Bosnian kieli

bosnia
Oma nimi	bosanski босански بۉسآنسقاى
Tiedot
Alue	Balkan
Virallinen kieli	Bosnia ja Hertsegovina
Puhujia	2 miljoonaa
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto	latinalaiset
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä	slaavilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	bs
ISO 639-2	bos
ISO 639-3	bos
Ohje

Bosnian kieli eli bosnia (bosn. bosanski jezik (kyrilli.), босански језик (arab.), بۉسآنسقاى يهزاىق) on eteläslaavilaisiin kieliin kuuluva kieli. Kieli ei eroa ratkaisevasti serbian ja kroatian kielistä ja puhujat ymmärtävät toisiaan. Bosnian kieltä puhuu noin 2,2 miljoonaa ihmistä. Bosniaa puhuvat lähinnä Bosnia-Hertsegovinan bosniakkiasukkaat.

Bosnian kieltä ei otettu huomioon 1850-luvulla, kun serbialle ja kroatialle luotiin yhtenäinen kirjakieli serbokroatia. Näihin verrattuna bosnian kieli on saanut jonkin verran islamilais-orienttilaisia lainasanoja turkin ja arabian kielistä. Kielellisesti bosnia on lähempänä kroaattia ja perustuu länsi-ijekavica-štokaavin murteeseen, ja latinalaiseen aakkostoon, mikä näkyy siinä että kroatiassa ja bosniassa eräissä sanoissa kirjoitetaan "ije", siinä missä Serbiassa puhutussa serbiassa kirjoitetaan "e" (esim. sr: vreme, hr, bs: vrijeme, "aika"). Tosin myös Bosniassa puhuttavassa serbiassa lausunta noudattaa ijekavicaa Serbian ekavican sijaan.

Itävalta-Unkarin miehityksen aikana bosnian kieli otettiin alueen viralliseksi kieleksi. Tämä on Bošnjaštvo-politiikan mukaista ja tavoitteena oli nostaa bosnialaisten kansallistuntoa. Vuonna 1907 viralliseksi kieleksi määrättiin kuitenkin serbokroatia, jona tilanne pysyi sekä Itävalta-Unkarin hajoamiseen asti sekä Jugoslavian ajan.

Serbia, kroatia ja bosnia ovat nykyisin itsenäisiä kieliä, jotka kehittyvät omaan suuntaansa. Kaikilla näillä kielillä on omat kielioppinsa, oppikirjat ja muu kirjallisuus. Serbia, kroatia ja bosnia ovat edelleen läheisiä kieliä, ja niiden puhujat ymmärtävät toisiaan.

Termiä "bosnian kieli" on käytetty jo keskiajalla, tosin nimi sai tunnustusta vasta Jugoslavian hajotessa 1992.

Ns. bosnian kyrillistä kirjoitusta (bosančica/босанчица) käytettiin laajasti Balkanilla 1000-luvulta 1700-luvulle. Tosin myös naapurimaiden nationalistit pitävät tätä kirjoitusta oman kielensä esiasteena.

Muhamed Hevaji Uskufi Bosnevi laati ja julkaisi 1632 bosnian-turkin sanakirjan, mutta hänen työnsä jäi vähälle arvolle, koska Bosnian ylimystö puhui tuolloin lähinnä turkkia, arabiaa tai persiaa. Ensimmäinen kielioppi julkaistiin 1890.

Kielioppi

Bosniaa kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla. Aakkosissa on 30 kirjainta, 25 konsonanttia ja viisi vokaalia.

Bosnian kielen sanojen ääntämisessä oikea painotus on keskeistä. Sanapaino on osaksi kiinteä, osaksi liikkuva. Pääpaino ei koskaan ole sanan lopputavuilla. Painollinen tavu on joko lyhyt tai pitkä, ja sen sävelkulku voi olla laskeva tai nouseva. Kysymyksiä muodostetaan joko intonaation tai kysymyssanojen avulla.

Bosnian kielessä on seitsemän sijamuotoa. Sanoilla on kolme sukua: feminiini, maskuliini ja neutri. Sanaluokkia on 10. Perusaikamuotojen (preesens, perfekti ja 1. futuuri) lisäksi aikamuotoja ovat imperfekti, aoristi, pluskvamperfekti ja 2. futuuri. Lauseiden sanajärjestys on melko vapaa.

Aakkoset

Bosnian latinalainen aakkoset

Kirjain (latinalainen)	Nimi	Arabialainen	Ääntäminen
A a	a	آ	a
B b	be	ب	b
C c	ce	ڄ	ts
Č č	če	چ	tʃ
Ć ć	će		tʃʲ
D d	de	د	d
Dž dž	dže	ج	dʒʲ
Đ đ	đe		dʒ
E e	e	ه	e
F f	ef	ف	f
G g	ge	غ	g
H h	ha	ح	h
I i	i	اى	i
J j	je	ي	j
K k	ka	ق	k
L l	el	ل	l
Lj lj	elj	ڵ	ʎ
M m	em	م	m
N n	en	ن	n
Nj nj	enj		ɲ
O o	o	ۉ	o
P p	pe	پ	p
R r	er	ر	r
S s	es	س	s
Š š	eš	ش	ʃ
T t	te	ت	t
U u	u	ۆ	u
V v	ve	و	v
Z z	ze	ز	z
Ž ž	že	ژ	ʒ

Bosnian kyrillinen aakkoset

Kirjain (kyrillinen)	Nimi	Translitteraatio	Arabialainen	Ääntäminen
А а	а, a	a	آ	a
Б б	бe, be	b	ب	b
В в	вe, ve	v	و	v
Г г	гe, ge	g	غ	g
Д д	дe, de	d	د	d
Ђ ђ	ђe đe	đ		dʒ
Е е	е, e	e	ه	e
Ж ж	жe, že	ž	ژ	ʒ
З з	зе, ze	z	ز	z
И и	и, i	i	اى	i
Ј ј	је, je	j	ي	j
К к	ка, ka	k	ق	k
Л л	ле, le	l	ل	l
Љ љ	ље, lje	lj	ڵ	ʎ
М м	ме, me	m	م	m
Н н	не, ne	n	ن	n
Њ њ	ње, nje	nj		ɲ
О о	о, o	o	ۉ	o
П п	пе, pe	p	پ	p
Р р	ре, re	r	ر	r
С с	се, se	s	س	s
Т т	те, te	t	ت	t
Ћ ћ	ће, ćе	ć		tʃʲ
У у	у, u	u	ۆ	u
Ф ф	фе, fe	f	ف	f
Х х	ха, ha	h	ح	h
Ц ц	це, ce	c	ڄ	ts
Ч ч	че, če	č	چ	tʃ
Џ џ	џе, dže	dž	ج	dʒʲ
Ш ш	ша, ša	š	ش	ʃ

Viitteet

Slaavilaiset kielet

bosnia | bulgaria | kašubi | kroatia | makedonia | montenegro | polabi | puola | ruteeni | serbia | serbokroatia | slovakki | sloveeni | slovintsi | sorbi | tšekki | ukraina | valkovenäjä | venäjä