Neoliittinen kausi

Tämä jakso on osa holoseenia.

Pleistoseeni Paleoliittinen Varhaispaleoliittinen Keskipaleoliittinen Myöhäispaleoliittinen

Holoseeni Mesoliittinen tai Epipaleoliittinen Neoliittinen

Neoliittista hiottua kiviesineistöä

Neoliittinen kausi eli nuorempi kivikausi (kreikan neos uusi, lithos kivi) oli kausi esihistoriassa. Se ajoittuu noin vuosiin 6000-3500 eaa., mutta ajoitus vaihtelee paljon alueesta ja kulttuurista riippuen. Neoliittisen ajan alkuna on pidetty yleensä kotieläinten ja viljelykasvien käyttööntuloa sekä kyläasutuksen ja -kulttuurin kehittymistä. Aikakausi päättyi, kun metalleja alettiin käyttää aseiden ja työkalujen valmistukseen.

Neoliittinen vallankumous

Pääartikkeli: Maanviljelyn synty Lähi-idässä

Suomessa Neoliittinen kivikausi tarkoittaa aikaa, jolloin keramiikka alkoi tulla käyttöön. Yleisemmin muualla euroopassa keramiikan käyttö ja maanviljely alkavat yleisesti samaan aikaan. Tätä äkillistä muutosta metsästäjä-keräilijästä viljelijäksi kutsutaan neoliittiseksi vallankumoukseksi. Ennen neoliittista vallankumousta elanto hankittiin metsästämällä, kalastamalla ja keräilemällä luonnon kasveja ja sieniä. Maanviljely alkoi Lähi-idässä kauden 9800–8700 eaa. päättymiseen mennessä Levantissa tai Eufratin latvoilla Pohjois-Mesopotamiassa.. Joidenkin lähteiden mukaan ruista olisi viljelty jo 11 000 eaa.

Maanviljelyä edelsi Lähi-idässä tehostettu villiviljan keräily ja varastointi noin 13 000 eaa.. Tällöin huomattiin, että kerättävän ravintokasvin siemenestä itää uutta viljaa. Vilja oli helposti varastoitavaa ja turvasi hengissä pysymisen silloin, kun riistaa ei ollut..

Maanviljelyn laajamittainen aloittaminen muutti ihmisten elämäntavan pysyvään asuinpaikkaan perustuvaksi. Ihmiset alkoivat asua taloissa, vaikka toisaalta kaskiviljely piti yllä myös liikkuvaa elämäntapaa. Ainakin joillain alueilla kiinteä asutus näyttää edeltäneen maanviljelyä joten on vaikea sanoa, onko kiinteä asutus johtunut maanviljelystä vai kenties toisin päin. Ei tiedetä varmuudella, alkoiko viljely sattumalta, joistakin uskonnollisista syistä vai muun ravinnon puutteen takia. Joidenkin mielestä jääkauden päättymisen aikaiset ilmastonmuutokset ajoivat ihmisiä viljelemään maata. Ilmaston äkillinen kuivuminen on voinut hävittää Lähi-idässä metsiä ja niissä viihtyviä riistaeläimiä ja siten edistää viljelyn omaksumista. Tällöin ihmiset asettuivat asumaan järvien, jokien ja lähteiden lähelle.

Maanviljelyn väitetään helpottaneen ihmisen elämää. Se kuitenkin vaati metsästystä enemmän työtä ja näyttää alentaneen elinikää, koska taudit levisivät nopeammin tiheästi asutuissa kiinteissä kylissä kuin liikkuvissa metsästäjäryhmissä.

Puhe neoliittisesta vallankumouksesta on pitkälti dramatisointia: metsästys säilyi viljelyn alettua vielä pitkään pääelinkeinona. Maanviljely vaati paljon työtä metsästykseen verrattuna. Viljelyyn ei vaadittu suuria keksintöjä ja viljelykasvit saatiin luonnosta, joten maata alettiin viljellä eri puolilla maailmaa samoihin aikoihin. Varhaisessa maanviljelyssä ei vielä osattu käyttää työkaluja, mutta pikkuhiljaa ihmiset oppivat käyttämään ensin keppejä maan muokkaamiseen ("kaivukeppi") ja myöhemmin kehittyneempiä välineitä kuten kuokkaa ja vielä myöhemmin auraa. Myös kastelujärjestelmä kehittyi. Vilja varastoitiin saviastioihin suojaan tuholaisilta.

Muualla kuin Lähi-idässä maanviljelyn alku tapahtui hieman eri tavalla. Esimerkiksi Amerikassa viljeltiin pitkään huonosti säilyviä kurpitsaa, chilipippuria ja papua puutarhaviljelynä ennen varsinaisen varastoitavan viljan viljelyn aloittamista. Maanviljely on saattanut kehittyä Lähi-itää aiemmin Afrikassa, esimerkiksi Egyptissä, josta on löydetty 16 300-10 000 vuotta vanhoja jauhinkiviä liittyen muun muassa Esnan kulttuuriin.^lähde? Joidenkin tietojen mukaan maata olisi viljelty jo noin 25 000 vuotta sitten Melanesiassa.^lähde?

Varhaisia domestikaatiokeskuksia

Pääartikkeli: Domestikaatio

Domestikaatioksi sanotaan kasvin ottamista viljelyyn tai puutarhakasvatukseen, tai eläimen kesyttämistä kotieläimeksi.

Varhaisia maanviljelykeskuksia

• Lähi-itä 8000-7700 eaa. ohra, vehnä, n. 8000 eaa. lammas, 6500 eaa. nauta
• Kiina 6500 eaa. Riisi Jangtsejoen laaksossa
• Afrikka, Sudanin seutu noin 4000 eaa. durra
• Kaakkois-Aasia joidenkin väitteiden mukaan 7000 eaa. riisi, toisten mukaan saapunut myöhemmin muualta
• Keski-Amerikka: 7000 eaa. kurpitsa, 5000 eaa., viimeistään 2700 eaa. maissi
• Etelä-Amerikka: Andien seutu, Pohjoinen Etelä-Amerikka (Venezuelan seutu), Amazonjoen lähistö maniokki, maapähkinä, ananas
• Yhdysvaltain länsiosa, Mississippin laakson länsipuoli

Neoliittiseen kulttuuriin liittyviä käsitteitä

Viljelytapoja

• Sadeviljely: alueilla, joilla sataa riittävästi, noin yli 200 mm
• Kaskiviljely: metsää poltetaan viljan ravinteiksi, viljely paikasta toiseen liikkuvaa
• Kasteluviljely: jokien liete ja vesi auttavat saamaan suuria satoja
• Terassiviljely: viljelyä vuorten rinteillä

Maataloutta helpottavia keksintöjä:

• Kaivukeppi (hyvin alkeellinen maanmuokkausväline)
• Kuokka
• Aura

Neoliittinen Lähi-itä

Pääartikkeli: Neoliittinen Lähi-itä

Jääkaudella Lähi-idässäkin vallitsi suurriistan metsästyskulttuuri niillä alueilla, jotka eivät olleet liian kuivia asumiseen. Jo tällä metsästyskaudelle kerättiin ja syötiin villien kasvien jyviä, nykytiedon mukaan jo noin 21 000 eaa.. Jääkauden lähestyessä loppuaan Lähi-idän ilmastossa tapahtui muutoksia, joiden seurauksena monet aikaisemmat metsät ja arot kuivuivat. Niinpä suurriista hävisi laajoilta alueilta, ja ihmiset alkoivat epipaleoliittisella ajalla metsästää enemmän pientä riistaa, mm. gaselleja ja kerätä etanoita. Luonnonvaraista emmervehnää kerättiin piikivisirpeillä jo noin 18 000-13 000 eaa.. Riistan määrä kasvoi taas ilmaston kostuttua aivan jääkauden lopussa, mutta pian ilmasto kuivui taas pariksi tuhanneksi vuodeksi. Tällöin Levantissa syntyi ainakin puoliksi liikkuvaa metsästykseen ja keräilyyn perustuvaa mesoliittista elämäntapaa, ja ihmiset rakensivat pyöreäpohjaisia taloja. Maata alettiin viljellä nykykäsityksen mukaan ensiksi Lähi-idän vuoriston ja aron rajalla. Tämä hedelmällinen puolikuu ulottuu Levantista Turkin eteläosan kautta Etelä-Iraniin ja Zagrosvuorista pohjoiseen ja itään. Tällä maatalouden syntyalueella ja varhaisella leviämisalueella kasvaa villiä emmervehnää ja elää villejä lampaita.

On kiistelty siitä, miksi ja millä tavoin viljely alkoi Lähi-idässä. Joidenkin mukaan viljely olisi alkanut siten että ilmaston kuivuttua ihmiset muuttivat jokien ja lähteiden lähelle, joissa heidän olisi hengissä pysyäkseen ollut pakko muiden elinkeinojen lisäksi alkaa viljellä maata. Tätä keidasteoriaa kannatettiin 1900-luvun alussa, ja monet uudet löydöt tukevat sitä, mm. se, että esihistoriallinen Jeriko sijaitsi joen laskuviuhkan lähellä. Toisten mukaan maanviljely alkoi sadeviljelynä niillä alueilla, jossa satoi tarpeeksi viljakasveille. Maanviljelyyn olisi saattanut ajaa muun muassa väestönkasvu, joka johti riistan loppumiseen. Ensimmäiset merkit viljan viljelystä ovat noin vuosien 13 500-8500 eaa. tienoilta Levantista tai Kaakkois-Turkista. Noin 9000-8000 eaa. joissain paikoissa Levantissa Syyriassa, Libanonissa, Israelissa ja Jordaniassa luultavasti viljeltiin maata. Ensimmäiset täysin varmat merkit maanviljelystä ovat noin vuodelta 8000 eaa. nykyisten Israelin ja Syyrian alueelta.

Samoihin aikoihin maanviljelyn keksimisen kanssa kesytettiin vuohi ja lammas, myöhemmin myös muita kotieläimiä. Noin 7000 eaa. hieman aiemmin keksitty keramiikka levisi laajalle. Maanviljely levisi pian Levantista itäiseen Anatoliaan, Mesopotamiaan ja Iraniin.

Noin 6000 eaa. syntyi Lähi-idässä nykyisen tyylistä maataloutta, jossa kasvatettiin sikoja, lampaita, nautoja sekä viljeltiin ohraa ja vehnää. Eri eläimet kesytettiin hieman eri aikoina, ja eri viljalajit otettiin viljelykseen hieman eri tahtiin. Viimeistään noin 5400 eaa. Lähi-idässä alettiin laajoilla alueilla viljellä maata kastelemalla, toisin sanoen johdettiin kastelukanavilla vettä pelloille. Arkeologisten löydösten perusteella vaikuttaisi että alussa kastelua harjoitettiin sadeviljelyalueen rajalla Pohjois-Mesopotamiassa ja Zagrosvuorten rinteillä Iranissa. Pian kasteluviljely levisi Mesopotamian alangoille, jossa tätä tehokasta maanviljelyä esiintyi suurissa määrin vasta Uruk-kaudella noin 4000 eaa. Silti muinaisessa Mesopotamiassa yksittäisen viljelijän pellon tuotto oli epävarmaa. Maanviljelyn yleistyminen johti maan tuoton lisääntymiseen. Tästä seikasta sekä väestön kasvusta seurasi siirtyminen kiinteään ja tihenevään asutukseen. Tämä kehitys johti lopulta sivilisaation syntyyn. Väestö jakautui Lähi-Idässä neoliittisella kaudella tai oli jakautunut paimentolaisiin ja jokilaaksojen viljelijöihin.

Neoliittisen vallankumouksen arviointia

Maanviljelyn synty oli sivilisaation synnyn edellytys. Maatalouden tuottama viljaylijäämä mahdollisti ruokaa tuottamattoman väestön elättämisen. Tämä väestö oli esimerkiksi ylimystöä, pappeja ja käsityöläisiä. Näin maanviljely edisti yhteiskunnallisten kerrostumien syntyä. Toisaalta muun muassa puuvillan viljely edisti kauppaa, koska se loi edellytyksen kankaiden kudonnalle. Varastoitava vilja mahdollisti omistamattoman väestön kontrolloinnin ja sotaa käyvien armeijoiden ruokkimisen. Viljelyn aiheuttama väestönkasvu loi painetta sotiin viljelysmaiden omistuksesta, ja ruokki siten valtion syntyä, koska sodat vaativat selkeää johtoa. Maanviljelyn syntyyn näyttää liittyneen taipumus muodostaa paikallaan pysyviä asutuksia, maanomistus, ympäristön muokkaaminen, suuremmat väestötiheydet ja kasvis- ja viljaravinnon osuuden lisääntyminen ruokavaliossa, muutokset sosiaalisissa hierarkioissa, ylijäämiin perustuva kaupankäynti ja uusien teknologioiden kehittyminen.

Maanviljelyn leviäminen Eurooppaan

Pääartikkeli: Neoliittinen Eurooppa

Maanviljely levisi alussa noin 7000 eaa. Etelä-Anatoliasta Kreikkaan ja Kreetalle, jonka jälkeen noin 6000 eaa. Serbiaan ja Romaniaan. Noin 6000–4000 eaa. maanviljely levittäytyi kaskiviljelijöiden nauhakeraamisen kulttuurin mukana kohti pohjoisempaa Keski-Eurooppaa, jonne maanviljely saapui jo 4500–4000 eaa. Yleensä Euroopan varhaisia maanviljelijöitä pidetään ei-indoeurooppalaisina, mutta arkeologi Colin Renfrew on esittänyt, että indoeurooppalaisten osittaista muuttoa Eurooppaan ja sekoittumista metsästäjäkansoihin on tapahtunut samanaikaisesti maanviljelykulttuurin leviämisen kanssa. Alkuperäinen metsästäjäväestö aloitti maanviljelyä nauhakeraamisen kulttuurin tapaan ensin kaskiviljelyllä. Maanviljely levisi nopeasti ensiksi lämpimille Välimeren rannoille, joista se levisi hitaasti sisämaahan, ja noin 2000 eaa. alettiin viljellä monilla vuoristoalueilla, esimerkiksi Apenniineilla ja Alpeilla.

Maanviljelyn aikaansaama väentiheys

Maanviljely pani alulle nopean väestönkasvun. Maanviljelyn voima piilee siinä, että se mahdollistaa suuria väestön tiheyksiä. Keskimäärin maanviljelijällä on 50 kertaa enemmän ravintoa jouleina kuin metsästäjillä. Sama pinta-ala elätti erään arvion mukaan 100-150 kertaa enemmän väestöä kuin metsästys.. Suuret väestötiheydet mahdollistivat melko suurten asutuskeskusten synnyn. Metsästäjä-keräilijöiden väestötiheys saattoi olla 0,1 asukasta/km², kun taas maata viljelevien väestön asuinalueiden väestön tiheys saattoi olla 50 kertaa suurempi, 5 asukasta/km². Puutarhoja viljelevän väestön väestötiheys voi olla 1 asukasta/km² ja alkeellista maanviljelyä harjoittavan väestön tiheys 3 asukasta/km². Kasteluviljely saa aikaan vielä suurempia väestön tiheyksiä. Maanviljely, varsinkin kasteluviljely, liittyi paikallaan asuvaan väestöön, joka ei kierrä vuodenaikojan mukaan lukuun ottamatta puolipaimentolaisia.

Maanviljelyn saapuminen Suomeen

Maatalous levisi Suomeen ensin idästä tattarinviljelyksen muodossa. Kouvolan Jaalasta on löytynyt merkkejä tattarinviljelyskulttuurista ajalta 5300 eaa.. Maanviljelys levisi siis Suomeen yllättävän aikaisin, jo samoihin aikoihin kuin Keski-Eurooppaan. Myöhemmin maanviljelys on todennäköisesti levinnyt osiin Suomea myös etelästä. Karjanhoito saapui suomeen viimeistään noin 3200 eaa. nuorakeraamisen kulttuurin mukana. Ahvenanmaalla on merkkejä maanviljelyksestä vuodelta 4200 eaa. ja Keski-Suomessa ainakin 2000 eaa. Maanviljelyyn liittyy Kiukaisten kulttuuri noin vuosien 2400–1200 eaa. välillä. Turusta Niuskalasta on löydetty vuodelta noin 1500 eaa. peräisin olevia ohranjyviä.

Katso myös

• Maanviljelyn alku Lähi-idässä
• Neoliittinen Anatolia
• Neoliittinen Balkan
• Kuparikausi
• Megaliitit
• Varhaisneoliittinen kivikausi

Aiheesta muualla

• Neolithic Stone Tools and Artifacts - World Museum of Man
• Brutal lives of Stone Age Britons
• Vincha Neolithic Script
• Week 9: Inception & Spread of the Neolithic
• Neolith (ranskaksi)