Dånmark

"Dånmark" önj oudere spräkewise

Sölring Öömrang Fering Halunder Halifreesk Mooring Wiringhiirder Karhiirder Gooshiirder

Täkst aw mooringer frasch

Kongeriget Danmark Kiningrik Dånmark

Woolspräk: Guds hjælp, Folkets kærlighed, Danmarks styrke
Nasjonoolhymne: - Kong Christian stod ved højen mast - Der er et yndigt land

Amtsspräke	Dånsch
Hoodstää	Kopenhuuwen
Stootsform	parlamentarische moonargii
Gebiit % wååder	43.094 km² 1,6%
Inboogertål (2004)	5.397.640
Münt	Kröön (DKK)
Tidsoone	UTC +1
Fiirdäi	5. Juuni
Lönjkoode	DNK
Internet TLD	.dk
Teelefoonforwool	++45

Dånmark as en lönj önjt norden foon Euroopa. Dåt grutste diilj foon Dånmark as dåt fååstlönj Jütlönj, deernäist jeeft et tuhuupe 443 ailönje weerfoon 62 bebooged san.

Dånmark as sunt 1973 lasmoot foon e EU. Da Färöer än Gräinlönj san autonoom, da hiire süwälj tu Dånmark as uk e NATO, ouers ai tu jü EU. Da Färöer än Gräinlönj heewe jare äin foone än jare äin amtspräken.

Geografii[Bewerke | Kweltekst bewerke]

Jüütlönj as dåt dånsche fååstlönj. Et jeeft maning ailönje. Aw Siielönj as e hoodstää Kopenhuuwen. Oudere grute ailönje san Fün, Lollönj, Falster än Lungelönj. Di loongränse ma Tsjuschlönj as 67 km lung. Da küstgränsen san gemiinsom 7314 km lung. Jü grutste riviir as di Gudenåen än as 158 km lung. Di huuchste natörlike punkt is di Møllehøj-Börj (171 m).

Dånmark gränst önj:

e Skagerrak önjt norden
e Weestsiie önjt weesten;
Slaswik-Holstiinj - Tjüschlönj, önjt sööden;
Swärik (ouer e ååstsiie) önjt ååsten;

Autonoom gebiite, wat tu Dånmark hiire san di Färöer än Gräinlönj.

Stääse[Bewerke | Kweltekst bewerke]

Da grutste stääse san (2006):

Numer	Stää	Inboogertål
1.	Kopenhuuwen	501.158
2.	Aarhus	295.513
3.	Ålborg	193.529
4.	Odense	186.595
5.	Esbjerg	114.381
6.	Vejle	103.027
7.	Randers	92.500
8.	Frederiksbärj	91.855
9.	Viborg	90.518

Mör stääse:
Helsingør — Kolding — Roskilde — Sønderborg

Histoori[Bewerke | Kweltekst bewerke]

Eeftert fri måågen önjt iir 1945 wus Dånmark magrünleeder fon di UNO, di NATO än di Eurooparädj önjt iir 1949 än di Nordische Räid önjt iir 1952. 1960 köm Dånmark bei e EFTA än trätj 1973 e EG bai.

Önjt iir 1989 heet Dånmark as jarste lönj ap jü jard da siviilruchtliche partnerschappen for homoseksuelle infjard. Önj e följkoufstiming foon 1993 am di ferdråch foon Maastricht, wat e EG tu e EU feranerd, wörd di kuntrakt önjnumen. Man jü följkoufstimming ouer dåt baitreede foon di Eurosoone wus önjt 2000 ai erfolgrik.

Ätj di 30 septämber 2005 wörden tweelwen karikatuuren foon di islaamische profeet Mohammed in dåt dånsche blees Jyllands-Posten öfentlik mååget. Önj e Islaam san bile foon e profeet Mohammed ai tuleet. Önjfång 2006 däin da imame Ahmad Abu Laban än Ahmad Akkari en dossiir ma da tweelwen karikatuuren än oudere karikatuuren üt. Eefter dåt utdüünj gängen ap jü hiile wråål maning manschne aw e stroote am har protäst tu wisen. Bai da demonstrasjoonen störwen 140 manschne. Deeram jäif dåt strid am e miiningsfrihäid önj Dånmark.

Stjörkrise[Bewerke | Kweltekst bewerke]

Önj Dånmark jeeft et fiiw stjörkrise, dåt san:

Kris	Hoodstää	Grutste Stää	Inboogertål	Gebiit km²	Inboogertål per km²
Hoodstää	Hillerød	Kopenhagen	1,636,749	2,561	639.1
Midtjütlönj	Viborg	Aarhus	1,227,428	13,142	93.4
Nordjütlönj	Aalborg	Aalborg	576,972	7,927	72.8
Siielönj	Sorø	Roskilde	816,118	7,273	112.2
Sööddånmark	Vejle	Odense	1,189,817	12,191	97.6
Dånmark	Kopenhuuwen	Kopenhuuwen	5,447,084	43,094	126.4