koville se otti vielä Newtoniltakin.

Matematiikan profesorin virasta maksettiin huonoa palkkaa. Galileilla oli monta suuta ruokittavana ja lisäansioida saadakseen Galilei antoi yksityisopetusta, majoitti taloonsa opiskelijoita ja laati horoskooppeja. Kansan ja hoviväen mielestä asrologisten ennustusten laatiminen oli tähtitieteen tärkein asia. Ilman sitä taikauskoa, että taivaankappaleiden suhteeliset asemat vaikuttavat ihmiskohtaloihin, ei Galilei, eikä myöskään Kepler, olisi päässyt hovin palvelukseen. Samaa touhua harrasti myös Kepler, se oli ajan tapa. Tosin Kepler kutsui astrologiaa astronomian narrimaiseksi tytärpuoleksi. Kepler harrasti astrologiaa koko ikänsä. Luultavasti kumminkin enemmän ansiomielessä. Myös teknisten keksintöjenjä avulla Galilei onnistui saamaan etuuksia.

Tähtitieteen luennoillaan Galilei opetti perinteistä maakeskistä järjestelmää. Milloin hänestä tuli kopernikanismin kannattaja? Neljäs elokuuta 1597 Keplerille lähettämässään kirjeessä Gailei kertoi omaksuneensa Kopernikuksen opit jo vuosia sitten.

Galileita on pidetty kaukoputken keksijänä. Kaukoputken keksijää ei varmuudella tiedetä. Gotlannista Ruotsista löydettyjä 1000-luvulta peräisin olevia linssejä on arveltu kaukoputken linsseiksi. Firenzeläisellä Rafaello Gualterottilla arvellaan olleen jonkinlainen kaukoputki jo vuonna 1590. Netissä on luettavissa Rafaello Gualterottin Galileille 24. huhtikuuta 1610 lähettämä kirje, jossa hän kertoo keksineensä kaukoputken 12 vuotta sitten, mutta hylänneensä sen huonon laadun takia. Hollantilainen Hans Lippershey haki vuonna 1608 patenttia putkelle, jolla näki kauas. Hollantilaiset silmälasien tekijät Zacharias Jansen ja Jacob Metius ilmoittautuivat myös kaukoputken keksijöiksi. Vuonna 1908 kaukoputki ryhdyttiin valmistamaan alankomaissa. Seuraavana vuona alkeelisia kaukoputkia oli myynnissä Ranskassa ja Italiassa. Oliko Galilei nähnyt kaukoputken vai valmistiko hän ensimmäisen putkensa kuulemiensa huhujen perusteella. Joka tapauksessa hän kehitteli hupivälineestä tieteelisen instrumentin.

Polttolasi tunnettiin jo antiikin aikana. Linssejä osattiin valmistaa Galilein kotimaassa Firenzessä ja Venetsiassa jo 1200-luvun lopulla. Parisataa vuotta myöhemmin osattiin valmistaa myös koveria linssejä. Satojen vuosien aikana linssintekijät varmaan katselivat moneen kertaan kahden linssin läpi. Miksi kaukoputkea ei keksitty aiemmin? Syy on luultavasi se, että silmälasien linssien laatu ei riittänyt. Galilei pystyi hiomaan laadukkaampia linssejä ja näkemään kauemmaksi kuin kukaan muu aiemmin ja ymmärtämään näkemänsä merkityksen. Vai tekivätkö hiontatyön Galilein palkkaamat apulaiset? Pystyykö muutamassa kuukaudessa oppimaan Euroopan parhaaksi linssinhioaksi? Ohittamaan linssinhiojien vuosikymmenten aikana hankkiman ammattitaidon. Galileilla oli monta muuta rautaa tulessa ja virka hoidettavana. Miten paljon aikaa riitti linssien hiomiseen. Vai ostiko Galilei raakahiotut linssit valmiina ja paranteli niiden laatua. Venetsian lasi oli varmasti aikansa laadukkainta ja Venetsiassa oli varmaan Galileita taitavampia lasialan ammattilaisia. Joka tapauksessa kaukoputkeen sopivia tarpeeksi laadukkaita valmiita linssejä silmälasintekijöiltä ei saanut ostettua, niimpä Galilei joutui perustamaan työpajan missä linssejä hiottiin.

Tähdet ja avaruus lehdessä 2/2009 kerrotaan miten Pekka Rautajoki valmisti kopion Galilein kaukoputkesta. Hän kertoo käyttäneensä kaukoputken ja jalustan tekoon 60 tuntia. Rautajoki käytti valmiita linssejä, ne hioi Teknofokuksen Hannu Määttänen. Pekka Rautajoki on Tampereen Ursan puheenjohtaja.

Kolminkertaisesti suurentavan kaukoputken Galilei valmisti kesäkuussa 1609. Elokuussa hän esitteli yhdeksän kertaa suurentavan kaukoputken Venetsian senaatille. Prokuraattori Antonio di Girolamo Priulin, seitsemän patriisia ja Galilei kiipesi Pyhän Markuksen kirkon kellotorniin 21.8.1609. Kerrotaan senaattorien valitelleen nousemisen vaikeutta. Ylhäällä jalkavaivat varmasti unohtuivat. Paikalla olleisiin kaukoputki teki suuren vaikutuksen. Kaukoputken merkitys merenkululle ja sodankäynnille oli helppo tajuta. Kolme päivää myöhemmin Galilei lahjoitti kaukoputken ynnä tulevat tieteeliset keksintönsä Venetsian herttualle Leonardo Donatille ja sai vastalahjaksi elinikäisen viran ja tuplapalkkan Padovan yliopistosta. Siinä vaiheessa Galilei ei luultavasti tajunnut kaukoputken arvoa tähtitieteelisenä instrumenttina ja pian katui kauppojaa, eikä myöhemmin pitänyt lupauksiaan.

Galilei ei siis ollut ensimmäinen, joka suuntasi kaukoputken kohti tähti. Ainakin jo vuoden ajan oli kaukoputkilla katseltu maanpäällisten kohteiden lisäksi kohti tähtiä ja tehty se huomio, että niitä on paljon enemmän kun paljaala silmällä näkyy. Heinäkuussa 1609 englantilainen Thomas Harriot laati vanhimman säilyneen teleskooppihavaintoihin perustuvan kartan Kuusta. Hänellä oli kuusinkertaisesti suurentava kaukoputki.

Galilei aloitti tähtitaivaan havainnoinnin syksyllä  1609, eikä maailma ollut enää sama kuin ennen. Kaukoputki paljasti linnunradan maitomaisen sumun koostuvan suunnattomasta määrästä tähtiä. Marras-Joulukuussa Galilei teki sarjan havaintoja Kuusta. Kaukoputki paljasti ettei Kuun pinta ole tasainen, kuten filosofit Aristoteleen ajoista asti olivat väittäneet, vaan Kuu olikin täynnä rosoja, muistuttaen Maata. Galilei teki myös tärkeän havainnon, etteivät kiintotähdet suurene kaukoputkessa juuri ollenkaan, mutta kiertotähdet eli planeetat suurenevat näyttäen pieniltä kuilta. Kiintotähdet ovat huomattavan paljon kauempana kuin planeetat. Merkittävimmät havaintonsa Galilei teki 7.-15.1.1610 löytämälä Jupiterin kuut. Raimo Lehden suomentaman Sidereus Nuncius-kirjan lehdiltä voimme lukea minkälaista riemua ja ensinäkijän ylpettä Galilei silloin koki.

”Jäljellä on asia, jota mielestäni on pidettävä tämän tutkielman tärkeimpänä: paljastan ja teen tiettäväksi, miten löysin maailman luomisen hetkestä tähän päivään asti kenenkään näkemättömät neljä PLANEETTAA, miten havaitsin ne ja kahtena viime kuukautena tein havaintoja niiden liikkeistä ja muuttumisesta.”

Kaukoputki havaintonsa Galilei julkaisi maaliskuussa 1610 ilmestyneessä kirjassaan Sidereus Nuncius. Kirja on epäilemättä tieteen historian merkittävämpiä teoksia. Onkohan mikään ihmisen keksimä laite tai idea muuttanut maailmankuvaa yhtä tramaattisesti mitä kaukoputki. Galilein kirja herätti valtavasti humiota. Koko 550 kappaleen painos myytiin loppuun muutamassa päivässä. Kahdessa viikossa uutinen levisi Saksaan ja kuukaudessa Englantiin. Nykyajan käsityksen mukaan Galileista tuli superjulkkis.Galilei sai osakseen suurta ihailua, häntä verattiin Colubukseen. Hämmästelyn lisäksi havainnot herättivät epäuskoa ja tietenkin kateutta. Kaikki eivät edes suostuneet katsomaan kaukoputkella, pitivät sillä saatuja havainoja epäluotettavina. Hallitsijoiden, kirkonmiesten ja oppineiden kirjeet risteilivät pitkin Eurooppaa kuten sähköpostit ja tekstiviestit nykyjään. Kyseltiin ja ihmeteltiin miten Galilein havaintoihin pitäisi suhtautua. Posti näyttä kulkeneen ihmeteltävän nopeasti.

Aluksi useat tähtitieteilijät ja oppineet hyökkäsivät Galileita vastaan voimakkaasti. Alun epäuskon ja ihmettelyn jälkeen astronomit hyväksyivät  kaukoputki havainnot ja niiden merkityksen yllättävän nopeasti. Merkittävistä tähtitietelijöistä Kepler oli ensimmäinen joka avoimesti ja julkisesti hyväksyi Galilein havainnot. Luettuaan Sidereus Nunciuksen huuhtikuussa 1610, hän luotti heti Galilein havaintoihin. Perusteluna se, ettei niin merkittävä tiedemies pilaa mainettaa levittelemällä perättömiä satuja olemattomista planeetoista. Eikä kukaan voi omasta päästään keksiä niin yllättävää ja tunnetun tieton ulkopuolelle menevää kun kiertotähteä kiertävät silmille näkymättömät planeetat. Syyskuun alussa Kepler sai käyttöönsä kaukoputken ja pystyi vahvistamaan Galilein havainnot. Kepler ymmärsi kaukoputken teoriaa,mutta peukalo oli keskellä kämmentä eikä hän osannut valmistaa kaukoputkea. Galilei ei ymmärtänyt kaukoputken teoriaa, mutta käsistään kätevänä pystyi sellaisen valmistamaan. Lokakuussa Jupiterin satelliitit nähtiin Roomassa. Joulukuussa 1610 katolisen uskon vartijat, Collegio Romanon astronomit vahvistivat Galilein havainnot, eivät kumminkaan ottaneet kantaa niiden merkitykseen. Vajaassa vuodessa Galilei oli saanut suurimman osan astronomeista vakuuttuneeksi havaintojnsa todenperäisyydestä. Teologisin perustein Galileita vastaa hyökättiin vasta myöhemmin.

Padovassa Galileita vaivasi koti-ikävä ja rasitti virkaan kuuluva opetusvelvollisuus. Hän halusi omistautua tieteeliselle tukimukselle. Saavuttaakseen Firenzen hovin suosion ja toteuttaakseen pitkäaikaisen haaveensa palata kotimaahansa, Galilei nimesi löytämänsä Jupiterin kuut Medicien planeetoiksi silloisen Toscanan herttuan Cosimo II ja hänen kolmen veljensä kunniaksi Nykyjään ne tunnetaan Galilein kuina Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto. Syksyllä 1610 Galilei jätti Padovan ja siirtyi hovimieheksi Medicien hoviin Firenzeen. Hänet nimitettiin ensimmäiseksi matematiikoksi ja filosofiksi.

Vuoden 1610 loppulla Galilei havaitsi kaukoputkellaan Venuksen vaihet. Venuksen vaiheiden havaitseminen oli vahva todiste aurinkokeskisen mallin puolesta. Olihan jo Kopernikus enakoinut kaukoputken keksimistä kirjassaan De revolutionibus kirjoittamalla: ”Jos näköaisti pystyttäisiin tekemään tarpeeksi vahvaksi, pystyisimme näkemään Merkuriuksen ja Venuksen vaiheet.” Maakeskisessä mallissa venuksen vaiheet olisivat erilaise. Jos pystyttäisiin erottamaan miten Venus kasvaa ja vähenee, se osoittaisi kumpi malli, aurinkokeskinen vai maakeskinen on oikea. Ensimmäisenä ihmisenä Galileo Galilei näki syksyllä 1610 Kopernikuksen ennustamat Venuksen vaiheet. Hän ilmoitti löydöstään salaperäisellä latinankielisellä lauseella: ”Haec immatura a me iam frustra leguntur oy. Nämä ovat nyt liian nuoria minun luettavakseni.” Kepler ei ymmärtänyt, mutta saatuaan tarkennuksen, salaperäisen viestin sisältö aukesi. Järjestämällä lauseen kirjaimet uuteen muotoon, saadaan lause: ”Cynthiae figuras aemulatur Mater Amorum. Rakkauden äiti matkii Cynthian muotoja.” Cynthian eli Kuun vaiheet tunnettiin ennestään, Galilei tunnisti rakkauden äidin eli Venuksen vaiheet.

Vuoden 1610 jälkeen astronomit hykkäsivät lopullisesti Ptolemaioksen maakeskisen astronomian ja siirtyivät nopeasti kopernikanismin kannattajiksi. Vaikka mitkään Galilein tekemät havainnot eivät suoraan todistaneet Maan liikkumista, Jupiteria kiertävät sateliitit osoittivat Maan lisäksi olevan toinenkin kesku jolla on kierolaisia. Miksi ei siis voisi olla kolmattakin. Auringollakin vosi olla kiertolaisia. Lisäksi Venuksen vaiheet kertoivat maakeskisen mallin olevan väärässä.

Katolinen kirkko koki aurinkokeskisen mallin vaaralliseksi opiksi. Sehän syrjäytti Maan ja ehkä ihmisenkin keskeisen aseman, teki Maasta planeetan muiden planeettojen joukossa. Oli ristiriidassa Raamatun tekstien ja Aristoteleen opetusten kanssa. Vuonna 1616 paavi julisti aurinkokeskisen opin harhaopiksi. Kopernikuksen De revolutionibus ja Galilein Sidereus Nuncius lisättiin kielettyjen kirjojen luetteloon. Silloin Kopernikus oli ollut kuoleena jo 73 vuotta. Vuonna 1632 julkaisemansa kirjan (Dialogo dei due massimi sistemi del mondo Dialogi kahdesta pääasiallisesta maailmanjärjestelmästä) takia Galilei sai syytteen jumalanpilkasta. Inkvistion edessä hänet pakotettiin peruman heliosentrinen oppi harhaoppina eli kerettiläisyytenä. Välttääkseen polttorovion Galilei taipui, ei kumminkaan luopunut ajatuksistaan. Galilei vangittiin, mutta noin vuoden kuluttua tuomio muutettiin elinikäiseksi kotiarestiksi. Galilei sai palata huvilalleen lähelle Firenzeä. Dialogi asetettiin katolisen kirkon kiellettyjen kirjojen luetteloon.

Galilei-oikeudenkäynnissä ei siis ratkaistu sitä liikkuuko Maa vai ei liiku. Tuskin se edes isommin inkvistion tuomareita kiinosti. Siihen aikaan astronomit jo tiesivät minkälaista rataa Maa ja muut planetat liikkuvat auringon ympäri ja millä tavalla. Sen tiesivät myös katolisen kirkon vaikutuksen piiriin kuuluvat  jesuiittatähtitieteilijät. Keplerin pääteos Astronomia Nova oli ilmestynyt 1609, Harmonices Mundi 1619, kopernikaanisen tähtitieteen oppikirjat 1618-1621 ja planeettaliikken taulukot 1627. Merkittävimmät kopernikanismia tukevat kaukoputkihavaintonsa Galilei oli julkaissut kirjassaan Sidereus Nuncius vuonna 1610. Tähtitieteen kannalta mitään merkittävää uutta todistuaineistoa Maan liikkumisen puolesta Dialogi ei paljastanut. Galilei-oikeudenkäynnissä ratkaistiin se, saako tieteentekijä ilmaista mielipiteensä vapaasti. Ei saanut. Nykyajan näkökulmasta tuntuu huvittavalta ajatella, että kirkon hallinnollisella päätöksellä voitaisiin ratkaista liikkuuko Maa vai pysyy paikallaan. Galilei-oikeudenkäynnin aikoihin tähtitieteen ja tieteen auktoriteetit olivat heikkoja,  kirkon auktoriteetit vahvoja. Tieteelisen vallankumoksen myötä vaaka rupesi kallistumaan toiseen suuntaa. Vasta vuonna 1992 Dialogi poistettiin kielettyjen kirjojen luettelosta ja paavi Johannes Paavali II pyyteli katolisen kirkon Galileita kohtaan tekemiä vääryyksiä anteeksi.

Uuden ajan astronomit Nikolaus Kopernikus, Tyko Brahe, Johannes Kepler, Galileo Galilei ja Isaac Newton ovat vaikuttaneet poikkeuksellisen paljon tieteelisen vallankumouksen syntyyn. Kansainvälisenä tähtitieteen vuonna on syytä muistaa eritysesti Kepleriä, Galileita ja kaukoputkea. Tänä vuonna suuresta käänekohdasta tulee kuluneeksi 400 vuotta. Tieteelisen vallankumoksen myötä kirkon asema tieteen auktoriteettina rupesi heikkenemään. Tieteen ja valistuksen ansiosta ihmiskunta rupesi pikkuhiljaa vapautumaan taikauskon ja vahingollisimpin uskonnollisten uskomusten kahleista. Tajuttiin parhaiten tietoa luonnosta saatavan tieteelisen medotin avulla.

Keplerin ja Galilein nimet ja saavutukset eivä kyllä helposti unohdu. Aurinkokunnassa on heihän mukaansa nimettyjä paikkoja ja asiota. Galileo luotain lähetettiin tutkimaan Jupiteria ja sen suurimpia kuita lokakun 18. päivä vuonna 1989, se saapui kohteeseensa 7. joulukuuta 1995. Parhaillaan Kepler-luotain katselee Joutsenen tähdistön suuntaan tarkoituksenaan löytää Maan kaltaisia maailmoja. Elämme jännittäviä aikoja. Maailmankuvamme on jatkuvassa muutoksessa. Niin se on aina ollut. Muutoksen nopeus vaan vaihtelee. Kepler muuten osasi spekuloida mahdollisuudella, että muilla aurinkokuntamme planeetoilla olisi asukkaita. Samoin hän osasi kuvitella avaruusmatkoja Kuuhun ja muille planeetoille. Toisaalta hän kauhisteli Giordano Brunon esittämää ajatusta, että kaikkeus on ääretön, eetterin täyttämä, ja siinä on lukemattomia aurinkoja, joita lukemattomat planeetat kiertävät samaan tapaan kuin maa ja muut planeetat aurinkoa. Bruno uskoi myös valinnoista syntyviin maailmoihin. Kun Kepler ensimmäisen kerran kuuli Galilein löytämistä uusista planeetoista, hän luuli niiden kiertävän jotakin kiintotähteä ja pelästyi voisikko Brunon esittämä ajatus olla totta. Kun selvisi, että Galilein löytämät planeetat kiertävät Jupiteria, Kepler oli helpottunut. Nyt tiedämme Brunon visioiman maailmankuvan olleen aika lähellä nykykäsitystä. Radikaalien ajatustensa takia Giordano Brunon poltettiin Roomassa roviolla vuonna 1600. Eipä tarvitse ihmetellä miksi Galilei ei julkisesti tunnustautunut aurinkokeskisen mallin kannattajaksi ennen vahvoja todisteita.

Mitä kaikkea tähtitiede ja tiede onkaan luonnon olemuksesta paljastanut. Ja kaikki alkoi siitä kun ihminen rupesi seuraamaan valopisteiden vaellusta taivaankannella. Tekemään havaintoja niiden kulkureiteistä ja keskinäisistä asemista. Ihmettelemään. Tähtitaivaan havainnoimista ja ihmettelyä on syytä jatkaa, teleskoopeilla ja paljaala silmällä. Tänään 31.12. 2009.  uuden vuoden aattona on osittainen Kuun pimennys.

Mitä avaruuden ihmeitä uusi vuosi ja -vuosikymmen tulee paljasmaan. Uutta infomaatiota virtaa jatkuvasti valonnopeudella. On vain osattava poimia oikea tieto. Kuten Galilei sanoi: Luonnon avoin kirja on aina edessäme. On vain opeteltava lukemaan sitä kirjaa. Kansainvälinen tähtitieteen vuosi 2009 on lopuillaan. Matka universumin ihmeisiin on vasta alkamassa. Monessakin suhteessa se on aikamatka. Linnunradan suuret löytöretket ovat vielä edessä päin.Kosmoksen ihmeet odottavat löytäjäänjä. Oikeastaan vasta tähyillään avaruuden rannatonta merta. Opeteltu uimaan rantavedessä käsipohjaa, sentään rohkeimmat purjehtijat käyneet lähimmässä saaressa, mutta joskus on uskallettava lähteä purjehtimaan avaruuden aavoille ulapoille. Maailmankuvamme tulee muuttumaan jatkossakin. ”Valta ja rikkaus katoavat, vain tieto on ikuista” – Tyko Brahe. Löydä maailmankaikkeus.

Lähteet:

Sidereus Nuncius, Galileo Galilei. Suomeksi toimittanut Raimo Lehti, Ursa.

Tanssi Auringon ympäri, Raimo Lehti

Big Bang- Maailmankaikkeuden synty, Simon Singh

Tähdet ja avaruus.

Tiede-lehti.

Netistä haravoitu tieto.

Vaaralliset viljat.

Turvottaako syönnin jälkeen? Joudutko höllentämään vyötä? Närästääkö ? Tunnetko jatkuvaa väsymystä ja voimattomuutta? Oletko masentunut tai ahdistunut? Tiesitkö, että syynä moniin vaivoihisi voivat olla viljat. Terveeliseksi ylistetty leipä ja viljat eivät ole läheskään kaikille terveelistä ravintoa. Päinvastoin, viljat voivat olla suuri uhka terveydellesi.

Sain juuri luetuksi James Braly ja Ron Hoggan: VAARALLISET VILJAT-kirjan. On kyllä sellanen tietopläjäys viljojen vaaroista, että riittää sulattelemista pitkäksi aikaa.

Viljan sisältämiä proteiineja kutsutaan gluteeniksi ja gluteeniproteiineja sisältäviä viljoja gluteeniviljoiksi. Näitä viljoja ovat vehnä, ruis, ohra, spelt, ruisvehnä ja kamut-vilja. Gluteenin vahingollisia aineosia ovat prolamiinit: vehnän gliadiini, rukiin sekaliini ja ohran hordeiini. Prolamiinit aiheuttavat keliakian oireena esiintyvän suolen limakalvovaurion.

Jo vuosikymmenien ajan on tiedetty, että gluteeniviljat aiheuttavat keliakia sairauden. Tosin aika usein keliakia jää diagnosoimatta, ainakin taudin toteminen voi kestää vuosikausia. Keliakian oireet voivat olla lieviä, joskus oireilua esiintyy epätyypillisesti suolistoalueen ulkopuolella. Keliakiaa esiintyy myös piilevänä ja lähes oireettomana.. Taudin vakavuus voi vaihdella lievästä hengenvaaralliseen.

Jokaista diagnosoitua aikuista keliakiapotilasta kohden on arvioitu olevan kahdeksan diagnosoimatonta keliakiatapausta.” -Arviointiraporttien tiivistelmä tietokanta Ohtanen.

Varmasti vähemmän tunnettua on, että ei-keliaakinen gluteeniherkkyys on huomattavati yleisempi kuin keliakia. Vaaralliset Viljat-kirjan mukaan jonkin asteinen ei-keliaakinen gluteeniherkkyys on jopa 90 miljoonalla ameriikkalaisella. Joka tapauksessa gluteeniherkkyys on huomattavan paljon yleisempää kuni keliakia ja oireiden kirjo yhtä laaja kuin keliakiassa.

Gluteeni voi aiheuttaa monenlaisia oireita ilman, että se vahingoittaa ohutsuolen nukkaa kuten keliakiassa. Viljojen gluteeni ja monet muutkin tekijät voivat vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa niin, että ruoan sulamattomat tai osittain sulaneet proteiinit ja muutkin vahingolliset aineet pääsevät vuotamaan verenkiertoon. Kuvaava nimi vaivalla on vuotava suoli. Voisivatko verenkiertoon vuotaneet viljan sulamattomat tai osittain sulaneet proteiinit aiheuttaa autoimmuunisairauksia. Autoimmuunisairaudessa immuunijärjestelmä poikkeuksellisesti tunnistaa vieraiksi myös elimistön omia kudoksia ja reagoi niitä vastaan kuten ne olisivat haitallisia pöpöjä. Autoimmuunisairauksien syitä ei tarkkaan tunneta, ei tiedetä mikä tai mitkä tekijät saavat immuunijärjestelmän toimimaan virheellisesti. Valkosolut eli leukosyytit ovat osa järjestelmää, jolla elimistö puolustautuu ulkopuolelta tulevia hyökkäyksiä, esimerkiksi viruksia ja bakteereita vastaan. Kukaan ei vielä osaa sanoa, onko ravinnossamme jokin tekijä, joka erityisesti häiritsee valkosoluja. Autoimmuunisairauksia ovat mm. nivelreuma, diabetes, punahukka, psoriasis ja MS-tauti.

Autoimmuunitaudeille altistavia geenejä on tunnistettu monia, mutta ympäristötekijöistä ja niiden vuorovaikutuksista geeninen kanssa tiedetään paljon vähemmän. Ympäristön vaikutuksen puolesta puhuu se, että identisistä kaksosista toisen sairastuttua autoimmuunitautiin, toinen sairastu vain 20-50 prosentin todennäköisyydellä.. Lisäksi autoimmuunitaudit ovat yleistyneet niin nopeasti, että nousua ei voi selittää geneettisillä tekijöillä, vaan ympäristötekijät todennäköisesti laukaisevat autoimmuunitaudin.

HLA-geenit ovat kromosomi 6:ssa sijaiseva geeniryhmä. HLA-geenit säätelevät ihmisen puolustusjärjestelmää. Puolustusjärjestelmä säätelee erityisesti tulehduksellisia altistuksia, mutta se torjuu myös ravinnon ja mikrobien aiheuttamia ulkoisia uhkia. Ulkoiset ympäristötekijät aiheuttavat sairastumisen jos HLA-geenit sen mahdollistavat. HLA-geenit aktivoituvat uhan edessä. Ne joilla on tiettyä tautia hyvin torjuva HLA-geenikombinaatio pystyvät nujertamaan uhkaavan taudin aiheuttajan. HLA-geenikomponentteja on ihmispopulaatiossa lukemattomia, mutta sairauksien takana on vain valikoitunut rajallinen kombinaatio. Moniin autoimmuunisairauksiin liittyy jokin HLA-alueella havaittava geneettinen kombinaatio.

Nykyjään tiedetään, että HLA-DR4 on läsnä monen nivelreumaan sairastavan geenistössä, luultavasti myös HLA-DR8 on mukana geenikombinaatiossa ja liittyy asteeltaan vakavaan reumaan. Ilman perinnöllistä altistusta nivelreumaan ei sairastu. Jo 1970-luvulla selvisi HLA-antigeeni B27 liittyvän selkärankareuman esiintyvyyteen. Nuoruusiän diabeteksen tutkimuksissa on määritelty joukko geenikombinaatioita, jotka varmasti löytyvät sairastuneilta. Toisaalta jotkin HLA-geenikombinaatiot ovat diabetekselta suojaavia.

Mikään yksittäinen tekijä perimässä, ympäristössä ja ravinnossa ei seliä yleisiä kansantauteja diabetestä, sydän- ja verisuonisairauksia, reumaa ja astmaa, ne ovat monitekijäisiä tauteja. Perinnölliset tekijät altistavat kansantaudeille ja jotkin ympäristö- ja/tai ravintotekijät laukaisevat taudin.

Minkä vuoksi yleisesti terveelisenä pidetty leipä ja viljat eivät ole läheskään kaikille terveelistä ravintoa. No syy on se, että viljat eivät ole ihmisen luonnollista ravintoa. Ne ovat kuuluneet ruokavalioomme hyvin lyhyen aikaa. Metsästäjä-keräilijä ei käyttänyt niitä parin vuosimiljoonan aikana ruokavaliossaan lainkaan. Koko historiansa aikana ihminen on syönyt viljaa vain noin 10 000:n vuoden ajan. Näillä pohjoisilla leveysasteilla huomattavasti lyhemmän ajan. Suomessa ruista lienee viljelty jo 2500 vuotta sitten, mutta vehnän viljely yleistyi vasta 1900-luvulla. Etelä-Euroopassa, missä viljaa on viljelty tuhansia vuosia, ihmiset sietävät gluteeniviljoja paremmin kun pohjolassa.

Maanviljelyksen alettua villiviljojen gluteenipitoisuus oli huomattavasti pienempi kuin nykyisten viljojen. Ihmisen ryhdyttyä viljelijäksi, villiviljoihin ei enää vaikuttanut pelkkä luonnonvalinta, ihminen teki valintoja. Menestyäkseen Euroopan pohjoisilla alueilla, vilja tarvitsi uusia geneettisiä ominaisuuksia. Itääkseen ja tuleentuakseen pohjoisemmassa, jyvien täytyy sisältää enemmän gluteenia ja muita varastoproteiineja. Pohjoisen olosuhteisiin jalostettu vehnä, ohra ja ruis sisältävät hyvin paljon varastoproteiineja jotka ovat ihanteelisia ajatellen viljan itämistä, mutta ihmisen ruoansulatukselle ne ovat kova pala. Näiden varastoproteiinien sulattaminen vaatii erikoisia ruoansulatusentsyymeja, ne entsyymit puuttuvat meiltä aika monilta. Ongelma on siis laajentunut pohjoisessa menestyvien gluteenipitoisempien viljojen myötä.
Gluteenipitoisuutta on pyritty nostamaan myös leivontaominaisuuksien takia. Hyviä leivontaominaasuuksia on tietenkin tavoiteltu tarkoituksella ja yhä lisätty gluteenipitoisuutta ja samalla ovat lisääntyneet viljojen aiheuttamat terveysongelmat.

Aika uskomattomalta tuntu VAARALLISET VILJAT-kirjan tieto, että miesten ja naisten keskipituus laski 12-15 senttiä viljan viljelyn alettua. Ihmisaivojen koko päänympärysmitan mukaan on pienentynyt 11 prosenttia maanviljelyn myötä.
Kaipa niissä on todellista arkeologista- ja DNA tutkimustietoa takana kun on painettuun kirjaan präntätty ja on myös lähdeluettelot.

Ruon proteiinit koostuvat aminohapoista. Proteiineissa on 20 erilaista aminohappoa. Näistä yhdeksän on välttämättömiä eli ne tarvitaan ravinnosta, loput 11 voidaan rakentaa elimistössä hiiltä ja typpeä sisältävistä yhdisteistä tai muodostaa välttämättömistä aminohapoista.

Elimistö ei käytä ruon proteiineja sellaisenaan vaan ravinnon proteiinit pilkotaan ruoansulatuskanavassa vapaiksi aminohapoiksi tai peptideiksi eli aminohappoketjuiksi. Ruoansulatuskanava ei pysty pilkkomaan gluteenia yksittäisiki aminohapoiksi, se pilkkoutuu eri pituisiksi peptideiksi. Vapaat aminohapot ja peptidit imeytyvät suolen seinämän solujen läpi vereen ravintoaineiksi.

Jotkut pystyvät sulattamaan viljan gluteenia maksaentsyymin avulla premmin kun jotkut toiset. Kaikki viljan proteiinit eivät kumminkaan sula. Terveessä suolistossa sulamattomat tai osittain sulaneet gluteeniproteiinit poistuvat ulosteen mukana, mutta jos suoli on vaurioitunut niitä voi päästä vuotamaan suolen seinämän solujen välistä verenkiertoon. Näiden sulamattomien tai osittain sulaneiden proteiinien pääsy vereen voi olla suuri terveysuhka.

Ohutsuoli on noin 3-7 metriä pitkä. Suoliston limakalvon pinta-ala on 200-400 neliömetriä. Suoliliman peittämä tiivis läpäisemätön epiteelisolujen suojaava pintakerros on vain yhden solun paksuinen ja se uusiutuu 3-4 päivässä. Tiivis terve epiteelisolujen kalvo estää molekyylien vuotamisen solujen välistä.

Ohutsuolella on paljon muitakin tehtäviä kun ravinnon sulattamin ja imeyttäminen. Suoliston limakalvo säätelee myös muun elimistön, kuten ihon, nivelten ja keuhkojen, reagointia ympäristön ärsykkeitä vastaan

On pikkuhiljaa ruvennut selviämään miten tärkä merkitys ohutsuolen terveydellä on ihmisen terveyteen. Imuunijärjestelmän kannalta suolen limakalvo on ehkä tärkein elin. Vastustuskykymme perustuu suurelta osin suoliston limakalvon terveyteen. Tämä selittä miksi suoliston limakalvon kunto vaikuttaa niin ratkaisevalla tavalla immunologisiin tulehdustauteihin, kuten atooppiseen ihottumaan, astmaan, nivelreumaan ja muihin autoimmuunitauteihin.

Vuosikymmenien ajan on tiedetty nivelreuman joskus johtavan suolen seinämän sairauteen. Eräässä ruotsalaistutkimuksessa siat saatiin sairastumaan nivelreumaan syöttämällä niilee pelkästään kalajauhoa. Pian kalajauho dieetin alettua sikojen suoliston bakteerikoostumus muuttui erään bakteerin otettua ylivallan.Muistaakseni erään tutkimuksen mukaan siat saatiin sairastumaan vatsahaavaan ja niveloireisiin syöttämällä niile pelkästään ruista.

Mielenkiintoista olisi tietää minkä verran Suomessa tai muissa maissa on ihmisiä jotka ovat sairastuneet ensin reumaan ja sitten keliakiaan. Helpottavatko niveloireet gluteenittoman ruokavalion myötä. Onko Suomessa tai maailmalla tehty tutkimusta gluteenittoman ruokavalion vaikutuksista reumasairauksiin.

Viljojen terveellisyyttä ylistäviin tutkimuksiin on varmaan paljon helpompi saada rahaa kun viljojen haittavaikutuksia selvittäviin tutkimuksiin. Siitä huolimatta viljojen terveyshaittoja selvitteleviä tutkimuksia tehdään paljon. Ehkä viljat aiheuttavat yhtä paljon ongelmia kuin maito. Aina joku kyseenalaistaa faktana pidetyn tiedon ja hyvä niin, sillä tavalla saamme uutta tietoa. Sanotaan tiedon lisäävän tuskaa. Uskon kumminkin päin vastoin, tieto vähentää tuskaa ja on se vaan niin pirun mukava tietää.

Aloitin viljattoman dieetin.

Aloitin viljattoman vähähiilihydraattisen dieetin kolmisen viikkoa sitten. Ravinto & Terveys kirjan takakannessa lukee: ”Antti Heikkilän kehittämä ravinteikas vähähiilihydraattinen ruokavalio sopii kaikille mutta ennen kaikkea metabolisesta syndroomasta, rasva-aineenvaihdunnan häiriöistä, aikuisiän diabeteksestä, verenpaineesta, ylipainosta, tulehdustaudeista, väsymyksestä ja masennuksesta kärsiville. Siitä on hyötyä myös Alzheimerin taudin ehkäisyssä. Myös lapsille dieetti sopii hyvin ja sillä on edullinen vaikutus mielialavaihteluiden hoidossa.”

Aika moneen edellä luetelluista vaivoista jouduin vastaamaan myöntävasti. Ylipainoa minulla ei ole koskaan ollut. Tosin viimevuosina on ruvennut hiukan vyötärölle kertymään. Laihtumista en siis tavoittele. Vaivani ovat paljon vakavampia kun ylipaino.

Sairastuin nivelreumaan 1970-luvulla. Silloisen Reumasäätiön sairaalan ylilääkäri Heikki Isomäki katseli minua viisaan ja vakavan oloisena silmiin ja sanoi, nyt sinulla on poika kova tauti. Kaikki kokeiden tulokset viittaavat siihen suuntaan, että tauti on ärhäkkää sorttia. Ihan avuttomi hoidon suhteen ei olla, paljon voidaan tehdä, mutta paranemista en voi luvata. Noin yksi kolmasosa sairastuneista paranee, mutta melkoinen osa nivelreumaan sairastuneista invalidisoituu pahoin. Tuleva reumatologian professori oli oikeassa, tauti on ollut kova. Osasi myös ennakoida sen olevan vaikeasti hoidettavaa tyyppiä. Vuoisien myötä tauti on invalidisoinut minua pahasti. Nivel- ja jännevaurioita on korjailtu leikkauksilla. On tehty jäykistyksiä ja laitettu tekoniveliä.

Totta kai minä olen luottanut suomalaiseen korketasoiseen hoitoon ja luotan edelleen. Arvostan kovasti lääketieteen saavutuksia. Enhän muuten pääsisi kävelemään, olisinko edes hengissä. Yksikään leikkaus ei ole epäonnistunut, kaikista leikkauksista on ollut hyötyä. Kertaakan en ole käynyt turhan takia erikoislääkärin vastaanotolla. Aina olen saanut jotakin apua. Kaikkia tunnetuimpia lääkkeitä on kokeiltu. Niistä on ollut apua. Joskus 80-luvulla huomattiin yhdistelmälääkitys kaikista tehokkaimaksi. Syödään vähintäin kahta tehokkaana pidettyä lääkettä yhtä aikaa. Yhdistelmälääkitys aloitetaan heti kun epäillään reumaa, vaikka diagnoosi ei olisi vielä varma. Lääkehoidot ovat hillinneet tulehduksia ja jarruttaneet taudin kulkua. Uusimpia biologisia lääkkeitä en ole kokeillut. Tulehduskipulääkkeitä olen tietenkin käyttänyt paljon. Lääkehoidot eivät kumminkaan ole pystyneet parantaman. Minun tietääkseni pahasti tulehtuneeseen niveleen ei ole muuta tehokasta hoitoa kun kortisoni. Kortisoni on ihmelääke, mutta sen pitkäaikaisesta käytöstä seuraa monenlaisia sivuvaikutuksia. Kylmähoidot hillitsevät jonkin verran tulehdusta.

Muistaakseni minua hoitaneet lääkärit eivät ole antaneet mitään ruokavalio ohjeita. Totta kai olen tiennyt monenlaisista dieeteistä. 70- ja 80-luvuilla olivat muotia kasvisdieetit ja laktovegetaariset dieetit. Liha oli muka terveydelle vaarallista, etenkin sianliha. Joskus maito oli pannassa. Monet kertoivat saaneensa apua kasvisdieeteistä, sanoivat kipujen ja tulehdusten vähentyneen. Röntgenkuvista voitiin kumminkin todeta taudin etenevän. Nyt kasvisdieetien suosio on laskenut. Monenlaisten ruokavalioiden ja luontaistuotekauppojen pillereiden parantavaan vaikutukseen on uskottu ja yleensä aina petytty, on jouduttu tarvautumaan lääketieteen apuu. Luulotauti niillä voi tietenkin parantua.

Suomen Reumaliiton puheenjohtajana vuosina 1988–1992 toiminut profesori Heikki Isomäki on kirjoitellut Reumalehdessä kaikista mahdollsista ruokavaliotutkimuksista mitä meillä ja maailmalla on tehty. Samoin kaikista mahdollisista uusista lääkehoidoista. Hän on tehnyt paljon ja monenlaista työtä reumahoidon kehittäjänä. Vaatinut mm. D-vitamiinin viranomaissuosituksen nostamista.

Vähähiilihydraattinen ruokavalio ei ole minulle uusi asia. Jo vuosia sitten rupesin epäilemään runsaan leivän syönnin lisäävän aamujäykkyyttä, kipuja ja tulehdusta. Parhaiten sen huomasi kun joskus viikonlopun mökkireissulla tuli mussutettua paljon leipää, sämpylöitä, karjalanpiirakoita ja pullaa. Kipujen lisäksi seurasi muutakin harmia. Vatsa ei toiminut, pullotti kun rantapallo. Pitkän ähinän jälkeen vessan täytti armeijan tuvistakin tuttu karmea leivän palon haju. Ulkomaanmatkalla huomasin päinvastaisen vaikutuksen. Englantilainen aamiainen ilman leipää sopi erinomaisesti, samoin myöhään illalla syöty päivällinen.

Vähitellen olen tiputellut ruokavaliostani turhat hiilihydraatit. Vuorokaudessa olen syönyt vain yhden palan moniviljatäysjyvä leipää. Leipäpalan söin aina aamulla parin vähärasvaisen kinkkusiivun kera. Keittojen kanssa söin palan pari näkkäriä. Tietenkin välillä tuli sorruttua syömään maukasta ruisleipää reilumminkin. Pullaa puputin kohtuulisesti. Yleensä pullan päivässä joskus harvemmin pari kolmekin päivässä. Välipaloiksi on tullut naposteltua monenlaisia korppuja, keksejä ja rinkilöitä. Välipalat on olleet ehkä ruokavalioni heikoin lenkki. Välipalojen takia sokerinpolttovaihe on pitkittynyt, onko elimistö pelittänyt enimmäkseen sokerilla? Aamupäivän heikotuksesta päätellen on. Varmaan viimeiset parikymmentä vuotta olen pyrkinyt syömään vähärasvaista ruokaa. Leikellyt sisäfileestäkin vähäisen rasvan pois. Juonut rasvatonta maitoa. Suosinut vihanneksia, kasvisöjyjä ja margariiniä. Kalaa olen syönyt pari kertaa viikossa. Mielestäni hiilihydraattien vähentäminen on hillinnyt tulehduksia jonkin verran. Aikaisemmin en ole kumminkaan kokeillut taysin viljatonta dieettiä. Nyt päätin kerrankin repäistä. Vaikutukset ovat olleet todella tuntuvia. Aamupäivän heikotus, väsymys jä ärtynyt olo on lähes kokonaan poissa. Välipaloja ei tee mieli, kuusi tuntia jaksaa hyvin olla syömättä. Vireystaso on kohonnut selvästi. Itamyöhällä sen huomaa kaikista parhaiten. Ei malttaisi mennä ollenkaan nukkumaan.

Lopullisesti havahtuin Heikkilän seuraavasta tekstistä:

”Potilaskokemuksien perusteella voin sanoa leivän olevan tärkein yksittäinen ylipainon syy Suomessa. Useimmat ihmiset pääsevät ylipainosta jättämällä kaikki viljatuotteet pois muun ruokavalion pysyessä ennallaan. Aloitan usein potilaiden kanssa tällä yksinkertaisella ohjeella ja tulosta syntyy. Jokainen voi kokeilla pari viikkoa viljattomuutta ja katsoa mitä tapahtuu. Kukaan ei ole sairastunut eikä kuollut jättäessään viljat. Useinhan meille on toitotettu että japanilaiset elävät pisimpään maailmassa kun he eivät käytä paljon rasvoja, mutta asian voisi nähdä toisellakin tavalla. Japanilaiset eivät käytä lainsinkaan viljatuotteita.”

Suomessa leipää tyrkytetään kaikille ja ylistetään sen terveelisiä vaikutuksia. Leipä ei kumminkaan sovi kaikille. Viljan proteiinit voivat aiheuttaa sairauksia, tunnetuimpana keliakia. Maailmalta on ruvennut kantautumaan tietoja, että selkärankareumaan sairastavat ovat saaneet apua tärkkelyksettömästä ruokavaliosta. Tärkkelyksettömän ruokavalion tehon sanotaan perustuvan siihen, että elimistössä olevat klebsiella-bakteerit eivät saa kaipaamaansa tärkkelysravintoa ja kuolevat.

Viljan proteinit muistuttavat elimistön omia proteiineja. Immuunijärjestelmä voi mennä sekaisin ja hyökätä omia kudoksia vastaan. Ilmiötä kutsutaan autoimmuunireaktioksi. Voisikko vilja aiheuttaa autoimmuunisairauksia. MS-tautia, reumaa, diabetesta ja psoriasista? Vaikka ei ehkä aiheuta näitä sairuksia, pitääkö se yllä tulehdusta. Onko yleensä olemassa kasvia jolle joku ei olisi allerginen. Kasvitkin puolustautuvat etteivät tulisi syödyiksi, eivätkä viljakasvit varmaankaan ole poikkeus. Lähes kaikki kasvit ovat myrkyllisiä, jotkut pahan makuisia, joillakin on piikkejä. Luonnossa on jatkuva biologinen sodankäyti käynnissä.

Sen ainakin tiedämme, että ihminen on elänyt suurimman osan historiastan ilman viljaa.

Heikkilän suositus ensimäiselle päivälle.
Aamiainen: Sienimunakas, pekonia, salaattia. Kahvia teetä tai vettä.
Lounas: Salaattia, purkki sardiineja.
Päivällinen: Paistetut muikut, kukkakaalimuusi, marjoja tai omena.

Sovelsin hiukan. Aamulla söin puoli kymmenen paikkeilla kinkkumunakkaan. Kaksi munaa, loraus maitoa, 100 g kinkkua, aurajuustonokareita ja muutama kirsikkatomaatti pilkottuna ynnä mausteita. Lisäksi salaattia ja juomana teetä.

Kello 15:a paikkeilla lounasaikaan ei ollut yhtään nälkä, mutta söin lounaaksi palan juustoleipää lakkojen kera. Maitokahvia.
Noin klo. 21:n aikoihin söin päivälliseksi sardiineja, salaattia, raejuustoa ja hapankaalia. Jälkiruoaksi lakkoja ja jogurttia. Ynnä maitokahvit päälle.

Missään vaiheessa ei ollut nälkä. Aterioiden väli noin viisi kuusi tuntia. Heti ensimmäisenä iltana olo oli paljon virkeämpi mitä tavallisesti. Oikeastaan koko illan oli eoforinen hyvän olon tunne. Muistutti hiukan nousuhumalaa ensimmäisen huikan jälkeen. Sitä hyvää oloa on riittänyt muinakin iltoina. Aamupäivän heikottava olokin on jäänyt lähes kokonaan pois.

Muitakin hyviä vaikutuksia voisin luetella, mutta jääköön kehut odottamaan. Paranemisen suhteen ei kannata olla optimistinen, olen joutunut pettymään monesti ennenkin. Hyviä jaksoja on ollut aiemminkin. Paranemista en odota, mutta jos olo säilyisi näin hyvänä jatkosa, seki olisi suuri helpotus.

Makuaisti muuttui herkemmäksi jo ensimmäisen viikon aikana. Oikeastaan mitään valmiiksi maustettuja ruokia ei tee mieli. Pullasta ja kekseistä olen pystynyt kieltytymään leikiten. Leipääkään ei tee pahemmin mieli.

Vähähiilihydraattinen ruokavalio on nykyjään paljon muutakin kun Atkinsin dieetti. Vähähiilihydraattinen ruokavalio ei ole pelkkää pihvien syöntiä kermakastikkeen kera, vaan syödään hyvää monipuolista ravinteikasta ja ihmiselle mahdollisimman luonnolista prosessoimatonta ruokaa.Tutkimustietoa ja ruokaohjeita on saatavilla paljon.

Vähähiilihydraattisen ruokavalion perusta ovat marjat, sienet, kaalit, omena, pähkinät, vihannekset, tumma suklaa, paljon kalaa, lihaa jossa on myöskin rasvaa, siipikarja, juustot, voi, oliiviöljy, kookosrasva, viilit, jugurtit ja kananmunat. Viilissä ja jogurtissa pitää olla rasvaa. Suomen kaloista paras on muikku ja purkkikaloista sardiini. Joka aterialla pitää pyrkiä syömään salaattia ja raakaraasteita. Hapankaali on hyväksi, siinä on lysiiniä. Oliiviöljy ja kookosrasva tietenkin extra virgin-laatua.

Kuka kovia rasvoja välttelevä kevyttuotteiden syöjä osaa laskea, että tyydyttyneitä rasvoja tulee syötyä 10 prosenttia, kertatyydyttymättömiä 5-10 prosenttia ja monityydyttömättömiä 5-10 prosenttia energiansaannista, yhteensä 25-35 posenttia. Niitä ei laske kukaan, välttelee vaan kovia rasvoja ja lisää kasvisöljyjen ja hiilihydraattien määrää. Lisäksi pitäisi osata laskea hiilihydraattien ja poteiinien kaloriset posenttiosuudet. Se on mahdoton yhtälö. Tekemättömät laskelmat on tuomittu epäonnistumaan ja sen kyllä huomaa, viimeistää siinä vaiheessa kun astuu vaakalle. Sitä paitsi monessa pitsassa ja hampurilaisessa on virallisten ravintosuositusten mukaiset määrät rasvaa, proteiineja ja hiilihydraatteja ! Ovatko ne ravinteikasta ja monipuolista ruokaa, ilmeisesti ovat. Minun mielestä ne useimmiten ovat tyhjiä kaloreita ja säilöntäaineita täynnä, ainakin ne teollisesti valmistetut.

Toivottavasti joku kohtalotoveri innostuu kokeilemaan viljatonta vaihtoehtoa ja kertomaan kokemuksistaan. Pelkästää nivelreumaa sairastavia on suomessa nelisenkymmentä tuhatta.

Vähähiilihydraattinen ruokavalio

Olen lukenut suurella mielenkiinnolla Antti Heikkilän Ravinto & Terveys kirjaa. Heikkilä kyseenalaistaa viralliset ravitsemussuositukset. Pitää niitä jopa terveydelle vaarallisena. Viralliset ruokasuositukset ovat ruvenneet tuottamaan enemmän haittaa kun hyötyä.Heikkilä kertoo hoitaneensa menenestyksellisesti liikalihavuutta ja II-tyypin diabetesta vähähiilihydraattisen ruokavalion avulla.Vähähiilihydraattinen ruokavalio ei enää ole pelkästään Atkinsin dieetti. Miljoonat ihmiset ovat jo kokeilleet vähähiilihydraattista dieettiä ja saaneet apu.Tutkimustietoakin on karttunut  paljon. Enää vähähiilihydraattista dieettiä ei pidetä terveydelle vaarallisena. Virallinen terveydenhuolto systeemi ei ole kumminkaan taipunut sitä vielä suosittelemaan, mutta luulen senkin ajan pian koittavan.

Kävin vilkaisemassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuja. Siellä tosiaan kehotetaan lisäämään hiilihydraattien suhteellista osuutta ja vähentämään kovan rasvan saantia. Kovilla rasvoilla ilmeisesti tarkoitetaan eläinrasvoja.Heikkilä tykittää, että eläinrasvojen vaarallisuus on pelkkä myytti. Eläinrasvojen vaarallisuutta ei ole koskaan todistettu.Kukaan ei myöskään ole pystynyt osoittamaan vähähiilihydraattisen ravinnon vaarallisuutta, vaikka on peloteltu jonkun ihmisen kuolleen aloitettuaan Atkinsin dieetin.

Miksi ihmeessä eläinrasvat olisivat vaarallisia. Koko historiansa ajan ihminen on syönyt lihaa, kalaa ja munia. Yleensä kaikkea mitä on kiini saanut. Keräilijäpyytäjän ruokavalio on varmaan ollut pääosin terveellinen. Eskimot ovat pärjäilleet ilman hiilihydraatteja, samoin saamelaiset poropaimenet. Villistä luonnosta runsaita hiilihydraattien lähteitä löytyy niukasti, onkohan muita kun hunaja.Keräilijä metsästäjinä elävien luonnonkansojen kolesteroolit eivät kuulema ole koholla, eikä lähimmän sukulaisemme simpanssin.  Eläimetkin kyllä sairastuvat jos niille ruvetaan syöttämään luonnotonta ruokaa. Hullun lehmän tauti osoitti sen karmealla tavalla.

Miksi ihmisen keinotekoisesti valmistama margariini ja kevyttuotteet olisivat terveelisempiä kun ihmiselle luonnollinen ravinto. Kevytlevitteet ja keksit säilyvätkin pilantumata kuukasia ja jopa vuosi. Minkähän vuoksi? Erityisen haitallisena Heikkilä pitää kovetettuja transrasvoja. Transrasvalähteitä ovat osittain kovetettua rasvaa sisältävät makeiset, leipomotuotteet ja uppopaistetut ruoat. Tuotteen osittain kovetetun rasvan transrasvapitoisuudesta voi saada varmuuden vain, jos tuottaja kertoo sen tuoteselosteessa. Teollisten transrasvojen on todettu lisäävän merkittävästi sydäntautien riskiä ja niiden on epäilty aihettavan syöpää.Keinotekoisesti valmistettujen transrasvojen käyttöä onkin pyritty rajoittamaan monissa maissa. Transrasvat laskevat hyödyllisen HDL-kolesterolin ja kohottavat haitallisen LDL-kolesterolin arvoja. Märehtijöiden lihasta ja maidosta saa luonnollisia transrasvoja.

Runsashiilihydraattinen ruokavalio on luonnoton ihmisravinnoksi. Mikä muu kun ylimääräiset hiilihydraatit selittää lihavuuden ja diabeteksen rajun lisääntymisen.Sitä mukaa kun markettien keksi-, sipsi-, limsa- ja karkkihyllyt ovat paisuneet, saamaa tahtia ovat paisuneet asikkaiden vyötäröt.

Lääkäri Antti Heikkilä pitää sairauksien perimmäisenä syynä tressiä. Tressiä voi olla fyysistä, henkistä ja kemiallista. Kun elämä on helpottunut, sydän- ja verisuonisairaudet ovat vähentyneet.

Yli 470 000 suomalaista syö kolesterolilääkkeitä. Heikkilän mielestä suurin osa täysin turhaan. Vain harvat tarvitsevat niitä. Varsinkaan yli viisikymmentä vuotiaille niistä ei ole mitään hyötyä. Iän mukana kolesteroli arvot nousevat, se on luonnollista nousua. Onko kolesterolilääkkeet lääketieteen historian suurin huijaus?Lääkeyhtiöt eivät kehittele lääkkeitä tarkoituksenaan parantaa ihmisiä, vaan tarkoituksena on saada patentti.

Mihin perustuu vähähiilihydraattisen ruokavalion terveelinen vaikutus?

Syötpä mitä tahansa, aterian jälkeen elimistö poltaa aluksi pelkkää sokeria. Elimistön kannalta on aivan sama ovatko hiilihydraatit nopeita vai hitaita, ne on muutettava sokeriksi. Elimistö ei siedä veressä ylimääräistä sokeria, vaan muuttaa sen insuliinin avulla rasvaksi. Syönnin jälkeen insuliinin eritys kasvaa. Insuliini on eräänlainen varastohormooni ja lihottaja. Insuliini siirtää kaiken ylimääräisen energian soluihin. Vaikka olisit kasvissyöjä, syöt vähärasvaisia kevyttuotteita ja suosit runsaasti hiilihydraattia sisältäviä viljatuotteita, elimistö muuttaa insuliinin avulla kaiken ylimääräisen hiilihydraatin rasvaksi. Vain hyvin pieni osa hiilihydraateista varastoituu maksaan ja lihaksiin glykogeenina.

Runsashiilihydraattisen aterian jälken sokerinpolttovaihe kestää pitempään ja hitaat hiilihydraatit pitkittävät sokerinpoltto vaihetta, mutta yleensä sokerinpolttovaihe kestää pari tuntia. Sen jälkeen elimistö poltaa rasvaa. Rasvan polttoa jatkuu seuraavaan ateriaan asti. Jos syöt välipaloja ja varsinkin jos ne välipalat ovat makeita, elimistö ei siirry ollenkaan rasvanpolttamiseen. Jos haluat polttaa rasvaa ja laihtua tämä kannattaa painaa viusti mieleen. Virallinen suositus näyttää olevan lähes päinvastainen, kehottaa syömään hiilihydraattipitoisia välipaloja.

Säännölliset ruokailuaja ovat erittäin tärkeitä. Ensin tankataan ja sitten poltetaan. Sopiva rytmi on syödä noin 5-6 tunnin välein, kolme ateriaa päivässä. Jotkut ovat kuulema laihtuneet pelkästään sillä, että ovat siirtyneet säänölliseen kolmen aterian rytmiin.

Parhaiten rasva palaa nukkumalla, eniten ihminen laihtuu nukkuessaan. Säänöllinen ja tarpeeksi pitkä yöuni on tärkeä. Perusaineenvaihdunta kuluttaa energia noin 60 kilokaloria tunnissa. Yksilölliset vaihtelu ovat tosin suuria. Rasvan polttoa voi aamulla jatkaa, kun ei kiirehdi aamupalan kanssa vaan syö aamupäivällä kunnon atrian joka sisältää sopivassa suhteessa proteinia ja rasvaa.

Kun siirryt runsahiilihydraattisesta ruokavaliosta vähähiilihydraattiseen ravintoon, elimistö rupeaa käyttämään pääasiallisena polttoaineena sokerin asemasta rasvaa. Tässä on lyhykäisyydessään vähähiilihydraattisen dieetin idea.

Kuka on oikeassa, sen saa selville kokeilemalla. Jokainen on oman kehonsa paras asiantuntija. Moni on kokeillut vähäkalorisia dieettejä, moni on pettynyt. Miksi et vaihteeksi kokeilisi vähähiilihydraattista ruokavaliota? Heikkilän kirjassa on kolmen viikon ohjelma ja ohjeet, niillä pääsee hyvään alkuun ja kolmen viikon jälkeen tietää kannattaako jatkaa. Minä päätin kokeilla viljatonta vähähiilihydraattista dieettiä. Kolmen viikon jälkeen aion kertoa mitkä on tuntemukset.

Antti Heikkilän Ravinto & Terveys kirja on kansantajuinen ja helppo lukea. Ohjeet ovat selkeitä. Jotkut ehkä pitävät tekstiä raflaavana ja poulistisena. Niin pitää ollakkin. Miten voisi muuten herättää huomiota ja kumota vuosikymmenten enakkoluulot ja myytit. Kysymys on tärkeistä asioista, ruoasta ja kansanterveydestä. Vastapuolella on koko virallinen terveydenhuolto koneisto, elintarviketeolisuus ja kauppa kaikkine kytkentöineen.

Syödään hyvin mutta ei syöpötellä.