Saksanma
Flag |
Valdkundznam |
| Pälidn | Berlin |
| Eläjiden lugu (2014) | 80,996,685[1] ristitud |
| Pind | 357,022 km² |
 |
|
| Kel' | saksan (germanijan) |
| Valdkundan pämez' | Joahim Gauk |
| Päministr | Angela Merkel' |
| Religii | hristanuskond, ateizm |
| Valüt | evro (€) (EUR)[2] |
| Internet-domen | .de[3] |
| Telefonkod | +49 |
| Aigvö | tal'vel UTC+1, kezal UTC+2 |
Saksanma vai Germanii (saks.: Deutschland, vepsän transkripcii «Doičland»), täuz' oficialine nimituz — Saksanman Federativine Tazovaldkund (saksan kelel: Bundesrepublik Deutschland), om valdkund Evropan päivlaskmas, Pohjoižen da Baltijan meriden randištoidenke. Federacijan pälidn da kaikiš suremb lidn om Berlin. Federaližen ohjastusen ministrusiden da agentusiden pala sijadase vanhas Bonn-pälidnas.
Ristitišton lugun mödhe valdkund om kaikiš suremb Päivlaskmaižes Evropas da otab 16:nden sijan mail'mas.
Vspäi 1955 om PAKO:n ühtnijaks (päivlaskmaine pala), vspäi 1958 om üks' EÜ:n alusenpanijaks da sen ühtnijaks (mugažo päivlaskmaine pala).
Südäiolend
Istorii[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]
Päivlaskmaižed da päivnouzmaižed Saksanman palad ühtniba vl 1990 redukun 3. päiväl.
Jäl'gmäine Konstitucii[4] (saks.: Grundgesetz «Päkäskuz», GG) tuli väghe vl 1949 semendkun 23. päiväl päivlaskmaižiš federacijanmaiš, vl 1957 — Saaras, vl 1990 — Berlinas da päivnouzmaižiš federacijanmaiš.
Geografijan andmused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]
Saksanmal oma mavaldkundröunad Pol'šanmanke (piduz — 467 km) da Čehanmanke (704 km) päivnouzmaižes, Avstrijanke (801 km) da Šveicarijanke (348 km) suves, Francijanke suvipäivlaskmas (418 km), Lüksemburganke (128 km), Bel'gijanke (133 km) da Alamaidenke (575 km) päivlaskmas, Danijanke pohjoižes (140 km). Ühthine röunoiden piduz — 3714 km. Pohjoižen da Baltijan meriden randanpird om 2389 km.
Londuseližed pävarad oma kivihil', bur hil', londuseline gaz, raudkivend, vas'k, nikel', uran; toižed varad — potaš, keitandsol, sauvondmaterialad, mecad, mahuz.
Politine sistem[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]
Saksanma om federativine konstitucine parlamentine tazovaldkund. Valdkundan pämez' om prezident. Keratas Federališt Suimad (Federaližen Parlamentan da federacijanmaiden ezitajad oma ühteverzin sigä) valičemha händast videks vodeks, kahtenden strokun om voimuz. Federaližen ohjastusen pämez' om federaline kancler, prezident paneb händast radsijha.
Federaline käskusenandai tobmuz om kaks'palaine. Üks' pala om üks'kodine Federaline Parlament (saks.: Bundestag), kaik rahvaz valičeb sen 631 ühtnijad nelläks vodeks. Federacijanmaiden suimad valitas ičeze 69 ezitajad Federaližhe Nevondkundha (saks.: Bundesrat), sen ühtnijad ei antkoi pästta hubatajid käskusid erižiden maiden täht.
Nügüdläine prezident om Joahim Gauk vs 2012 keväz'kun 18. päiväspäi. Järgvaličendad Bundestag:ha oliba vl 2013 sügüz'kun 22. päiväl.
Valdkundan Prezidentiden nimikirjutez:
| 1 | Teodor Hoiss (1884–1963) | FDP | 1949–1959 | |
| 2 | Hainrih Lübke (1894–1972) | CDU | 1959–1969 | |
| 3 | Gustav Hainemann (1899–1976) | SPD | 1969–1974 | |
| 4 | Val'ter Šel' (* 1919) | FDP | 1974–1979 | |
| 5 | Karl Karstens (1914–1992) | CDU | 1979–1984 | |
| 6 | Rihard fon Vaiczeker (* 1920) | CDU | 1984–1994 | |
| 7 | Roman Hercog (* 1934) | CDU | 1994–1999 | |
| 8 | Johannes Rau (1931–2006) | SPD | 1999–2004 | |
| 9 | Horst Köler (* 1943) | CDU | 2004–2010 | |
| 10 | Kristjan Vul'ff (* 1959) | CDU | 2010–2012 | |
| 11 | Joahim Gauk (* 1940) | 2012– |
Administrativiž-territorialine jagand[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]
Kacu kirjutuz: Saksanman administrativiž-territorialine jagand.
Saksanma alajagase 16 federacijanmaha (saks.: Bundesland vai muite Land). Vl 2009 ned jagase 403 ümbrikho (saks.: Kreise), sidä kesken 102 lidnümbrikho da 301 küläümbrikho.
Eläjad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]
Saksanmas elädas saksalaižed.
Toižed sured lidnad (enamba 600 tuh. ristitud vl 2010, surembaspäi penembha): Gamburg, Münhen, Köl'n, Frankfurt Mainal, Štutgart.
Ižanduz[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]
Vl 2012 Saksanman päeksport oli mašinansauvomižen produkcii (läz 25%, sidä kesken erazvuiččed likutimed 4%), avtod (11%), toižed likkuimed da niiden palad (11%); toine eksport oli zelläd (4%), kuld (1%), kivivoi (1%).
Homaičendad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]
- ↑ Saksanman ristitišton endustuz vl 2014 heinkus. — Mail'man faktoiden kirj (Cia.gov). (angl.)
- ↑ Edel 2002 vot — saksan mark.
- ↑ Mugažo .eu kuti EÜ:n ühtnii.
- ↑ Saksanman Konstitucijan tekst vl 1991. — 1000dokumente.de. (ven.)
Irdkosketused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]
- Saksanman Federativižen Tazovaldkundan informacine sait (deutschland.de). (saks.) (angl.) (fr.) (isp.) (port.) (turk.) (ven.) (kit.) (arab.)
- Saksanman Federativižen Suiman (Bundestag:an) oficialine sait. (saks.) (angl.) (fr.) (arab.)
- Saksanman federaližen kancleran oficialine sait. (saks.) (angl.)
- Saksanman federaližen ohjastusen oficialine sait. (saks.) (angl.) (fr.)
- Saksanman prezidentan oficialine sait. (saks.) (angl.)
| Evropan valdkundad | ||
 |
||
|
1 Om Azijas mugažo. |
