Tuore yhdysvaltalaistutkimus maalaa synkkää kuvaa ihmiskunnan tulevaisuudesta. Tutkijoiden mukaan maapallo on siirtynyt uuteen suureen joukkotuhon aikakauteen ja ihminen olisi kuolemassa ensimmäisten lajien joukossa sukupuuttoon.
HS julkaisi uutisen tutkimuksesta juhannuspäivänä.
Onko ihmiskunnan tilanne todella näin synkkä?
Ekologian akatemiaprofessori Ilkka Hanski pitää maapallon lajien tulevaisuutta synkkänä, mutta ei kuitenkaan usko, että ihminen olisi ensimmäisten katoavien lajien joukossa. Lajeja katoaa maapallolta jo nyt kaiken aikaa, suomalaistutkija huomauttaa.
"Kyllä satojatuhansia, ellei miljoonia, lajeja häviää ennen ihmisen katoamista", Hanski sanoo.
Stanfordin, Princetonin ja Berkeleyn huippuyliopistojen tutkimuksessa kävi ilmi, että selkärankaisten lajien kuoleminen sukupuuttoon on kiihtynyt yli satakertaiseksi sitten vuoden 1900.
Hanskin mukaan tämä luku voi olla jopa aliarvioitu.
"Pidemmän aikaa on tiedetty, että nykyinen sukupuuttonopeus on jopa tuhat kertaa nopeampi, kuin sukupuuttonopeus ennen ihmisen vaikutusta, kun otetaan mukaan kaikki lajit, selkärankaiset ja selkärangattomat eläimet ja kasvit."
Selkärankaisia lajeja on maapallolla noin 60 000 ja kaiken kaikkiaan lajeja on arviolta yli viisi miljoonaa.
"Ihminen katoaa siinä vaiheessa, kun ympäristöolot ovat muuttuneet todella ankeiksi", Hanski arvioi.
Artikkeliin liittyvät
Ilkka Hanskin mukaan ihmiskunnan menestymistä uhkaavat monet tekijät, mukaan lukien väestönkasvu, tautiepidemiat ja sosiaaliset sekä taloudelliset kriisit. Ympäristöasiat ovat niiden ohella vain yksi, mutta vakava uhka.
"Nytkin puhutaan mers-viruksesta. On luultavaa, että ennemmin tai myöhemmin ilmaantuu täysin hallitsemattomia tautiepidemioita."
Hanskin mukaan hallitukset ja muut asioista päättävät heräävät maapallon tuhon tien havaitsemiseen liian hitaasti. Ihmiset ovat turtuneet ympäristötuhoista ja ilmastonmuutoksesta uutisoimiseen.
"Tällaisiin uutisiin totutaan liian helposti. Kun asioista on puhuttu pitkään, niin niihin vain totutaan ja turrutaan eikä ryhdytä oikein mihinkään toimiin."
"Valtiot pyrkivät pitämään edelleen kiinni omista eduistaan, eikä päähuomio ole ongelman ratkaisussa. Kai tämä on ymmärrettävää, mutta eihän tämä johda tehokkaisiin toimiin", Hanski sanoo.
"Kyse on viivytystaistelusta, jossa pyritään siihen, että muut tekisivät mahdollisimman paljon ja itse joutuisi tekemään mahdollisimman vähän ja asiat ratkeaisivat sillä."
Hanskin mukaan huolestuttavinta on se, että maailma ei kehity entistä vakaampaan suuntaan, niin kuin voisimme kuvitella.
"Väestönkasvu aiheuttaa ruuantuotannolle ongelmia ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö ei yksinkertaisesti voi jatkua tällä tavalla. Esimerkiksi fosfori on ehtymässä ja koko ravinnontuotanto perustuu fosforin saatavuuteen", Hanski kertoo.
Hanskin mukaan eläinlajien häviämisen kiihtyminen kertoo luotettavasti siitä, että jotain on menossa pahasti pieleen ja maapallon tulevaisuus vaikuttaa perin synkältä.
"Minun on vaikea olla kovin optimistinen asian suhteen."
"Varmaan käy niin, että yhteiskunnat alkavat reagoida tuntuvasti sitten, kun tulee ensimmäisiä todella kovia katastrofeja – olivat ne sitten taloudellisia, sosiaalisia tai ympäristökatastrofeja – jotka tuntuvat kaikkialla."
Professorin mukaan on vain toivottava, ettei silloin ole liian myöhäistä. Ihmiskunnan olisi puututtava asioihin toden teolla.
"Silloin reagoinnin on oltava sitä luokkaa, että aletaan puuttua aivan perusasioihin."
Kirjoita kommentti