Nicotinecall PB - MUISTOSIVUT
;
© Klosterhof Medingen
Perustiedot
| Nimi, Lempinimi | Nicotinecall PB, "Nico" | Rotu, Sukupuoli | trakehnerin hevonen, ori |
| Syntymäpäivä, Ikä | 23.9.2008, täällä (VARL) | Väri, Säkäkorkeus | rautias, 170 cm |
| Painotus | kouluratsastus (GP, 100cm) | VH-tunnus | VH06-021-1712 |
| Omistaja | Viivuska (VRL-00502) | Kasvattaja | Skurvash |
23 (7+9+7) - 40 - 25 - 10 - 8 = 106 p.
YLA2-palkinto huhtikuun (2012) tilaisuudessa
29 - 33 - 24 - 35 = 121p
KRL-II-palkinto VI tilaisuudessa
(100 - 73,33 - 70 - 100 - 80 - 64) = 86,27 %
Luonne
Nicon kun ensimmäisen kerran näin niin ajattelin, että mitähän tästä tulee. Se hyppi ja pomppi edes takaisin kun se tuotiin meille Belvineen. Se ei millään malttanut pysyä paikallaan ja tarvittiin kuulemma kaksi miestä viemään se turvallisesti tallista traileriin. Ja minä kun muka ostin täydellisimmän kouluhevosen, mitä maa päällään kantaa. Ja nyt minulla oli edessäni maailman jukuripäisin ori. Mihin minä olen pääni pistänytkään?Mutta onneksi Nico ei olekaan niin yksinkertainen. Sain pian kuulla, että ori on vain erittäin epäluuloinen, eikä millään suostu tekemään yhteistyötä tuntemattomien ihmisten kanssa ilman, että se hyppii ja pomppii ympäriinsä. Huokaisin syvään, mutta olin silti itsekin epäluuloinen. Miten muka meidän nyt käy, kun kerran mekin olisimme toisille täysin tuntemattomuuksia? Säilynkö hengissä kun ensimmäisen kerran menen oria hoitamaan?
Hoitaminen ei kuitenkaan ollut maailman loppu. Kun ori pääsi karsinaansa, se rauhoittui heti ja oli kuin eri hevonen. Se mussutti rauhassa heinää heinäverkosta ja vähän täyskenteli ympäri karsinaa. Sain hengähtää syvään, ehkä tästä tuleekin jotakin.
Kuka tahansa, joka ei ole ollut orin kanssa tekemisissä, voisi olla kauhusta kankea, kun hänet käskettäisiin hoitamaan oria. Kuitenkin heti kun ehtii vähän tutustua oriin, huomaa heti, että miksi Nicoa on mainostettu maailman ihanimmaksi hevoseksi. Tai ainakin sen omistajat ja kasvattaja ovat mainostaneet. Se on mahdottoman rauhallinen, eikä se ole yhtään jääräpäinen tai ilkeää orimainen. Se on äärettömän lempeä ja kiltti. Voisi melkein kuvitella ettei se osaa tehdä mitään pahaa. Vaikka eihän Nico koskaan mitään pure, näyki tai potki. Silloinkin kun se on epäluuloinen, se vaan riehuu ympäriinsä, mutta ei se ainakaan tahallaan yritä ketään vahingoittaa. Se vaan yrittää häätää epäluotettavan näköiset ihmiset pois lähettyviltään. Nico pysyy kiltisti paikallaan, eikä yleensä muutenkaan liiku hoitamisen aikana kuin silloin kun sitä käsketään ja kun sen pitää päästä syöpöttelemään heinäverkolle. Sitä ei välttämättä tarvitse pitää kiinni, mutta yleensä se kannattaa tehdä. Ainakin varatoimenpiteenä. Muuten ori liikkuu välittömästi kun sitä vähän pyytää sivummalle painamalla vähän sen kyljestä.
Harjaaminen on yksi orin lempitoimenpiteistä. Se on kuitenkin vähän arkanahkainen, eivätkä kaikista kovimmat harjat ole sen mieleen. Varsinkin mahan alusta, kaula ja jalat ovat sellaisia paikkoja, missä kannattaa ottaa käyttöön vähän pehmeämpi harja. Muuten harjauksessa ei ole mitään ongelmia. Pään kanssa kannattaa vähän katsoa, ettei ota käyttöön liian ronskeja otteita. Silloin Nico mielellään alkaa heiluttella päätään. Usein ei ole ollut kaukana, että ori olisi huitaissut päällään hoitajaa nenään. Silloin ei ole ollut itku kaukana, kun veri tippuu pikku hiljaa karsinan kuivikkeille. Mutta hyvin valmistautunut ja tuttu hoitaja suoriutuu siitäkin ilman mitään ongelmia. Useimmiten orin liikkeet pystyy myös ennakoimaan, joten haaverit ovat harvinaisia. Jouhien harjaaminen on orin kanssa myös yksi helpommista hommista. Sen harja ja häntä pysyvät muutenkin hyvin puhtaina, koska ori ei ole mikään sottapytty. Kavioiden putsaus on taas vähän haastavampaa, koska ori ei mielellään itse kannattele jalkojaan. Silloin pienellä hevosenhoitajatytöllä on täysi työ pitää ison hevosen jalkaa ylhäällä ja samalla kun pitäisi ne kaviotkin putsata. Onneksi kaviotkin saa useimmiten aika pikaisesti putsattua, kun niihin ei laitumille tartu kauhean paljon moskaa.
Varusteiden laitto on taas yksi taitolaji Nicon kanssa. Nicon tapoihin kun kuuluu innostua heti kun se näkee varusteita kantavan hoitajan lähestyvän sen karsinaa, niin se aloittaa taas riehumisen. Silloin viimeistään täytyy laittaa ori kiinni tai laittaa se ihan karsinalla valmiiksi, mikä on tietysti kaikista helpoin tapa. Nicon kanssa kannattaa aloittaa suitsien laitosta, että saa vähän helpotusta muutenkin haastavaan varustamiseen. Silloin Nico yleensä vähän rauhoittuu ja loppu työ helpottuu. Kuolaimet ori ottaa useimmiten melko reippaasti suuhunsa, kunhan se on saanut riehua ennen niitä hetken aikaa. Ettei vain yritä änkeä kuolaimia sen suun eteen juuri silloin kun suurin riehumiskohtaus on päällä. Muuten ori avaa suunta kiltisti ja useimmiten jopa laskee päätään vähän alemmas, että hoitaja saa pujotettua suitset sen päähän kunnolla. Satulan laitto on, kuten jo ennemmin vähän vihjasin, aika haastavaa. Nico mielellään liikkuu sivuttain ja aina silloin kun yrittää päästä lähelle orin kylkeä. Siksi kannattaakin ottaa kaveri mukaan kun laittaa satulan Nicolla ja näin kaveri saa pitää vähän orista kiinni, että saa laitettua satulan sen selkään. Pelkkien riimun ja riimun narun kanssa Nico ei meinaa paikallaan pysyä, joten siksi suitset kannattaa laittaa ennen satulaa.
Kuten varmaan hoitamisesta pystyy jo päättelemään, ori on hyvin innokas ratsu. Jo kun sitä taluttaa tai yrittää taluttaa joko kentälle tai maneesiin se taas esittelee omaa taidokasta tanssahteluaan. Hyvä jos jo ennen kuin selkään pääsee niin luovuttaa. Mutta pitää uskaltaa olla kärsivällinen ja ymmärtää myös vähän Nicoa. Totta kai sitä kiinnostaa päästä purkamaan energioitaan, kun se on saanut niin kauan seistä karsinassa, vaikka se kauan olisi vain kymmenen minuuttia. Kun menee Nicon selkään, kannattaa ennen sitä hieman talutella Nicoa ympäri maneesia tai kenttää. Silloin se vähän jo rauhoittuu ja tajuaa, että nyt ollaan tosissaan eikä enää saa pelleillä. Vaikka kävelemällä olisi saanut vähän sen energioita purettua, voi sanoa, että muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ori lähtee heti liikkeelle, kun ratsastaja laskeutuu sen selkään. Tietysti jos on hyvä tasapaino ja jalustimet hyvin heti jalassa, ei orin liikkeellelähtö aiheuta ongelmia, mutta jos vähänkin tulee huonosti sen selkään, niin on heti vaikeuksissa. Onneksi kuitenkin orin saa suht nopeasti pysähtymään ja sitten on helppo taas säädellä remmejä ja lenkkejä.
Alkuverryttelyt ovat Nicon kanssa ehdottoman tärkeä asia, ja varsinkin kun ne tekee kunnolla. Vaikka Nico on innokas oppimaan uutta ja tekee mielellään asiat niin kuin ratsastaja pyytää, ei sekään ole helpon työn takana. Ensin Nico pitää saada keskittymään helppojen tehtävien kautta ja sitten pikku hiljaa siirtyä haastavampiin tehtäviin. Silloin Nicokin ymmärtää, että nyt tehdään töitä ja nyt pitää keskittyä. Se kulkee alusta asti hyvin peräänannossa, mutta helposti alkaa tehdä asioita huolimattomasti. Kuitenkin jos alussa muistaa tarpeeksi asetella ja taivutella ja tehdä paljon erilaisia kiemurauria ja pohkeenväistöjä niin Nicosta saa nopeasti hyvän ratsun ihan yhden tunnin aikana. Nico on myös oppinut aika lailla hyvin ratsastajan tavoille ja huomaa kun pitää näyttää parastaan tai joutuu tekemään enemmän töitä. Nico on fiksu; se osaa olla ahkera, mutta myös luistaa hommista, jos ratsasta ei ole hereillä.
Nicolla on hyvin miellyttävät ja tasaiset askeleet. Vaikka se vähän olisi energinen ja liikkuisi liian reippaasti, sen askeleet auttavat kyllä ratsastajaa pysymään selässä. Sen liikkeitä on myös ilo katsella, ne ovat lennokkaat ja hyvin eteenpäinpyrkivät. Käynti on yksi Nicon parhaimmista puolista, varsinkin lisätty käynti. Se osaa kävellä hyvin rennosti ja oikeassa tahdissa, kunhan ratsastaja itsekin on asialla ja rentona. Ratsastajan ei myöskään tarvitse hirveästi työskennellä Nicon käynnissä, kunhan perusasiat ovat kunnossa ja paikallaan. Ravi taas on Nicon kanssa hieman haastavampi. Varsinkin kotona kun treenataan pitkään ravissa, Nico mielellään alkaa vähän puskea vasten sisäpohjetta. Silloin pitää vain vähän rauhoittaa tahtia ja pikku hiljaa lopettelemaan harjoituksia. Väsyessään Nicon on nimittäin raivostuttava ratsu, se ei tee silloin yhtään mitään. Muuten ravi on tasaista, lievästi pomputtavaa, mutta tasaisuutensa takia helppo istua. Se liikkuu hyvin eteenpäin ja Nicon muoto pysyy hyvin kasassa sen ravissa. Laukkatyöskentely on Nicon kanssa miellyttävää. Sillä on pitkä, iso ja lennokas laukka, jossa istuminen vaatii hieman harjoitusta. Nico kuitenkin tekee aina parhaansa laukassa ja sen kanssa on kaikista helpoin työskennellä juuri silloin. Varsinkin laukanvaihtotyöskentelyt ovat Nicon mieleen. Muuten Nicon liike on kaikin puolin tahdikasta ja harvoin sen liikkeestä löytyy virheitä.
Kouluratsuna Nicon on ehdottomasti parhaimmillaan. Jo sen upea liike velvoittaa ja totta kai myös sen miellyttävä luonne, kunhan sen kanssa pääsee vain yksimielisyyteen ja yhteisymmärrykseen. On myös todettu, että Nico tykkää enemmän koulukiemuroiden harjoittelusta kuin esimerkiksi esteiden hyppäämisestä. Sillä on motivaatiota ja taitoa ja mitäs muuta sitä tarvitaankaan. No totta kai hyvä ratsastaja, mutta sellainen onkin paljon helpompi hankkia kuin loistava hevonen. Kuten yleensä muutenkin, Nicon kanssa kannattaa aloittaa helposta ja sitten pikku hiljaa vaikeuttaa tehtäviä. Varsinkin, jos tarkoitus on harjoitella GP-tason kouluohjelmaa, niin parhaiten tehtävät menevät sitten lopputunnista, kun hoitaa perusasiat kuntoon tunnin alussa. Kunnon eteenpäinpyrkivyys, hyvä tahti ja hyvä muoto ovat totta kai tärkeitä, mutta Nicon kanssa kannattaa panostaa myös notkeuttamiseen. Varsinkin vaikeimpia tehtäviä tehdessä huomaa, jos eivät kaikki palaset ole loksahtaneet kohdalleen alkuverryttelyissä.
Sitten on hyvin nautittavaa työskennellä Nicon kanssa kun ratsastaja itse ja hevonen ovat tyytyväisinä ja rentoina. Silloin tulee tehdyksi parhaimmat harjoitukset. Vaikka Nico onkin huipputason kilpahevonen, se nauttii myös vähän rennommasta puuhasta. Ja varsinkin rankan koulutunnin jälkeen sen kanssa kannattaa tehdä erilaisia rentouttavia tehtäviä ja laukkailla rennosti vaikka ympäri maneesia. Muuten Nico jää helposti jäykäksi varsinkin niskastaan, eikä seuraavana päivänä ole kenenkään kiva työskennellä.
Esteet ovat Nicolla todella haastavia. Sen keskittyminen katoaa heti kun kentälle tuodaan estetolpat. Se ei osaa ottaa esteitä vakavasti ja helposti alkaa vaan irrottelemaan. Nicon suurin ongelma onkin se, ettei se osaa kunnolla hypätä oikeasta kohtaa ja näin ollen säädellä omaa hyppypaikkaansa ennen estettä. Se helposti jää liian kauaksi esteestä ja sitten se yrittää epätoivoisesti korjata tilanteen kömpelöllä hypyllä. Silloin tuloksena on joko puomien pudotus tai hyvällä tuurilla esteen kunnollinen ylitys, mutta usein silloin ratsastaja on saanut melkein roikkua orin satulassa. Vaatii siis paljon ratsastajalta, jos haluaa saada Nicon kanssa hyviä tuloksia. Tietysti pienillä esteillä Nicon "viasta" ei ole haittaa, mutta heti kun mennään yli 100 cm tulee ongelmia. Hyvän ratsastajan kanssa Nicon kyllä hyppää ihan 120 cm radankin, mutta yleensä radan jälkeen ratsastaja on ihan puhki poikki, kun on saanut tehdä niin paljon töitä.
Nico ei kuitenkaan vihaa esteitä, sen taidot ja hyppytekniikka ei vaan sovi esteille. Se mielellään tekee parhaansa, mutta kun se ei Nicon kohdalla vaan riitä. Siksi esteet otetaankin usein käyttöön vain silloin kun tarvitaan vaihtelua koulutreeneihin. Nicon kanssa treenataan useimmiten jumppasarjoilla, että oria saadaan notkeammaksi.
Maastossa ori on elementissään. Se rakastaa kun se saa vähän irrotella maastossa laukkailemalla tai muuten vähän tuulettumalla. Nicon on myös hyvin rauhallinen ja kärsivällinen. Vaikka se tietää, että tulossa on irrottelua maastossa, se kiltisti odottaa niin kauan kunnes ratsastaja pyytää siltä jotakin. Se ei ikinä ryöstä tai muuten yritä karata reippaampaan vauhtiin. Se on myös hyvin varmajalkainen ihan kaikenlaisissa maastotyypeissä. Parhaimmillaan se on kuitenkin tasaisella peltoaukealla, jossa se saa näyttää hienoa laukkaansa. Hyvin se osaa myös laittaa kaviot oikeaan paikkaan tiheässä metsässä, kapuaa hyvin ylämäkeen ja osaa taitavasti ja varmasti laskeutua alamäkeä. Muuten Nicon on hyvin maasto ja liikennevarma. Ei haittaa vaikka autoja hurahtelisi kovallakin vauhdilla ohi. Ori on hyvin tottunut ja ei hämmästele mitään. Oikeastaan ainoan kerran se on jotain säikähtänyt, kun sen kanssa ensimmäisen kerran mentiin maastoon sen uudessa kodissa Belvinessä. Silloin vastaan tulikin illalla iso pöllö. Taisi kuitenkin olla niin, että ratsastaja säikähti enemmän kuin hevonen. Ori viihtyy maastossa niin porukan kuin parin kanssa. Samoin sen kanssa uskaltaa hyvin lähteä yksin tallustelemaan maastossa. Kuitenkin jos on lähdössä kauemmaksi, kannattaa ottaa kaveri mukaan.
Kisoissa Nicon on aina parhaimmillaan. Vaikka kotona olisi mennyt edellisenä päivänä treenit täysin penkin alle, se on aivan eri hevonen kilpailuissa. Jo silloin kun se astuu ulos trailerista sen korvat ovat hörössä ja lihakset sopivasti jännittyneinä. Nicon on myös mukava kisakaveri sen takia, ettei ratsastajan jännitys tartu siihen yhtään. Vaikka alkuverkassa kuinka tumppu tutisisi, ori vaan on rentona ja valmiina hommiin. Alkuverryttelyt ovat Nicon kanssa aina tärkeitä, samalla tavalla kuin kotona kun harjoitellaan. Pitää aloittaa tarpeeksi ajoissa, että ehtii kunnolla Nicon kanssa lämmitellä. Pitää muistaa edetä helposta vaikeampaan sopivassa tahdissa, eikä vaatia orilta heti aluksi liikoja. Ennen kilpailusuoritusta Nicon kanssa kannattaa hetken aikaa kävellä pitkin ohjin ja rentoutua itsekin. Nico ei ainakaan halua, että homma otetaan liian vakavasti ja verkataan viimeiseen sekuntiin asti. Ori haluaa aina hetken omaa keskittymisaikaansa. Nicon kilpailusuoritus menee useimmiten täydellisesti, mutta aina ei voi onnistua. Kuitenkaan Nico ei ainakaan siitä masennu, vaan on heti suorituksen jälkeen oma iloinen itsensä. Se ei paljon stressaa. Suorituksen jälkeen loppuverryttelyt kannattaa tehdä rauhallisessa tahdissa, eikä liikaa kiirehtiä.
Voisi ajatella, että Nicon on täydellinen kisahevonen, mutta yksi mutta on aina voimassa kun ollaan lähdössä kisoihin. Nicoa on hyvin vaikea saada traileriin. Se vihaa ahtaita paikkoja ja sen lastaamiseen kannattaakin varata riittävästi aikaa. Kuitenkin kokemuksella ja rutiinilla lastaaminen sujuu pikku hiljaa aina paremmin. Toiveena onkin, että joskus se sujuu automaattisesti. Mutta sitä harjoitellaan. Kuitenkin aina loppujen lopuksi traileriin päästään, joko vähän Nicoa pakottamalla tai houkuttelemalla.
Nico on aika ärsyttävä talutettava. Varsinkin jos ollaan menossa laitumelle päin se ei malta millään tulla rauhassa taluttavan perässä vaan haluaa olla aina ainakin askeleen edellä taluttajaansa. Se myös mielellään pyörii ja hyörii ympäriinsä eikä pysy helposti samalla puolella taluttajaa koko ajan. Nicon kanssa kannattaakin olla topakka, mutta samalla kärsivällinen. Ei se pieni lisäaika, joka kuluu taluttamiseen, ole maailman loppu.
Nico on hyvin vaativa asiakas, niin kengittäjälle ja eläinlääkärille. Varsinkin eläinlääkärillä käydessä Nicon epäluuloisuus nostaa helposti päätään ja lekurin on hyvin haastava työskennellä. Ainut vaihtoehto onkin käydä aina samalla lääkärillä, muuten sama riehumisrumpa pitää käydä aina ennen vastaanottoa. Tuttu eläinlääkäri tietää orin metkut ja osaa olla varuillaan. Kengittäminen on taas vähän helpompaa kuin lääkärinvastaanotto. Yleensä kun kengitys tehdään kotitallilla niin tuttu ympäristö vähän auttaa, eikä Nico riehu niin paljon. Kuitenkin Nico tuottaa aina vähän haastetta kengittämiseen, mutta kunhan muistaa, ettei Nico kuitenkaan pahaa halua, homma sujuu lopuksi aina hyvin.
Sukutaulu
|
i. Craven GER KRJ-I YLA2 trakehner, kimo, 170 cm |
ii. Mephistopheles Dust (evm) trak, km, 168 cm |
iii. Demystifier (evm) |
| iie. Dame Waltz (evm) | ||
|
ie. Hollowgram (evm) trak, trt, 164 cm |
iei. Pitch-Black (evm) | |
| iee. Spitfire (evm) | ||
|
e. Before The Bleeding Sun KRJ-II
YLA2 trakehner, rautias, 162 cm |
ei. Doom of Illnath (evm) trak, prt, 166 cm |
eii. Warfair (evm) |
| eie. Serpent Saint (evm) | ||
|
ee. Snow-White Sorrow (evm) trak, km, 163 cm |
eei. Wishruler (evm) | |
| eee. Passion Play (evm) |
Sukuselvitys
Nicon isä Craven GER on yksi Skurvashin kantahevosista ja se onkin saanut useita hienosti menestyneitä jälkeläisiä, joihin Nico toki kuuluu. Orin hankinta ei ollut mitenkään suunniteltu, vaan se oli mitä enemmin heräteostos. Tosin omistajat eivät eivät ole ostostaan katuneet. Suuri ori kun oli ulkomuotonsa ja luonteensa ansiosta kuin oikea satuhevonen. Hieno kimo ori on luoteenltaan erityisen ihmisystävällinen ja säyseä. Ori on loistava kouluratsu ja sillä on riittänyt lahjoja aina GP-tasolle asti. Kisakentillä ori on tosin vähän hajamielinen, jolloin ratsastajan pitää vain olla itsee hereillä. Tosin tästä piirteestä ei ole tainnut olla paljon haittaa, koska ori on menestynyt 65 sijoituksen verran ja saavuttanut KRJ-I ja YLA2 palkinnot.Nicon isän isä Mephistopheles Dust on periyttänyt hyvin kaikki hienot ominaisuutensa jälkeläiselleen Craven GER:lle. Molemmat ovat kimoja, rakenteeltaan samanlaisia ja molemmilla on hienot ja tasokkaat liikkeet. Ori tosin on lähtöisin Itävallasta, kun taas Craven on syntynyt Saksassa. Dust kilpaili kotimaassaan menestyksekkäästi GP-tasolla. Ori kuitenkin myytiin vanhemmalla iällä Saksaan omistajan rahaongelmien takia, jossa se toimi pääasiassa siitoskäytössä. Orin hienoimmat suoritukset nähtiinkin sen synnyinmaassa, eikä se hirveästi kouluradoilla Saksassa menestynyt. Demystifier, Nicon isän isän isä, on myös itävaltalainen kouluhevonen, joka kilpaili nuorempana vaativissa koululuokissa, minkä jälkeen se siirtyi jalostuskäyttöön. Hyväluonteinen ori olisi selvästi halunnut jatkaa kilpakentillä ja pikku hiljaa vain siitoshevosena oleminen sai sen turhautumaan. Sitä oli hankala käsitellä ja se päätettiinkin ruunata. Tämän takia Demylle ei ehtinytkään kertyä kovin montaa jälkeläistä. Ruunikonkimo tamma Dame Waltz, Nicon isän isän emä, ei pahemmin kouluradoilla menestynyt. Vaikka sen liikkeet eivät olleet loistokkaita, sen yhteistyöhalukkuus ja kuuliaisuus olivar ominaisuuksia, joita jälkeläisille haluttiin periyttää. Se saikin useita hyväluonteisia jälkeläisiä.
Nicon isän emä Hollowgram majailee edelleen samassa siittolassa, missä Craven syntyi. Eric Grayn tamma ei ole koskaan osallistunut mihinkään ratsastaskilpailuun, mutta siitoskäytössä se oli hienon sukunsa takia. Hollowgramin isän Pitch-Blackn kanssa on kokeiltu melkein kaikkia mahdollisia ratsatuksen lajeja. Menestystä on saavutettu kouluradoilla aina Vaativa B-tasolla ja esteillä 140 cm luokissa. Estekykyjensä takia oria näkyykin enemmän estetrakehnerien suvuissa. Tosin se on periyttänyt jälkeläisilleen hyvin voimakasta laukkaa, josta on hyötyä molemmissa lajeissa. Nicon isän emän emä Spitfire on kilpaillut nuoruudessaan kansallisen tason koulukilpailuissa Saksassa ja Hollannissa. Siitoskäyttöön se päätyi sukunsa ansiosta. Tamman isä on saksalainen GP-tason koulutaituri Haemorrhage.
Nicon emä Before The Bleeding Sun on Alankomaissa syntynyt tamma ja Cravenin tavoin aikamoinen heräteostos. Sen suku ei ole kummoinen, mutta sen käytös herätti nykyisen omistajan kiinnostuksen huutokaupassa, josta tamma aikanaan ostettiin. Lisäksi se liikkuu ouhtaasti, tulee toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa, eikä pelkää suuria väkijoukkoja. Sunny on sosiaalinen eläin ja sen kanssa on helppo ja mukava viettää aikaa. Ratsuna Sunny on hyvin tasapainoinen. Sillä on upeat liikkeet ja se on todella halukas tekemään ratsastajan kanssa yhteistyötä. Perustyöskentelyssä se on usein vähän laiskahko, mutta kisoissa se on pirteä ja muutenkin varma suorittaja. Se onkin saavuttanut koululuokissa 66 sijoitusta ja palkittu KRJ-II ja YLA2 palkinnoilla.
Punarautias Doom of Illnath, Nicon emän isä ei ole kovin paljon menestynyt kouluradoilla. Vaativiin B luokkiin se parhaimmillaan osallistui, mutta ei saavuttanut suurta menestystä, vaikka kapasiteettia ja liikettä sillä on. Uran esteenä on ollut orin huonot kilpahermot, joiden takia sen kisaura päättyi 10 vuotiaana. Pari jälkeläistä se on kisauransa jälkeen saanut, vaikka vähäisen kisanäytön takia se ei ole ollut kauhean kysytty orimarkkinoilla. Nicon emän isän isä Warfair asustaa Ranskassa ja onkin ollut siellä haluttu siitosori ihailtavan hyvän rakenteensa ja terveytensä ansiosta. Ori oli lisäksi monilahjakkuus ja menestystä tuli este-, koulu- ja kenttäradoilla. Rohkealuonteinen ori onkin tuttu näky nykyään varsinkin estetrakehnerien suvussa. Nicon emän isän emä Serpent Saint ei taas ole saavuttanut suurempia kilpakentillä. Helpoissa koululuokissa ja alle metrisissä esteluokissa se nuorempana kierteli, mutta muuten siitä on tiedossa hyvin vähän. Tiedetään kuitenkin, että se varsoi Alankomaissa kaksi varsaa ja kuoli keväällä 2006.
Nicon emän emä Snow-White Sorrow vaihtoi nuorena tiuhaan kotia, vaikka sen luonteessa ei ollut mitään valitettavaa. Luonteeltaan nöytä ja yhteistyöhaluinen tamma on nyt päässyt asettumaan ja kilpailemaankin nykyisen omistajansa kanssa. Tosin tamman kaikki kapasiteetti ei ole päässyt esiin, koska nuorella ja kokemattomalla omistajalla ei ollut kykyjä vaikeampiin luokkiin. Wishruler, Nicon emän emän isä, on ainoa emän puoleisen suvun kuuluisuus. Kansallisen tason kilparatsu ja muutenkin erittäin menestynyt ori ei kuitenkaan kyennyt periyttämään hyviä ominaisuuksiaan jälkeläisilleen. Vaikka Wishruler orimainen olikin, sen loistavien esiintymislahjojen ansiosta se on oikea rahasampo omistajalleen. Kilpailumenestyksen lisäksi ori tulee varmasti menestymään vanhemmalla iällä myös siitoshevosena. Nicon emän emän emä Passion Play oli nuorempana lupaavan kansainvälisen tason kouluratsastajan ykkösratsu. Luonteeltaan se oli hieman säikky ja jopa epävarma, mutta ratsastajansa kanssa siitä kuoriutui rento kilparatsu. Tamma ei kuitenkaan päässyt koskaan näyttämään kaikkia lahjojaan, koska sille todettiin kilpauran estävä jalkavika. Tämän takia tamma siirtyi jo nuorena siitoskäyttöön.
Kilpailukalenteri
Koulukilpailut - Vain sijoitukset
|
18.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/50 18.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/50 18.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/50 17.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/50 16.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/50 16.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/50 16.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 6/50 15.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/50 15.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 7/50 14.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/50 14.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/30 13.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/30 13.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/50 13.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/50 12.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 1/50 12.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/50 11.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/30 11.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/30 9.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/30 9.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/30 9.11.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/30 28.10.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/30 26.10.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 1/30 23.10.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/30 22.10.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 1/30 21.10.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/30 20.10.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/30 11.10.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/58 7.10.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/30 6.10.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/30 4.10.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/30 3.10.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/30 30.9.2009 - KUTSU - Int II (KRJ) - 5/70 30.9.2009 - KUTSU - Int I (KRJ) - 3/70 30.9.2009 - KUTSU - Int I (KRJ) - 3/70 13.9.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 7/60 21.7.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/31 20.7.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 7/67 19.7.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 6/39 17.7.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/50 16.7.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 6/50 13.7.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 6/50 12.7.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/50 8.7.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/60 8.7.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 7/60 5.7.2009 - KUTSU - Int II (KRJ) - 3/82 3.7.2009 - KUTSU - Int II (KRJ) - 5/73 30.6.2009 - KUTSU - Int II (KRJ) - 2/39 29.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 7/83 29.6.2009 - KUTSU - Int I (KRJ) - 3/33 28.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/42 28.6.2009 - KUTSU - Va A (KRJ) - 2/29 27.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/42 |
27.6.2009 - KUTSU - Int II (KRJ) -
3/35 27.6.2009 - KUTSU - Int I (KRJ) - 5/33 26.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/83 23.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/80 22.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 6/80 17.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 6/80 16.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 8/80 15.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/70 15.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/100 15.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/100 13.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 10/100 12.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/100 12.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 9/100 12.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 1/100 10.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/100 10.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/100 8.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 7/100 7.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/50 7.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 8/100 6.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/50 6.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/50 6.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 6/50 6.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/50 6.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 8/100 6.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/100 6.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 7/100 5.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 7/50 5.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 2/50 5.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 6/100 5.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 1/100 5.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 1/100 5.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 9/100 4.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/100 4.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 1/50 4.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 6/50 4.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 1/100 3.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 8/100 3.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 8/100 2.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/100 2.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 6/100 1.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 8/100 1.6.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/100 18.5.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/30 18.5.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/30 17.5.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/30 16.5.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 1/30 7.5.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 3/50 4.5.2009 - KUTSU - PSG (KRJ) - 4/100 2.5.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 9/100 27.4.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 1/50 27.4.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 4/49 25.4.2009 - KUTSU - GP (KRJ) - 5/40 |
Jälkeläisinfo
Nicotinecall PB periyttää jälkeläisilleen: rautias väri, tempperamenttinen luonne, innokas ja energinen ratsastaessa, oppivainen, lennokkaat liikkeet.Nicotinecall PB ei ole enää siitoskäytössä.
Jälkeläiset
o. Sandstorm Ginger, synt. 26.09.2012, e. Miserlou Ginger, om. Nariet. Neringa, synt. 08.09.2012, e. Rosita, om. Taru Koivula
t. Lavianne F, synt. 27.08.2012, e. Vampretta PB, om. Soneü
t. Longoria Hexen, synt. 20.08.2012, e. Lavigne Belv, om. Viivuska
o. Emperor Hexen, synt. 10.06.2012, e. Escorant Hydra, om. Jaana K ja Viivuska
t. Adette RC, synt. 19.05.2012, e. Lancetta Zauber, om. Ionic
t. Necrotic Hexen, synt. 11.01.2011, e. Envy PB, om. Chao
o. Walking Skeleton F, synt. 02.11.2011, e. White Seven Steps, om. Frida
o. Nothwulf Belv, synt. 10.4.2010, e. Prettyaholic, om. Viivuska
t. ML Carissa, synt. 03.12.2009, e. Indidendent Fullmoon FB, om. nica
t. ML Curious Envy, synt. 25.10.2009, e. Indidendent Fullmoon FB, om. Paula
t. Nazaréth, synt. 01.09.2009, e. Adoro's Northblue, om. Kingston / corbin
t. JRP Ransone P!, synt. 01.08.2009, e. Acorn's Maybe Not, om. Albino
Päiväkirja
Päiväkirjamerkintä - kirjoittanut omistaja
Ihanan kisareissumme jälkeen jouduin taas pitkäksi aikaa palaamaan tallini tavalliseen arkeen ja panostamaan nuoriin hevosiimme. Nico joutui taas minun osaltani hetkeksi nurkkaan, aika vain oli kortilla. Kuitenkin halusin aina välillä palata hienon hevoseni selkään.Se oli taas mahdollista sumuisena syysiltana, kun muut hevoset oli jo hoidettu. Varustin orin ja lähdimme tarpomaan kohti suosikkimaastojani.
Nico oli rentona, mutta tiesin, että se kaipasi pientä irrottelua. Halusin kuitenkin olla varovainen, ettei ori vaan loukkaisi itseään. Siksi me pitkän matkaa vain kävelimme ja vähän ravasimme.
Tiesin kuitenkin, että me molemmat olisimme pettyneitä yhteiseen hetkeemme, jos emme hieman laukkaisikin. Kun saavuimme sopivalle suoralle, kannustin oria ensin ihan rauhalliseen laukkaan. Kun sen laukka oli sopivan tasaista, nousin kevyeen istuntaan ja annoin orille vähän enemmän ohjaa. Ori heti vastasi ja kiihdytti letkeään ja reippaaseen laukkaan. Sillä oli korvat hörössä ja se selvästi nautti viileän ilman tuiverruksesta.
Lopuksi kokosin vähän oria ja laukkasimme pienen pätkän vielä ihan rauhassa. Sitten siirryimme rauhalliseen käyntiin. Huomasin, että tämä riitti myös orille, joten annoin sille vähän pidempää ohjaa ja käville rauhassa takaisin tallille.
Päiväkirjamerkintä - kirjoittanut omistaja
Ori on jo pitkään viettänyt ansaittua lomaansa kisakentiltä, mutta halusin sen viedä vielä kokeilemaan taitojaan pienissä seurakilpailuissa. Lähtötunnelmassa oli samaa fiilistä mitä oli silloin kun Nico oli nuori. Ori ymmärsi heti minne oltiin menossa ja odotti selvästi innolla.Kisapaikalla Nico oli heti oma itsensä: puhdas ammattilainen, eikä se yhtään välittänyt ympärillä olevasta melusta.
Vaikka tiesin, että luokka johon osallistuisimme olisi vanhalle kehärääkille Nicolle helppo pala, en halunnut kuitenkaan muuttaa tuttuja ja toimivia rutiineja kisapaikalle. Teimme kaiken kuten ennenkin. Kun tulimme paikalla ori sai ensin vähän jaloitella. Sitten annoin sen hoitajalle kun kävin ilmoittautumassa.
Sitten aloitimme verryttelyt ja kuten ennenkin mahdollisimman aikaisin. Ori mukava nauttia orin sulavista liikkeistä ja ammattimaisesta otteesta kun arkeni muuten menee nuorten orien kanssa taistellessa. Hoidimme verryttelyn ihan perusjutuilla. Nico oli mukavan letkeällä fiiliksellä, kuten minäkin. Ei ollut tarkoitus ottaa kilpailuja liian vakavasti.
Hetkeä ennen suoritusvuoroamme jätin Nicon hetkeksi rauhoittumaan, kuten aina ennenkin.
Suoritus oli totta kai täydellisyyttä hipovaa. Tuomarit varmaan ihmettelivät, että mitä GP-tason kisahumman näköinen, hieman pulskistunut, puoliverinen teki pienten ponien ja suomenputtejen seassa. Mutta hyvin sinne sovimme ja saivat ainakin tuomaritkin vähän haastetta etsiäkseen virheitä suorituksestamme.
Suorituksen jälkeen oli mukava fiilis, kuin olisimme palannut "vanhoihin hyviin aikoihin" kun minulla oli GP-ratsuja vain muutama ja Nico oli itse oikeutettu kuningas.
Loppuverryttelyt vedimme rauhalliseen tahtiin nauttien joka sekunnista.
Kouluvalmennus - aiheena laukanvaihdot
Nico toimi alusta asti loistavasti, sen askeleet olivat irtonaisia ja pehmeitä. Ori kuunteli loistavasti pienimpiäkin apuja, joskin välillä annoit turhia impulsseja ohjilla, varsinkin ravissa sinun täytyy noin herkän hevosen kanssa pitää huolta, että kätesi ovat koko ajan tasaiset. Orin laukka rullasi hyvin, niin reippaammassa kuin kootussakin laukassa. Nicolla oli kuitenkin taipumusta olla taipumatta kunnolla, joten sinun täytyisi huolehtia että istuntasi varmasti ohjaa sitä oikein. Helpotusta voisi myös tuoda pieni paine sisäpohkeella käännöksissä. Laukanvaihdot sujuivat erittäin hyvin yksittäisinä, joskin välillä oma katseesi harhautui hevosen niskaan pitkäksikin aikaa, jolloin orin oli vaikea tietää mihin suuntaan halusit sen liikkuvan. Kun aloimme tihentää vaihtoja, jäit välillä vähän jälkeen, Nico teki oikein mutta ratsastaja oli myöhässä. Kun pääsimme jokaisella askeleella – vaihtoihin, sinulla oli hiukan ongelmia nopeuden ja napakuuden kanssa. Asetus ja pohkeet täytyy vaihtaa oitis hevosen vielä astuessa edellistä, muuten et kerkiä ajoissa, eivätkä vaihdot silloin mene puhtaasti.Valmentaja Hrönnfani (VRL-6275, KaRa)
Kouluvalmennus 5.6
Kun tulin kentälle, olitte jo Nicon kanssa siellä vähän lämmittelemässä. Näin jo kaukaa, kuinka taivuttelitte kulmat ja kiemurat hyvin komeasti. Katselin teitä hetken ja pyysin nostamaan ravin. Ravi oli aika vauhdikasta ja ensimmäisenä käskin teidän vähän rauhoittua ja jatkaa taivutuksia. Huutelin ohjeita, joilla hevosta saisi vähän rauhallisemmaksi, puolipidätteet, pysähdykset ja kiemuraurat auttoivat. Käskin teitä menemään pohkeenväistöjä, kun olitte jo hyvässä tempossa. Ensin menitte vasempaan ja se hieman takkuili, kun se alkoi sujua, käskin mennä oikeaan. Oikealle menitte paljon paremmin, kuin vasempaan. Nyt käskin teidän laukata, siinä vasta oli vauhtia ja taisi muutama pukintynkäkin tulla pienestä orista. Laukassa Nico meni erittäin nätisti. "Ottakaa laukan kautta raviin ja siitä käyntiin ja suoraan taas laukan nosto", huusin. No se ei mennyt aivan kuvitelmieni mukaan, koska Nicolla oli niin paljon virtaa. Pyysin teitä tekemään sen uudestaan ja sitten sujui jo paljon paremmin. Nyt käyntiä, ja suunnan vaihto etuosakäännöksellä. Katselin haltioissani käännöstänne, se oli upea. Kierroksen jälkeen käskin teidän ravata ja mennä sama, kuin edellisessä kierroksessa. Tämä sujui taas hyvin, Nico varmaan jo tiesi, mitä siltä odotettiin. Nyt pyysin teitä tekemään temponlisäyksiä ravissa aina pitkällä suoralla. Ravailitte vielä hyvän tovin, jonka jälkeen alkoikin jo loppukäynnit. Kehuit hevosta, ja ihan syystä. Nico oli kaunis ja meni oikein hyvin, vaikka virtaa olikin aika paljon.Valmentajana Tigerlily_
Kouluvalmennus 29.11.2009 - aiheena piruetit
Heti maneesiis saapuessanne tajusin, että tuo oli hevonen, jolla on hyvä asenne kouluratsastukseen. Alkukäynneissä näki jo, että sillä oli hyvin liitävä askel ja positiivinen ilme. Kun otitte ohjat tuntumalle, se hakeutui heti muotoon ja käveli tarmokkaasti, mutta tyylikkäästi eteen, ilman, että sinun tarvitsi edes painaa kannuksia kylkiin. Aloitimme heti työskentelyn volteilla ja pohkeenväistöilla ja sulkutaivutuksilla. Nico taipui oikein hyvin. Suunnan vaihtuessa teitte samaa ja Nico oli vähän jäykkä tähän suuntaan. Teimme tähän suuntaan pari ekstrakertaa, jolloin se alkoi taipua paremmin.- Siirrä raviin ja tee vasemmalla pitkällä sivulla kokoaminen ja oikealla puolella sitten lisäys.
Kokosit aika roimasti, mutta Nico näytti tykkäävän siitä. Lisäämisen tosin teit vähän varovasti, mutta siitä oli hyvä aloittaa. -Seuraavalla kerralla lisää vähän enemmän ravia, jotta se saa lentää askeleen kanssa.
Sen te kyllä teittekin, oikein hyvin. Näiden jälkeen teitte vielä muutamia siirtymisiä laukasta käyntiin ja pysähdyksestä laukkaan. Sitten pyysin teidät keskelle, jossa tekisitte muutaman laukkapiruetin, kumpaakin suuntaan.
-Aloita vaan.
Nico aloitti hyvin, mutta sitten se vähän hyppäsi sivuun, siitä olisi pisteet ropissut pois kisoissa.
-Ohjaa vähän enemmän sisäohjalla, ettei se yht'äkkiä loikkaa sivuun.
Tällä kertaa teitte mahtavan piruetin kumpaankin suuntaan. Pyysin vielä teitä tekemään sulkutaivutuksen laukassa. Meni ihan hyvin, vaikka välillä menittekin pari laukka-askelta suoraan. Sitten teitte vastalaukassa laukkalisäyksiä. Suorititte ne hyvin ja olit taivuttanut oikein. Sitten teitte jäähdyttelyt.
Kommentit:
Tosiaan upea hevonen, sillä on hyvä karisma ja hyvä keskittymiskyky oriksi. Taivutukset toimi ihan okeisti, vaikka olisi ne välillä paremminkin mennä. Laukka on oikein voimakas.
valmentajana oli Nügar
Kouluvalmennus
Aloitimme valmennuksen kunnon alkuverryttelyillä. Ensin oli vuorossa pitkät alkukäynnit pitkin ohjin. Aluksi Nico posotti ympäri kenttää kuin pikakävelijä, mutta loppujen lopuksi se rauhoittui. Silloin olikin hyvä kohta kehottaa Viivuskaa kokoamaan ohjat. Nico jäykistyi heti aivan silmissä ja vauhti kiihtyi jälleen. Viivuska rauhoitteli oria kuitenkin hienosti ja pian se rentoutui. Pyysin teitä tekemään käynnissä pysähdyksiä, peruutuksia ja käynnin lisäämistä ja kokoamista. Pysähdyksenne olivat aluksi hiukan liian hätäisiä mutta loppujen lopuksi nekin alkoivat sujua. Sen sijaan peruutukset sekä käynnin lisäämiset ja kokoamiset sujuivat hienosti. Tässä vaiheessa täytyykin mainita, että vaikka Nico onkin hiukan liian ripeää, niin se on silti oikein hienon näköistä ja puhtaan nelitahtista, hienoa! Kun käyntityöskentely oli sujuvaa, annoin teille luvan siirtyä kevyeeseen raviin. Korjailin hiukan Viivuskan istuntaa. Kehotin teitä tekemään paljon voltteja, kiemurauria, ympyröitä, suunnanvaihdoksia sekä siirtymisiä periaatteella, että uralla ei mennä kahta askelta pidempään eikä samaan suuntaan kahta kierrosta enempää. Viivuska teki työtä käskettyä. Nico alkoi taipua hienosti peräänantoon, tosin kehotin kokoamaan sitä hiukan enemmän ja ottamaan takajalkoja enemmän alle. Kiemuraurissa ja volteilla jäi helposti asettaminen hiukan vajaaksi, muista, että hevosen pitää ikäänkuin kiertyä sisäpohkeesi ympärille voltin mukaisesti. Kohta alkoi jo sujua ja otimmekin mukaan ravin lisäämisen ja kokoamisen. Nico kuunteli hienosti ja liiallinen höseltäminen sekä ylireipas vauhti alkoivat tasaantua. Pian sujuivat ravin lisääminen ja kokoaminenkin, joten treenasimme vielä hiukan pohkeenväistöä sekä avo- ja sulkutaivutuksia ravissa. Taivutukset sujuivat hienosti, mutta väistössä Nicon etupää lähti helposti johtamaan. Korjailin Viivuskan istuntaa sekä muistutin huolellisista avuista sekä puolipidätteistä. Volá, pian alkoikin sujua! Sitten kehotin teitä nostamaan laukan keskiympyrällä. Fiksasimme ensin laukan temmon kohdilleen ennenkuin kerroin tehtävän. Tarkoituksena oli lähteä pienentämään ympyrää samalla kun lyhennetään laukkaa. Mitä lyhyemmäksi laukan saa, sitä pienemmäksi saa myös ympyrän. Sen jälkeen lähdetään vastavuoroisesti suurentamaan ympyrää ja pidentämän laukkaa. Tämä tehtävä teiltä sujui heti alusta hienosti, loistavaa! Sitten olikin vuorossa ansaittu hengähdystauko käynnissä pitkin ohjin. Nico venytti kaulaansa nautinnollisesti pärskähtäen. Levähdystauon jälkeen kehotin teitä taas kokoamaan ohjat. Harjoittelimme ensin pohkeenväistöjä sekä avo- ja sulkutaivutuksia laukassa. Pohkeenväistö tuotti jälleen hienoisia ongelmia, mutta tällä kertaa myös avotaivutukset eivät olleet aivan puhtaita. Loppujen lopuksi alkoi sujumaan, hyvä! Teitte vielä pari laukanvaihtoa joka toisella askeleella erittäin onnistuneesti, teistä huomaa, että olette todellakin harjoitelleet ahkerasti! Sitten oli loppuverryttelyjen vuoro. Kehotin Viivuskaa ottamaan jalustimet kaulalle ristiin ja jatkavan rennossa kevyessä ravissa. Tarkoituksena oli tehdä isoja ympyröitä ja voltteja sekä vaihdella suuntaa usein samalla, kun pidennetään ohjaa pikkuhiljaa. Näin saadaan Nico hienosti pitkälle eteen ja alas. Kun ravinne oli rentoa, pitkää ja rauhallista, annoin teille luvan siirtyä käyntiin.valmentajana oli Jenna S.
Kouluvalmennus
Istahdin jälleen vakiopaikalleni kentänreunaan ja aloin seuralailla Nicon liikeitä. Olit aloittanut jo itsenäisen verryttelyn. Nico kulki todella upeasti kuolaintuntumalla ja vastasi jokaiseen apuusi mitä teit. Kerrassaan upea hevonen. Laukassa huomasin istuntasi muuttuvan hieman, mahtaneeko johtua Nicon lennokkaasta laukasta.Vaikka laukka irrottaa sinua satulasta, yritä silti rentoutua. Pistin myös merkille, että lyhennät laukkaa ehkä hieman liikaa. Anna Nicon laukata hieman pidempää laukkaa, varsinkin alkuverryttelyssä. Hetken levähdystauon jälkeen aloitimme työskentelyn. Tänään tarkoitus treenata askeleenpidentämistä ja lyhentämistä. Aloitimme käynnistä.
Pyysin sinua siirtymään keskikäyntiin. Nico venytti oikein hienosti alaspäin ja askeleista tuli pidempiä, oikein hienoa. Kootussa käynnissä Nico kulki hienosti kuolaintuntumalla ja kantoi itsensä. Ravissa annoin sinun hetken tehdä ympyröitä normaalitempoisessa ravissa. Nico ravasi kauniisti. Pyysin tulemaan lävistäjälle ja siirtymään keskiraviin.
Lisäys ei mennyt ihan niinkuin piti, puolipidäte mahtoi unohtua. Nico ei nimittäin pidentänyt askeltaan, ravin vauhdista tuli vain nopeampi. Toisella kerralla Nico lisäsi raviaan todella hienosti. Kootussa ravissa Nico pyrki tulemaan pois kuolaintuntumalta, jotenk kehotin tekemään pieniä pidätteitä ja tukemaan liikettä samalla myös jalalla.
Alkoi sujua jo paljon paremmin, hienoa ! Laukassa Nico lisäsi hienosti, mutta ei meinannutkaan tulla enään takaisin. Jos Nico ei meinaa tulla takaisin istu tiiviimmin satulaan ja tee nopeita puolipidätteitä, mikä Nico ei tämänkään jällkeen tule takaisin, tee yksi räväkämpi puolipidäte. Kootussa laukassa Nico oli parhaimmillaan. Reenauksen jälkeen itsenäinen loppuverryttely eteen alas.
valmentajana Ansku
Kouluvalmennus
Valmennus alkoi itsenäisellä verrytellyllä, Nico näytti todella hyvältä jo verryttelyssä. Tänään tarkoitus harjoitella erityisesti suoraan ratsastamista sekä laukannostoja juuri oikeasta pisteestä. Verryttelyssä teitte paljon ympyröitä ja erilaisia kiemuroita, hyvä valinta sillä Nico tuli todella hyvin kuulolle ja kuolaintuntumalle. Pienen hengähdyksen jälkeen vaihdoin paikkaa lyhyen sivun päätyyn. Pyysin siirtymään raviin ja ratsastamaan suoraa minua kohti. Ole tarkkana, sillä ensimmäisellä kierroksella Nico oli koko ajan asettuneena hieman vasempaan. Pyri pitämään hevonen mahdollisimman suorana. Toisella kerralla oli jo parempi, vaikka asetus edelleen päällä.Pyysin vaihtamaan suuntaa ja tulemaan toisesta suunnasta, tähän suuntaan oli todella paljon parempi. Pyysinkin teitä harjoittelemaan jatkossa erityisesti tuota vasemmalta tuloa, ettei mene koulukisoissa pisteet suotta pienen asettumisen takia. Pyysin nostamaan laukan ja tulemaan laukassa samalla lailla minua kohti kuin ravissakin.
Laukassa tämä oli huomattavasti vaikeampaa, sillä Nico oli jälleen asettunut vasempaan ja tällä kertaa todella huomattavasti enemmän. Pyysin korjaamaan tilanteen oikeanpuoleisilla avuilla, unohtamatta kuitenkin käyttää vasemmanpuoleisia apuja. Näytti jo paljon paremmalta. Seuraava tehtävä oli tehdä täsmällinen laukannosto. Pyysin nostamaan laukan minun kohdaltani.
Laukka nousi todella hienosti ja oikea oppisesti, hyvä teitä ! Toistimme harjoituksen muutaman kerran. Lopuksi vielä itsenäinen loppuverryttely.
valmentajana Ansku