Lakea
Lakean etusivulle
Lakean hevoset sivulle






© Jenny K

        Virallinen nimi » Jamuliina
        Tuttavien kesken » "Namu, Jamuliina"
        Rekisterinumero » VH11-018-0179
        Rotu » suomenpienhevonen
        Sukupuoli » tamma
        Syntymäaika » 06.07.2010 *
        Säkäkorkeus » 143cm
        Väri » rautias
        Painotus» koulupainotteinen
        Koulutustaso» Vaativa B, re 80cm
        Kasvattaja » Eva Suomela (evm)
        Edellinen omistaja » Stall Malmö
        Omistaja » Virtuaalitalli Lakea
        Kilpailut

        VIR MVA Ch arvonimi myönnetty 23.03.2011
        KTK-II (74p) palkinto suomen(pien)hevosten kantakirjauksesta 31.03.2011
        KRJ II (99p) palkinto KRJ laatuarvostelusta 15.01.2012
        YLA2 (121p) palkinto YLA yleislaatuarvostelusta 31.1.2012



Luonteeltaan Namu on kiltti ja yhteistyöhaluinten, samalla myös melko pirteä. Tamma viihtyy vain muutamien ihmisien seurassa, se on melko epäluuloinen uusia tuttavuuksia kohtaan ja tämän vuoksi myös hieman arka. Monen lapsen suosikki varsinkin ratsastaessa, jolloin tamma tottelee apuja kevyesti ja omistaa mukavat tasaiset liikeet.

Namu on tottunut olemaan hoivattavana sekä paijattavana, se saattaa olla hieman kärkäs ellei se omasta mielestään saa tarpeaksi huomiota. Hoitotoimenpiteet sujuvat tamman kanssa rauhallisin mielin. Namun voi kiinnittää niin käytävälle molemminpuolin kuin antaa olla vapaana karsinassa, tamman tapoihin ei kuulu pakoilla harjausta vaan se seisoskelee rauhallisesti paikoillaan. Harjata saa kaikkialta sillä Namu ei turhia herkistele mitään paikkoja. Jalat nousevat hyvin ylös, pienen nykäyksen turvin vuohisista. Varusteet saa helposti laitettua tamman päälle, vaikkakin se pullistelee melko paljon mahavyötä kiristäessä. Taluttaessa Namu kulkee rauhallisesti vierellä, tamma ei säiky mitään helposti vaikka saattaakin katsella uusia asioita hieman hämmentyneenä.

Liikunnasta tamma nauttii kunnolla, se on aina innoissaan tehtiin mitä tahansa tehdään se aina täysillä mukana. Namu omistaa hienot, hieman liidokaat sekä pehmeät askellajit. Ratsastaessa Namulta löytyy paljon energiaa vaikkakin se osaa suunnata sen oikein joten se on helppo pitää käsissä, eikä se temppuile muutenkaan vastaan. Kouluratsastuksessa tamma jaksaa tahkoa erillaisia liikkeitä, vaikka niitä oltaisiin tehty satoja kertoja enneminkin. Namu on hyvin kuuliainen kaikille avuille ja tämän vuoksi sitä on myös helppo ratsastaa pienillä avuilla. Esteratsastuksessa tamma on melko hyvä, sillä on nätti hyppytyyli mutta sen kapasiteetti ei riitä kovinkaan korkeille esteille, tamma saattaa hieman kuumua esteillä mutta se pysyy silti hyvin käsissä. Maastoon kannattaa lähteä vain kaverin kanssa, vaikka Namu onkin kiltti ja melko peloton, se saattaa olla hieman arvaamaton uusia asioita tavatessa.

Luonne ©: Karoliina / kiitos!



  * Ikääntyi 4-vuotiaaksi VHKR:n mukaisesti, siitä eteenpäin VAI eli vuodenaikaikääntyminen.

01 vuotta - 06.08.2010
02 vuotta - 06.09.2010
03 vuotta - 06.10.2010
04 vuotta - 06.11.2010
05 vuotta - 05.02.2011
06 vuotta - 07.05.2011
06 vuotta - 06.08.2011
07 vuotta - 06.11.2011
08 vuotta - 05.02.2012
09 vuotta - 06.05.2012
10 vuotta - 05.08.2012
11 vuotta - 05.11.2012




Kuvien © Jenny K
Rakennekuvien tuomarit: arvostelethan hevosen sivusta löytyvien kuvien perusteella.



   i. Namuritari (evm)
   sph, rt, 147cm
   ii. Kumulus (evm)
   sph, rt, 144cm
   ie. Sankaritar (evm)
   sph, prt, 146cm
   e. Jamiina (evm)
   sh, vrt, 149cm
   ei. Justus (evm)
   sh, vrt, 156cm
   ee. Jaatina (evm)
   sh, rt, 155cm

Katso tästä Jamuliinan laajempaa sukutaulua

i. Namuritari oli rautias 147cm pientyypin edustaja, jonka on kasvattanut Jamuliinan tavoin Eva Suomela. Eva on tullut tunnetuksi juuri pienhevos-kasvattajana, jonka kasvatit ovat menestyneet monipuolisesti ratsastuksen lajeissa, valjakkoajossa ja näyttelyissä. Namuritari asusteli hevosopiston omistuksessa ja toimi oppilaiden opetusratsuna. Orin lahjat suuntautuivat erityisesti kenttäratsastuksen puolelle. Se oli varma ja innokas hyppääjä, jonka kyydissä hypyt tuntuivat pehmeiltä ja hallittavilta. Kilpailumenestystäkin tästä lajista on sen kanssa kerätty aluetasolta saakka. Ulkonäöllisesti ori on palkittu virtuaalinen muotovalio champion palkinnolla ja kantakirjattu toisella palkinnolla. Hyvä luonteinen ori on jättänyt jälkeensä vain viisi jälkeläistä. Ori jouduttiin lopettamaan 10-vuotiaana loukattuaan jalkansa kesälaitumella.

ii Kumulus on ensimmäisen palkinnon kantakirjaori, joka asustelee yksityisessä omistuksessa pienellä tilalla Pohjanmaalla. Tämä loistorakenteinen ori on lähinnä vietellyt jalostusoriin elämää. Se on myös lahjakas kouluratsu, mutta kilpakentille se ei ole juurikaan päässyt. Ori on väriltään rautias ja sillä on päänmerkkinä piirto. Luonteeltaan Kumulus on hyvinkin orimainen. Ei se pahantahtoinen ihmistä kohtaan ole, mutta orivietit ovat vahvat. Kun saapuu Kumuluksen tallin pihapiiriin, voi ensimmäiseksi hämmästyä, että asuuko tilalla norsu vai kenties kirahvi. Ori on osoittautunut mestari karkaajaksi ja pomppuvoimaa riittää aitojen ylittämiseen. Kumuluksella on suomenhevosjälkeläisten lisäksi yksi puoliveriristeytysjälkeläinen, joka on tulosta eräästä karkausreissusta. Tämän jälkeen aidoista tehtiin norsunkin pitävät.

iii Karppuuri oli rautias, 147cm pientyypin edustaja. Orilla oli molemmat silmät herasilmät ja päätä koristi läsi. Molemmista takajaloista löytyi kokosukat. Karppuuri oli ensimmäisen palkinnon kantakirjaori, joka oli näyttelyistäkin ansainnut muotovalio champion arvonimen. Perusluonteeltaan ori oli huomionkipeä ja ylväs esiintyjä. Ratsastustaidoiltaan taidot ylsivät Helppo A:n ohjelmiin ja kilpailujakin kerkesi jonkin verran kiertelemään. Karppuri menehtyi yhdeksän-vuotiaana ähkyyn. Oria yritettiin leikkauksella pelastaa, mutta tuloksetta. Karppuri astui yksitoista tammaa ja jätti jälkeensä hyvin menestyneitä näyttely/koulu jälkeläisiä.

iie Laineiden Kehtova oli 157cm siitostamma. Tamma oli väriltään tummanrautias ja pään merkkinä löytyi paksun etutukan alta pieni tähdenaihe. Kehtova oli ravitallin kasvatti ja täten tamma omasi ravitaustan. Raviura ei kuitenkaan ottanut tulta allensa, joten uutta kotia lähdettiin etsimään ratsupuolelta. Uusi koti löytyi ja Kehtova sai ratsunkoulutuksen ammattilaisen opissa. Tamma osoittautui lahjakkaaksi esteratsuksi ja se pääsi kiertelemään 100-110cm luokkia aluetasolla. Sijoituksia ja voittojakin kerkesi mukavasti keräämään, kunnes loukkasi kesälaitumella vasemmasta takajalasta hankositeen. Vamma ei tullut enää rasitusta kestemään, joten Kehtova pääsi viettelemään siitostamman elämää.

ie Sankaritar oli väriltään punarautias ja säkäkorkeudeltaan 146cm. Tamma asusteli yksityistallilla ja vietti harrasteratsun elämää. Sen omistivat äiti ja tytär yhdessä. Luonteeltaan Sankaritar oli kiltti ja säyseä, mutta ratsuna osaamaton ja täten hieman energinen ja säpäkkä. Liikunta oli vähemmän säännöllistä ja omistajilta uupui pitkäjänteisyyttä hevosen koulutukseen. Liikkeiden puolesta ainesta olisi ollut kilpakentille saakka. Jälkeläisiä tamma varsoi kolme.

iei Saakattu oli 146cm pientyypinedustaja ja sen painotuslajina oli valjakkoajo. Kilpailumenestystä on tämän kanssa haettu Suomen rajojen ulkopuolelta saakka. Taidot riittivät vaativiin luokkiin. Rakenteestaan ori oli palkittu muutamalla irtosertillä, mutta kantakirjauksessa se jäi ilman palkintoa. Väriltään Saakattu oli rautias, ilman merkkejä. Perusluonteeltaan yhden ihmisen hevonen ja tämän kanssa olikin tunnollinen ja uuras työntekijä. Jälkeläisä vain kaksi.

iee Taarinan Tartta asustelee Itä-Suomen rajalla suomenhevosia kasvattavalla tallilla. Tartta omaa ravitaustan, mutta nopeutta ei riittävästi löytynyt. Uuden omistajan kanssa tamma on päässyt kokeilemaan työhevoslajeja ja ottanut osaa muutamiin vetokilpailuunkin. Tartta omaa lempeän ja rauhallisen luonteen. Tamma on väriltään tummanrautias ja sillä on päänmerkkinä piirto. Säkäkorkeutta löytyy 153cm. Jälkeläisiä Tartta on varsonut yhteensä seitsemän, joista neljä on oria.

e. Jamiina on 149-senttimetrillä juuri hevosmittainen, vaaleanpunarautias tamma, jonka päätä koristaa pyrstötähti. Jamiina on ravitallin kasvatti, mutta ei omista ravitaustaa. Ajolle tamma on kyllä opetettu, mutta ajettu sillä ei ole koskaan kilpailumielessä. Varsasta lähtien Jamuliina on asustellut hevosopistolla. Nuorempana se toimi oppilaiden harjoituskappaleena, jonka kanssa opeteltiin hevosen koulutusta. Tammasta kasvoi hyvä luonteinen luottoratsu, jolla ei kapasiteetti riitä isoillemme kilparadoille, mutta opiskelijoiden omissa kilpailuissa se on hyvinkin suosittu kilpakumppani. Jälkeläisiä Jamiinalla on kolme varsaa.

ei. Justus oli menestynyt ravihevonen, jonka paras tulos oli toinen sija virtuaalisissa kuninkuusraveissa. Ori oli väriltään vaaleanpunarautias ja säkäkorkeudeltaan 156cm. Luonteeltaan se oli hyvin eloisa ja omasi vahvan vietin kilparavaamiseen. Käsiteltäessä se oli harvinaisen hyvätapainen ja malttavainen oriksi. Jälkeläisiä on rutkasti, mutta yksikään heistä ei ole yltänyt isänsä aikoihin.

eii. Ilmarin Mahti muutti kasvattajaltaan maalaistaloon, jossa sai asua koko elämänsä. Orin omisti iäkäs mies ja miehen kuoltua sydänkohtaukseen nukkui hevonenkin seuraavana yönä pois. Ilmarin Mahti pääsi osallistumaan paikallisraveihin naapurin ohjastamana. Jos ei luokkavoittoa tullut, niin miltei joka kerta ainakin sijoittui. Ori oli tunnettu näky kylän baarin kupeessa isäntäänsä odottamassa. Ilmarin Mahti oli uskollinen ystävä. Se oli väriltään tummanrautias ja säkäkorkeudeltaan 160cm. Jälkeläisiä vain yksi.

eie. Liituriita oli vaalenapunarautias ravipainotteinen ja ravisuunnalle toisella palkinnolla kantakirjattu tamma. Se oli väriltään vaaleanpunarautias ja säkäkorkeudeltaan 157cm. Kantakirjalausunnossa tammasta mainitaan muun muassa seuraavasti: hyvän puoleiset tyypit, kuivat hyväasentoiset jalat, suorat liikkeet käynnissä ja ravissa, erittäin miellyttävä ajaa. Tamma oli neljävuotiaana ikäluokkansa nopein. Voittoja ja sijoituksia löytyy ravien arvokilpailuista. Jälkeläisiä Liituriita on varsonut neljä.

ee. Jaatina oli 155cm rautias jalostustamma, jolta löytyi piirto päänmerkkinä. Tamma juoksi nuorempana raveissa hyväaikaisesti, mutta hankosidevamman vuoksi, jota ei saatu kuntoutettua, kilpailu-ura jäi lyhyeksi. Jaatina omisti hyvänluonteen ja hyvänrakenteen, joten siirtyi se jalostuspuolelle. Kantakirjaan se on palkittu toisella palkinnolla ilman ajokoetta. Tamma lopetettiin 20-vuotiiana seitsemännen jälkeläisensä varsottua.

eei. Pui Jermuas oli rautias ravuri, jolta säkäkorkeutta löytyi 158cm. Pitovaikeuksien vuoksi Jermus ruunattiin viisivuotiaana ja jätti jälkeensä vain yhden jälkeläisen. Ruunaus ei menettänyt Jermuakselta menohaluja ja voitontahtoa, joten ravikilpailujen kierteleminen sai jatkua. Ori keräsi uransa aikana siemaisen summan rahaa omistajalleen.

eee. Tipattiini asusti suomenhevosia kasvattavalla tallilla, jonka isäntä harrasti pienimuotoisesti raviurheilua. Tipattiini juoksi kolmevuotiaana koelähdön ja tämän jälkeen juoksi kuusivuotiaaksi, jonka jälkeen vietti siitostamman elämää. Ensimmäisinä ravivuosina Tipanttiini sijoittui jonkin verran, mutta iän myötä tulostaso laski. Tamma oli väriltään vaaleanpunarautias ja säkäkorkeudeltaan 155cm. Jälkeläisiä varsoi kuusi, joista kolme aloitti uransa ratsuna. Luonteeltaan Tipattiini oli hieman äksy ja uhitteleva, mutta ei ketään kuitenkaan todenteolla koskaan satuttanut.



Jälkeläiset

s. 05.02.2011   »   o. Lakean Erasmus   »   i. Turon Tykki
s. 10.02.2011   »   t. Lakean Jemina   »   i. Turon Tykki
s. 07.08.2011   »   t. Lakean Jatiriti   »   i. Kuusimetsän Jali
s. 20.09.2011   »   o. Lakean Morris   »   i. Kuusimetsän Jali
s. 04.01.2012   »   o. Lakean Ralli-Jammu   »   i. Alman Korpraali



Valmennukset / päiväkirja

22.01.2012 - Kouluvalmennus Lakean omassa maneesissa – valmentaja: alhippa
Jenny ja Namu saivat tehdä vapaan verryttelyn ennen varsinaisen valmennuksen aloittamista. Aiheenamme olivat siirtymiset niin ravissa ja laukassa. Aloitimme ravisiirtymisin harjoitusravista keskiraviin ja takaisin harjoitusraviin. Namu oli selkeästi aluksi hieman poissa kuulolta, mutta Jenny sai pikaisesti tamman hereille ja liikkeelle hyvin. Tammalta löytyi selkeä harjoitusravin ja keskiravin ero ja siirtymiset olivat puhtaita ja melko iskutarkkoja ilman turhan hidasta kiihdyttelyä. Annoin ratsukon hetken ravailla ja laukata vapaammin, kunnes siirryimme laukkasiirtymisiin harjoituslaukasta keskilaukkaan ja takaisin. Siirtymiset olivat hyviä, vaikka välillä Namu olisi saanut paremmin pyörittää laukkaa. Pariin kertaan tamma innostui turhankin reippaaseen laukkaan joka ei ollut enään niin puhdasta. Suurimmaksi osaksi tamman laukka kuitenkin pyöri hyvin ja siirtymisissä oli selkeästi laukassa ero toisiinsa nähden. Lopuksi otimme vielä pari ravisiirtymistä, ennenkuin annoin ratsukolle vapaat kädet loppuverryttelyyn. Positiivista palauteetta annoin Jennylle vakaasta istunnasta ja pehmeistä käsistä tammansa kanssa. Namu näytti olevan miellyttävä ratsastaa ja yhteystyöhaluinen, vaikka koko ajan ei aivan pystynyt keskittymään tekemiseen.

30.12.2011 - Koulujumppaa maneesissa - kirj. Jenny K
Aivan karmea ilma ulkona. Vettä sataa kaatamalla. Onneksi meillä on maneesi! Aloitimme alkuverryttelyt kavaleteilla. Jamulinaa tuntui alkuun laiskottavan, eikä jalat meinanneet nousta. Kavalettien jälkeen tehtiin avo- ja sulkutaivutuksia ja haettin niillä kuuliaisuutta. Tämän jälkeen tehtiin vastalaukka harjoituksia täyskaarroilla. Jamuliina alkoi tuntua huomattavasti paremmalta. Loppuverryttelyinä menimme ravissa ja käynnissä kiemurauria. Reilu puolituntia riitti tällä kertaa. Hyppäsin selästä alas, heitin Namun selän päälle viltin ja taluttelin tammaa vielä puolisen tuntia. Illan tamma sai huilia karsinassaan tallin lämmössä. Ilmoitin tänään Jamuliinan KRJ-laatuarvosteluun, toivottavasti mahduimme mukaan. Uskoisin, että meillä olisi mahdollisuudet ensimmäiseen palkintoon tai sitten huonolla tuurilla jäämme juuri ja juuri kakkoselle. Saapi nähdä miten käy.

29.07.2011 - Kouluvalmennus Katvustossa – valmentaja: Kisshu
"Namu liikkui kouluratsastusvalmennuksessa oikein liikkuvasti ja sulavasti, olin kovin yllättynyt ja samaan aikaan hämmästynyt upeasti koulutetusta pienestä tammasta. Tämä neiti toimi kuin hieno kone. Etenkin pohkeenväistöt, avot ja sulkutaivutukset sujuivat hyvin. Tamma meni hyvin ympyrällä ja pysyi sillä vaikka siirsikin takajalkojaan uudemmalle uralle. Laukkatyöskentelyssä vielä vähän lisää tahdikkuutta mukaan! Muutemmin tämä valmennus näytti sujuvan hyvin näinkin kokeneelta ratsukolta."

01.05.2011 - Kouluvalmennus Lakean omalla kentällä – valmentaja: Ibbe
Jamuliinan terävä katse ryntäili pitkin maneesin seiniä ja kohtasi pian minun katseen. Ihan nätti tammahan se, mutta saisi tosiaan nähdä mihin sen taidot yltäisivät. Omistaja oli vakaana ilmoittanut tamman kilpailleen vaativimmissakin kouluratsastusluokissa, mutta kuitenkaan tämän leveäperäinen käynti ei saanut minua lämpenemään.

Aloitimme käynnissä tehdyn alkuverryttelyn jälkeen raviharjoitukset kulmavolteilla, pitäen vielä käyntiä yllä aina ravitehtävien väleissä. Ratsastaja sai Namun keskittymään itsensä, ja hevonen lopulta kuunteli innokkaasti ratsastajan uusia ohjeita korvillaan. Vaihdoimme suuntaa, ja minä aloin tajuta, että omistajan kertomukset Jamuliinan innokkuudesta kouluratsastusta kohtaan olivat täyttä totta. Saman aikaisesti Namu tukeutui enemmän ohjiin ja ratsastaja sai hevosen liikkumaan paremmin takapäällään, venyttämään kylkiään ja nostamaan jalkojaan enemmän, saadakseen hevosen näyttämään jos joltakin kouluratsulta. Käynti muuttui hallitun energiseksi, ja alkujäykkyys alkoi kadota. Ravivolteilla haettu tuntuma säilyi, vieläkin, kun vaihdoin tehtävää. Poistin tehtävästä voltit ja käynnit, ja kehotin ratsastajaa istumaan syvemmälle satulaan, ja mukautuvan hevosen liikkeisiin, kun huomasin tuntuman katoavan. Se sujui helposti, sillä Jamuliina tajusi, ettei tehtävät vielä loppuneet. Ratsukko ajoi keskihalkaisijalle, ja suoritti pohkeenväistön oikealle uralle käynnissä, ja lopulta toiselta puolelta vasemmalle. Vasemmalta nostettiin laukka, ja sama toistettiin uudestaan molemmin puolin. Peräänannon alku hävisi, kun Namu alkoi ennakoida muutaman kerran jälkeen. Selkeästi pyörivä laukka muuttui katkonaiseksi ravin ja laukan sekoitukseksi, kun ratsastaja yritti hillitä hevosen menohaluja. Namu puuskutti äänekkäästi, ja pyysin sitten käyntiin. - Jotta saataisiin molempiin suuntiin nämä laukat, niin teepä vielä seuraavaksi pääty-ympyrä laukassa, siirrä raviin, käännä lävistäjälle ja nosta laukka toisessa suunnasta toisen puolen pääty-ympyrälle. Ratsastaja nyökkäsi ymmärryksen merkiksi ja suoritti tehtävän, lähes moitteettomasti. Namu yritti kiihdyttää lävistäjällä, mutta pysyi kuitenkin käsissä. Lupasin Ratsastajalle pitkät ohjat ravissa, ja ratsukko suoritti vielä loppuverryttelyt.

Kiitin lopuksi ratsastajaa, ja hämmästyneenä jäin katsomaan, kuinka se aluksi niin normaalin puten näköinen hevonen marssi yhä innoissaan ulos kentän portista ja katosi talliin. Aina ei kannata uskoa siihen mitä ensiksi näkee, totesin itselleni hiljaa.

31.03.2011 - Kantakirjaus - kirj. Jenny K
Tänään oli jälleen sangen hulinapäivä, kun pihapiirimme täyttyi viimeisen päälle puunatuista suomenjunteista. Kantakirjauksen arvostelutilaisuus pidettiin maneesissamme. Se, että tilaisuudet järjestetään omalla tallillamme, on tietenkin omille hevosillemme valtava etu. Jamuliinan käytös oli aivan mallikelpoista ja sen esittäminen tuomareille oli helppoa. Pikkutammamme palkittiin toisella palkinnolla! Kakkospalkinnon omistavan hevosen jälkeläiset ovat kantakirjakelpoisia, joten olen tulokseen erittäin tyytyväinen. Illalla, kun väki palaili koteihinsa, kävimme Jamuliinan kanssa heittämässä pienen maastolenkin.

31.03.2011 - Kantakirjauslausunto
18 + 19 + 18 + 19 = 74p = KTK-II
"Hyvät tyypit, sopusuhtainen pyöreä runko, melko hyväasentoiset jalat."
"Tiivisrunkoinen, hyvät leimat. Etujalat saisivat olla vahvemmat."
Tuomarit: Kya, Peppi S., ninja, Isla P.

23.01.2011 - Kotiutuminen - kirj. Jenny K
Viikko sitten Jamuliina nimisen tamman omistajatietoihin vaihtui nimeni, kun nätti pikkutamma asteli trailerista pihalle, Lakean parkkipaikalla. Tamma on kotiutunut meille oikein loistavasti ja siitä on tullut pientammamme Viljatuulen kanssa loistoystäviä. Viljatuuli ei niin meidän muista tammoista välitä ja esittää heillä yleensä vain hapanta naamaa. Jamuliinan kanssa se puolestaa kyyhöttää tarhassa kylkikyljessä ja mutustavat heiniä samasta kasasta. Oikein söpö ystävyysparivaljakko.
Tähän asti ollaan otettu liikutuksen kanssa hyvin kevyesti. Lähinnä vain maastoiltu. Juoksuttaminen on osoittautunut myös oikein oivaksi puuhaksi. Tamma on hyvin kuuliainen ja liikkuu oikein päin liinan päässä. Tänään kuitenkin testailin ensimmäistä kertaa mitä Jamuliinista oikeasti irtoaa. Varustin tamman tallin käytävällä kuntoon ja talutin sen maneesin. Hetken taluttelujen jälkeen hyppäsin selkään. Alkuverryttelyiksi vain ravailimme hyvin eteenpäin. Tämän jälkeen tein väistöjä ratapituussuunta leikkailla, ensin käynnissä ja sitten ravissa. Tamman oli vaikea kulkea suorassa. Väistöt irtosivat hyvin, mutta suoralla puski vasenlapa edellä. Elikkä suoruuttaa, suoruutta ja vielä kerran suoruutta treenailtava ja keskityttävä tasapuoleiseen työskentelyyn. Laukkaa työstin pääty-ympyrällä tekemällä paljon käynti siirtymisiä. Loppua kohden laukka parani huomattavasti ja tammaa pääsi ratsastamaan pelkillä sormilla pelailulla ja istunnalla. Todella kivan oloinen. Lopuksi heitin tammalle loimen selkään ja loppukäynnit kävimme kävelemässä radalla. Ratsastuksesta jäi todella hyvä mieli ja voin alkaa etsimään meille kisoja johon mahtuisimme mukaan.

27.12.2010 - Vilkas tallipäivä - kirj. Karoliina
Kun aamuruokinta oli suoritettu, hevoset loimitettu kevyesti ja päästetty tarhailemaan. Siivosimme tallia melko kauan, sillä keräsimme jo joitain joulukoristeita pois, vaikka jouluvalot saivat jäädä. Tämän jälkeen otin Namun tarhasta ja varustin sen tallikäytävällä. Talutin tamman ulos ja kiristin vielä vyötä. Tämän jälkeen annoinkin neidille luvan lähteä liikkeelle ja ohjasin sen leveälle metsäpolulle. Teimme melko reippaan lenkin metsässä, jossa oli satumaisen kaunista. Saapuessamme takaisin tallille, hoidin Namun nopeasti takaisin tarhaan sillä talliapulaiseni oli saanut tiedon, että uusin hankintamme Serenin Niilo oli jo tulossa. Namu sai ylleen paksun toppaloimen. Se sai myös muutaman näkkileivän palasen, ennen kuin se pääsi riehumaan kavereidensa seuraan.

21.11.2010 - Kouluvalmennus Stall Kastanjassa - valmentaja: fretti
Karoliina ja Namu saapuivat Stall Katanjan maneesiin kylmänä pakkasaamuna valmiina fretin pitämään kouluvalmennukseen. Tarkoituksena oli hieman harjoittaa jo ennestään vanhoja taitoja ja luoda muutama uusi kokemus. Huomasin heti Namusta, että se on erittäin reipas ja yhteistyöhaluinen. Ainakin siltä se vaikutti. Ja sitä se oli. Tamma haisteli kiinnostuneena maneesin hiekkapohjaa ja tuntui hieman epäröivän, miten lähtisi liikkeelle vieraassa paikassa. Karoliina kannusti sitä hyvin eteenpäin ja se lähtikin reippaasti kävelemään verkkaista alkukäyntiä. Kaula pitkänä se kulki eteenpäin uraa. Teitte voltteja ja paljon suunnanvaihdoksia. Nämä onnistuivat hyvin. Kun oli aika kerätä ohjat, Namu alkoi itse hakeutumaan muotoon. Lähditte ravailemaan eteenpäin. Harjoittelimme aluksi helppoa loivaaa kiemurauraa ravissa. Se onnistui heti ensimmäisellä kerralla täydellisesti. Tämän jälkeen kokeilitte pohkeenväistöä ensin käynnissä, sitten ravissa. Käynnissä meni kuin vettä vaan, ravissa oli ensin hieman alkukangistusta, mutta sekin lähti sujumaan. Seuraavaksi teimme pienen tarkistustauon. Pysähdyitte ja tarkistin istunnan, satulavyön ja suitsien remmit. Kaikki oli kohdallaan. Muistutin Karoliinalle vielä, että istuntaa kannattaa harjoittaa kotonakin ja jo alkukäyntien ajan. Lähditte nostamaan laukkoja. Otimme ensin muutaman kierroksen vasempaan päin. Namu kulki kaunista, pyöreää laukkaansa verkkaisesti eteenpäin. Oikeaan kierrokseen mentäessä laukka tuntui nousevan vieläkin paremmin. Ajattelin, että voisimme harjoitella hieman laukanvaihtoja. - Kokeilkaa ensin vasempaan kierrokseen. Nosta laukka C :stä ja vaihda laukka H :n ja S :n välillä. Vaihda laukka uudestaan oikeaksi pitkän sivun päättyessä, sanoin Karoliinalle. Hän nyökkäsi ja lähti harjoitusraviin. Laukannosto meni hienosti. Namu reagoi heti apuihin ja alkoi menemään peräänannossa. Laukanvaihtokin sujui hyvin. Se näytti todella kauniilta. Menitte saman harjoituksen vielä toiseen suuntaan ja sen jälkeen olikin jo loppukäyntien aika. Kokonaisuudessaan menitte hienosti koko tunnin. Oli ilo valmentaa noin lahjakasta ratsukkoa!

Kiitos valmentajille!



copyright © Virtuaalitalli Lakea
virtuaalihevonen - a virtual horse