Charlestonin joukkosurma on jälleen Yhdysvalloissa sähköistänyt keskustelun aselaeista. Presidentti Barack Obama vaati heti verilöylyn jälkeen liitovaltion lakeihin tiukennuksia, mutta käytännössä niitä ei ole lähitulevaisuudessa odotettavissa.
"Kyllä se hyvin vaikealta näyttää tällä hetkellä", arvioi ohjelmajohtaja Mika Aaltola ulkopoliittisesta instituutista.
Obaman mukaan ampuja Dylann Roof pääsi käsiksi aseeseen liian helposti.
Poliittisen kentän oikealla laidalla kaikenlaiset tiukennukset aselakeihin nähdään Aaltolan mukaan tällä hetkellä "punaisena vaatteena". Republikaanipuolueessa on voimissaan libertaristinen siipi, joka tulkitsee Yhdysvaltojen perustuslain takaamia vapauksia, kuten aseenkanto-oikeutta, hyvin fundamentalistisesti. Libertaristit kavahtavat liittovaltion puuttumista osavaltioiden ja yksittäisten ihmisten asioihin.
"Aseet ovat merkki yksilön vapaudesta ja pyhä asia", kuvailee Aaltola.
Charlestonin ammuskelun jälkeen osa oikeistolaisista kommentaattoreista pahoitteli sitä, ettei uhreilla ollut aseita.
He viittasivat Etelä-Carolinan osavaltion lakiin, joka kieltää kantamasta asetta piilossa kirkossa.
"Oikeisto ajaa aselakien vapauttamista, jotta ihmisillä olisi enemmän aseita. Onhan se melko pöyristyttävää näin eurooppalaisesta näkökulmasta", sanoo Aaltola.
Teksasin osavaltio hyväksyi hiljattain lain, joka sallii college-opiskelijoiden pitää aseita campuksilla.
Britannian yleisradio BBC kertoo, että henki on sama monessa muussa osavaltiossa.
Liittovaltion aselakien tiukentaminen näytti mahdolliselta sen jälkeen, kun ampuja oli joulukuussa 2012 tappanut 26 ihmistä koululla Newtownin kaupungissa. Kyse oli yhdestä Yhdysvaltojen pahimmista joukkoampumisista.
Obama ja muut demokraatit ajoivat suurta aselakien remonttia, mutta joutuivat pettymään karvaasti.
Keväällä 2013 kaikki esitykset lakien kiristämisestä kaatuivat kongressin äänestyksissä. Republikaanit vastustivat tiukennuksia, ja myös muutama demokraatti lipesi heidän leiriinsä.
Keskeisin lakiesitys olisi laajentanut aseenostajien taustatarkastuksia lähes kaikkiin asekauppoihin.
Rekisteröityneet asekauppiaat velvoitetaan Yhdysvalloissa tarkastamaan aseen ostajan taustat valtion rekisteristä.
Taustatarkastus on kuitenkin helppo kiertää esimerkiksi ostamalla ase internetistä tai asemessuilta.
Aselakien tiukennusten kannattajien mukaan Charlestonin ampuja Roof näyttää päässeen läpi juuri tällaisesta porsaanreiästä.
The Washington Post -lehden mukaan Etelä-Carolina on yksi 40 osavaltiosta, joissa laki ei vaadi tarkastamaan taustoja tilanteessa, jossa ase luovutetaan toiselle. On kuitenkin toistaiseksi epäselvää, ostiko Roof itse aseen vai hänen isänsä.
Nykyistä tiukempien aselakien kaatuminen herätti ihmetystä pari vuotta sitten, koska yhdysvaltalaisten ylivoimainen enemmistö kannatti niitä.
Kaatumiseen oli kuitenkin ainakin kaksi syytä.
Kongressin säännöt tekevät lakimuutokset vaikeiksi: uusien lakien pitää saada 60 senaattorin tuki sadasta.
Lisäksi aseharrastajat ja heidän etujärjestönsä lobbasivat senaattoreita rajusti.
"Vaikka kansalaismielipide on hyvinkin rajusti aselakien tiukennuksien puolesta, sitä ei ole saatu kanavoitua poliittiseen päätöksentekoon", Aaltola kuvailee tilannetta.
Aaltola kuitenkin näkee, että joukkoampumisista on syntynyt Yhdysvalloissa sellainen "epidemia", että myös oikeistossa osa ihmisistä kypsyy nykyistä tiukempien aselakien kannalle.
"Uskon, että nämä tapaukset saavat viimein ihmiset katselemaan asioita uudella tavalla."
Kirjoita kommentti