Juhannus on Alkoissa joulun jälkeen vuoden toiseksi vilkkainta myyntiaikaa, joten sen kunniaksi on aika katsoa, mitä Juha Sipilän (kesk) tuore hallitus sanoo alkoholipolitiikasta – eli tavasta, jolla valtio yrittää vaikuttaa alkoholin kulutukseen.

Alkoholipolitiikka tarkoittaa Suomessa haittojen rajoittamista eli käytännössä sitä, että alkoholin vähittäismyynti ei ole vapaata, vaan viinien ja väkevien osalta monopolitoimintaa. Lisäksi se tarkoittaa hinnan säätelyä verotuksella ja mainonnan ja myyntiaikojen rajoituksia.

Tässä kohtaa hallitusohjelma on vähän kuin vitsi maailman ohuimmasta kirjasta. Hallitus sanoo alkoholipolitiikastaan eniten tässä lauseessa:

"Tarkistetaan alkoholiveroa, mikäli Viron korotukset antavat siihen mahdollisuuden."

Sen lisäksi hallitus uhkaa tehdä alkoholiveroon vielä lisäkiristyksen, mikäli työmarkkinajärjestöjen kanssa neuvoteltava yhteiskuntasopimus menee myttyyn.

Siinä onkin suunnilleen kaikki. Hinnasta puhutaan, mutta saatavuudesta ei mitään. Yksi lause on päihdekuntoutuksesta, jonka vaikuttavuutta halutaan lisätä, mutta alkoholin haittojen ehkäisystä ei puhuta.

Ei toisaalta sanota mitään myöskään alkoholipolitiikan vapauttamisesta eli lähinnä aukioloaikojen ja myynnin rajoitusten purkamisesta. Tosin hallitus lupaa, että se ylipäätään perkaa kansalaisten arkea hankaloittavat säädökset sekä purkaa lakeja alempiasteisia normeja, määräyksiä ja ohjeita, jotka haittaavat kansalaisia ja yritystoimintaa. Toiveikkaammat voivat halutessaan tulkita tämän ulottuvan myös alkoholipolitiikan liberalisointiin.

Edellinen hallitus sanoi enemmän – tosin sen hallitusohjelmakin oli yksityiskohtaisempi. Jyrki Kataisen (kok) hallituksen piti tehdä alkoholilain kokonaisuudistus ja rajoittaa alkoholimainontaa.

Jälkimmäinen toteutui tämän vuoden alussa, kun myös mietojen alkoholijuomien ulkomainonta kiellettiin, ja tv- ja radiomainosten aikarajaksi tuli kello 22.

Mainontarajoitusten käytännön ongelmista käytiin paljon keskustelua julkisuudessa, koska netin ja sosiaalisen median maailmassa tämäntyyppiset rajoitukset tuntuvat toivottomalta ja tekopyhältä nipotukselta. Päätavoite on suojata alaikäisiä mainonnalta, mutta uusien pykälien teho on nettiaikana kyseenalainen.

Mainontaa suurempi hanke eli alkoholilain kokonaisuudistus ei viime hallituskaudella edennyt, ja Kataisen hallitusta seurannut Alexander Stubbin (kok) hallitus vielä erikseen painotti, ettei lakiuudistusta viedä eteenpäin.

Alkoholilain uudistuksen tavoitteena oli vähentää alkoholista johtuvia haittoja, esimerkiksi alkoholiperäisiä sairauksia, työkyvyttömyyttä ja järjestyshäiriöitä.

Lain perusvire olisi ollut rajoittava, mutta toisaalta siinä olisi voitu uudistaa anniskelupykälät vastaamaan nykyaikaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö pitää edelleen johtotähtenään haittojen minimointia, mutta poliitikoille aihe on vaikea. Jos haittoja haluaa oikeasti vähentää, korulauseet eivät riitä, vaan silloin pitäisi tehdä merkittäviä hintaan ja saatavuuteen vaikuttavia toimia.

Hinnan korottamisessa tulee Viro vastaan, kuten hallitusohjelmassakin todetaan. Jos alkoholiveroa kiristetään liikaa, tuonti naapurimaasta ryöpsähtää entistä suuremmaksi. Pieniä toiveita hallituksen kannalta herättää se, että Virossa alkoholihaitat otetaan Suomea vakavammin, ja sielläkin alkoholin hinta voi lähitulevaisuudessa nousta.

Toiseksi keinoksi jää saatavuuden säätely. Nykyinen hallituspuolue keskusta sai näiden toimien kansansuosiosta esimakua, kun eduskuntavaalikamppailun aikana joku ystävällinen sielu kaivoi naftaliinista keskustan yhä voimassa olevan alkoholipoliittisen linjauksen vuodelta 2013.

Linjauksen mukaan keskusta haluaa rajoittaa Alkon ulkopuolisessa vähittäismyynnissä myytävien tuotteiden alkoholiprosenttia niin, että ruokakaupat, kioskit ja huoltamot saisivat myydä maksimissaan 3,7-prosenttisia alkoholijuomia – eli käytännössä se tarkoittaisi, että kaupoissa myytäisiin niin sanottua kakkosolutta, ja nykyinen hittituote kolmosolut siirtyisi Alkon hyllylle.

Kansa raivostui, keskusta säikähti ja teki irtioton vanhasta ohjelmastaan.

Keskustassa elää silti alkiolainen ihanne päihteettömyydestä tai vähintään kohtuudesta, jota pitää edistää sopivin rajoituksin.

Hallituskumppanit kokoomus ja perussuomalaiset ovat keskittäneet tarmonsa määräysten ja rajoitusten purkamiseen, koska ne uskovat suomalaisten jo kykenevän sivistyneempään juomakulttuuriin. Perussuomalaiset olivat ennen vaaleja valmiita jopa alentamaan alkoholiveroa, koska puolue uskoo kasvavan kulutuksen kompensoivan veromenetykset.

Hallituspuolueiden yhdistelmä on nyt sellainen, ettei alkoholipolitiikasta mykistyminen ole ihme.