Kreikka tarvitsee mitä todennäköisimmin vielä kolmannen hätärahoitusohjelman, arvioi Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkina-arvioiden mukaan Kreikka tarvitsee lisää rahaa useita kymmeniä miljardeja euroa.
Uudesta apupaketista päätetään von Gerichin arvion mukaan todennäköisesti jo kesän aikana.
"On hyvin todennäköistä, että kesällä on edessä päätös kolmannesta tukipaketista."
"Vaikea nähdä, että Kreikka pääsee nykyisen tukipaketin puitteissa uralle, jossa se pystyy velkojaan hoitamaan", von Gerich lisää.
Nyt meneillään oleva velkaohjelma päättyy kesäkuun lopussa.
Espanjan valtiovarainministeri Luis de Guindos väläytti maaliskuun alussa, että Kreikka tarvitsee kolmannen tukipaketin, jonka arvo kohoaa jopa 30–50 miljardiin euroon.
"Kyllä sellainen tarvitaan. Muutoin on suostuttava joko huomattaviin lisävelkahelpotuksiin, tai sitten Kreikan taloudessa pitäisi tapahtua jokin ihmepelastus. Vaikea nähdä, että kumpikaan näistä toteutuisi", von Gerich sanoo.
Kreikka sai ensimmäisessä tukipaketissa 110 miljardia euroa. Toisen tukipaketin arvo nousi noin 130 miljardiin euroon. Kummankin paketin kohdalla luvattiin, että paketti riittää.
Kolmannen hätärahoitusohjelman myöntäisi Euroopan vakausmekanismi (EVM). Se on eurovaltioiden perustama julkisoikeudellinen rahoituslaitos, joka hankkii eurovaltioiden maksamaa pääomaa vastaan rahoitusmarkkinoilta lainaa ja myöntää hätärahoitusta.
Suomen osuus EVM:n pääomasta on 1,797 prosenttia. Von Gerichin mukaan Suomen vastuun mahdollisesta kolmannesta hätärahoitusohjelmasta voi suoraan laskea tästä.
"Nyt veikattu tukipaketti on tietysti selvästi pienempi kuin aiemmat, mutta silti edelleen huomattava", von Gerich arvioi.
Hänen mukaansa toinen tukipaketti ei riitä, koska Kreikka on lipsunut niin pahasti velkojiensa vaatimuksista uudistaa maan taloutta.
Von Gerich väläyttää myös mahdollisuutta, että tukineuvottelut kaatuvat jo lähiaikoina. Kreikka ajautuisi tällöin ulos eurosta.
"Niin paljon on jo testattu rajoja. Monessa euromaassa alkaa olla vallalla linja, että Kreikkaa ei tueta enää millä ehdoilla tahansa."
"On myös mahdollista, että Kreikan hallitus ennen pitkää kaatuu sisäiseen eripuraan", von Gerich arvioi.
Kreikalta on vielä saamatta nykyisestäkin hätärahoitusohjelmasta viimeinen, runsaan seitsemän miljardin euron rahoituserä.
Maan hallitus on vaikeassa tilanteessa. Tarkkaa tietoa sen kassavarannoista ei ole, mutta useiden virkamiesarvioiden mukaan ne uhkaavat loppua hyvinkin pian.
Kreikan kuukausittainen palkka- ja eläkelasku on noin 1,7 miljardia euroa. Torstaihin mennessä sen on maksettava 450 miljoonaa euroa Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle. IMF on myös yksi Kreikan nykyisen tukiohjelman rahoittajista.
Kreikan erääntyvät lainat ja maksuvelvoitteet kasvavat touko–kesäkuussa ja huipentuvat loppukesästä.
Toukokuun 12. päivä Kreikan on maksettava 767 miljoonaa euroa IMF:lle. Heinä–elokuussa Kreikan pitäisi maksaa Euroopan keskuspankille ja euroryhmälle takaisin yhteensä yli seitsemän miljardin lainaerät.
Valtiovarainministeri Antti Rinne sanoi saksalaislehti Frankfurter Allgemeine Zeitungin haastattelussa sunnuntaina, että Kreikka saa jo sovitun hätärahoitusohjelman viimeisen rahoituserän, kunhan se toteuttaa velkojien siltä vaatimat uudistukset.
"Tämä asia ei muuten riipu siitä, millä puolueella on valtiovarainministerin salkku", Rinne lisäsi lehdelle.
Kreikan mahdollinen kolmas tukipaketti voi nousta vielä Suomessa poliittiseen keskusteluun ennen kahden kahden viikon päästä pidettäviä eduskuntavaaleja.
Ylivoimaisessa gallup-suosiossa paistattelevan keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei STT:n mukaan sulje pois Kreikan kolmospaketin hyväksymistä.
"En ota vielä kantaa siihen, ennen kuin näen, mistä siinä on kysymys. Tämän täytyy mennä siinä järjestyksessä, että Kreikka sitoutuu yhdessä sovittuun ja sen jälkeen voidaan katsoa jatkoa", Sipilä sanoi STT:lle loppuviikosta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini epäilee, että keskusta on muuttamassa kantojaan.
"Keskusta on koko Sipilän kauden ajan äänestänyt oppositiossa meidän kanssamme tukipaketteja vastaan", Soini sanoo HS:lle.
"On muistettava, että kriisin alkaessa meidän vastuumme Kreikasta olivat nolla euroa. Nyt meillä on takausvastuita miljardeja euroja."
Uuden tukipaketin tarve ei Soinia sinänsä yllätä.
"Kyllä varmasti Kreikka rahaa tarvitsee. Mutta mitä meille voi tapahtua, jos me päätämme jäädä paketin ulkopuolelle? Ei mitään."
Oikaisu kello 21.29: Jutussa annettiin ymmärtää, että Suomen osuus Kreikan mahdollisesta kolmannesta hätärahoitusohjelmasta olisi laskennallisesti sama kuin aiemmissa ohjelmissa. Näin ollen Suomen vastuut voisivat rahoituksen koosta riippuen nousta jopa miljardiin euroon.
Mahdollista tulevaa hätärahoitusta myöntää kuitenkin Euroopan vakausmekanismi (EVM), joten Suomen vastuita ei voida suoraan johtaa aiemman hätärahoituksen tavoin.
Jutusta ja otsikosta on myös poistettu sana "lisälasku", koska Suomen vastuu EVM:n myöntämästä rahoituksesta realisoituisi vasta, jos Kreikka olisi kykenemätön maksamaan velkojaan takaisin.
Kirjoita kommentti