Lemmenjoen alueelta Miessijoelta sunnuntaina löydetty suuri 97,4 gramman painoinen kultahippu päätyy keräilijälle, uskoo hippuja välittävä oululainen kultaseppä ja kullankaivaja Janne Kannisto. Hän viettää kesälomaa omalla valtauksellaan Ivalossa.
"Sen arvoa nostaa löytäjän Lemmenjoen Miessillä 33 vuotta kultaa kaivaneen Raimo Kanamäen, 69, pitkä historia", Kannisto sanoo. Kanamäki tunnetaan kultamiesten keskuudessa työhulluna kaivajana.
"Alle 15 000 eurolla en hippua myy", Kanamäki sanoo puhelinhaastattelussa.
Artikkeliin liittyvät
Hän soittaa tunturin huipulta, sillä Miessijoen valtaus on kännykän katvealueella. Vaskojokeen laskeva Miessijoki on yksi Lemmonjoen parhaita kulta-alueita, jos katsoo hippujen löytöhistoria.
Lapista löydetyt suuret hiput ovat Kanniston mukaan todellisia harvinaisuuksia. Kanamäen hippua suurempia on Lapin noin 150-vuotisen kullanetsinnän historiassa löydetty vain 19 kappaletta.
Lapin hippukullan jopa monikymmenkertainen hinta tavalliseen kultaan verrattuna on poikkeuksellista maailmassa.
"Esimerkiksi Amerikan kultakentillä hippuja kaivetaan valtavasti lähes teollisesti. Niitä saa sieltä miltei tavallisen kullan hinnalla", Kannisto kertoo.
Jos hipun painoksi otetaan 20 gramman raja, sitä suurempia on Lapista löydetty vain 93 kappaletta.
"Jo kymmenen gramman painoinen hippu on sellainen, ettei sitä sulateta harkkokullaksi. Todella harvinaisia isomushippuja ostavat muun muassa yrittäjät, jotka arvostavat kovalla uurastuksella löydettyjä harvinaisuuksia. Moni heistä kerää myös suomalaista arvotaidetta", Kannisto kertoo.
Isomushippu on suuri kultahippu.
Kullankaivuu on raskasta työtä, sillä maata on käsiteltävä paljon hippujen löytämiseksi. Maankuoressa kultaa on keskimäärin viisi milligrammaa tonnissa.
Isomuksesta ei Kanniston mukaan tehdä korua vaan sitä säilytetään sellaisenaan, luonnon muovaamana kappaleena.
Jokainen suuri hippu on yksilö, jolle on perinteisesti annettu nimi.
"Hipun nimi on Jere, sillä apumiehenä on työskennellyt eräs tuttavani sekä hänen 13-vuotias poika. He lähtevät tällä viikolla pois", Kanamäki kertoo.
Lisäksi Lapin kultahippujen kultapitoisuus on 94–96 painoprosenttia, mikä on maailmanlaajuisesti korkea. Esimerkiksi Kanamäen löytämän edellisen suuren kultahipun painoprosentti oli 95,5 prosenttia.
Lapin kultamailla uskotaan olevan useita emäkallioita, joista irronneet hiput ovat kulkeutuneet veden ja rapautumisen mukana.
Toisen teorian mukaan mitään emäkalliota ei ole vaan kultaa on Lapissa hyvin laajalla alueella suhteellisen tasaisesti. Kaikkia Lemmenjoen kaltaisia kultamaita ei siis ole löydetty.
Lapista on liki 150 vuoden aikana löydetty historiatietojen mukaan kultaa vaskaamalla yhteensä 2 160 kiloa.
Eläkkeelle jäänyt ministeriön kaivosylitarkastaja Urpo Salo on laskenut, että vuosina 1980–2001 Lapin kultamailta saatiin noin 400 kiloa kultaa eli keskimäärin 19,04 kiloa vuodessa. Vertailun vuoksi Kittilän Suurkuusikon kultakaivoksen tuotanto oli vuonna 2012 noin 5 500 kiloa.
Kanamäen sunnuntaina löytämä kultahippu painoi 97,4 grammaa. Hipun pituus oli 5,5 senttiä, leveys 2,7 senttiä ja korkeus 1,2 senttiä.
Hippu on yksi suurimmista viime vuosina Lapista löydetyistä.
Viime vuonna suurin Lemmenjoelta löydetty isomus painoi noin 50 grammaa. Lemmenjoen suurin hippu löytyi vuonna 2004. Se painoi 282,6 grammaa. Suomen suurin isomushippu löytyi Luttojoelta vuonna 1935. Sen paino oli peräti 392,9 grammaa. Sen löysi Evert Kiviniemi.
Lapin kultaryntäys alkoi Ivalojoen seudulta, jossa kulta oli lähellä maan pintaa, usein vajaan metrin syvyydessä.
Lemmenjoelta kultaa ei heti löydetty, sillä sitä ei osattu kaivaa riittävän syvältä.
Sotajoki ja Palsinoja täyttyivätkin heti kullanetsijöistä 1880-luvun alussa kultaryntäyksen puhjettua. Ivalojoen seudulla kaivetaan edelleen kultaa Lemmenjoen ohella.
Kirjoita kommentti