Eduskunnan perussuomalainen puhemies pelaa konsolipelejä ja asuu punavihreässä Kalliossa

Puhemiehistön huoneen mustat nahkatuolit ovat niin leveät, että niille mahtuu istumaan isompikin mies. Ja miehet niitä pääasiassa ovatkin kuluttaneet. Seinältä tuijottavat synkkinä entiset puhemiehet Svinhufvud ja Relander.

Nyt puhemiehistön huoneen pöydällä lepäävät kuitenkin siniset kynnet. Ne ovat tyystin eri maailmasta kuin herrat puhemiehet, mutta niin on myös niiden omistaja, eduskunnan uusi rouva puhemies. Perussuomalainen Maria Lohela on juuri täyttänyt 37 vuotta. Hän on kolmanneksi nuorin puhemies kautta aikain, naisiakin on ollut tehtävässä aiemmin vain kaksi.

Miltä tuntuu olla protokollassa Suomen toiseksi tärkein henkilö?

Lohela vastaa niin valtiomiesmäisesti, että myös seinällä roikkuvat kollegat olisivat tyytyväisiä:

"Totta kai tämä on suuri vastuu ja iso henkilökohtainen haaste. Luonnollisesti tämä on myös suuri kunnia. Haluan olla pestin arvoinen sekä olla eduksi eduskunnalle ja Suomelle."

Lohelan valinta puhemieheksi oli yllätys. Yleensä puhemiehinä on nähty erittäin kokeneita poliitikkoja. Nyt sellaisia vaihtoehtoja ei ollut, sillä melkein kaikki perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsenet ovat ensimmäisen tai toisen kauden kansanedustajia. Sitä kokeneempia ovat Timo Soinin lisäksi Lea Mäkipää, Toimi Kankaanniemi ja Pentti Oinonen.

Soini kertoo, että puhemiespohdinnassa loppusuoralla oli kaksi naista. Hän ei paljasta, ketä toista harkitsi, mutta eduskuntalähteiden mukaan kyseessä oli Pirkko Mattila, joka nauttii kunnioitusta yli puoluerajojen.

Soinin mukaan valintaan vaikutti muun muassa se, että Lohelalle "ei tarvitse selittää asioita kuin kerran" ja että Lohelan "kasetti kestää". Hän tuskin joutuu samanlaisiin julkisuusongelmiin, joissa jotkut perussuomalaiset ovat rämpineet.

Lisäksi Lohela on Soinin mukaan "ehdottoman lojaali". "Hän on joukkuepelaaja. Kun jotain sovitaan yhdessä, se pitää – vaikka hän olisi ollut asiasta eri mieltä."

Lohelan nimittäminen lienee myös Soinille turvallinen tapa pitää halla-aholainen siipi tyytyväisenä. Soinilla on ollut kitkaa joidenkin halla-aholaisten kanssa; Lohelan lojaaliudesta hän voi olla varma.

Miltä Lohelasta tuntui, kun Soini tuli ehdottamaan puhemiehen työtä?

"Pysäyttävältä. En alkanut hyppiä riemusta enkä reagoinut kovin paljon muutenkaan", Lohela sanoo. Myös Soini muistaa Lohelan yllättyneisyyden.

"Lopulta hän sanoi, että kaikki tehtävät hoidetaan, mitä eteen annetaan."

Soinin mukaan Lohela on aina tehnyt, mitä pyydetään, eikä hän ole kieltäytynyt yhdestäkään työtehtävästä. Ei yhdestäkään.

"Näin se on", Lohela sanoo. "Joskus on ollut pitkä päivä ja olen ajatellut, että väsyttää, jaksanko vielä. Mutta jonkun on tehtävä työt. Miksi se en olisi minä?"

Edustajat arvioivat, että Lohelasta ei tule suurta eduskuntatyön uudistajaa.

Lohela on samaa mieltä. "Minulla ei ole vimmaa jättää erityistä omaa puumerkkiä eduskuntatyöhön. Ei ole sellaista ajatusta, että haluaisin repiä jotain auki. Joskus asiat ovat hyvin sellaisina kuin ne ovat."

Lohela on kotoisin Nivalasta Pohjois-Pohjanmaalta. Sairaanhoitajaäiti, kaivinkoneenkuljettajaisä, pikkuveli ja lemmikit asuivat omakotitalossa mummulan naapurissa. Joskus käytiin ulkomaanmatkoilla, talvella Lapissa laskettelemassa. Politiikkaa ei puhuttu, mutta äänestää piti joka kerta.

"Tunnen tietynlaista kaipuuta Pohjanmaalle. Pidän sen kiireettömyydestä ja hetkessä elämisen tunteesta, siitä että ääntä on vähemmän", Lohela kuvailee.

Ensi kertaa Lohela jätti Nivalan taakseen lukioikäisenä, kun hän lähti vaihto-oppilaaksi Oregoniin Yhdysvaltoihin vuonna 1995.

"Vaihto-oppilasvuoden salliminen ja maksaminen on parasta, mitä vanhemmat ovat minulle tehneet. Se oli iso hyppäys erilaiseen elämään ja tärkeää kielitaidon kannalta", Lohela sanoo.

Lukion jälkeen hän opiskeli vuoden tradenomiksi, mutta se ei tuntunut omalta alalta. Lohela päätti lähteä töihin irlantilaiselle kalatehtaalle.

Reissu venyi kaksivuotiseksi. Lohela työskenteli myös kaupassa, tarjoilijana ja it-tukikeskuksessa.

"Ajattelin jääväni Irlantiin, hain siellä kouluun ja pääsinkin, mutta sitten äiti sai aivoinfarktin ja palasin Suomeen."

Lohela haki ja pääsi opiskelemaan Turkuun englannin kääntämistä. Hän opiskeli kandidaatiksi ja työskenteli käännöstoimistossa, ei tosin kääntäjänä vaan projektinhallinnassa.

"Kieli on aina viehättänyt minua. Pidän kirjoittamisesta ja lukemisesta, viestintä on minusta hirvittävän tärkeää. Bloggaukset ja Facebook-päivitykset syntyvät luontevasti", Lohela kuvailee.

Maria Lohela perusti blogin vuonna 2007. Samaan aikaan hän alkoi miehensä kanssa seurata aktiivisemmin politiikkaa. Hän oli aiemmin äänestänyt muun muassa keskustaa, mutta perussuomalaisten ajatukset alkoivat viehättää.

"Perussuomalaiset puhuivat asioista, jotka olivat jo tuolloin poliittisesti hankalia, kuten EU-asioista ja maahanmuuttopoliittisista kysymyksistä. Olin aina ajatellut olevani pienen ihmisen puolella, ja myös perussuomalaiset sanoivat olevansa pienen ihmisen puolella", Lohela kertoo.

Millainen sitten on se pieni ihminen, jota Lohela puolustaa?

"En ole koskaan ajatellut, että pieni ihminen tarkoittaisi jollain tavalla heikkoa, päähän potkittua, köyhää tai syrjittyä. Tässä pieni ihminen viittaa minusta tavalliseen työtätekevään ihmiseen, joka on kunnollinen ja maksaa veroja ja haluaa yrittää ja nähdä vaivaa, ja sitten valtio aina tulee ja haluaa verottaa sitä entistä kovemmin."

Lohela aloitti poliittisen uransa Turun kaupunginvaltuustosta, jonne hän nousi vuonna 2008. Toinen valtuustoon valittu perussuomalainen, Maarit Rostedt, loikkasi melkein heti kokoomukseen, ja Lohela jäi yksin. Turun ensimmäinen ja ainoa perussuomalainen valtuutettu tunsi itsensä ulkopuoliseksi.

"Ei todellakaan ollut sellainen olo, että siellä pystyisi vaikuttamaan mihinkään. Hallitus päättää, se on karua kertomaa, mutta näinhän se menee enemmistödemokratiassa", hän sanoo.

Usein puolueensa ainoat edustajat pyrkivät näkymään ja kuulumaan puhujanpöntössä. He toivovat, että pystyvät näin pitämään äänestäjiensä asiaa esillä ja saamaan isompia ryhmiä puolelleen.

Lohela ei ollut sellainen, valtuustossa yhtä aikaa istuneet sanovat. Hän pysytteli enimmäkseen hiljaa.

Paikalliset toimijat Varissuolla sanovat, että Lohela ei valtuustokaudellaan profiloitunut erityisesti oman alueensa, Itä-Turun, asioiden ajajana, vaikka häntä äänestettiin siellä paljon ja äänestetään yhä.

Yksi kuvailee Lohelan jääneen "paikallistoimijoille vieraaksi", toinen sanoo kauniimmin, että "Lohela ei todellakaan ole mikään siltarumpupoliitikko".

Lohelan mukaan valtuustossa oppi, miten politiikkaa tehdään.

"Se ei aina ole niin hienoa ja kaunista kuin luullaan tai toivotaan", hän sanoo.

Useampi valtuustotoveri muistaa, että erään toisen puolueen edustaja otti Lohelan silmätikukseen ja piikitteli tätä toistuvasti. Joidenkin mukaan kyse oli pahimmillaan lähes kiusaamisesta.

Lohela on itse kertonut pahoittaneensa mielensä useasti. Hän sanoo, että kausi oli raskas. "Ei se ollut kauhean palkitsevaa tai kauhean kivaa, mutta ajattelin, että menen vaan päivästä toiseen eteenpäin."

Tultuaan valituksi eduskuntaan vuonna 2011 Lohela pääsi toiveensa mukaisesti ulkoasiainvaliokuntaan. Mitkä ovat olleet tärkeimpiä asioita, joita hän on ollut mukana valmistelemassa tai päättämässä eduskunnassa tai valiokunnissa?

Lohelalle ei tule yhtään asiaa mieleen. Onkin totta, että oppositiosta on vaikea vaikuttaa.

"Tässä ei kauheasti ole oppositiopoliitikkona kilvenkiillottamisen varaa", hän sanoo. "Edellinen kausi päättyi levottomiin tunnelmiin ja oli aika rikkonainen, ministereitä vaihtui ja uusia ihmisiä tuli. Se on jäänyt mieleen tekemättömien päätösten kautena", Lohela sanoo.

Yksi kauden tähtihetkistä oli Lohelan mielestä perussuomalaisten kehitysyhteistyön rahoitusmallin esitteleminen. Lohela kampanjoi jo kuntavaaleissa maahanmuuttovastaisuudella. Hän on yksi niin sanotun Nuivan vaalimanifestin allekirjoittajista. Manifestissa 13 perussuomalaista ehdokasta vaati maahanmuuttajien oikeuksien merkittävää rajoittamista, nykymuotoisen kehitysavun lopettamista ja "irtisanoutumista monikultturismista".

Lohela oli myös yksi Hommaforum-sivuston virallisista ehdokkaista. Blogissa iso osa teksteistä käsittelee maahanmuuttoa, samoin kuin suuri osa hänen laatimistaan yleisönosastokirjoituksista.

Aiemmin melko tuntemattoman kansanedustajan blogi nousi hämmästelyn aiheeksi, kun Lohelasta tuli puhemies. Hän muun muassa kertoi blogissaan "kuulleensa", että "ulkomaalaistaustaiset poikajoukot" kivittävät Turussa vanhuksia ja vaati, ettei Turun pitäisi ottaa vastaan enää yhtään pakolaista tai turvapaikanhakijaa. Kehitysavun lopullisen määrän "ei pidä olla 0,7 % bkt:sta, vaan 0,0 % bkt:sta", Lohela kirjoitti esitellessään perussuomalaisten kehitysapumallia, joka perustuisi pääasiassa vapaaehtoisiin, osin verovähennettäviin lahjoituksiin.

Blogissaan Lohela kertoi myös eronneensa kirkosta, kun kuuli kirkon auttaneen kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa. "Eräskin kirkon suojiin päätyneistä on ilmeisesti ollut täällä jo kolme vuotta, ts. elänyt kolme vuotta tulonsiirroilla, jotka olen kustantanut minä, naapurin Erkki ja Ritu sekä muut Suomen veroa maksavat kansalaiset", hän kirjoitti vuonna 2007.

"Ovatko muslimit sittenkin vain mörköjä" -otsikoidussa tekstissä Lohela kirjoitti pelkäävänsä islamia. Hänen mukaansa muumien Mörkö-hahmossa voi "nähdä jonkinlaisia häivähdyksiä erään tietyn kulttuurisuuntauksen ominaispiirteistä". Hän kuitenkin tulee pohdinnassaan siihen tulokseen, että "islaminuskoon vannovat eivät ole pelkkiä mörköjä, mielikuvituksen tuotteita", vaan todellinen uhka.

Pelkääkö puhemies edelleen islamia?

"Jokaisella ihmisellä on oikeus ilmaista subjektiivisia tuntemuksia. Minusta tuntuu siltä, ja se ei ole väärin, eikä se ole keneltäkään kiellettyä", hän sanoo. Lohela ei missään tapauksessa haluaisi keskustella blogikirjoituksistaan ja ihmettelee, miksi häneltä tivataan niistä.

Maria Lohela korostaa haastattelun aikana useasti edustavansa ja palvelevansa koko Suomea. Aikooko hän rakentaa siltoja islaminuskoisten suomalaisten ja maahanmuuttajien suuntaan?

"En ole tuollaista asiaa laisinkaan pohtinut, en todellakaan", Lohela sanoo. "Minua pitää arvioida sen mukaan, miten nyt tässä tehtävässäni onnistun. Tässä tehtävässä ei ole mitään väliä sillä, mitä mieltä minä olen. Mitä sillä on väliä, mitä olen menneisyydessä tehnyt? Pyrin kaikessa toiminnassani noudattamaan tasapuolisuutta ja reiluutta ja kohtelemaan kaikkia ihmisiä kunnioittavasti."

Lohelan tapa puhua muslimeista ei monien mielestä ole kunnioittava. Sdp:n kansanedustaja Nasima Razmyar ja vihreiden Ozan Yanar esimerkiksi ovat toivoneet, että Lohela sanoutuisi irti kannoistaan, pyytäisi anteeksi ja osoittaisi, ettei ole enää "syrjivien linjaustensa takana".

"Ajattelin kohdella heitä samalla tavalla kuin muitakin kansanedustajia, ei heitä tarvitse nostaa jalustalle mutta ei myöskään pudottaa. Sehän on hullua puhetta suorastaan. Tämä talo on varmaan Suomen tasa-arvoisin paikka", Lohela sanoo.

"Eivät he ole kumpikaan tulleet minulle sanomaan tästä. Kukaan ei ole tullut sanomaan."

Eikö Lohela ole seurannut aiheesta käytyä keskustelua tai lukenut yhtään lehtijuttua, kannanottoa tai muuta tekstiä?

"Ei minulla ole aikaa lukea kaiken maailman foorumeita, ei todellakaan."

Hommaforumilla uusi puhemies ei enää sanojensa mukaan ole aktiivinen, vaikka pyysikin tänä vuonna hommalaisilta rahaa vaalikampanjaansa.

"Keskustelun taso siellä on laskenut. Aluksi siellä oli korkeatasoisempaa keskustelua, parempaa kuin tänä päivänä", Lohela sanoo. Vielä viime vuonna hän kehui Hommaa "monella tapaa erinomaiseksi tiedon tuottajaksi".

Lohelasta kirjoitetuissa jutuissa muistetaan aina mainita Varissuo. Kansanedustajalta kysellään, miksi hän haluaa asua Turun huonomaineisessa lähiössä. Lohela on vastannut, ettei hän kaipaa prameutta ympärilleen ja että viihtyy alueella.

Blogissaan Lohela on kuitenkin kertonut, ettei hän pimeän tultua liiku turvallisuussyistä Varissuolla yksin. Hän on kehottanut naisia pitämään varansa, sillä kaupunkien kaduilla, kujilla ja puistoissa voi vaania esimerkiksi puskaraiskaaja.

Lähiössä hän kertoo näkevänsä syrjäytymisen, työttömyyden ja köyhyyden aiheuttamat ongelmat.

"Eduskunnassa olen kieltämättä joskus miettinyt, kun joku edustaja puhuu köyhyydestä, että tiedätkö sinä oikeasti siitä mitään. Tiedätkö, miltä se tuntuu tai miltä se edes näyttää", Lohela sanoi viime viikolla Turkulainen-lehdelle.

Nykyään Lohela asuu kuitenkin miehineen enimmäkseen Helsingin Kalliossa, perussuomalaisten parjaaman punavihreän kuplan keskellä. Varissuon-kodissa he käyvät pääasiassa viikonloppuisin.

Perussuomalaisten äänestäjistä ja edustajista valtaosa on miehiä. Mistä se johtuu?

"Perussuomalaisissa politiikan painopisteet ja teemat ovat olleet sellaisia, jotka kiinnostavat miehiä luontaisesti. Duunarikeskustelu, EU-politiikka ja maahanmuuttokysymykset ovat useammin miesten mieleen", hän pohtii. Lohela arvelee, että myös retoriikalla ja ulkomuodolla on merkitystä.

"Meillä on sellaista retoriikkaa, että suomalainen mies syö makkaraa. Se varmasti vetoaa laajemmalti miehiin. Perussuomalaisten ulkomuoto on ollut karski ja vähän pelkistetty, eivätkä monet meidän näkyvät hahmot ole niin koreita kuin vaikka jos ajatellaan kokoomuslaista", Lohela sanoo. "Ulkonäkökeskeiset jutut ovat hirveän tärkeitä ja kiinnostavia ihmisille. Naiset eivät ehkä ole samastuneet samalla tavalla vaan ajatelleet, että en halua olla tuollainen karski juntahtava tyyppi, vaan haluan olla tämmöinen hieno tyylikäs kosmopoliitti."

Lohela arvelee, että hänenkin äänestäjissään oli enemmän miehiä ja että häntä äänestivät nyt myös eläkeläiset.

Lohela ymmärtää, että osa äänestäjistä voi nyt olla pettyneitä hallitusohjelmaan, joka rokottaa muun muassa eläkeläisiä.

"Ajattelen, että jos pystymme kääntämään Suomen suunnan, se lopulta on eduksi kaikille – myös niille, joilla on hankalampaa. Totta kai se tuntuu ikävältä."

Mitä Lohela olisi muuttanut hallitusohjelmasta, jos olisi voinut?

"Minä ja perussuomalaiset olemme sitoutuneet siihen, enkä rupea sillä tavalla spekuloimaan. Yhden asian voin sanoa suoraan: Olen vähän sellainen eläinsuojelija, ja minusta on tosi ikävää, että sitä puolta ei ole. Olisi ihanaa, jos me joskus mietittäisiin eläinten asioita enemmän."

Millaista eläinasiaa Lohela erityisesti kaipaisi?

"En mitään yksityiskohtaa ole siihen sanomassa", hän vastaa.

Lohela äänesti viime vuonna ainoana perussuomalaisena turkistarhauksen kieltämisen puolesta. Hän on blogissaan kirjoittanut useasti toivovansa eläimille parempaa kohtelua ja että "vähemmälläkin pihvin mussuttamisella pärjäisi".

Vaikka turkistarhausta vastustaakin, Lohela on moittinut "Halosen myymälän edessä Turun Yliopistonkadulla öyhöttäviä eläinten oikeuksien puolustajia".

Soinin mukaan hänen ja Lohelan moraalikäsitykset "eivät aina istu yksi yhteen", mutta toimeen tullaan mainiosti. Pentti Oinosen kanssa Lohela kertoo ottaneensa kerran yhteen. "Se liittyi tähän sukupuolineutraalin avioliiton asiaan. Äänestin itsekin vastaan, mutta mielestäni Oinonen meni liian pitkälle. Hän jankutti sitä liikaa, ja olisin toivonut, että jankuttaa vähemmän." Lohela kuitenkin korostaa pitävänsä Oinosen tyylisistä miehistä ja kunnioittavansa heitä.

Millainen puhemies Lohela sitten on ihmisenä?

Perussuomalaiset kuvailevat Lohelaa tiimityöskentelijäksi, joka ei ole suuri individualisti vaan asettaa ryhmän edun kaiken edelle.

"Asia on juuri näin. En ole sisimmässäni ollut ilahtunut kaikista perussuomalaisten kannanotoista. Ilmaisen kantani, ja jos se kanta ei voita, se on voi voi, nielen pettymyksen enkä palaa asiaan."

Lohelan kuvaillaan olevan hiljainen mutta ei ujo tai nössykkä. Hän ei kansanedustajana juuri pitänyt puheita salissa eikä valiokunnissa.

"Joo, tunnistan tuon itsessäni. Otan kantaa ja toimin silloin, kun on asiaa. Minulla ei ole tarvetta puuttua joka asiaan, en puhu puhumisen ilosta."

Lohela on entisten ja nykyisten työtovereidensa mukaan myös tavallinen ja väritön.

"Niin varmaan olenkin. Minulla ei ole tarvetta olla keskipiste. En kaipaa erikoishuomiota, menen massan mukaan tosi hyvin."

Lohelan kanssa työskennelleet kansanedustajat kertovat hänen olevan etäinen. Hän ei ole epäkohtelias, mutta ei osallistu yhteisiin rientoihin tai ota kontaktia enempää kuin on pakko.

Myös juttuun haastatellut Lohelan perussuomalaiset kollegat kertovat, etteivät he tunne entistä eduskuntaryhmänsä varapuheenjohtajaa kovin hyvin tai vietä hänen kanssaan vapaa-aikaa. Ehkä kuvaavaa on, että kun kysyy Lohelan kanssa vuosia melko läheisesti työskennelleiltä, hänestä pitäviltä ihmisiltä hänen parhaita puoliaan, monelle tulee ensimmäisenä mieleen kielitaito.

Lohelan puolue- ja aatetoverit sekä muutamat kilpailijatkin kehuvat hänen kansainvälisyyttään ja kielitaitoaan. Soini mainitsee ne merkittäviksi syiksi sille, että Lohelasta tuli puhemies.

Kansainvälisyydestä ja kielitaidosta onkin hyötyä, sillä puhemies tapaa jatkuvasti ulkomaisia vieraita ja edustaa Suomea ulkomailla. Tämä osa työtä jää usein kansalaisilta näkemättä.

Kolme ulkomailla vietettyä vuotta ja neljä vuotta ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä antavat Lohelalle eväitä kansainväliseen yhteistyöhön. Mitä tulee kielitaitoon, Lohela puhuu hyvää englantia. Ruotsia hän aikoo petrata.

Kesällä puhemiehellä saattaa olla aikaa myös rentoutumiseen. Hän on intohimoinen konsolipelaaja. Nyt menossa on The Witcher 3: Wild Hunt, aiempia suosikkeja ovat muun muassa Dragon Age Inquisition ja LittleBigPlanet.

Lohela myös ui ja ulkoilee sekä käy miehensä kanssa paljon elokuvissa. Viimeksi he katsoivat feministiseksi sanotun elokuvan Mad Max: Fury Road. "Tykkäsin tosi paljon, oli magee."

Aikaa saattaa jäädä kesällä enemmän myös perheelle.

Lohela tapasi diplomi-insinöörimiehensä yhdeksän ja puoli vuotta sitten netissä, ja pariskunta avioitui helmikuussa.

"Emme ole kovin romanttisia ihmisiä. Rakastuneita kyllä, mutta ei lässyttäviä. Ei minulle tarvitse kukkia kantaa."

Soini kehuu uutta puhemiestään "tulevaisuuden ratkaisuksi" ja odottaa tältä suuria. Yleensä uran tässä vaiheessa tehdäänkin hurjana politiikkaa.

Harmittaako Lohelaa, että hän joutuu neljä seuraavaa vuotta pidättäytymään päivänpolitiikasta?

"Olen tuntenut ohi meneviä haikeuden hetkiä siitä, että en voi pureskella ja pohtia asioita blogissani tai mielipidekirjoituksissa samaan tapaan kuin aiemmin, mutta ne ovat menneet ohi."

Millaisia suunnitelmia Lohelalla on puhemiehen pestin jälkeen?

"Yksi toive minulla on: haluaisin asua vielä joskus ulkomailla pidempään."

Puhuuko Lohela kenties EU-virasta?

"Ei ole minkäänlaista mielipidettä siitä. Kenties lähden eläkkeelle Portugaliin."