Muutaman päivän mittaiset paastot voivat edistää terveyttä, vaikka loppukuun söisi normaaliin tapaan, osoittavat hiirillä ja ihmisillä tehdyt kokeet. Tutkimuksen julkaisi Cell Metabolism.
Ensimmäisessä kokeessa paastojaksoja kokeiltiin keski-ikäisillä hiirillä. Neljän päivän ajan ne saivat syödäkseen vähäproteiinista ja vähäkalorista rehua, minkä jälkeen ne saivat syödä taas mielensä mukaan. Paastojakso toistettiin kahdesti kuukaudessa.
Paastonneet hiiret elivät kolme kuukautta pidempään kuin vapaasti syöneet verrokit. Jyrsijän mittakaavassa ero on merkittävä.
Lisäksi paastonneet hiiret elivät terveempinä. Ne sairastuivat syöpään liki puolet harvemmin kuin normaalisti syöneet lajitoverinsa.
Aivotkin pysyivät paastonneilla hiirillä paremmassa terässä, sillä ne päihittivät verrokit muistitesteissä. Mahdollisesti niiden hippokampukseen syntyi enemmän uusia neuroneja kuin muilla.
Muutkin kudokset pysyivät paaston avulla paremmassa kunnossa. Veren eri solujen suhteet muuttuvat tavallisesti iän myötä, mutta paastonneilla hiirillä solujakauma pysyi nuorekkaana. Myös esimerkiksi maksa uusiutui niillä nopeammin. Lisäksi joidenkin kantasolujen määrä kasvoi.
Koe toistettiin ihmisillä siten, että 19 koehenkilöä paastosi viisi päivää putkeen kerran kuukaudessa. Paastopäivinä he saivat syödäkseen 725–1090 kalorin edestä energiapatukoita, keittoja, teetä ja sipsejä. Paastojen välillä he saivat syödä mielensä mukaan.
Koetta jatkettiin kolme kuukautta, minkä jälkeen paastonneita verrattiin 19:ään normaalisti syöneeseen verrokkiin.
Ihmisiäkin paasto hyödytti. Vyötäröltä hävisi kuurin myötä rasvaa. Veressä oli paastokierrosten jälkeen vähemmän glukoosia ja tiettyä proteiinia, joka liitetään kohonneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin. Myös joidenkin kantasolujen määrä kasvoi hieman.
"Meidän mielestämme paastodieetti nuorentaa", totesi tutkimusta tehnyt gerontologian tutkija Valter Longo Sciencen haastattelussa. Hän työskentelee Etelä-Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa.
Tulokset ovat lupaavia. Syödyn kalorimäärän rajoittaminen on monelle ihmiselle pidemmän päälle vaikeaa, mutta ajoittainen niukkuus voi onnistua helpommin.
Lisätutkimusta tarvitaan, jotta saadaan selville muun muassa se, millaisia vaikutuksia pätkäpaastoamisella on ihmiselle pidemmän päälle ja minkälainen paastorytmi on ihanteellisin. Longo kumppaneineen on jo pistänyt pystyyn uuden 80 koehenkilöä käsittävän jatkotutkimuksen.
Kirjoita kommentti