Kitai
Flag |
Valdkundznam |
| Pälidn | Pekin |
| Eläjiden lugu (2015) | 1 367 485 388[1] ristitud |
| Pind | 9 596 960 km² |
.svg) |
|
| Kel' | kitain |
| Valdkundan pämez' | Si Сzin'pin |
| Päministr | Li Kecän |
| Religii | ateizm, buddizm, konfiucijanuskond, daosizm |
| Valüt | kitain juan' (CNY) (¥ • 元 • 圆 • 圓) |
| Internet-domen | .cn (k. mug. — Kitain internet-domenad) |
| Telefonkod | +86 |
| Aigvö | UTC+8 |
Kitai (ičeze nimi — kit.: 中國 / 中国, pin'jin': Zhōngguó, vepsän kirjamil Čžun Go «keskvaldkundad»), täuz' oficialine nimi om Kitain Rahvahaline Tazovaldkund (kit.: 中華人民共和國, pin'jin': Zhōnghuá Rénmín Gònghéguó, vepsän kirjamil: Čžunhua Žen'min' Gunhego) om valdkund Azijan päivnouzmas. Pälidn om Pekin.
Kitai om ÜRO:n kaikenaigaine ühtnii.
Südäiolend
Istorii[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]
Vl 221 EME Cin' Šihuandi ühtenzoiti Kitain maid imperijaks ezmäižen kerdan.
Vl 1912 vilukun 1. päiväl Kitain Tazovaldkundan aluz oli pandud (ohjandab Taivan'-sarel tähäsai).
Vl 1949 redukun 1. päiväl tedotihe Kitain Rahvahaližen Tazovaldkundan aluses.
Nügüdläine Konstitucii om vahvištadud vl 1982.
Geografijan andmused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]
Kitai om mavaldkundröunoiš 14 valdkundanke: Vjetnamanke (röunan piduz — 1297 km), Laosanke (475 km) da Mjanmaranke (2129 km) suves, Indijanke (2659 km), Butananke (477 km), Nepalanke (1389 km) da Pakistananke (438 km) suvipäivlaskmas, Afganistananke (91 km), Tadžikistananke (477 km) da Kirgizstananke (1063 km) päivlaskmas, Kazahstananke lodehes (1765 km), Mongolijanke (4630 km) da Venämanke (4179 km) pohjoižes, KRDT:nke (1352 km) pohjoižpäivlaskmas. Ühthine röunoiden piduz om 22 457 km.
Valdkundan pind om 9 596 960 km² (koumanz' sija mail'mas Venäman da Kanadan jäl'ghe). Kitain päivlaskmaižed randad lainištadas Tünen valdmeren Kitain Päivnouzmmeri da Pakuine meri, suvižed randad — Kitain Suvimeri. Ühthine randanpird om 14 500 km.
Tibetan mägišt otab valdkundan suvipäivlaskmpalad. Gimalajad seištas Indijan röunal, niiden korktembaine čokkoim om korktembaine Mal Džomolungm-mägenoc (8850 m). Madalambaine čokkoim om Turfanan alang, -154 m. Surembaižed joged oma Janczi da Huanhe. Mecad ottas 22,3% territorijad.
Londuseližed pävarad oma kivihil', metallad (raudkivend, boksitad, tin, hahktin, cink, vanadii, molibden, vol'fram, artut', uran, harvad mametallad), kivivoi, londuseline gaz, antimonii, gidroenergii (surembaine mail'mas), mahuz.
Tobmuz[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]
Ohjandusen form om unitarine socialistine tazovaldkund dominirujan partijanke (Kitain Kommunistine Partii, KKP) päižeks. Valdkundan pämez' om Kitain ezimez', hän om KKP:n keskuzkomitetan päsekretar', hän-žo om armijan päkäsknik (Keskuzsodanevondkundan ezimez') tobjimalaz. Valdkundaližen Nevondkundan pämez' om ohjastusen ezimez'.
Parlament om üks'kodine Kaiken Kitain Rahvahan Ezitajiden Suim (kit.: 全国人民代表大会, pin'jin': Quánguó Rénmín Dàibiǎo Dàhuì, vepsän kirjamil: Cüan'go Žen'min' Daibäo Dahuei) 2987 ühtnijanke. Kaik rahvaz da azekahad väged valitas heid videks vodeks. Todesine käskusenandai tobmuz om KKP, parlament vaiše vahvištab sen pätandoid.
Kitain ohjandai om Si Сzin'pin. Vs 2013 keväz'kun 15. päiväspäi Li Kecän om ohjastusen pämeheks. Järgvaličendad parlamentha oliba vl 2013 keväz'kun 5-17. päivil.
Administrativiž-territorialine jagand[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]
Kacu kirjutuz: Kitain administrativiž-territorialine jagand.
Kitai alajagase 34 regionha: 23 agjad (provincijad), 5 avtonomišt agjad, 4 lidnad keskuzalištusenke (Pekin, Šanhai, Čuncin, Tän'czin') da 2 erilišt administrativišt agjad (Honkong da Makao). Regionad alajagase 333 ümbrikho, ned — 2853 rajonha.
Eläjad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]
Kitaiš elädas kitajalaižed.
Lidnad-millionerad (lidnümbrikod enamba 6 mln. vn 2010 rahvahanlugemižen mödhe, surembaspäi penembha): Šanhai (ekonomine pälidn), Pekin (administrativine pälidn), Čuncin, Guančžou, Šen'čžen', Tän'czin', Uhan', Dunguan', Honkong, Fošan', Čendu, Nankin. Vl 2012 kaik om enamba 160 lidnad-millionerad valdkundas.
Vl 2010 eläjiden lugu oli 1 347 374 752 ristitud.
Ižanduz[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]
Vl 2014 Kitain da AÜV:oiden kogosüdäiproduktad oma surembaižed mail'mas da läz tazostadud keskneze. Sil-žo aigal Kitain ižanduz šingotase hotkemb amerikašt.
Homaičendad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]
Irdkosketused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]
| Azijan valdkundad | ||
 |
||
|
1 Om Evropas mugažo. 2 Om Afrikas mugažo. 3 Om Valdmerimaiš mugažo. |
 |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |
