Pohjois-Amerikka
| Pohjois-Amerikka | |
|---|---|
 |
|
| Pinta-ala | 24 709 000 km² |
| Väkiluku | 530 000 000 |
| – väestötiheys | 22,9 as/km² |
| Valtioita | 23 (luettelo valtioista) |
| Kielet | englanti, espanja, ranska, intiaani- ja eskimokielet [1] |
| Aikavyöhyke | UTC-10 – UTC |
| Suurimmat kaupungit | New York, México, Los Angeles, Chicago, Toronto [2] |
Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynen valtameren ja Atlantin valtameren välissä. Sen pinta-ala on noin 24 480 000 neliökilometriä ja asukasluku yli 530 miljoonaa. Se on Aasian ja Afrikan jälkeen kolmanneksi suurin manner pinta-alaltaan ja Aasian, Afrikan ja Euroopan jälkeen neljänneksi suurin väkiluvultaan. Pohjois-Amerikassa on yhteensä 38 maata.
Mantereella on kolme suurta valtiota: Kanada, Meksiko ja Yhdysvallat, jotka käsittävät suurimman osan Pohjois-Amerikkaa. Näiden lisäksi myös Keski-Amerikan ja Karibian katsotaan yleensä olevan osa Pohjois-Amerikkaa. Myös Tanskalle kuuluva Grönlanti kuuluu maantieteellisesti Pohjois-Amerikkaan.
Sisällysluettelo
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Pääartikkeli: Pohjois-Amerikan maantiede
Pohjois-Amerikan pinta-ala on noin 24 240 000 km².[3]
Maanosan hallitseva vuorijono on Kordillieerit, joka ulottuu mantereen länsiosan läpi Alaskasta Keski-Amerikan kannakselle. Kordillieerit on nuori poimuvuoristo, joka kohosi Amerikan- ja Tyynenmenrenlaattojen kohdatessa. Kalliovuorilla ovat Pohjois-Amerikan korkeimmat vuoret, jotka yltävät yli neljän kilometrin korkeuteen. Yhdysvaltain itärannikon Appalakit on vanhempi vuoristo, ja se kohoaa korkeimmillaan kahteen kilometriin. Mantereen sisäosa koostuu tasangoista ja alangoista.[1] Keski-Amerikan vuoret ovat usein teräviä, ja etenkin Méxicon eteläpuolella ja Karibialla on useita aktiivisia tulivuoria.[4] Maanosan korkein kohta on Mount McKinley Alaskassa (6 194 m) ja matalin Badwaterissa Kuolemanlaaksossa (−86 m).[3]
Pohjois-Amerikan merkittävimpiä jokia ovat Missouri, Mississippi, Rio Grande ja Saint Lawrence. Yhdysvaltain ja Kanadan rajalla sijaitsevat Suuret järvet, joista suurimpana Yläjärvi; myös Kanadassa on suuria järviä kuten Iso Karhujärvi[3]. Yhdysvaltain länsiosissa vuorijonojen välissä on aavikoita, suljettuja altaita ja suolajärviä.[1] Maanosan tunnetuin vesiputous on Niagara.[3]
Ilmasto ja kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Amerikan ilmasto vaihtelee alueittain. Suurin osa mannerta on kosteaa, lukuun ottamatta Lounais-Yhdysvaltojen kuivaa vyöhykettä, Kalliovuorten altaita ja Koillis-Meksikoa. Tornadoja ilmenee laajalla alueella Keski-Yhdysvalloissa, ja mantereen eteläosiin kulkeutuu Karibianmereltä usein hurrikaaneja.[1] Keski-Amerikka sijaitsee tropiikissa, mutta korkeuserot aiheuttavat vaihtelua ilmastossa niin että alavilla alueilla ilmasto on kuumaa ja kosteaa, mutta korkeammilla alueilla lauhkeaa.[4]
Lehtipuut viihtyvät hyvin Yhdysvaltain lauhkeissa itäosissa, Kaliforniassa kasvaa nahkealehtistä kasvillisuutta, ja Tyynenmeren rannikolla menestyvät kookkaat puulajit kuten punapuu. Subboreaalisella alueella kasvaa subboreaalista metsää. Mantereen keskiosia peittää preeria. Pohjoisessa subboreaalisen vyöhykkeen pohjoispuolella Kanadassa ja Alaskassa on tundrakasvillisuutta. Metsissä elää muun muassa hirviä, musta- ja harmaakarhuja, ilveksiä ja majavia sekä erilaisia kauriita.[1] Keski-Amerikan kasvillisuus vaihtelee kosteiden alueiden metsistä kuivien alueiden pensaskasvillisuuteen.[4]
Väestö ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Amerikassa asui vuonna 2000 noin 462 miljoonaa ihmistä, joka on 8 % koko maailman väestöstä. Suurin väestöryhmä ovat eurooppalaisten uudisasukkaiden jälkeläiset, jotka ovat enemmistönä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja joissakin Keski-Amerikan maissa. Afrikasta tuotujen orjien jälkeläisiä on määrällisesti eniten Yhdysvalloissa ja suhteellisesti enemmistönä Belizessä ja joillain Karibian saarilla kuten Haitilla. Maanosan alkuperäisasukkaita ovat intiaanit ja eskimot. Intiaaneja asuu suhteellisesti eniten Meksikossa ja muualla Väli-Amerikassa. Karibian intiaanit ovat jo kadonneet.[5]
Kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Amerikan puhutuimmat kielet ovat englanti ja espanja. Jonkin verran puhutaan myös ranskaa ja hollantia sekä alkuperäisväestön eri intiaanikieliä.[1][4] Maanosan pohjoisosissa puhutaan lisäksi eskimokieliä.[6]
Uskonnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kristinusko on Pohjois-Amerikan suurin uskonto. Englanninkielisistä kristityistä suurin osa on protestantteja, ja espanjan- ja ranskankielisistä roomalaiskatolisia. Osa eurooppalaisperäisestä väestöstä on idän ortodokseja tai juutalaisia. Inuiteilla on omat perinteiset šamaaniuskontonsa, haitilaisilla afrikkalaisperäinen voodoo ja kuubalaisilla santeria.[5]
Maat ja alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itsenäiset valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Maa tai alue | Pinta-ala (km²) |
Asukasluku (arvio 7/2005) |
Väestötiheys (as./km²) |
Pääkaupunki | valtiomuoto | viralliset kielet | valuutta |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pohjois-Amerikka | |||||||
 Kanada |
9 984 670 | 32 805 041 | 3,3 | Ottawa | perustuslaillinen monarkia | ranska,englanti | Kanadan dollari |
 Meksiko[7] |
1 972 550 | 106 202 903 | 53,8 | México | liittotasavalta | espanja | Meksikon peso |
 Yhdysvallat |
9 826 630 | 308 651 528 | 31,4 | Washington D.C. | liittovaltio | englanti (de facto) | Yhdysvaltain dollari |
| Karibianmaat | |||||||
 Antigua ja Barbuda |
443 | 68 722 | 155,1 | St. John's | parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia | englanti | Itä-Karibian dollari |
 Saint Vincent ja Grenadiinit |
389 | 117 534 | 302,1 | Kingstown | parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia | englanti | Itä-Karibian dollari |
 Trinidad ja Tobago |
5 128 | 1 088 644 | 212,3 | Port of Spain | tasavalta | englanti | Trinidad ja Tobagon dollari |
 Jamaika |
10 991 | 2 731 832 | 248,6 | Kingston | parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia | englanti | Jamaikan dollari |
 Kuuba |
110 860 | 11 346 670 | 102,4 | Havanna | tasavalta | espanja | Kuuban peso,Kuuban vaihdettava peso |
 Saint Kitts ja Nevis |
261 | 38 958 | 149,3 | Basseterre | parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia | englanti | Itä-Karibian dollari |
 Saint Lucia |
616 | 166 312 | 270,0 | Castries | parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia | englanti | Itä-Karibian dollari |
 Bahama |
13 940 | 301 790 | 21,6 | Nassau | parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia | englanti | Bahaman dollari |
 Barbados |
431 | 279 254 | 647,9 | Bridgetown | parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia | englanti | Barbadoksen dollari |
 Dominica |
754 | 69 029 | 91,6 | Roseau | tasavalta | englanti | Itä-Karibian dollari |
 Dominikaaninen tasavalta |
48 730 | 8 950 034 | 183,7 | Santo Domingo | tasavalta | espanja | Dominikaanisen tasavallan peso |
 Grenada |
344 | 89 502 | 260,2 | St. George's | parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia | englanti | Itä-Karibian dollari |
 Haiti |
27 750 | 8 121 622 | 292,7 | Port-au-Prince | tasavalta | ranska,haitin kreoli | Haitin gourde |
| Keski-Amerikka | |||||||
 Belize |
22 966 | 279 457 | 12,2 | Belmopan | perustuslaillinen monarkia, parlamentaarinen demokratia | englanti | Belizen dollari |
 Costa Rica |
51 100 | 4 016 173 | 78,6 | San José | tasavalta | espanja | Costa Rican colón |
 El Salvador |
21 040 | 6 704 932 | 318,7 | San Salvador | tasavalta | espanja | Yhdysvaltain dollari |
 Guatemala |
108 890 | 14 655 189 | 134,6 | Guatemala | tasavalta | espanja | quetzal |
 Honduras |
112 090 | 6 975 204 | 62,2 | Tegucigalpa | tasavalta | espanja | Hondurasin lempira |
 Nicaragua |
129 494 | 5 465 100 | 42,2 | Managua | tasavalta | espanja | córdoba |
 PanamaPanama sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Pohjois-Amerikassa. Panaman kannaksen itäinen osa Panamasta kuuluu Etelä-Amerikkaan. |
75 420 | 3 360 474 | 38 / km² | Panamá | tasavalta | espanja | Panaman balboa |
Epäitsenäiset valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| valtio | pinta-ala(km²) | asukasluku | asukastiheys(km²) | pääkaupunki | emämaa |
|---|---|---|---|---|---|
 Bermuda |
53 | 65 365 | 1 233,3 | Hamilton |  Britannia |
 Anguilla |
102 | 13 254 | 129,9 | The Valley | Britannia |
 Bonaire |
288 | 14 006 | 246,3 | Kralendijk |  Alankomaat |
 Aruba |
193 | 71 566 | 370,8 | Oranjestad | Alankomaat |
 Saba |
13 | 1 424 | 109,5 | The Bottom | Alankomaat |
 Sint Eustatius |
21 | 3 100 | 147,6 | Oranjestad | Alankomaat |
 Sint Maarten |
24 | 40 917 | 1 704 | Philipsburg | Alankomaat |
 Brittiläiset Neitsytsaaret |
153 | 22 643 | 148,0 | Road Town | Britannia |
 Caymansaaret |
262 | 44 270 | 169,0 | George Town | Britannia |
 Grönlanti |
2 166 086 | 56 375 | 0,026 | Nuuk |  Tanska |
_variant.svg){kind=small} Guadeloupe |
1 780 | 448 713 | 252,1 | Basse-Terre |  Ranska |
 Puerto Rico |
9 104 | 3 916 632 | 430,2 | San Juan | Yhdysvallat |
 Martinique |
1 100 | 432 900 | 393,5 | Fort-de-France | Ranska |
 Montserrat |
102 | 9 341 | 91,6 | Plymouth , Brades[8] | Britannia |
| Navassa |
5 | Yhdysvallat |
|||
 Turks- ja Caicossaaret |
430 | 20 556 | 47,8 | Cockburn Town | Britannia |
 Yhdysvaltain Neitsytsaaret |
352 | 108 708 | 308,8 | Charlotte Amalie | Yhdysvallat |
 Saint-Pierre ja Miquelon |
242 | 7 012 | 29,0 | Saint-Pierre | Ranska |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 376377. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.
- ↑ Largest Cities of the World - (by metro population) World Atlas. Viitattu 9.3.2014.
- ↑ a b c d Geography of North America How Stuff Works. Viitattu 9.3.2014.
- ↑ a b c d Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 378379. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.
- ↑ a b Geography of North America: The People How Stuff Works. Viitattu 9.3.2014.
- ↑ Hannu Reime: Viikon kieli: Eskimokielet 27.10.2006. Yle Ykkösaamu. Viitattu 18.12.2013.
- ↑ Fyysiseltä maantieteeltään Meksikon kaakkoisosan katsotaan kuuluvan Keski-Amerikkaan.[1][2] Poliittiselta maantieteltään Meksikoa ei kuitenkaan pidetä Keski-Amerikkaan kuuluvana.[3][4]
- ↑ Suuri osa Plymouthista, Montserrat'n de jure -pääkaupungista tuhoutui Soufrièren tulivuoren purkauksissa vuodesta 1995 alkaen, ja monia hallituksen toimistoja siirrettiin Bradesiin.
.svg)
.svg)
.svg)
.svg)
.svg)
.svg)
