Maakaasu
Maakaasu eli harvemmin luonnonkaasu on tavallisesti lähes kokonaan metaanista (CH4) koostuva kaasu, joka on merkittävä fossiilinen polttoaine asuntojen lämmityksessä ja sähköntuotannossa. Maakaasu on syntynyt ajan saatossa biomassan hajotessa maan uumenissa anaerobisen bakteeritoiminnan ja maaperän lämmön vuorovaikutuksesta. Metaanin lisäksi maakaasussa on pieniä määriä etaania, propaania, butaania, pentaania sekä muita raskaampia hiilivetyjä ja toisinaan typpeä ja heliumia. Maakaasun CAS-numero on 8006-14-2. Maakaasua saadaan maakaasu- ja öljyesiintymistä sekä liuskekivestä, joita sijaitsee maankuoressa maalla ja merellä. Ei-fossiilista, anaerobisten bakteerien biomassasta tuottamaa metaania kutsutaan biokaasuksi erotuksena maakaasusta.[1]
Maakaasu jalostetaan ennen teollista käyttöä maakaasunjalostuslaitoksessa, jossa siitä poistetaan kaikki muut yhdisteet kuin metaani. Maakaasun jalostus on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin öljyn jalostus. Puhdistettu maakaasu on väritön ja hajuton heikosti sinertävällä liekillä palava kaasu, jonka lämpöarvo on korkea, 50 MJ/kg kun esimerkiksi kivihiilen on keskimäärin 24,8 MJ/kg. Jalostettua maakaasua voidaan käyttää polttoaineena voimalaitoksissa, ajoneuvoissa, sellaisenaan kotitalouksissa lämmitykseen ja ruoanlaittoon. Maakaasusta voidaan jalostaa nesteytetty maakaasua (LNG) ja liikennekäyttöön soveltuvaa paineistettua maakaasua (CNG). Metaanin hiilidioksidipäästöt ovat alhaisemmat kuin öljyn tai kivihiilen. Maakaasun jalostuksen sivutuotteita ja metaanin sisältämää vetyä käytetään myös teollisuuden raaka-aineena.[2]
Sisällysluettelo
Tuotantomäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2009 maakaasun kokonaistuotanto maailmassa oli noin 3000 miljardia kuutiometriä (so. 3000 kuutiokilometriä). Tästä Yhdysvallat ja Venäjä kumpikin tuottivat noin 20 %, vajaat 600 miljardia kuutiometriä. Iran tuotti 200 miljardia ja EU, Kanada ja Norja kukin yli 100 miljardia kuutiometriä.[3][4] Vuonna 2010 Yhdysvalloista tuli maailman suurin maakaasun tuottaja.[5]
Jalostaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nesteytetty maakaasu, LNG[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Pääartikkeli: Nesteytetty maakaasu
Jäädyttämällä maakaasu -160 C-asteen lämpötilaan se saadaan nestemäiseen olotilaan nesteytetyksi maakaasuksi (LNG, engl. liquefied natural gas). LNG:n tilavuus on noin kuudessadasosa normaaliolotilassa olevan kaasun tilavuudesta. Tonni LNG:tä vastaa 1 370 m3 maakaasua. Nesteytettyä maakaasua voidaan kuljettaa putkiverkoston ulkopuolelle laiva- tai rekkakuljetuksina. Käyttökohteissa LNG höyrytetään kaasuksi.[6]
LNG on metaania, jonka oktaaniluku on 130 ja lämpöarvo 13,7 MWh/tn (vrt. raskas polttoöljy 11,4 MWh/tn). LNG on turvallinen polttoaine. Mahdollisen vuodon tapahtuessa LNG höyrystyy välittömästi. Höyrystynyt kaasu on ilmaa kevyempi, noin puolet ilman tiheydestä. Nestemäisenä LNG ei räjähdä, koska sen syttymislämpötila on korkeampi kuin öljypohjaisilla polttoaineilla.
Paineistettu maakaasu, CNG[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paineistettu maakaasu on liikennekaasua, jota käytetään kaasuautojen polttoaineena (CNG, engl. compressed natural gas). Maakaasun painetta nostetaan hyvin korkeaksi (200 bar), näin kaasu saadaan pienempään tilaan.
Siirtoputkisto ja kuljetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maakaasua siirretään paineistetuissa putkissa kaasukentiltä käyttökohteeseen[7]. Nesteytettyä maakaasua voidaan kuljettaa erikoisvalmisteisissa laivoissa ympäri maailmaa.
Suomessa luonnonkaasuihin erikoistunut Gasum Oy omistaa 1 186 km kaasuputkiverkoston, jota pitkin kaasua tuodaan Suomeen. Maakaasun ohella biokaasun merkitys kotimaisena energiana kasvaa tulevaisuudessa. [8]
Maakaasun siirtoverkoston tärkeimmät osat ovat siirtoputkisto venttiiliasemineen, kompressoriasemat ja maakaasun luovutuspisteissä sijaitsevat paineenvähennysasemat. Maakaasu siirtyy käyttöalueiden läheisyyteen maanalaisissa siirtoputkistoissa, jotka asennetaan noin 1–2 metrin syvyyteen ja niiden sijainti merkitään maastoon valkoisin muovipylväin joiden yläosassa on keltainen tunnuslaatta. Nykyisissä siirtoputkissa kaasun paine on noin 30–54 baria, mutta uusia putkia rakennetaan myös 80 barin paineelle.lähde? Putket ovat raskaita ja kestäviä teräsputkia, jotka ovat pinnoitettu polyeteenimuovilla. Pinnoitteen korroosiosuojausta täydennetään katodisella suojausjärjestelmällä.
Gasum edistää aktiivisesti omilla investoinneilla maakaasun siirtoverkoston laajentumista. Gasum vastaa itse maakaasuverkoston laajentamiseen ja ylläpitoon kuuluvista suunnittelu- ja rakentamistöistä. Maakaasurakentamisessa otetaan erityisen tarkkaan huomioon ympäristöseikat ja turvallisuus. Siirtoverkosto kehitetään niin, että siirtokapasiteetti ja toimitusvarmuus nykyisiin ja tulevaisuuden käyttökohteisiin on aina varmistettu.
Venttiili- ja linkkiasemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siirtoputkistoon asennetaan noin 8–32 km välein venttiiliasemia, joiden linjasulkuventtiileillä voidaan katkaista kaasun siirto ja jakelu sekä tyhjentää putki maakaasusta ulospuhaltamalla täysin. Siirtoputkiston venttiiliasemat lisäävät putkiverkoston käyttöturvallisuutta. Linkkiasemat välittävät siirtoverkoston varrelta valvonta- ja hälytystiedot keskusvalvomoon maakaasuverkoston omaan tiedonsiirtojärjestelmään. Ne sijaitsevat aina venttiiliasemien lähellä.
Kompressoriasemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kompressoriasemien avulla nostetaan maakaasun painetta ja lisätään siis maakaasuverkoston siirtokapasiteettia. Gasumin Suomen kompressoriasemat ovat Imatralla, Kouvolassa ja Mäntsälässä. Kompressorien käyttötarve riippuu kokonaisuudessaan siirtoputkiston painetilanteesta, johon vaikuttaa maakaasun vuorokautinen menekki, käytön jakautuminen verkoston alueella ja tulopaine.
Paineenvähennysasemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siirtoputkistosta maakaasu johdetaan paineentasausasemille, joiden tehtävänä on alentaa siirtoputkiston paine asiakkaalle käyttöön sopivaksi. Paineenvähennysasemat ovat aina aidattuja ja ne on varustettu kaasuvuotohälyttimillä, erilaisilla automaattisilla turvalaitteilla ja kaukovalvontalaitteistolla sekä aseman ulkopuolella olevalla isolla pääsulkuventtiilillä. Siirtoverkostossa on jopa 131 paineenvähennysasemaa.
Maakaasun käyttökohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Energiantuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurin osa maakaasusta käytetään polttoaineena tehtaissa ja kaasuturbiinivoimalaitoksissa. Kaasu palaa puhtaasti, koska siinä ei ole esimerkiksi rikkiä ja raskasmetalleja eikä palamisessa vapautuvia kiinteitä epäpuhtauksia. Tuhkaa ei synny ollenkaan kaasumaisen olomuodon ansiosta. Poltto synnyttää kuitenkin hiilidioksidipäästöjä. Saman lämpömäärän tuottamisessa syntyy 30 % vähemmän hiilidioksidia kuin öljyä poltettaessa ja 45 % vähemmän kuin kivihiilellä.lähde?
Lämmitys ja ruoanlaitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maakaasua käytetään laajalti muun muassa Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, Manner-Euroopassa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa asuntojen lämmittämiseen, käyttöveden lämmittämiseen ja ruoanlaittoon. Esimerkiksi Yhdysvalloissa 51 prosenttia eli 49,1 miljoonaa kotitaloutta käyttivät maakaasua lämmitykseen vuonna 2003. Vuonna 2003 rakennetuista asunnoista 70 prosenttiin lämmitysjärjestelmäksi valittiin maakaasu.[9]
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maakaasua käytetään jonkin verran polttoaineena henkilöautoissa ja linja-autoissa. Laivojen moottoreita valmistava Wärtsilä on suunnitellut useita maakaasua ja dieseliä tai pelkästään maakaasua käyttäviä moottoreita.[10] Ympäristön kannalta maakaasun suuri etu laivojen polttoaineena on se, että se ei sisällä lainkaan rikkiä.
Teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Energian tuotannon ohella maakaasua käytetään myös teollisuuden raaka-aineena. Heliumin tuotannon ainoana lähteenä on maakaasu, josta sitä saadaan jalostuksen sivutuotteena merkittävästi esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa geologinen rakenne on heliumin pakkautumiselle otollinen. Maakaasun vety voidaan erottaa höyryreformoimalla ja se onkin pääasiallinen tapa valmistaa vetyä teollisuuden tarpeisiin. Vetyä käytetään typpilannoitteena käytettävän ammoniakin valmistamiseen Haber-Bosch-menetelmää käyttäen, ja sellaisenaan mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin.
Käyttäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurimmat käyttäjämaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2009 suurimmat maakaasun käyttäjät olivat Yhdysvallat (noin 650 miljardia kuutiometriä), EU (490 mrd) ja Venäjä (440 mrd). Suuria kuluttajia ovat myös Iran (140), Japani (95), Kanada (95), Kiina (87), Saudi-Arabia (77), Meksiko (60), Yhdistyneet arabiemiraatit (59), Uzbekistan (53) ja Ukraina (52) ja Intia (51 mrd kuutiometriä). Suomen kulutus oli noin 4 miljardia kuutiometriä.[11]
Käyttö ja merkitys Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maakaasu muodosti 11 prosenttia Suomen energiankulutuksesta vuonna 2006.[12] Noin kolme neljäsosaa maakaasusta kuitenkin käytetään sähköä ja kaukolämpöä tuottavissa yhteisvoimaloissa.[13] Helsingissä sähköstä 49 prosenttia[14] ja Vantaalla 40,4 prosenttia[15] tuotettiin maakaasulla vuonna 2006. Kaikki Suomen maakaasu tuodaan Venäjältä.[12] Maakaasuyhtiö Gasum Oy omistaa Suomen 1 186 kilometrin pituisen maakaasun siirtoputkiston, joka käsittää pääasiassa Kaakkois-Suomen, Luoteisen-Suomen pääkaupunkiseudun sekä näiden väliin jäävän alueen. Maakaasun varastointivelvoitteet täytetään maakaasua korvaavilla polttoaineilla.[16] Suomessa käytetään hyvin vähän maakaasua suoraan asuntojen lämmittämiseen, mutta epäsuorasti kaukolämpöä ja sähköä tuotetaan runsaasti maakaasulla. Pääkaupunkiseudulla yli 30 000 yksityistä käyttäjää tekee ruokaa maakaasulla ja lähes 300 ravintolaa Helsingissä valmistavat ruoat kaasulla.
Maakaasun käyttäjiä Suomessa on tuhansia. Gasumin maakaasuverkoston pohjoisin kaupunki, jonne maakaasu siirtyy putkessa on Ikaalinen ja tulevaisuudessa läntisin kaupunki on Naantali.[17]
Arvio maailman maakaasuvarannoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luettelo koskee vuoden 2010 alkuun päivättyjä arvioita.[18]
sija | valtio | maakaasu- varannot (mrd m³) |
% |
---|---|---|---|
— | maailma yht. | 190 163 | 100% |
1 | Venäjä | 47 570 | 25,02% |
2 | Iran | 29 610 | 15,57% |
3 | Qatar | 25 470 | 13,39% |
4 | Turkmenistan | 7 504 | 3,95% |
5 | Saudi-Arabia | 7 461 | 3,92% |
6 | Yhdysvallat | 6 928 | 3,64% |
7 | Yhdistyneet arabiemiirikunnat | 6 071 | 3,19% |
8 | Nigeria | 5 246 | 2,76% |
9 | Venezuela | 4 983 | 2,62% |
10 | Algeria | 4 502 | 2,37% |
11 | Irak | 3 170 | 1,67% |
12 | Australia | 3 115 | 1,64% |
13 | Kiina | 3 030 | 1,59% |
14 | Indonesia | 3 001 | 1,58% |
15 | Kazakstan | 2 407 | 1,27% |
16 | Malesia | 2 350 | 1,24% |
17 | Norja | 2 313 | 1,22% |
— | Euroopan Unioni | 2 250 | 1,18% |
18 | Uzbekistan | 1 841 | 0,97% |
19 | Kuwait | 1 798 | 0,95% |
20 | Kanada | 1 754 | 0,92% |
21 | Egypti | 1 656 | 0,87% |
22 | Libya | 1 539 | 0,81% |
23 | Alankomaat | 1 416 | 0,74% |
24 | Ukraina | 1 104 | 0,58% |
25 | Intia | 1 075 | 0,57% |
26 | Azerbaidžan | 850 | 0,45% |
27 | Oman | 850 | 0,45% |
28 | Pakistan | 840 | 0,44% |
29 | Bolivia | 750 | 0,39% |
30 | Vietnam | 680 | 0,36% |
31 | Jemen | 479 | 0,25% |
32 | Trinidad ja Tobago | 436 | 0,23% |
33 | Argentiina | 398 | 0,21% |
34 | Brunei | 391 | 0,21% |
35 | Brasilia | 364 | 0,19% |
36 | Meksiko | 360 | 0,19% |
37 | Thaimaa | 342 | 0,18% |
38 | Peru | 334 | 0,18% |
39 | Britannia | 292 | 0,15% |
40 | Myanmar | 283 | 0,15% |
41 | Angola | 272 | 0,14% |
42 | Syyria | 241 | 0,13% |
43 | Papua-Uusi-Guinea | 227 | 0,12% |
44 | Itä-Timor | 200 | 0,11% |
45 | Bangladesh | 195 | 0,10% |
46 | Saksa | 176 | 0,09% |
47 | Puola | 165 | 0,09% |
48 | Kamerun | 135 | 0,07% |
49 | Mosambik | 127 | 0,07% |
50 | Kolumbia | 112 | 0,06% |
- | Muut yhteensä | 1500 | 0,80% |
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ [Parpola, Åberg (2004) Kaasua! Maakaasu ja Suomi 1974-2004]
- ↑ Mitä maakaasu on? Fin Gas Auto
- ↑ Promoting Revenue Transparency 2011 Report on Oil and Gas Companies Transparency International - Revenue Watch Institute.
- ↑ CIA World Factbook
- ↑ USA nousi maailman suurimmaksi öljyntuottajaksi 4.7.2014 Taloussanomat
- ↑ Gasumin kaasutuotteet
- ↑ http://www.maakaasu.fi/1_maak_suomessa/1.2.2_siirto.html Maakaasun siirtoputkisto
- ↑ Gasum Oy:n siirtoverkosto Suomessa
- ↑ http://www.naturalgas.org/overview/uses_residential.asp
- ↑ http://www.wartsila.com/en/engines/DF-engines/wartsila50DF
- ↑ CIA World Factbook
- ↑ a b Maakaasu Suomessa. Öljy- ja kaasualan keskusliitto.
- ↑ http://www.geni.org/globalenergy/library/national_energy_grid/finland/EnergyOverviewofFinland.shtml
- ↑ Helsingin Energia: Energian tuoteseloste 20. helmikuuta 2007. Viitattu 2. syyskuuta 2008.
- ↑ Vantaan Energia: Yhteiskuntavastuuraportti 2006 Viitattu 2. syyskuuta 2008.
- ↑ http://www.maakaasu.fi/1_maak_suomessa/1.2.4_huollon_varmuus.html
- ↑ Gasumin maakaasun siirtoverkostot Suomessa 2011
- ↑ CIA World Factbook
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Energiamarkkinavirasto: Maakaasumarkkinat
- Maakaasuyhdistys ry
- Maakaasumarkkinat Saksa
- Öljy- ja kaasualan keskusliitto
- Gasum Oy
- Gasum: Maakaasun käyttöturvallisuustiedote
- YLEn Elävä arkisto: Kukaan ei halua kuolla Gazprom-kaupungissa
- Gasanbieter vergleichen (saksaksi)
- Gaspreise vergleichen (saksaksi)