1962
Wikipedia
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Länsi-Samoa sai itsenäisyyden Uudesta-Seelannista.
- 1. tammikuuta – Pieksämäen ja Varkauden kauppalat muuttuivat kaupungeiksi.
- 3. tammikuuta – Paavi Johannes XXIII julisti Kuuban johtajan Fidel Castron kirkonkiroukseen.
- 9. tammikuuta – Kuuba ja Neuvostoliitto tekivät kauppasopimuksen.
- 13. tammikuuta – Albania liittoutui Kiinan kanssa.
- 15. tammikuuta – Suomen presidentinvaalien ensimmäinen päivä.
- 30. tammikuuta – Amerikan valtioiden ulkoministerien kokouksessa erotettiin Kuuba kaikista Amerikan valtioiden yhteistyöjärjestön elimistä, koska ”marxilais-leniniläinen suuntaus on ristiriidassa amerikkalaisen järjestelmän periaatteiden kanssa”.
- 1. helmikuuta – Stockmannin tavaratalo Helsingissä täytti sata vuotta.
- 2. helmikuuta – Arkkitehtiveljekset Timo ja Tuomo Suomalainen voittivat Helsingin Taivallahden seurakunnan kirkon suunnittelukilpailun ehdotuksellaan Kivikirkko.
- 3. helmikuuta – Suomen eduskuntavaalien ensimmäinen päivä. SDP:n puheenjohtaja Väinö Tanner jätti Eduskunnan viimeisenä vuoden 1907 vaaleissa valittuna kansanedustajana.
- 5. helmikuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle esitti Algerian itsenäisyyden sallimista.
- 7. helmikuuta – Yhdysvallat kielsi kaiken kuubalaisen tavaran tuonnin ja viennin.
- 7. helmikuuta – Raumalainen suunnistusseura Rasti-Lukko perustettiin.
- 10. helmikuuta – Neuvostoliitossa vangittu lentäjä Gary Powers vaihdettiin neuvostovakooja Rudolf Abeliin, joka oli vuonna 1957 tuomittu Yhdysvalloissa 30 vuodeksi vankeuteen.
- 16. helmikuuta – Pohjanmerellä oli voimakas myrsky ja Suomessa kova lumipyry. Myrskyn nostattamassa tulvassa Hampurissa hukkui yli 300 ihmistä ja tuhannet menettivät kotinsa.
- 20. helmikuuta – John Glenn oli ensimmäinen astronautti, joka pääsi Maan kiertoradalle Mercury 6 -raketilla. Hän kiersi maapallon kolme kertaa 4 tunnissa 55 minuutissa.
- 24. helmikuuta – Uusi eduskunta aloitti työnsä. Puhemieheksi valittiin maalaisliiton Kauno Kleemola, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SKDL:n Paavo Aitio ja toiseksi varapuhemieheksi kokoomuksen Jussi Saukkonen. SDP ei saanut ensimmäistä kertaa yhtäkään paikkaa puhemiehistössä, kun taas kokoomus palasi puhemiehistöön lähes 20 vuoden tauon jälkeen.
- 1. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen aloitti toisen virkakautensa antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen.
- 2. maaliskuuta – Sotilasvallankaappaus Burmassa kenraali Ne Winin johdolla.
- 8. maaliskuuta – Ranska ja Algerian Kansallinen vapautusrintama aloittivat neuvottelut Genevessä.
- 18. maaliskuuta – Seitsemännet Euroviisut järjestettiin Luxemburgissa.
- 19. maaliskuuta – Aselepo astui voimaan Algeriassa. Terrorijärjestö Organisation de l'armée secrète (OAS) jatkoi edelleen hyökkäyksiä.
- 22. maaliskuuta – Helsingissä alkoi Pohjoismaiden neuvoston kymmenvuotisjuhlakokous, jossa luovutettiin ensimmäistä kertaa jaettu neuvoston kirjallisuuspalkinto ruotsalaiselle Eyvind Johnsonille.
- 23. maaliskuuta – Pohjoismaat solmivat Helsingin sopimuksen pohjoismaisesta yhteistyöstä.
huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 7. huhtikuuta – Jugoslavialainen kirjailija Milovan Ðilas pidätettiin. Toimenpiteen syytä ei ilmoitettu.
- 7. huhtikuuta – Kuuban vallankumoustuomioistuin tuomitsi lähes 1 200 Sikojenlahden maihinnousuun edellisvuoden huhtikuussa osallistunutta henkilöä eripituisiin vankeusrangaistuksiin.
- 8. huhtikuuta – Évianin sopimus Algerian sodan lopettamiseksi hyväksyttiin Ranskassa 90 %:lla äänistä kansanäänestyksessä.
- 13. huhtikuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Martti Miettusen hallitukselle ja nimitti Ahti Karjalaisen hallituksen.
- 20. huhtikuuta – Ranskan presidenttiä Charles de Gaullea vastustaneen OAS-järjestön johtaja kenraali Raoul Salan pidätettiin Algerian pääkaupungissa Alger'ssa.
- 2. toukokuuta – Pommi surmasi 110 ihmistä Algeriassa.
- 14. toukokuuta – Juan Carlos nai kreikkalaisen prinsessa Sofían Ateenassa.
- 23. toukokuuta – Oikeusministeriö määräsi Jyväskylän raastuvanoikeuden takavarikoimaan yhdysvaltalaisen Henry Millerin epäsiveelliseksi katsotun romaanin Kravun kääntöpiiri. Englannin kielellä jo vuonna 1934 ilmestyneen teoksen oli suomentanut Pentti Saarikoski ja julkaissut jyväskyläläinen Gummerus. Teoksen julkaisukielto oli kumottu Yhdysvalloissa vuonna 1960.
- 31. toukokuuta – Natsijohtaja Adolf Eichmann hirtettiin Israelissa.
- 1. kesäkuuta – Kolmessa Suomen eteläisessä läänissä aloitettiin kolmikuinen ”kattonopeuskokeilu”, jossa moottoriajoneuvojen enimmäisnopeudeksi määrättiin 90 kilometriä tunnissa. Kokeilun tarkoituksena oli tutkia nopeusrajoitusten vaikutusta liikenneturvallisuuteen ja se järjestettiin Tapaturmantorjunta ry:n liikennejaoksen (Talja) aloitteesta.
- 11. kesäkuuta – Frank Morris, Clarence Anglin ja John Anglin pakenivat Alcatrazin vankilasta ja katosivat jäljettömiin.
- 13. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi kielilain muutoksen, jonka mukaan Helsinki, Turku ja Vaasa säilyvät kaksikielisinä niin kauan kuin kussakin kaupungissa on vähintään 5 000 äidinkielenään ruotsia puhuvaa asukasta.
- 16. kesäkuuta – Brasilia voitti jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen loppuottelussa Santiago de Chilessä Tšekkoslovakian 3-1.
- 17. kesäkuuta – OAS ja FLN sopivat tulitauosta Algeriassa.
heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. heinäkuuta – Ruanda ja Burundi itsenäistyivät.
- 1. heinäkuuta – Työeläkejärjestelmä aloitti toimintansa Suomessa, kun Työntekijäin eläkelaki (TEL) ja Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden eläkelaki (LEL) tulivat voimaan.
- 1. heinäkuuta – Pohjoismainen merirosvoradio Radio Nord lopetti toimintansa
- 5. heinäkuuta – Algeria itsenäistyi.
- 10. heinäkuuta – Ensimmäinen kaupallinen tietoliikennesatelliitti Telstar laukaistiin radalleen. Satelliitti välitti myöhemmin ensimmäisen suoran televisiolähetyksen Atlantin yli Yhdysvalloista Eurooppaan, mutta pystyi välittämään lähetystä valtameren yli kullakin kierroksellaan vain lyhyen ajan.
- 17. heinäkuuta – Viimeinen ydinkoe ilmakehässä Nevadan koealueella.
- 17. heinäkuuta – Neuvostoliiton Projekti 627:n ydinkäyttöinen sukellusvene K-3 saavutti ensimmäisen neuvostoliittolaisena sukellusveneenä Pohjoisnavan neljä vuotta Yhdysvaltain ensimmäisen ydinsukellusveneen USS Nautiluksen jälkeen.[1]
- 17. heinäkuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri U Thant saapui kolmipäiväiselle vierailulle Suomeen.
- 29. heinäkuuta – Viikon kestäneet Maailman nuorison 8. rauhan ja ystävyyden festivaalit alkoivat Helsingissä, niihin osallistui noin 13 000 osanottajaa.
- 5. elokuuta – Yhdysvaltalainen näyttelijätär ja seksisymboli Marilyn Monroe löydettiin kuolleena asunnostaan Los Angelesissa, ilmeisesti unilääkkeiden yliannostukseen menehtyneenä.
- 5. elokuuta – Nelson Mandela pidätettiin CIAn vihjeen perusteella.
- 6. elokuuta – Jamaika itsenäistyi.
- 9. elokuuta – Suomi tunnusti Jamaikan itsenäisyyden.
- 18. elokuuta – Olli Mäki hävisi yhdysvaltalaiselle Davey Moorelle nyrkkeilyn kevyen välisarjan MM-ottelussa Helsingin Olympiastadionilla.
- 23. elokuuta – Syyrian hallitus määräsi erikoisväestönlaskennan Djaziran provinssissa, minkä vuoksi 120 000 kurdia menetti kansalaisuutensa. Heidät uudelleenasutettiin ja korvattiin arabiväestöllä.
- 31. elokuuta – Trinidad ja Tobago itsenäistyi.
- 1. syyskuuta – Iranin luoteisosassa sattui voimakkaiden maanjäristysten sarja. Arviolta 10 000–20 000 ihmistä sai surmansa.
- 26. syyskuuta – Jemenissä puhkesi sisällissota.
- 29. syyskuuta – Kanadan ensimmäinen satelliitti, Alouette 1, laukaistiin.
lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 5. lokakuuta – Ensimmäinen The Beatles -äänitys julkaistiin (single Love Me Do/P.S. I Love You).
- 5. lokakuuta – Jorvaksentie jouduttiin sulkemaan liikenteeltä Espoonlahdessa tiepenkereen sortumisen vuoksi. Tietä oltiin parhaillaan leventämässä.
- 8. lokakuuta – Saksalainen Der Spiegel julkaisi artikkelin Bundeswehrin valmistautumattomuudesta. Poliisi miehitti lehden toimituksen 16. lokakuuta. Länsi-Saksan puolustusministeri Franz Josef Strauß erotettiin marraskuussa hänen määrättyään poliisioperaation.
- 8. lokakuuta – Algeria hyväksyttiin YK:n jäseneksi.
- 9. lokakuuta – Uganda itsenäistyi.
- 11. lokakuuta – Vatikaanin toinen kirkolliskokous: paavi Johannes XXIII kutsui koolle ensimmäisen konsiilin 92 vuoteen.
- 14. lokakuuta – Kuuban ohjuskriisi: U-2-lento paljasti Neuvostoliiton rakentavan ohjustukikohtaa Kuubaan. Koko maailma ajautui ydinsodan partaalle.
- 15. lokakuuta – SKDL:n kansanedustaja Esa Hietanen kuoli. Hänen tilalleen Eduskuntaan tuli Veikko Rytkönen.
- 17. lokakuuta − Norja, Brasilia ja Marokko valittiin YK:n turvallisuusneuvoston jäseniksi kaudelle 1963−1964.
- 20. lokakuuta – Intian ja Kiinan välille puhkesi sota kiistellyn Arunachal Pradesh -osavaltion rajasta.
- 23. lokakuuta − Amerikan valtioiden yhteistyöjärjestö OAS hyväksyi yksimielisesti Yhdysvaltain siihenastiset toimet Kuuban ohjuskriisissä.
- 27. lokakuuta – "Ihmiskunnan historian vaarallisin päivä"".[2]: Kuuban ohjuskriisi kärjistyi, kun Neuvostoliiton ohjus pudotti Kuuban ilmatilassa lentäneen yhdysvaltalaisen U2-vakoilukoneen.
- 28. lokakuuta – Kuuban ohjuskriisi laukesi: Nikita Hruštšov ilmoitti määränneensä ohjukset poistettavaksi Kuubasta.
- 5. marraskuuta – Saudi-Arabia katkaisi diplomaattiset suhteet Egyptiin useiden saudiprinssien loikattua maahan.
- 5. marraskuuta – Hiilikaivosonnettomuudessa Ny-Ålesundissa Huippuvuorilla sai 21 ihmistä surmansa. Norjan hallitus joutui eroamaan onnettomuuden jälkimainingeissa elokuussa 1963.
- 6. marraskuuta – Apartheid: YK:n yleiskokouksen päätöslauselma tuomitsi Etelä-Afrikan rotuerottelupolitiikan ja kehotti sotilaallisten ja taloudellisten suhteiden katkaisuun.
- 8. marraskuuta – Teknillisen korkeakoulun rehtori, professori Jaakko Rahola muurasi korkeakoulun uuden päärakennuksen peruskiven Espoon Otaniemessä.
- 10. marraskuuta – Presidentti Kyösti Kallion patsas paljastettiin Eduskuntatalon viereisessä puistikossa Helsingissä. Patsaan veisti presidentin poika Kalervo Kallio.
- 10. marraskuuta – Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Osmo Tiililä ilmoitti eroavansa kirkosta.
- 11. marraskuuta – Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolf täytti 80 vuotta.
- 14. marraskuuta − Helsingin kaupunki osti Töölönlahden pohjukassa sijaitsevan Töölön sokeritehtaan alueen 1,6 miljardilla markalla. Alueelle rakennettiin myöhemmin Suomen Kansallisoopperan talo.
- 20. marraskuuta – Intian ja Kiinan sota päättyi.
- 26. marraskuuta – Spiegel-skandaali: Länsi-Saksan poliisi päätti Der Spiegelin toimistojen miehityksen.
- 29. marraskuuta – Britannia ja Ranska sopivat ääntä nopeamman Concorde-matkustajakoneen rakentamisesta.
- 30. marraskuuta – Burman U Thant valittiin uudeksi Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeriksi. Tähän saakka U Thant oli toiminut pääsihteerinä Dag Hammarskjöldin jäljellä olleen toimikauden.
- 9. joulukuuta − Pääministeri Julius Nyerere valittiin Tanganjikan ensimmäiseksi presidentiksi.
- 14. joulukuuta − Ruoholahden silta Helsingissä avattiin liikenteelle.
- 16. joulukuuta – Suomen ensimmäinen moottoritie, silloin nimellä Tarvontie, avattiin Helsingin Munkkiniemen ja Espoon Bembölen välille.
- 19. joulukuuta – Britannia tunnusti Njassamaan oikeuden irtautua Rhodesian ja Njassamaan federaatiosta.
- 21. joulukuuta − Suomen Moskovan-suurlähettiläs Eero Wuori vapautettiin tehtävistään ja siirrettiin ulkoministeriön käytettäväksi. Uudeksi suurlähettilääksi tuli Jorma Vanamo.
Tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- huhtikuu – Yhdysvallat aloitti ydinaseiden koesarjan vastineeksi Neuvostoliiton Tsar-Bomballe sekä Ranskan ensimmäiselle ydinkokeelle ja teki vuoden aikana yhteensä 40 ydinkoetta ilmakehässä, muun muassa 7,45 Mt:n ja 8,3 Mt:n vetypommikokeet[3]
- heinäkuu – Henkilöautojen tuontisäännöstely päättyi Suomessa.
- Bob Dylanin ensimmäinen levytys, albumi Bob Dylan julkaistiin.
- "The Rolling Stones" perustettiin.
- Ensimmäinen James Bond -elokuva Salainen agentti 007 ja tohtori No sai ensi-iltansa.
- Ensimmäinen ydinreaktori (Triga Mark II -tyyppinen) otettiin käyttöön Teknillisessä korkeakoulussa.
- Suomen ensimmäinen numeerisesti ohjattu kone, avarruskone, otettiin käyttöön Valmetin lentokonetehtaalla.
- Ensimmäiset Telvis-palkinnot jaettiin.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 17. tammikuuta – James Eugene Carrey (”Jim Carrey”), kanadalais-yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko
- 21. tammikuuta – Sami Saari, suomalainen soul-muusikko
- 25. tammikuuta – Christos Kostas Tselios (”Chris Chelios”), yhdysvaltalainen jääkiekkoilija
- 26. tammikuuta – Marjaana Koskinen, suomalainen kansanedustaja
- 30. tammikuuta – Abdullah II, Jordanian kuningas
- 5. helmikuuta – Jennifer Lee Morrow (”Jennifer Jason Leigh”), yhdysvaltalainen näyttelijä
- 6. helmikuuta – William Bruce Bailey (”Axl Rose”), laulaja ("Guns N' Roses")
- 7. helmikuuta – David Bryan Rashbaum (”David Bryan”), yhdysvaltalainen muusikko ("Bon Jovi")
- 10. helmikuuta – Cliff Burton, yhdysvaltalainen basisti ("Metallica") (k. 1986)
- 11. helmikuuta – Sheryl Crow, yhdysvaltalainen laulaja
- 13. helmikuuta – Eija-Riitta Nuotio (”Eppu Nuotio”), suomalainen kirjailija
- 18. helmikuuta – Tapani Kinnunen (”Fuck”), suomalainen runoilija ja kirjailija
- 2. maaliskuuta – John Francis Bongiovi (”Jon Bon Jovi”), yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä ("Bon Jovi")
- 2. maaliskuuta – Raimo Summanen (”Raato”), suomalainen jääkiekkoilija ja valmentaja
- 3. maaliskuuta – Jackie Joyner-Kersee, yhdysvaltalainen seitsenottelija (olympiavoittaja)
- 6. maaliskuuta – Erika Hess, sveitsiläinen alppihiihtäjä
- 7. maaliskuuta – Leslie Wunderman (”Taylor Dayne”), yhdysvaltalainen laulaja
- 15. maaliskuuta – Terence Trent Howard (”Terence Trent D'Arby”), yhdysvaltalainen laulaja
- 31. maaliskuuta – Olli Rehn, suomalainen poliitikko ja europarlamentaarikko (komissaari)
huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 7. huhtikuuta – Alain Robert, ranskalainen kaupunkikiipeilijä
- 8. huhtikuuta – Jeffrey Isbell (”Izzy Stradlin”), yhdysvaltalainen kitaristi ("Guns N' Roses")
- 13. huhtikuuta – Hillel Slovak (”Slim”), israelilaissyntyinen kitaristi ("Red Hot Chili Peppers") (k. 1988)
- 19. huhtikuuta – Tapani Purontaka (”T. T. Purontaka”), suomalainen iskelmälaulaja
- 27. huhtikuuta – Seppo Räty, suomalainen keihäänheittäjä (maailmanmestari)
- 5. toukokuuta – J. Pekka Mäkelä, suomalainen kirjailija
- 30. toukokuuta – Timo Soini, suomalainen poliitikko ja europarlamentaarikko
- 17. kesäkuuta – Matti Fagerholm (”Michael Monroe”), suomalainen laulaja ("Hanoi Rocks")
heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 3. heinäkuuta – Thomas Cruise Mapother (”Tom Cruise”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Sademies)
- 18. heinäkuuta – Jack Irons, yhdysvaltalainen rumpali ("Red Hot Chili Peppers")
- 19. heinäkuuta – Anthony Edwards, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 25. heinäkuuta – Aki Sirkesalo, suomalainen muusikko (k. 2004)
- 31. heinäkuuta – Wesley Snipes, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 20. elokuuta – James Marsters, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 24. elokuuta – Cliff McNish, englantilainen kirjailija
- 28. elokuuta – David Fincher, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (Fight Club)
- 1. syyskuuta – Ruud Gullit, alankomaalainen jalkapalloilija ja valmentaja
- 9. syyskuuta – Kaija Kärkinen, suomalainen laulaja ja näyttelijä
- 17. syyskuuta – Mark Anthony Luhrmann (”Baz Luhrmann”), australialainen elokuvaohjaaja
- 30. syyskuuta – Jari Halonen, suomalainen elokuva- ja teatteriohjaaja
- 30. syyskuuta – Frank Rijkaard, alankomaalainen jalkapalloilija ja valmentaja
lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. lokakuuta – Tapani Bagge, suomalainen kirjailija
- 3. lokakuuta – Thomas Lee Bass (”Tommy Lee”), yhdysvaltalainen muusikko
- 11. lokakuuta – Antti Hulkko (”Andy McCoy”), suomalainen kitaristi ("Hanoi Rocks")
- 16. lokakuuta – Michael Peter Balzary (”Flea”), yhdysvaltalais-australialainen basisti ("Red Hot Chili Peppers")
- 19. lokakuuta – Evander Holyfield, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (raskaan sarjan maailmanmestari)
- 20. lokakuuta – Henrika Ringbom, suomalainen kirjailija
- 25. lokakuuta – Juha Seittonen (”Keijo Q”, ”Quuppa”), suomalainen rumpali ("Dingo")
- 1. marraskuuta – Anthony Kiedis, yhdysvaltalainen laulaja ("Red Hot Chili Peppers")
- 2. marraskuuta – Ron McGovney, yhdysvaltalainen basisti ("Metallica")
- 2. marraskuuta – Jukka Jalonen, Miesten jääkiekon maailmanmestarivalmentaja 2011
- 5. marraskuuta – Geir Rönning, norjalainen laulaja
- 11. marraskuuta – Demetria Gene Guynes (”Demi Moore”), yhdysvaltalainen näyttelijä
- 18. marraskuuta – Kirk Hammett, yhdysvaltalainen kitaristi ("Metallica")
- 19. marraskuuta – Jodie Foster, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja elokuvaohjaaja (Syytetty)
- 4. joulukuuta – Aleksandr Litvinenko, venäläinen agentti (FSB:n everstiluutnantti)
- 9. joulukuuta – Sari Malkamäki, suomalainen kirjailija
- 13. joulukuuta – Ilkka Remes, suomalainen kirjailija
- 30. joulukuuta – Alessandra Mussolini, italialainen poliitikko
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 5. tammikuuta – Teppo Repo, inkeriläissyntyinen suomalainen paimen ja kansanmuusikko (s. 1886)
- 13. tammikuuta – Ernie Kovacs, yhdysvaltalainen koomikko ja televisiokomedian uranuurtaja (s. 1919)
- 29. tammikuuta – Fritz Kreisler, itävaltalainen viulisti ja säveltäjä (s. 1875)
- 31. tammikuuta – Urpo Lauri, suomalainen kirjailija ja dramaturgi (s. 1919)
- 4. helmikuuta – Elli Tompuri, suomalainen näyttelijä, lausuja ja kirjailija (s. 1880)
- 26. helmikuuta – Laina Laine, suomalainen näyttelijä (s. 1890)
- 15. maaliskuuta – Arthur H. Compton, vuoden 1927 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (Comptonin ilmiö) (s. 1892)
- 24. maaliskuuta – Auguste Piccard, sveitsiläinen fyysikko ja tutkimusmatkailija (s. 1884)
huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 12. huhtikuuta – Aili Somersalmi, suomalainen näyttelijä (s. 1891)
- 12. huhtikuuta – Urho Somersalmi, suomalainen näyttelijä (Tukkipojan morsian) (s. 1888)
- 17. huhtikuuta – Anni Collan, suomalainen naisvoimistelun kehittäjä, partiojohtaja ja kouluneuvos (s. 1876)
- 18. huhtikuuta – Bertel Strömmer, suomalainen arkkitehti (Hotelli Tammer) (s. 1890)
- 18. toukokuuta – Onni Okkonen, suomalainen taidehistorioitsija ja akateemikko (s. 1886)
- 23. toukokuuta – Olga Leino, suomalainen näyttelijä (s. 1871)
- 31. toukokuuta – Adolf Eichmann, saksalainen SS-everstiluutnantti (holokaustin pääsuunnittelija) (s. 1906) (teloitettiin)
- 31. toukokuuta – Signe Relander, presidentti Lauri Kristian Relanderin puoliso (s. 1886)
- 6. kesäkuuta – Yves Klein, ranskalainen taidemaalari (s. 1928)
- 24. kesäkuuta – Kaija Rahola, suomalainen näyttelijä (s. 1920)
heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. heinäkuuta – Lauri Pohjanpää, suomalainen runoilija (Mustarastas) (s. 1889)
- 6. heinäkuuta – William Cuthbert Falkner (”William Faulkner”), vuoden 1949 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija (Ääni ja vimma) (s. 1897)
- 10. heinäkuuta – Mikko Hovi, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1879)
- 4. elokuuta – V. A. Koskenniemi, oululainen runoilija (”Finlandia”) (s. 1885)
- 5. elokuuta – Norma Jeane Mortenson (”Marilyn Monroe”), yhdysvaltalainen näyttelijätär (Piukat paikat) (s. 1926)
- 7. elokuuta – Carl-Otto Bremer, suomalainen kilpa-autoilija ja toimitusjohtaja (s. 1933) (lento-onnettomuus)
- 9. elokuuta – Hermann Hesse, vuoden 1946 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalainen kirjailija, runoilija ja taidemaalari (Lasihelmipeli) (s. 1877)
- 7. syyskuuta – Karen Christence von Blixen-Finecke (”Karen Blixen”, ”Isak Dinesen”), tanskalainen kirjailija (Talvisia tarinoita) (s. 1885)
- 9. syyskuuta – Paavo Aaltonen, suomalainen voimistelija (kolminkertainen olympiavoittaja) (s. 1919)
- 10. syyskuuta – Mogens Wieth, tanskalainen näyttelijä (s. 1919)
- 14. syyskuuta – Erkki Raappana, suomalainen jääkärikenraali (Mannerheim-ristin ritari) (s. 1893)
lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 6. marraskuuta – Kaarlo Heiskanen, suomalainen jalkaväenkenraali (Puolustusvoimain komentaja) (Mannerheim-ristin ritari) (s. 1894)
- 7. marraskuuta – Eleanor Roosevelt, yhdysvaltalainen ihmisoikeusaktivisti (Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Rooseveltin puoliso) (s. 1884)
- 18. marraskuuta – Niels Bohr, vuoden 1922 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut tanskalainen fyysikko (Bohrin malli) (s. 1885)
- 18. marraskuuta – George Herman Karl Grönfeldt (”George Gé”), suomalainen balettimestari (s. 1893)
- 22. marraskuuta – René Coty, Ranskan presidentti (s. 1882)
- 28. marraskuuta – Vilhelmiina, Alankomaiden kuningatar (s. 1880)
- 29. marraskuuta – Tauno Rautiainen, suomalainen toimittaja ja tietokilpailujuontaja (Viisasten kerho) (s. 1912)
- 7. joulukuuta – Kirsten Flagstad, norjalainen oopperalaulaja (s. 1895)
- 11. joulukuuta − Jorma Valkama, suomalainen yleisurheilija (s. 1928)
- 24. joulukuuta – Wilhelm Ackermann, saksalainen matemaatikko (Ackermannin funktio) (s. 1896)
- 28. joulukuuta – Antti Wihuri, suomalainen laivanvarustaja, merenkulkuneuvos ja suurlahjoittaja (s. 1883)
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: Lev Landau
- Nobelin kemianpalkinto: Max Perutz ja John Kendrew
- Nobelin lääketieteen palkinto: Francis Crick, James D. Watson ja Maurice Wilkins
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: John Steinbeck
- Nobelin rauhanpalkinto: Linus Pauling
Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Puuhevonen pakkasessa – Aapeli
- Tuuli vei, tuuli toi – Aino Räsänen
- Äänetön kevät – Rachel Carson
- Matka Charleyn kanssa – John Steinbeck
- Murhenäytelmä hautausmaalla – Maria Lang
- Täällä Pohjantähden alla 3 – Väinö Linna
- Kylän koirat – Veikko Huovinen
- Punainen laituri – Mauri Sariola
- Kokkahuilu – Olli (Väinö Nuorteva)
- Palaa ne linnut vielä – Oiva Paloheimo
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Project 627 Kit November class FAS. Viitattu 10.11.2008.
- ↑ Jukka Rislakki: Paha sektori, Atomipommi, kylmä sota ja Suomi, s. 396. WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36478-9.
- ↑ LES ESSAIS NUCLÉAIRES FRANÇAIS Sénat. Viitattu 15.05.2007. (ranskaksi)