Tämä on suositeltu artikkeli.

Gibraltar

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gibraltar
Gibraltarin lippu Gibraltarin vaakuna
lippu vaakuna

Gibraltarin sijainti

Valtiomuoto Britannian merentakainen alue

Kuvernööri
Pääministeri
Adrian Johns
Fabian Picardo

Pääkaupunki Gibraltar
36°08′N, 5°21′W

Pinta-ala
– yhteensä 6,5[1] km² (sijalla 229)
– josta sisävesiä 0 %

Väkiluku (2012) 29 034[1] (sijalla 219)
– väestötiheys 4 303 / km²
– väestönkasvu 0,265[1] % (2012)

Viralliset kielet englanti

Valuutta Gibraltarin punta (GIP)

BKT (2008) sijalla 197
– yhteensä 1 275 miljoonaa USD[1]
– per asukas 43 000 USD

HDI () – (sijalla –)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 0 %
– teollisuus 0 %
– palvelut 100[1] %

Aikavyöhyke UTC+1
– kesäaika UTC+2

Itsenäisyys
– luovutettu

1713 (Utrechtin rauha)

Lyhenne GI

– ajoneuvot: GBZ
– lentokoneet: VR-G

Kansainvälinen
suuntanumero
+350

Motto Nulli Expugnabilis Hosti (latinaa: Ei minkään vihollisen valloittama)

Kansallislaulu Gibraltar Anthem

Gibraltar on Britannian merentakainen alue. Se sijaitsee Pyreneiden niemimaan eteläosassa Espanjan rannikolla Gibraltarinsalmessa. Sijainti on strategisesti tärkeä, koska Gibraltarinsalmi on Atlantin ja Välimeren välissä ja se erottaa toisistaan Euroopan ja Afrikan.

Gibraltarin lähes 30 000 ihmistä asuvat 6,5 neliökilometrin alueella, ja asukastiheys on siten 4 303 asukasta neliökilometrillä. Todellinen asukastiheys on vielä suurempi, sillä 40 prosenttia maa-alasta on luonnonsuojelualuetta. Gibraltarissa ei harjoiteta maanviljelystä, sillä ei ole pohjavesivaroja eikä omia energianlähteitä. Talouden kulmakivinä ovat matkailu, offshore-pankkitoiminta ja merenkulku. Väestöllä on tiiviit suhteet emämaahan Britanniaan ja ympäröivään Espanjaan, ja monet ovat kaksikielisiä. Vuosisatojen varrella maahanmuuttajia on tullut muualtakin Välimeren seudulta, ja kulttuuriin on sulautunut piirteitä näistä kaikista.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gibraltarinvuori kuvattuna Espanjan puolelta.

Gibraltarin alue on 6,5 neliökilometriä laaja. Se on kasvanut kahden viime vuosikymmenen aikana, kun mereltä on vallattu lisää maata.[2]

Alue jakaantuu geologialtaan kahteen osaan: pohjoisessa on hiekkatasanko, jonka kymmenmetrisen hiekkakerroksen alla on savea, soraa ja alimpana kalkkikivikerros. Alueen eteläosa Gibraltarinvuoresta Europa Pointiin on jurakautista kalkkikivikalliota, jota paikoin peittää breksia, tumma savikivi tai hiekka.[3]

Gibraltarin rantaviiva on 12 kilometriä pitkä. Espanjan kanssa Gibraltarilla on 1,2 kilometriä pitkä yhteinen maaraja.[1] Espanjan rajan toisella puolella sijaitsee Andalusian itsehallintoalueeseen ja Cádizin maakuntaan kuuluva runsaan 60 000 asukkaan La Línea de la Concepciónin kunta.[4]

Gibraltarin länsipuolella on noin 75 neliökilometrin kokoinen Gibraltarinlahti, jonka vastarannalla sijaitsee muun muassa runsaan 100 000 asukkaan Algecirasin kunta. Lahtea ja Gibraltaria ympäröivä alue tunnetaan yhteisnimityksellä Campo de Gibraltar. Gibraltarilla on kaksi rannikkoa, East Side, jossa sijaitsevat Sandy Bayn ja Catalan Bayn asutuskeskukset, ja West Side, jossa suurin osa väestöstä asuu.[3] Gibraltarin eteläisin osa on nimeltään Europa Point.[5]

Hallitseva maamerkki on Atlasvuoriin kuuluva Gibraltarinvuori, jonka korkeus on 426 metriä. Vuori on kalkkikiveä, ja sen sisällä on lukuisia sotilaskäyttöön rakennettuja luolia ja tunneleita.[6]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gibraltarin ilmasto on välimerellinen, jolle ovat tyypillisiä leudot talvet ja kuumat kesät. Alueella vallitsee kaksi tuulta. Saharasta puhaltava itätuuli levante tuo mukanaan lämmintä kosteaa ilmaa,[3] länsituuli poniente raikkaampaa ilmaa.[7]

Vuoden keskilämpötila on 18 celsiusastetta. Keskilämpötilaltaan lämpimin kuukausi on elokuu, 24 celsiusastetta, ja kylmin tammi–helmikuu, 13 celsiusastetta. Keskimääräinen sademäärä on 830 mm vuodessa. Keskimäärin eniten sataa marraskuussa, 140 mm, ja vähiten heinä–elokuussa, jolloin ei sada lainkaan.[8]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Magotti on Euroopan ainoa villinä elävä apinalaji.

Gibraltarinvuoren yläosa julistettiin vuonna 1993 luonnonpuistoksi. Se perustettiin suojelemaan Gibraltarin luontoa. Puisto käsittää noin 40 prosenttia Gibraltarin pinta-alasta.[9]

Gibraltarilla kasvaa yli 600 kasvilajia.[10] Niistä ristikukkainen Iberis gibraltarica on kotoperäinen, ja Gibraltar on ainoa paikka Euroopassa, jossa sitä kasvaa villinä.[11] Yleisimpiä kasvillisuustyyppejä ovat korkea macchia-pensaikko ja matalampi pensaikon ja varvikon välimuoto garigue. Kalliojyrkänteillä kasvaa monia harvinaisia kalkinsuosijakasveja, jotka kukoistavat etenkin keväällä ja alkukesästä. Myös merenrannalla, hietikolla ja Windmill Hillin aroalueella on omat kasvillisuustyyppinsä.[12]

Gibraltarilla elää Euroopan ainoa apina magotti. Kaikkiaan Gibraltarilla tavataan 11 maanisäkästä. Niihin kuuluvat isokotipäästäinen, kettu, kaniini, mustarotta, isorotta, kotihiiri ja neljä lepakkolajia. Gibraltarinlahdella tavataan lisäksi munkkihylkeitä sekä delfiinejä ja muita valaita.[13]

Gibraltar on tunnettu petolintujen muuttoreitti. Se muodostaa pullonkaulan Euroopan ja Afrikan välille, jonka kautta muuttaa arviolta 250 000 petolintua kaudessa. Gibraltar on myös levähdyspaikka muuttaville varpuslinnuille. Alueen hedelmäpensaat mahdollistavat suuren määrän talvehtivia ja läpimuuttavia varpuslintuja.[14] Gibraltar on Manner-Euroopan ainoa paikka, jossa esiintyy kalliopyitä.[15] Gibraltarilla on kaksi kansainvälisesti tärkeätä lintualuetta (IBA). Vuonna 2000 arvioitu Rock of Gibraltar -IBA-alue käsittää lähes koko Gibraltarin maa-alueen eli 600 hehtaaria.[14] Toinen IBA-alueista, vuonna 2007 arvioitu Strait of Gibraltar, sijaitsee kokonaan merellä käsittäen koko Gibraltarinsalmen Gibraltarin, Espanjan ja Marokon aluevesillä.[16]

Luonnonpuiston alueella tavataan kahtatoista matelijalajia. Niistä kuusi on käärmeitä, viisi liskoja ja yksi matolisko. Myös selkärangattomien lajimäärät ovat suuria.[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Gibraltarin historia

Ihmisasutuksesta Gibraltarilla on todisteita jo neandertalinihmisten ajoista asti.[17] Foinikialaiset kävivät paikalla noin 950 eaa.[18] ja karthagolaiset myöhemmin, mutta kummatkaan eivät luoneet alueelle pysyvää asutusta. Platon käytti Gibraltarista ja salmen toisella puolella olevasta Monte Hachosta nimitystä Herakleen pylväät.[19]

Myöskään roomalaiset eivät perustaneet Gibraltariin pysyvää siirtokuntaa. Rooman valtakunnan tuhon jälkeen tulleet vandaalit jäivät Gibraltariin väliaikaisesti, mutta gootit pysyivät alueella vuodesta 414 vuoteen 711. Tuona vuonna berberipäällikkö Tarik ibn Zijad nousi valtausretkellään maihin Espanjaan Gibraltarin eteläkärjessä. Vuori sai nimen Džebel al Tarik (Tarikin vuori, arab. جبل طارق‎). Tästä muodostui ajan mittaan nimi Gibraltar.[18]

Alue säilyi maurien hallussa vuoteen 1462, jolloin Kastilian joukot valtasivat sen ja alue liitettiin Medina-Sidonian ruhtinaan maihin. Vuonna 1501 Gibraltarista tuli osa Espanjan kruunun maita ja kuningatar Isabella myönsi sille seuraavana vuonna vaakunan, jota käytetään tänäkin päivänä.[18]

Osana kahdeksankymmenvuotista sotaa käytiin 25. huhtikuuta 1607 Gibraltarin taistelu, jossa alankomaalaislaivasto yllätti ja tuhosi täysin Gibraltarinlahdelle ankkuroituneen espanjalaislaivaston. Espanjan perimyssodassa 4. elokuuta 1704 George Rooken johtamat brittiläis-alankomaiset joukot valtasivat Gibraltarin. Alue siirtyi lopullisesti Britannian haltuun vuoden 1713 Utrechtin rauhan myötä. Vaikka Espanja yritti aluksi palauttaa Gibraltarin haltuunsa, muun muassa vuosien 1779–1783 piirityksessä, alue on säilynyt Britannian hallinnassa.[6]

Gibraltarista tuli tärkeä kuninkaallisen laivaston tukikohta, ja sen osuus oli tärkeä Trafalgarin taistelussa. Strateginen merkitys korostui Suezin kanavan avaamisen jälkeen, sillä Gibraltar oli Britannian ja sen siirtomaiden Intian ja Australian välisen tärkeän merireitin varrella. Toisen maailmansodan aikana asukkaat evakuoitiin ja Gibraltarin avulla liittoutuneet pystyivät kontrolloimaan liikennettä Välimerelle.[18] Sodan aikana italialaiset tekivät Gibraltariin useita vedenalaishyökkäyksiä. Natsi-Saksan suunnittelema operaatio Felix Gibraltarin valtaamiseksi kaatui Espanjan haluttomuuteen päästää Saksan joukkoja maaperälleen.[20]

Francisco Francon diktatuurin aikana Espanja uusi vaatimuksensa Gibraltarin palauttamisesta hallintaansa. Vastavetona vuonna 1969 hyväksytylle perustuslaille, jolla Gibraltar sai itsehallinnon, Espanja sulki Gibraltarin-rajansa. Raja avattiin uudelleen vuonna 1985 ennen Espanjan liittymistä Euroopan yhteisöön.[18]

Syyskuussa 2006 Espanjan, Gibraltarin ja Britannian edustajien välisissä historiallisissa neuvotteluissa päästiin sopimukseen useista Gibraltariin ja sen lähiympäristöön vaikuttavista seikoista, kuten rajaliikenteen sujuvoittamisesta, lentoaseman käytöstä, Gibraltarin kansainvälisen suuntanumeron hyväksymisestä ja 1960-luvulla rajan sulkemisen myötä työpaikkansa menettäneiden espanjalaisten eläkkeistä.[21]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gibraltarin parlamenttitalo.
Gibraltar ilmasta katsottuna

Gibraltarin hallitsija on kuningatar Elisabet II, jota edustaa Gibraltarin kuvernööri.[22] Lokakuusta 2009 lähtien kuvernöörinä on toiminut Britannian Kuninkaallisen laivaston vara-amiraali Adrian Johns.[23] Kuvernööri nimittää vaalien jälkeen pääministerin ja hallituksen muut ministerit.[22] Hän on lisäksi vastuussa ulkopoliittisista-, puolustus- ja turvallisuusasioista.[24]

Gibraltarin hallitus muodostetaan kerrallaan neljäksi vuodeksi. Hallituksen puheenjohtaja on pääministeri, vuodesta 2011 lähtien Fabian Picardo. Yksikamarinen parlamentti koostuu 17:stä vaaleilla valitusta jäsenestä ja parlamentin valitsemasta puhemiehestä.[1] Vuonna 2011 valitussa parlamentissa on edustettuna kolme puoluetta: vaaliliitossa olleet Gibraltarin sosialistinen työväenpuolue ja Gibraltarin liberaalipuolue sekä Gibraltarin sosiaalidemokraatit.[25] Äänioikeus on kaikilla yli 18-vuotiailla gibraltarilaisilla ja siellä yli puoli vuotta asuneilla brittikansalaisilla.[22]

Gibraltar kuuluu Euroopan unioniin, mutta se on muutaman EU:n yhteisen järjestelmän ulkopuolella. Gibraltar ei kuulu EU:n sisämarkkinoihin, yhteiseen maatalouspolitiikkaan, eikä sillä ole velvollisuutta kantaa arvonlisäveroa. Gibraltarilaiset ovat saaneet vuodesta 2003 äänestää europarlamenttivaaleissa, ja alue kuuluu samaan vaalipiiriin Lounais-Englannin kanssa.[26]

Gibraltarin perustuslaki vuodelta 1969 takaa sille huomattavan sisäisen itsemääräämisoikeuden. Edelleen tärkeä osa Gibraltarin politiikkaa on kysymys alueen hallinnasta. Paikalliset puolueet vastustavat hallinnan siirtämistä Espanjalle, joka edelleen vaatii aluetta itselleen. Asiasta on järjestetty Gibraltarissa kansanäänestykset vuosina 1967 ja 2002, ja molemmilla kerroilla yli 95 prosenttia äänesti Espanjaan liittymistä vastaan. Vuonna 2006 hyväksyttiin uusi nykyaikaistettu perustuslaki.[1]

Asevoimat ja poliisi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gibraltarin kuninkaallisen poliisin kumivene.

Gibraltarin puolustuksesta vastaa joukko-osasto nimeltään British Forces Gibraltar. Sen rungon muodostaa jalkaväkirykmentti (Royal Gibraltar Regiment), joka koostuu Gibraltarilta värvätyistä osa-aikaisista sekä Britannian maavoimien vakinaisesta väestä. Kuninkaallinen laivasto ylläpitää laivuetta (Gibraltar Squadron), jonka tehtävänä on Gibraltarin aluevesien turvallisuudesta ja koskemattomuudesta huolehtiminen. Siihen kuuluu Scimitar-luokan partioveneet HMS Scimitar ja HMS Sabre sekä kolme 6,5-metristä Arctic-kumivenettä.[27] Kolmannen osan joukoista muodostaa Britannian Kuninkaallisten ilmavoimien asema, jolla ei kuitenkaan enää ole yhtään konetta vakinaisella komennuksella, ja se on lähinnä siviilikäytössä (katso liikenne).[28]

Gibraltarin sisäistä järjestystä valvoo Gibraltarin kuninkaallinen poliisi.[29]

Special Air Service -erikoisjoukkojen sotilaat surmasivat vuonna 1988 osana operaatio Flaviusta kolme Irlannin tasavaltalaisarmeijan jäsentä, jotka olivat Gibraltarilla valmistelemassa autopommi-iskua. Surmatut paljastuivat aseettomiksi, mutta Espanjan puolelta löydettiin myöhemmin kolmikon vuokraama auto, joka oli pakattu 64 kilolla Semtex-muoviräjähdettä.[30] Thames Television teki tapauksesta kiistanalaisen dokumentin Death on the Rock.[31]

Vuonna 2000 Britannian, paikallisten ja Espanjan välejä kiristivät Välimerellä reaktorivaurion kärsineen ydinsukellusvene HMS Tirelessin pitkään kestäneet korjaustyöt Gibraltarilla.[32]

Alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gibraltarin kartta.

Gibraltarilla ei ole hallinnollisia alueita, mutta tilastollisia tarkoituksia varten se on jaettu seitsemään suurasuinalueeseen (Major Residential Area).

Alueet ja niiden asukasluvut (2001):[33]

Alue Asukasluku  %-osuus
1. East Side 429 1,6
2. North District 4 116 15,0
3. Reclamation Areas 9 599 34,9
4. Town Area 3 588 13,0
5. Upper Town 2 805 10,2
6. Sandpits Area 2 207 8,0
7. South District 4 257 15,5
Loput 494 1,8
Yhteensä 27 495 100

Talous ja infrastruktuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkailu ja merenkulku ovat tärkeitä tekijöitä Gibraltarin taloudessa. Gibraltarin satamassa käy paljon risteilyaluksia.

Gibraltarin talouden merkittävimmät haarat ovat matkailu, offshore-pankkitoiminta ja merenkulku. Vuonna 2010 Gibraltarin bruttokansantuote oli 32 415 puntaa asukasta kohden. Siitä vähittäiskauppa ja matkailu muodostivat 25, finanssipalvelut 22 ja merenkulku 20 prosenttia.[34] Vielä vuonna 1984 Britannian asevoimien edustus tuotti Gibraltarin bruttokansantuotteesta peräti 60 prosenttia, mutta nykyään sen osuus on alle kymmenen prosenttia.[1] Maanviljelyä Gibraltarilla ei ole mahdollista harjoittaa ollenkaan, ja kevyttä teollisuutta siellä on vain vähän.[22]

Gibraltarin tuloista suurin osa tulee tuloveroista ja tullitariffeista. Lisäksi se saa laajaa tukea Britannialta. Suurimmat kustannukset syntyvät sosiaalipalveluista, yleisistä töistä ja kunnallispalveluista.[22] Koska Gibraltarilla ei ole luonnonvaroja eikä teollisuutta, se joutuu tuomaan käytännössä kaikki tavarat ja ruokatuotteet ulkomailta. Gibraltarin tuonnin arvo olikin vuonna 2004 melkein kolme miljardia dollaria, kun vienti oli vain 271 miljoonaa dollaria. Vienti on pääosin muualta tulevien tavaroiden uudelleenvientiä.[1]

Ulkomaalaisia sijoituksia Gibraltarille houkuttelee matalat verot.[1] Monet rahapeliyritykset ovatkin sijoittaneet pääkonttorinsa Gibraltarille sen taloudellisen vapauden ansiosta. Lisäksi yrityksiä houkuttelevat Gibraltarin hyvät tietoliikenneyhteydet.[35] Matkailu on kasvanut selvästi 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Vuonna 2011 Gibraltariin saapui maitse 11,4 miljoonaa vierailijaa, risteilyvierailijoita yli 325 000 ja lentäen melkein 190 000 matkustajaa. Lentomatkustajista iso osa jatkoi suoraan Espanjan Costa del Soliin.[34] Matkailun määrä alkoi kasvaa, kun Gibraltariin rakennettiin uusia hotelleja, rantapalveluita ja kasinoja.[22] Merenkulkua palvelee Gibraltarin satama, joka on merkittävä tekijä maan taloudelle. Sataman tärkeimmät toiminnot ovat polttoainehuolto ja muut satamapalvelut.[36] Monet alukset, jotka tarvitsevat polttoainetäydennystä, tai alukset, jotka ovat menossa Välimereltä Englannin kanaalin ja Pohjanmeren rikkipäästöjen rajoitusalueelle ja näin tarvitsevat ympäristöystävällisempää polttoainetta vierailevat Gibraltarin satamassa.[37] Gibraltarinsalmesta kulkee vuosittain yli 110 000 alusta, joten satama sijaitsee strategisesti hyvässä paikassa sekä sotilas- että siviilimerenkulun tarpeisiin. Brittilaivaston telakalla on korjattu Nelsonin lippulaiva HMS Victory ja lukuisia muita aluksia. Telakka siirtyi siviiliyrityksen hallintaan vuonna 1985.[38]

Gibraltarin eri museoissa käy vuosittain 15 000-20 000 vierasta, kun taas luonnonsuojelualueella käy vuosittain noin 800 000 vierailijaa, joista suurin osa elo- ja syyskuussa.[39][40]

Rahayksikkö on Gibraltarin punta, jonka kurssi on kiinteästi sidottu Englannin puntaan, mutta myös brittiläiset rahat käyvät maksuvälineenä. Euro ei ole laillinen maksuväline, mutta useimmat kaupat ja ravintolat hyväksyvät pieniä euromääriä.[41]

Energia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gibraltarin energialaitos tuottaa sähköä kolmella dieselgeneraattorilla Waterportin voimalaitoksessa. Se ostaa sähköä myös yksityiseltä OESCOn voimalaitokselta.[42] Vuonna 2011 hallitus teki päätöksen näiden vanhanaikaisten, riittämättömien ja saastuttavien laitosten korvaamisesta uudella kahdeksan dieselgeneraattorin yksiköllä.[43]

Tuulivoiman, aaltovoiman ja jätteiden polton käyttöä energialähteinä tutkitaan, ja uusiutuvien energialähteiden on tarkoitus tyydyttää 12 prosenttia Gibraltarin sähköntarpeesta vuoteen 2032 mennessä.[44]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muista Britannian erillisalueista poiketen Gibraltarilla on käytössä oikeanpuoleinen liikenne, koska sillä on yhteinen maaraja Espanjan kanssa. Yleisin kulkuväline on henkilöauto, mutta aluetta palvelevat myös lähiliikenteen linja-autot.[45] Gibraltarilla on noin 29 kilometriä teitä,[1], ja ne ovat pääosin kapeita.[46] Gibraltarin tieverkkoon kuuluu myös Gibraltarinvuoren alittavia tunneleita. Vuorelle puolestaan pääsee köysiradalla.[22]

Gibraltarinvuoren huipulle nouseva köysirata.

Gibraltarin satamaan ajaa sekä rahti- että risteilyaluksia. Vuonna 2011 satamassa kävi kaikkiaan 10 350 alusta.[47] Sieltä on myös päivittäinen lauttayhteys Marokon puolelle Tangeriin.[22] Gibraltarin lentoasemalla operoivat vuonna 2011 British Airways, Monarch Airlines, EasyJet ja Bmibaby, ja sieltä on yhteydet Lontooseen, Manchesteriin, Liverpooliin ja East Midlandsin lentoasemalle.[48]

Jäte- ja vesihuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gibraltarin jätehuolto on haasteellista, sillä se on vain 6,5 neliökilometrin laajuinen eikä siellä ole tilaa omalle jäteasemille. Lisäksi koska Gibraltarilla ei ole juurikaan teollisuutta, kaikki normaalit käyttötavarat on tuotava muualta, mikä lisää kuljetusjätteen määrää. Toisaalta siellä ei tuoteta teollisuuden vähyyden takia juurikaan ongelmajätettä. Kunnallisjäte kerätään kuudesti viikossa ja se viedään Espanjan Los Barriosiin. Ongelmajäte kuljetetaan myös Espanjan puolella sijaitseviin käsittelylaitoksiin.[49] Gibraltarilla oli oma jätteenpolttolaitos, mutta se lakkautettiin vuonna 2000.[50] Gibraltarissa ei ole pohjavesivaroja, vaan käyttövesi saadaan keräämällä sadevettä tai nykyisin yhä enemmän poistamalla suolaa merivedestä.[3]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Gibraltarin väestö

Väestöjakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gibraltarin väestö 1725–2001.

Gibraltarin väkiluku vuonna 2012 oli 29 034.[1] Alueen väestötiheys on noin 4 303 asukasta neliökilometrillä, ja se on yksi maailman tiheimmin asutetuista alueista. Gibraltarin pieni pinta-ala oli ongelma etenkin ennen 1990-luvun sotilasalueen pienentämistä, jolloin vain 20 prosenttia koko alueesta oli siviilien käytössä.[51]

Vuoden 2001 väestönlaskennassa väestö jaettiin kuuteen kansallisuusryhmään. Gibraltarilaisia ilmoitti olevansa 83,2 prosenttia asukkaista, muita brittejä 9,6 prosenttia, marokkolaisia 3,5 prosenttia, espanjalaisia 1,2 prosenttia, muita EU-kansalaisia 1 prosentti ja muita 1,5 prosenttia.[52] Gibraltarin pääuskonto on kristinusko, jonka edustajista valtaosa (78 % väestöstä) kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon. Alueella on myös muslimi-, juutalais- ja hinduvähemmistöt.[1] Katolisen kirkon vaikutusvalta on perinteisesti ollut voimakas. Kirkkoa johtaa paikallinen piispa. Gibraltarilla on lisäksi neljä synagogaa ja yksi rabbi. Hinduyhteisöllä on yksi temppeli, mutta ei ammattipapistoa. Paikalliseen hindulaisuuteen on vaikuttanut etenkin Sri Swatchidananda, mutta myös Radha Soami -liikkeellä on kannattajia.[53]

Virallinen kieli on englanti, jota käytetään hallinnossa ja koulutuksessa. Useimmat gibraltarilaiset ovat kuitenkin kaksikielisiä ja puhuvat myös espanjaa.[22] Lisäksi monet puhuvat myös llanitoa, joka on englannin ja Andalusian espanjan sekoitus.[54]

Koulutus ja terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gibraltarilainen toisen asteen koulu.

Koulutus on ilmaista ja pakollista 5–15-vuotiaille.[22] Gibraltarin koulujärjestelmä noudattaa pitkälti brittiläistä mallia ja opetussuunnitelmaa, mutta koulujärjestelmästä vastaa kuitenkin Gibraltarin hallinto. Normaalien peruskoulujen lisäksi Gibraltarilla toimii heprealainen peruskoulu. Lisäksi siellä on kaksi toisen asteen oppilaitosta ja Gibraltar College of Further Education, jossa annetaan ammatti- ja uudelleenkoulutusta.[55] Peruskoulu on jaettu kahteen asteeseen; alaluokkiin 5–8-vuotiaille ja keskiluokkiin 8–12-vuotiaille. Toisen asteen koulutus on 12–15-vuotiaille. Englanti on opetuskieli,[56] mutta espanjaakin opetetaan neljännestä luokasta alkaen. Korkeakouluopintoja varten opiskelijoiden täytyy lähteä ulkomaille. Hallitus tarjoaa stipendejä Britannian yliopistoihin.[57]

Gibraltarin kansanterveys on hyvällä länsimaisella tasolla. Naisten elinajanodote vuoden 2001 väestöraportin mukaan oli 83,3 vuotta, miesten 78,5 vuotta. Sydäntaudit ja syöpä ovat syynä kumpikin neljännekseen kuolemista. Lapsille on kattava rokotusohjelma, joka saavuttaa noin 95 % ikäluokasta. Ylipaino on samanlainen terveysriski kuin muuallakin länsimaissa, tupakointia koetetaan vähentää ja rintasyöpäseulonnat ovat suunnitteilla.[58]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallispäivän ilmapallot.

Kansallistunne ja arkikulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gibraltarin kulttuurissa on vaikutteita monista lähteistä, ei pelkästään Britanniasta ja Espanjasta. Useimpien gibraltarilaisten etninen tausta onkin jotain muuta kuin brittiläistä tai espanjalaista: muun muassa maltalaista, portugalilaista, genovalaista tai pohjoisafrikkalaista.[59] Gibraltar ei ole itsenäinen valtio, mutta sen asukkailla on silti voimakas kansallistunne. Gibraltarilainen ideologia painottaa ei-englantilaista brittikulttuuria ja vastustaa Espanjan aikomuksia, jotka uhkaavat Gibraltarin itsemääräämisoikeutta.[60]

Gibraltarilla on 1900-luvun lopulla panostettu voimakkaasti kansallissymbolien luomiseen, ja tämän seurauksena maalle on kehittynyt lippu ja kansallislaulu.[60] Lippu on pitkänomainen versio vaakunasta, jossa on kolmitorninen linnoitus ja sen keskellä riippuva kultainen avain. Vaakunan alla lukee usein Montis Insignia Calpe, ”Gibraltarinvuoren tunnus”.[61]

Gibraltarin tärkeimmät juhlapäivät ovat Kansainyhteisön päivä, perustuslain päivä ja 9. lokakuuta vietettävä kansallispäivä, jolla juhlistetaan vuoden 1967 kansanäänestystä.[60] Se on yleinen vapaapäivä, jolloin suurin osa asukkaista pukeutuu kansallisväreihin punaiseen ja valkoiseen. Päivä huipentuu gibraltarilaisia symboloivan 30 000 punavalkoisen ilmapallon vapauttamiseen.[62][63] Gibraltarin voimakkaimmat kansallissymbolit ovat kuitenkin itse Gibraltarinvuori ja sen apinat. Kansallisidentiteettiä kuvaa myös kansalaisten vahva kiinnostus kauneuskilpailuja kohtaan.[60] Miss Gibraltar -kilpailua on järjestetty jo vuodesta 1959, ja gibraltarilainen Kaiane Aldorino voitti 2009 Miss Maailma -kilpailun.[64]

Gibraltarin ruokakulttuuri on sekoitus brittiläisiä ja välimerellisiä vaikutteita. Siihen ovat vaikuttaneet erityisesti englantilainen, espanjalainen, italialainen ja juutalainen keittiö. Genovalaisperäinen kikhernepiiras calentita on Gibraltarin kansallisruoka.[51]

Taiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gibraltarilaista kirjallisuutta on vähän, mutta joitakin teoksia on ilmestynyt. Ensimmäinen gibraltarilainen romaani oli todennäköisesti Héctor Licudin kirjoittama espanjankielinen Barbarita, joka ilmestyi 1929. Tämän jälkeen on ilmestynyt jonkin verran muita romaaneja, runoja ja näytelmiä.[65] Kulttuurikeskus John Mackintosh Hall puolestaan tukee paikallisia kuvataiteilijoita, ja siellä on esillä piirroksia, maalauksia ja veistoksia.[66]

Gibraltarilla on myös joitakin esiintyviä taiteilijoita, kuten tanssi- ja teatteriryhmiä.[66] Tunnettuja gibraltarilaisia muusikoita ovat kitaristi Charles Ramirez ja Albert Hammond, joka on tehnyt kappaleita monille kansainvälisille muusikoille. Menestyneimpiä rockyhtyeitä ovat Breed 77, Melon Diesel ja Taxi.[65]

Viestintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gibraltarin ensimmäinen puhelinvaihde avattiin vuonna 1886.

Yleisradioyhtiö Gibraltar Broadcasting Corporation aloitti toimintansa 1963, ja se lähettää ohjelmaa televisio- ja radiokanavillaan ympäri vuorokauden.[67] Asevoimien British Forces Broadcasting Service ylläpitää kahta radiokanavaa ja yksityistä kaapelitelevisioverkkoa. Vanhin ja merkittävin sanomalehti on vuodesta 1801 lähtien yhtäjaksoisesti ilmestynyt Gibraltar Chronicle. Toinen merkittävä sanomalehti on Panorama, joka aloitti ensimmäisenä gibraltarilaislehtenä verkkolehden julkaisun.[68]

Gibraltarin pääasiallisella viestintäpalveluntarjoajalla Gibtelecomilla on lankapuhelin-, gsm- ja internetpalveluja. Ensimmäinen internetpalveluntarjoaja Gibnet aloitti toimintansa tammikuussa 1996 ja muutti myöhemmin nimekseen Sapphire Networks. CTS:llä on WiMAX-pohjaisia langattomia internetyhteyksiä. Gibraltarin kansainvälinen suuntanumero on +350 ja ylätason verkkotunnus .gi.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallostadion Victoria Stadium.

Virallisen aseman on lajien kansainvälisiltä kattojärjestöiltä saanut 18 gibraltarilaista urheilun lajiliittoa.[69] Gibraltar on International Island Games Associationin jäsen ja on osallistunut sen järjestämään Island Games -monilajitapahtumaan vuodesta 1987 lähtien. Vuonna 1995 tapahtuma järjestettiin Gibraltarilla.[70] Se on osallistunut Kansainyhteisön kisoihin vuodesta 1958 alkaen, mutta ei ole saavuttanut kisoista yhtään mitalia.[71]

Gibraltarin jalkapalloliitto (Gibraltar Football Association, GFA) perustettiin vuonna 1895, ja se kuuluu maailman vanhimpiin jalkapalloliittoihin. Se hyväksyttiin Euroopan maanosaliiton Uefan jäseneksi vuonna 2013. Gibraltar oli hakenut Uefan jäsenyyttä vuodesta 1999 lähtien.[72] Espanjan kuninkaallinen jalkapalloliitto vastusti voimakkaasti Gibraltarin liittymistä Uefaan.[73] Gibraltarin maajoukkueen kotikenttä on lentoaseman läheisyydessä sijaitseva Victoria Stadium. Maajoukkue osallistui vuoden 2006 FIFI Wild Cupiin. Jalkapallon Gibraltarin-mestaruudesta on pelattu 1800-luvun lopulta lähtien.[74]

Gibraltarilla on pelattu krikettia 1800-luvun alkupuolelta asti. Sen maajoukkue on voittanut Euroopan mestaruuskilpailujen kakkosdivisioonan vuosina 2000 ja 2002.[75]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gibraltar Encyclopædia Britannica. 2012. Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  • Gibraltar The World Factbook. 24.9.2012. Washington: CIA. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  • Haller, Dieter: Gibraltar, s. 881–886. Ember, Melvin & Ember, Carol R. (toim.): Countreis and Their Cultures. Vol. 2.. Macmillan Reference USA, 2001. ISBN 0-02-864948-6. (englanniksi)
  • Kellerman, Anja: A New New English: Language, Politics, and Identity in Gibraltar. BoD – Books on Demand, 2001. ISBN 9783831123681. Google-kirjat (viitattu 2.9.2012). (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n The World Factbook.
  2. Property Law (One of Gibraltar’s leading law firms) Triay Stagnetto Neish. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  3. a b c d Geography Government of Gibraltar, Information services. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  4. The Tragic Decline of Gibraltar's Spanish Neighbor Der Spiegel Online. 27.6.2012. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  5. Europa Point Gibraltar Travel Guide. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  6. a b History of Gibraltar Gibraltar Information. Viitattu 1.9.2012. (englanniksi)
  7. Poniente (Ponente) Weather Online. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  8. Summary: Gibraltar Weatherbase. Viitattu 31.8.2012. (englanniksi)
  9. a b A Guide To The Upper Rock Nature Reserve 2005. Gibraltar Ornithological and Natural History Society. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  10. Gibraltar Flora The Gibraltar Ornithological & Natural History Society. Viitattu 31.8.2012. (englanniksi)
  11. Gibraltar candytuft (Iberis gibraltarica) ARKive. Viitattu 31.8.2012. (englanniksi)
  12. Leslie L. Linares: Gibraltar Flora Government of Gibraltar, Information services. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  13. Mammals of Gibraltar and its waters The Gibraltar Ornithological & Natural History Society. Viitattu 14.9.2012. (englanniksi)
  14. a b Important Bird Areas factsheet: Rock of Gibraltar GI001 birdlife.org. BirdLife International. Viitattu 7.10.2012. (englanniksi)
  15. Bird species observed in or from the territory of Gibraltar 2009. The Gibraltar Ornithological & Natural History Society. Viitattu 31.8.2012. (englanniksi)
  16. Important Bird Areas factsheet: Strait of Gibraltar GI002 birdlife.org. BirdLife International. Viitattu 7.10.2012. (englanniksi)
  17. Neanderthals' 'last rock refuge' 2006. BBC. Viitattu 1.9.2012. (englanniksi)
  18. a b c d e History Government of Gibraltar, Information services. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  19. Suzanne Bernard: Heracles Characters of Platos's time and Dialogs. 1998. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  20. Operation Felix Discover Gibraltar. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  21. Ministerial statement on pension Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  22. a b c d e f g h i j Encyclopædia Britannica.
  23. Swearing-in of Vice Admiral Sir Adrian Johns KCB CBE as Governor of Gibraltar on Monday 26th October 2009 23.10.2009. Government of Gibraltar. Viitattu 17.2.2010. (englanniksi)
  24. Gibraltar: Politics 21.8.2012. Foreign and Commonwealth Office. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  25. Gibraltar Parliament Election 8.12.2011. Government of Gibraltar I.T. & Logistics Department. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  26. Gibraltar: International relations 21.8.2012. Foreign and Commonwealth Office. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  27. Gibraltar Squadron Busy with Exercises Royal Navy. Viitattu 16.9.2012.
  28. Welcome to RAF Gibraltar RAF Gibraltar. Viitattu 3.9.2012. (englanniksi)
  29. Commissioner's Foreword Royal Gibraltar Police. Viitattu 3.9.2012. (englanniksi)
  30. McCann and Others v United Kingdom (Legal Citation: Series A, No 324, Application No 18984/91(1995)) Viitattu 3.9.2012. (englanniksi)
  31. Obituary: Lord Windlesham The Telegraph. Viitattu 3.9.2012. (englanniksi)
  32. Gibraltar may take legal action on nuclear sub Guardian. Viitattu 13.3.2009. (englanniksi)
  33. Major Residential Areas (Statistics Office Gibraltar (web).) citypopulation.de. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  34. a b Gibraltar: Economy 21.8.2012. Foreign and Commonwealth Office. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  35. Gibraltar Economy Economy Watch. 30.10.2010. Stanley St Labs. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  36. Holliday, Joe: Shipping forms an important element of Gibraltar's economy Panorama. Viitattu 23.9.2012. (englanniksi)
  37. Longstaff, Dominic: Gibraltar's strategic role in world shipping 13.1.2011. The Report Company. Viitattu 23.9.2012. (englanniksi)
  38. Rock steady Shipping & Marine. 2011. Viitattu 23.9.2012. (englanniksi)
  39. Total number of museum visitors by year and month Gibraltar Government. Viitattu 8.10.2012.
  40. Total number of upper rock nature reserve visitors by month and year Gibraltar Government. Viitattu 8.10.2012. (englanniksi)
  41. Gibraltar Pound OANDA. Viitattu 3.9.2012. (englanniksi)
  42. About us Gibraltar Electrivcity Authority. Viitattu 3.9.2012. (englanniksi)
  43. New power station announced Gibraltar Chamber of Commerce. Viitattu 24.9.2012. (englanniksi)
  44. Proposed New Power Station - non-technical summary 2009. AGA. Viitattu 3.9.2012. (englanniksi)
  45. Getting Around Lonely Planet. Viitattu 3.9.2012. (englanniksi)
  46. Driving Official Gibraltar Website. Viitattu 3.9.2012. (englanniksi)
  47. Statistics Port of Gibraltar. Viitattu 15.9.2012.
  48. By Air United Kingdom office of the Government of Gibraltar. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  49. Gibraltar Waste Management Plan 2011 (pdf) (s. 9–10) Ministry for the Environment. Viitattu 14.9.2012. (englanniksi)
  50. Department of the Environment Government of Gibraltar. Viitattu 14.9.2012. (englanniksi)
  51. a b Haller, s. 882.
  52. Table 2 c: Total Population by Age and Nationality (s. 7) Census of Giblraltar 2001. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  53. Haller, s. 884.
  54. Gibraltar European anglophone locations outside the British Isles. Universität Duisburg-Essen. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  55. Kellerman, s. 37–38.
  56. Browning, Mark: Gibraltar Education Encyclopedia. Viitattu 13.9.2012. (englanniksi)
  57. Department of Education Government of Education. Viitattu 13.9.2012.
  58. Population Health Viitattu 11.9.2012.
  59. Gibraltar profile BBC News. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  60. a b c d Haller, s. 881.
  61. National Symbols Information Technology & Logistics Department, Government of Gibraltar. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  62. National Day 2012 Programme Announced Gibraltar Chronicle. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  63. Party time in Gibraltar Simon Seeks. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  64. History Government of Gibraltar. Viitattu 11.9.2012. (englanniksi)
  65. a b Culture & People Alloexpat. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  66. a b Haller, s. 885.
  67. Media Information Technology & Logistics Department, Government of Gibraltar. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  68. Gibraltar Media Discover Gibraltar & Strait News. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  69. About sport in Gibraltar Government of Gibraltar, Information Services. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  70. Member profile International Island Games Association. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  71. Gibraltar - Medals Tally by Games thecgf.com. Viitattu 12.9.2012. (englanniksi)
  72. Uefa hyväksyi Kauniaisten kokoisen kääpiövaltion jäsenekseen 24.5.2013. mtv.fi. Viitattu 28.6.2014.
  73. Gibraltar move step closer to UEFA membership 21.3.2012. UK Reuter. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  74. Hans Schöggl: Gibraltar - List of Champions 21.6.2012. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
  75. A Timeline of Gibraltar Cricket Cricket Europe. Viitattu 12.9.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gibraltar.