Schleswig-Holstein

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Saksan osavaltiosta. Taistelulaivasta katso SMS Schleswig-Holstein.
Schleswig-Holstein
Lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna
Sijainti
Sijainti
Valtio Saksa
Hallinto
 – Hallinnollinen keskus Kiel
 – Pääministeri Torsten Albig (SPD)
Pinta-ala 15 763,18 km²
Väkiluku 2 830 417
 – Väestötiheys 179,6 as./km²
Schleswig-Holstein

Schleswig-Holstein (tansk. Slesvig-Holsten) on Saksan pohjoisin osavaltio, joka sijaitsee Jyllannin niemimaan eteläosassa, Pohjanmeren ja Itämeren välissä. Schleswig-Holsteinin pääkaupunki on Kiel. Muita tärkeitä kaupunkeja ovat Lyypekki (Lübeck), Flensburg, Schleswig ja Neumünster. Vuoden 2008 päättyessä osavaltiossa oli 2,834 miljoonaa asukasta.[1]

Historiallisesti nimellä Schleswig-Holstein viitataan yleensä laajempaan alueeseen, joka koostuu osavaltion lisäksi Tanskan Etelä-Jyllannin maakunnasta.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schleswig-Holstein sijaitsee Tanskan rajalla, Pohjanmeren ja Itämeren välissä. Meret yhdistävä Kielin kanava kulkee osavaltion lävitse. Tämän vuoksi osavaltio on Saksan laivastolle ja sitä myöten itse valtiolle geopoliittisesti erittäin tärkeä.

Muinainen Holsteinin herttuakunta sijaitsee osavaltion eteläosassa. Muinainen Schleswigin herttuakunta on taas nykyään jaettu Saksan ja Tanskan kesken.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyypekkiä lukuun ottamatta nykyinen Schleswig-Holstein kuului Tanskalle vuodesta 1460. Tällöin niiden ruhtinassuvut sammuivat ja maakunnat valitsivat hallitsijakseen Tanskan kuninkaan. Samalla säädettiin, että niitä ei erotettaisi toisistaan.[2] Se koostui pohjoisesta Schleswigin ja eteläisestä Holsteinin herttuakunnista, joista jälkimmäinen kuului Saksan keisarikuntaan (myöhemmin Saksan liittoon) ja edellinen ei. Alueen saksalainen enemmistö nousi kansallisuusaatteen innoittamana kapinaan vuonna 1848. Kapina kukistettiin, mutta vuonna 1864 Preussi ja Itävalta liittoutuivat Tanskaa vastaan, koska ne vastustivat Tanskan valtiosäännön soveltamista Schleswigissä. Toisessa Saksan–Tanskan sodassa Slesvig-Holstein jaettiin Itävallan ja Preussin kesken. Vain kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1866 Preussi valtasi koko alueen Itävallalta, ja Schleswig-Holsteinista tuli osa Saksan keisarikuntaa 1870.[2]

Rajakiista Tanskan kanssa saatiin sovittua kansanäänestyksen perusteella 1920 Kansainliiton välityksellä. Silloisen Schleswigin pohjoisosa äänesti liittymisestään Tanskaan, jonka osa se on tänäkin päivänä.[2] Demokraattisten äänestysten tulokset olivat niin vakuuttavia, että edes demokratiaa halveksuva Hitler ei kyseenalaistanut niiden tuloksia. Tämän rajakiistan ratkaisu olikin yksi harvoja Kansainliiton onnistumisia valtapoliittisissa kiistoissa.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schleswig-Holstein on jaettu yhteentoista piirikuntaan (Kreis) ja neljään piirikunnattomaan kaupunkiin (Kreisfreie Stadt):[1]

Schleswig-Holstein Kreise (nummeriert).svg

Piirikunnat:

  1. Dithmarschen
  2. Lauenburg
  3. Pohjois-Friesland (Nordfriesland)
  4. Ostholstein
  5. Pinneberg
  6. Plön
  7. Rendsburg-Eckernförde
  8. Schleswig-Flensburg
  9. Segeberg
  10. Steinburg
  11. Stormarn

Piirikunnattomat kaupungit:

  1. Kiel (KI)
  2. Lyypekki (Lübeck, HL)
  3. Neumünster (NMS)
  4. Flensburg (FL)

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalikaudella 2012–2017 Schleswig-Holsteinin osavaltiota johtaa SPD:n, vihreiden ja SSW:n koalitiohallitus. Pääministerinä on vuodesta 2012 alkaen ollut sosiaalidemokraatti Torsten Albig.[3] 6. toukokuuta 1912 pidetyissä osavaltiovaaleissa kristillisdemokraatit saivat 36,8 % äänistä (22 edustajaa osavaltioparlamentissa), sosiaalidemokraatit 35,8 % (22 edustajaa), vapaat demokraatit 4,3 % (6 edustajaa), Liittouma 90/Vihreät 10,6 % (10 edustajaa), vasemmistopuolue 2,4 % (ei edustajia), piraattipuolue 7,4 % (6 edustajaa) sekä tanskalaista ja friisiläistä vähemmistöä edustava SSW 2,4 % (3 edustajaa).[4][5]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schleswig-Holsteinin virallisia kieliä ovat saksa, alasaksa, tanska ja friisi. Alasaksa on osavaltion historiallinen kieli, mutta sitä puhutaan yhä monissa paikoissa osavaltion alueella. Tanskalainen vähemmistö asuu enimmäkseen osavaltion pohjoisosassa, friisit Pohjanmeren rannikolla ja läheisillä saarilla.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schleswig-Holsteinin kulttuuri on yhdistelmä saksalaista ja tanskalaista, tästä kenties parhaana esimerkkinä maaseudun linnat ja kartanot, mm. Glücksburgin linna. Tärkeimpiä tapahtumia ovat Schleswig-Holsteinin musiikkifestivaalit, vuotuiset klassisen musiikin festivaalit koko maakunnan alueella, ja Lyypekissä vuosittain pidettävät skandinaavisten elokuvien festivaalit. Steinburgin piirikunnan Wackenissa järjestetään vuosittain Wacken Open Air -metallimusiikkifestivaali.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Schleswig-Holstein Citypopulation
  2. ↑ a b c Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 836. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  3. ↑ Koalitionsvertrag 2012 – 2017 Landesregierung S-H. Viitattu 4.10.2013. (saksaksi)
  4. ↑ Landtagswahl in Schleswig-Holstein Landesregierung S-H. Viitattu 4.10.2013. (saksaksi)
  5. ↑ Landtag Schleswig-Holstein Landtag S-H. Viitattu 4.10.2013. (saksaksi)
  6. ↑ Journey Wacken Open Air

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Saksan lippu Saksan osavaltiot

Ala-Saksi | Baden-Württemberg | Baijeri | Berliini | Brandenburg | Bremen | Hampuri | Hessen | Mecklenburg-Etu-Pommeri | Nordrhein-Westfalen | Rheinland-Pfalz | Saarland | Saksi | Saksi-Anhalt | Schleswig-Holstein | Thüringen

Noudettu kohteesta https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Schleswig-Holstein&oldid=15205491