Kotiteollisuus (yhtye)

Kotiteollisuus
Kotiteollisuus Ilosaarirockissa vuonna 2008.
Tiedot
Toiminnassa	1991–
Tyylilaji	Heavy metal poprock hard rock rock
Kotipaikka	Lappeenranta, Suomi
Laulukieli	suomi
Jäsenet	Jouni Hynynen, laulu, kitara Jari Sinkkonen, rummut Janne Hongisto, bassokitara, taustalaulu Miitri Aaltonen, kitara, taustalaulu
Entiset jäsenet	Aki Virtanen, kitara (1993–1997) Simo Jäkälä, laulu (1991–1993) Tomi Sivenius, kitara, laulu (1991–1993)
Levy-yhtiö	Megamania, 1996–
[www.kotiteollisuus.com Kotisivut]

Janne Hongisto Ilosaarirockissa 2008

Kotiteollisuus on lappeenrantalainen yhtye, jonka musiikkityyli on suomirockin ja metallin sekoitusta.

Yhtye tunnettiin vuosina 1993–1997 nimellä Hullu ukko ja kotiteollisuus; vuosina 1991–1992 yhtyeellä ei vielä nimeä ollutkaan. Vuonna 1997 nimi lyhennettiin pelkäksi Kotiteollisuudeksi. Vuonna 2004 yhtye voitti parhaan hard rock-metalli-albumin Emman albumillaan Helvetistä itään, ja tämä olikin osittain yhtyeen läpimurto.

Harvinaista Kotiteollisuuden kappaleissa on se, että kitarasooloja ei juurikaan ole, vaan kitarasäestys perustuu raskaaseen, särisevään ja yksinkertaiseen kitarariffiin, jota toistetaan koko kappaleen ajan. Kappaleissa ei myöskään ole lainkaan soolokitaraa, vaan kitaran ainoa merkitys perustuu rytmikitaraan. Poikkeuksia kuitenkin löytyy; esimerkiksi kappaleissa ”Satu Peikoista”, ”Pullon henki” ja ”Taivas Tippuu” on kitarasoolo.

Yhtyeen tyylilaji on vaihdellut laidasta laitaan; uusimmat julkaisut olivat silkkaa heavy metalia ja niitä ennen useat julkaisut olivat saman kaltaista suomirock/heavy metal -sekoitusta. Sittemmin albumilla Ukonhauta oli mukana kappaleita, joissa oli hiukan hard rockin seassa iskälmätyylistä melodiaa. Yhtyeen uusimmalla albumilla muun muassa kappale ”Itken seinään päin” muistuttaa jonkin verran poprockia.

Yhtye on tällä hetkellä julkaissut kappaleita, niin omiaan kuin covereita, muodossa kuin muodossa, yhteensä 163.

Yhtye julkaisi Adventti-joulusinkun yhdessä Viikate-yhtyeen kanssa 30. marraskuuta 2012 . Singlen julkaisun jälkeen yhtyeet aloittivat neljän esiintymisen pituisen Joulupipari 2012 -kiertueen, jolla esiintyvät yhtyeiden lisäksi stand up -koomikot Niko Kivelä ja Zaani.

Historia

Perustaminen

Hynynen ja Hongisto alkoivat kaveerata yläasteen alkuaikoina, vaikka olivat olleet jo pidempään samalla luokalla. Sinkkonen oli tulevan yhtyeen jäsenistä ensimmäinen, joka harrasti soittamista. Sinkkonen tutustutti Hynysen ja Hongiston paremmin Tomi Siveniukseen. Simo Jäkälä, Aki Virtanen ja joidenkin tietojen mukaan myös Marko Annala liittyivät kaverusten perustamaan yhtyeeseen, joka silloin kantoi nimeä A-Studio. Musiikkityyli oli vielä tuolloin punkkia, eivätkä yhtyeen jäsenet olleet vielä lähelläkään ammattitaitoisia.

Kun yhtye oli saatu kasaan ja soittamista oli harjoiteltu jo jonkin aikaa, Sinkkosen ja muun yhtyeen tiet erkanivat. Sinkkonen lähti ammattikouluun, kun muut menivät lukioon. Tämän jälkeen koko yhtye hajosi.

Hullu Ukko Ja Kotiteollisuus

Kun yhtyeen jäsenet siirtyivät suorittamaan asevelvollisuuttaan, päättivät Hynynen ja Sivenius perustaa yhtyeen uudelleen. Silloin Hynynen soitti vielä bassoa. Sinkkonen, jonka kanssa Hynynen ei ollut vähään aikaan pitänyt lähes mitään yhteyttä, osti paremmat rummut ja liittyi yhtyeeseen .

Nimi Hullu ukko ja kotiteollisuus keksittiin vuonna 1993. Hynynen muistelee sen tulleen Hyvät herrat tv-sarjasta, jossa hoettiin aina "meillä kotiteollisuudessa ollaan vahvasti sitä mieltä, että..." Tämän jälkeen Hynynen siirtyi soittamaan kitaraa.

Ensimmäistä demoa tehtäessä yhteeseen kuuluivat:

• Simo Jäkälä (laulu),
• Janne Hongisto (basso),
• Tomi Sivenius (kitara, laulu),
• Jouni Hynynen (kitara),
• Jari Sinkkonen (rummut).

Jokaisen kappaleen oli siihen aikaan täysin tehnyt joko Sivenius tai Hynynen. Demo työstettiin Akaan musiikkireklaamissa Viialassa. Demon äänitti Heikki Peltonen.

Saman vuoden syksyllä Hullu ukko ja kotiteollisuus äänitti toisen demonsa samassa paikassa ja samalla kokoonpanolla. Demo on edelleen kuunneltavissa internetissä.

Yhtyeen yhteishenki alkoi rakoilla lievästi tämän demon äänitysten aikoihin. Sivenius huomasi, ettei kokoonpano ollut tarpeeksi hyvä, Jäkälä alkoi epäillä laulutaitojaan, eikä Sinkkosellakaan innostus ollut kovin suurta. Erään tiedon mukaan Sinkkonen erotettiin väliaikaisesti yhtyeestä hänen innostuksenpuutteensa takia. Muutaman vuoden tiiviin yhtyeessä toimimisen jälkeen Sinkkosen, Jäkälän ja ennen kaikkea Siveniuksen innostus alkoi loppua. Hynynen piti yhtyeen kasassa ja sai Sinkkosen pysymään mukana suostuttelemalla häntä jäämään. Mukaan saatiin myös Aki Virtanen soittamaan kitaraa.

Kolmas demo äänitettiin nyt siis nelihenkisellä kokoonpanolla.

Jari Sinkkonen keikalla vuonna 2009

Syksyllä 1994 yhtye äänitti ja työsti neljännen demonsa. Silloin äänittäjänä toimi Jani Viitanen. Viitanen toimitti demon Megamanialle ja Atte Blom Megamanialta soitti yhtyeelle ja pyysi heitä levy-yhtiöneuvotteluihin. Näin Hullu ukko ja kotiteollisuus lähti vuonna 1995 Headline-studiolle, Tampereelle solmimaan levytyssopimusta, ja Mikko Karmila alkoi tehdä yhteistyötä Kotiteollisuuden kanssa.

Debyyttialbumia alettiin äänittää ja töitä tehtiin paljon; lopulta niinkin paljon, että yhtye tajusi, että kokoonpano ei toiminut. Sinkkosen mukaan syynä oli liian tiivis yhdessäolo. Sinkkonen sanoi kuitenkin Hongistolle ja Hynyselle, ettei Virtanen olisi yhtyeessä enää pitkään .

Syksyllä 1996 valmistui yhtyeen ensimmäinen albumi Hullu ukko ja kotiteollisuus. Samoihin aikoihin Virtasta kehotettiin eroamaan yhtyeestä. Virtanen lähti sovinnon ja yhteisymmärryksen vallitessa. Erottamisen syynä eivät olleet Virtasen huonot taidot tai pahat riidat, vaan Virtasen ajanpuute. Tämän lisäksi kolmikko Hynynen-Hongisto-Sinkkonen halusi viedä musiikkiaan kohti suorempaa soittamista ilman liiallista kitarakikkailua ja Virtasen soittotyyli oli tätä muutosta vastaan.

Ensimmäiset vuodet Kotiteollisuus-nimellä (1996–2001)

Kotiteollisuus julkaisi Aamenen, ensimmäisen albuminsa lyhennetyllä nimellään, vuonna 1998. Yhtyeen musiikista oli uuden albumin myötä tullut raskaampaa. Vaikutteita oli haettu amerikkalaisilta vaihtoehtorockyhtyeiltä kuten White Zombie ja Soundgarden samoin kuin brittiläiseltä industrialyhtyeeltä Killing Joke. Kappaleesta "Routa ei lopu" tehtiin musiikkivideo.

Yhtyeen suosio kasvoi vuotta myöhemmin julkaistun Eevan perintö -albumin myötä, jolta julkaistiin singlet Eevan perintö ja Juoksu. Kotiteollisuuden ensimmäinen varsinainen hitti oli kuitenkin Tomusta ja tuhkasta -albumin ensimmäinen single, Jos sanon, jonka Rumba-lehti äänesti vuoden 2000 kappaleeksi. Tomusta ja tuhkasta nousi Suomen virallisen listan sijalle 39. Kappaleesta tehtiin myös musiikkivideo, jossa yhtyeen jäsenet parodioivat Helsingissä sijaitsevaa kuuluisaa Kolmen sepän patsasta. Koko yhtye oli silloin humalassa. Albumilta julkaistiin toinen single Kädessäni, josta myös tehtiin musiikkivideo .

Vuonna 2001 yhtye julkaisi EP:n Yksinpuhelu, joka sisälsi samannimisen studiokappaleen ja aikasemmin julkaistun kappaleen lisäksi kaksi livekappaletta.

Läpimurtoalbumit Kuolleen kukan nimi ja Helvetistä itään (2002–2004)

Kotiteollisuuden seuraava albumi Kuolleen kukan nimi vuodelta 2002 nousi albumilistan sijalle viisi ja sen ensisingle Rakastaa/ei rakasta singlelistan kolmanneksi. "Rakastaa/ei rakasta" -kappaleen video palkittiin kultaisella Muuvilla. Samana vuonna julkaistiin EP ±0 .

Seuraavana vuonna julkaistu Helvetistä itään -albumi nousi julkaisuviikollaan albumilistan ykköseksi ja sen nimikkosingle singlelistan ykköseksi. Albumin seuraavan singlen Minä olen suosion myötä Helvetistä itään -albumi myi platinaa. Helvetistä itään palkittiin Emma-patsaalla vuoden 2003 parhaana hard rock-metalli-albumina. Albumilla koskettimia soitti vierailijana Nightwish-yhtyeen Tuomas Holopainen. Holopainen on sen jälkeen ollut soittamassa Kotiteollisuuden levyillä 7, Iankaikkinen, Sotakoira ja Ukonhauta. Lisäksi Holopainen on ollut mukana myös yhtyeen esiintymisissä silloin kun hänen oma yhtyeensä on ollut tauolla.

Vuoden 2004 alussa julkaistu albumin kolmas singlejulkaisu Tämän taivaan alla soi aikaisempien singlejen Helvetistä itään ja Minä olen tapaan paljon radiossa. Samana vuonna julkaistiin myös ainoastaan singlenä julkaistu Kultalusikka.

Jouni Hynynen Ilosaarirockissa vuonna 2008.

7 ja maineen kasvua (2005–2006)

Vuonna 2005 Kotiteollisuus julkaisi albumin 7, joka nousi albumilistan ensimmäiseksi muutamaksi viikoksi ja myi kultaa. Myös Kuolleen kukan nimi saavutti kultalevyrajan samana vuonna. Albumimenestyksen lisäksi saman vuoden marraskuussa ilmestynyt DVD myi kultaa joulukuussa, ja oli maaliskuuhun asti musiikki-DVD -listan ykkönen. Marraskuussa albumi 7 voitti Radio Cityn vuoden levy -kilpailun kotimaisten levyjen sarjassa. Albumilta julkaistiin singlet kappaleista Vieraan sanomaa ja Kaihola, joista kummastakin tehtiin musiikkivideot. Kummatkin kappaleet saivat paljon soittoa radiossa. "Kaiholan" musiikkivideon pääosaa esitti näyttelijä Kari Hietalahti.

Heti vuoden 2006 alussa valittiin albumi 7 Mesta.netin kilpailussa vuoden levyksi. Tammikuun alussa DVD pysyi Suomen DVD-listan kärjessä neljä listaviikkoa. DVD palkittiin myös Emma-patsaalla vuoden parhaana. Elokuussa 2006 Kotiteollisuus järjesti CMX- ja 51koodia-yhtyeiden kanssa yhteisen Tuuliajolla-kiertueen tehden kyseisten yhtyeiden kanssa yhteisen kappaleen nimeltä "Vapaus johtaa kansaa".

Iankaikkinen, Murheen Mailla -kokoelmalevy ja Ukonhauta (2006–2009)

8. marraskuuta 2006 Kotiteollisuus julkaisi uuden albumin Iankaikkinen, jonka ensimmäinen single on Arkunnaula. Iankaikkinen nousi julkaisuviikollaan Suomen albumilistan toiselle sijalle ja myi kultaa. Samalla Kotiteollisuus-DVD ylitti platinarajan eli 10 000 myytyä kappaletta. Vuoden 2006 lopussa julkaistiin Tuuliajolla-kiertueesta DVD Tuuliajolla 2006 – rock-elokuva Saimaalta. Albumilta Iankaikkinen julkaistiin toisena singlenä Tuonelan koivut vuoden 2007 alkupuolella. Lisäksi promootiosinglenä julkaistu Kadonneet sai jonkin verran radiosoittoa.

Rumba-lehden lukijat äänestivät Kotiteollisuuden vuoden 2006 parhaaksi kotimaiseksi yhtyeeksi ja yhtyeen keulakuva Hynysen vuoden seksisymboliksi.

Kotiteollisuus julkaisi vuonna 2007 ensimmäisen kokoelmalevynsä Murheen mailla 1996–2007, jolle tuli materiaalia yhteensä kolme levyllistä. Levyllä julkaistiin myös ennen julkaisematon kappale "Valomerkki". Ensimmäinen levy sisältää kappaleita yhtyeen EP-julkaisuilta ja varhaiselta Noitavasara-singleltä. Toinen levy koostuu yhtyeen singlejen a-puolista ja kolmas b-puolista. Albumista julkaistiin vuonna 2008 myös yhden CD:n versio Murheen mailla singlet 1996–2007, joka sisälsi ainoastaan aikaisemman kokoelman toisen CD:n materiaalit .

Kotiteollisuus julkaisi 13. elokuuta 2008 cover-albumin Sotakoira. Seuraava yhtyeen omaa materiaalia sisältävä albumi Ukonhauta ilmestyi helmikuussa 2009. Myös tällä albumilla Tuomas Holopainen soittaa koskettimia. Holopainen on nähty useasti myös Kotiteollisuuden live-esiintymisissä. Holopaisen lisäksi myös Miitri Aaltonen esiintyy usein Kotiteollisuuden vieraana

Miitri Aaltonen on vieraillut useissa Kotiteollisuuden live-esiintymisissä.

Ukonhauta-levyn julkaisemisen jälkeen Kotiteollisuus ilmoitti pitävänsä taukoa. Yhtye julkaisi kuitenkin EP-levyn Kuollut kävelee vuoden 2009 lopussa

Kotiteollisuus, Sotakoira II, Maailmanloppu, Murheen mailla II -kokoelmalevy (2009–2014)

Kesällä 2010 Kotiteollisuus teki KTvisio-kanavan YouTube-sivustolle jakaakseen musiikkiaan internetissä. Marraskuussa 2010 ilmestyi dvd Itärintama 2003–2010.

Tuomas Holopainen soitti ensimmäisen kerran albumilla Helvetistä itään koskettimia. Hänet on nähty usein myös yhtyeen livekonserteissa.

Soitellen sotaan -kappale oli ensimmäinen single maaliskuussa 2011 ilmestyneeltä pitkäsoitolta Kotiteollisuus.

21. syyskuuta 2012 julkaistiin 12. albumi Sotakoira II, joka sisältää cover-kappaleita ollen jatkoa Sotakoira-albumille.

Heinäkuussa 2013 julkaistiin 13. albumi, uutta materiaalia sisältävä Maailmanloppu, josta lohkaistiin singlet Yötä vasten ja nimikappale Maailmanloppu.

Marraskuussa 2014 julkaistiin Kotiteollisuuden toinen kokoelmalevy Murheen mailla II 2007–2014, joka sisältää myös uudet kappaleet Helvetti jäätyy ja Yhtälö. Albumin kolmas CD Sotakoira III sisältää cover-kappaleita edellisten Sotakoira-levyjen tapaan.

Musiikki ja lyyriset aiheet

Kotiteollisuuden tyylilajeista on ilmennyt usein erimielisyyksiä. Pääasiassa yhtye on luokiteltu heavy metalin ja suomirockin sekoitukseksi, mutta silti yhtyettä pidetään heavytyylisenä. Jouni Hynysen omien sanojen mukaan Kotiteollisuuden musiikki on poppia, tai iskelmää särökitaralla.

Kotiteollisuuden musiikki oli ensimmäisillä demoilla paljon myöhempää kevyempää, lähes kevyeen rockiin luokiteltavaa tyyliä. mutta ensimmäisellä Kotiteollisuus-nimellä julkaistulla albumilla yhtye oli selvästi raskasta rockia.

Kun yhtyeen nimi oli lyhennetty Kotiteollisuudeksi ja ensimmäinen albumi tällä nimellä oli julkaistu, yhtyeen sanoitukset olivat usealla tavalla tulkittavissa ja osittain omituisia. Esimerkiksi kappale Käärmeiden historiaa on sanoituksiltaan ja melodialtaan moniselitteinen ja "mystinen". Hynynen itse kommentoi yhtyeen kotisivuilla kappaleetta näin:

»Jaaha, mitähän tällä on yritetty sanoa? En tiedä, ehkä tämä oli naisia pelkäävän, katkeroituneen miehen tilitys, senkin takia tuntuu nykyisin oudolta vetää tätä biisiä. Tästähän tehtiin hieman erilainen versio myöhemmin Yksinpuhelu -ep:lle, biisi päättyy siinä helvetin hienoon räjähdykseen. Sovitusta ja sanojakin muutettiin hieman. Mutta luulen, ettei ne sanat siitä ainakaan merkittävästi parantuneet. Mutta verratkaapa Yksinpuhelun version ja tämän version laulusuoritusta keskenään. Voi huomata, että Hynysen laulu on jopa kehittynyt.»

Tällaista oli Kotiteollisuuden musiikki aina albumiin Kuolleen kukan nimi asti. Albumilla kitarariffit muuttuivat paljon yksinkertaisemmiksi ja musiikki muuttui osittain jopa kevyemmäksi. Yhtyeellä ei kuitenkaan ollut tuolloin vielä yhtä paljon melodisia loppusoittoja kuin myöhemmin, joten albumin musiikki vaikuttaa myöhempään tuotantoon verrattuna raskaammalta. Kuolleen kukan nimen aikaan yhtyeen sanoitukset tulivat myös helpommin tulkittaviksi ja synkiksi. Tällaisena yhtyeen musiikki on sittemmin pysynyt, joskin Ukonhauta-albumilla kitarariffit ja kappaleiden sävelkulut ovat muuttuneet lähes iskelmätyylisiksi.

Osa Kotiteollisuuden kappaleista ovat hyvin synkkiä; joissakin käsitellään kriittisesti uskontoa, kuten kappaleet Tämän taivaan alla, Pää kylmänä ja Kaihola. Esimerkiksi kappaleen Kaihola alku: "Rakastamme aivan kuin tarinaa olisi vielä jäljellä. Onnellista loppua odotamme siellä, missä Jumala nauraa kirkoilleen, papeille, rituaaleilleen. Kauniille alttaritauluilleen. Koko maailmalleen!"

Yhtyeen musiikkia on albumilta Helvetistä itään asti kutsuttu "itseään toistavaksi" hevipiireissä. Kotiteollisuus-albumin julkaisun jälkeen myös kriitikko Petja Savoila sanoi yhtyeen kappaleiden kuulostavan toisiltaan , vaikka uudella albumilla monet kappaleet ovatkin paljon enemmän jopa poprock-tyylisiä kuin Kotiteollisuuden kappaleet ikinä ennen.

Jokainen albumi sitten Helvetistä itään -albumin jälkeen on noussut Suomen virallisen albumilistan kärkeen, lukuun ottamatta albumia Iankaikkinen.

Yhtyeen lavaesiintyminen ja suorapuheisuus

Kotiteollisuus kiittää yleisöä Ruisrockissa 2010. Vasemmalta oikealle, Janne Hynynen, Janne Hongisto, Jari Sinkkonen, Miitri Aaltonen ja Jouni Hynynen.

Kotiteollisuuden tavalliseen livekonserttiin kuuluu yhtyeen suorapuheisuus; yhtyeen keulahahmo Jouni Hynysellä on tapana esittää yleisöstään negatiivisia kommentteja. Tämän huumorisävytteisen kommentoinnin taustalla on Hynysen mukaan "rokkikukkoilun" vastaisuus eli "eiks ookki hyvä meininki" -esiintymisen kokeminen ärsyttäväksi.

Suorapuheisuutta esiintyy myös haastatteluissa ja muussa yhtyeen ja fanien välisessä kommunikoinnissa kuten yhtyeen kotisivujen vieraskirjassa.

Omalaatuisesta konserttikäyttäytymisestään johtuen Kotiteollisuudella on erikoinen suhde ihailijakantaansa. Yhtyeen arvostellessa yleisöään yleisö antaa usein samankaltaisia vastakommentteja. Tästä huolimatta yhtye on suosittu ja useimmat Kotiteollisuudesta pitävät käsittävät omaperäiset kommentit huumoriksi eivätkä koe niitä varsinaisiksi loukkauksiksi.^lähde?

Esimerkkinä Hynysen suorapuheisuudesta on vuoden 2004 Emma-gaalan kiitospuhe :

»Terve... Tota, Sinkkoselle Lappeenrannan keskussairaalaan sellasia terveisiä, että... Et menettäny mitään. Paskat bileet ja helvetin rumannäkösiä akkoja.»

Tämän jälkeen myös Janne Hongisto sanoo oman sanottavansa:

»Ja... Onko munuaiset sinulle ongelma? Syö ne.»

Jäsenet

Jouni Hynynen lavalla Sauna Open Air -metallifestivaaleilla kesäkuussa 2007.

Nykyinen kokoonpano (2014–)

• Jouni Hynynen – laulu ja kitara
• Jari Sinkkonen – rummut ja taustalaulu (albumeilla)
• Janne Hongisto – bassokitara ja taustalaulu
• Miitri Aaltonen – kitara ja taustalaulu

Entiset jäsenet

• Aki Virtanen – kitara
• Simo Jäkälä – laulu
• Tomi Sivenius – kitara, laulu
• Marko Annala – kitara

Alkuperäinen kokoonpano (1991–1995)

• Jouni Hynynen – bassokitara, kitara
• Jari Sinkkonen – rummut
• Janne Hongisto – bassokitara, taustalaulu
• Simo Jäkälä – laulu
• Tomi Sivenius – kitara, laulu
• Marko Annala – kitara

Toinen kokoonpano (1995–1997)

• Jouni Hynynen – kitara, laulu
• Janne Hongisto – bassokitara
• Aki Virtanen – kitara
• Jari Sinkkonen – rummut

Kolmas kokoonpano (1997–2014)

• Jouni Hynynen – laulu ja kitara
• Jari Sinkkonen – rummut ja taustalaulu (albumeilla)
• Janne Hongisto – bassokitara ja taustalaulu

Sessio- ja livesoittajat

• Miitri Aaltonen – kitara, taustalaulu
• Tuomas Holopainen – kosketinsoittimet
• Janne Hynynen – taustalaulu
• Mikko Karmila – kitara

Tuotanto

Pääartikkeli: Kotiteollisuuden diskografia

Albumit

Albumeista ilmoitettu ainoastaan paras listasijoitus

• Hullu ukko ja kotiteollisuus  (1996)
• Aamen  (1998) – FIN 4. (Viikko 45/2003)
• Eevan perintö  (1999) – FIN 3. (Viikko 45/2003)
• Tomusta ja tuhkasta  (2000) – FIN 5. (Viikko 38/2003)
• Kuolleen kukan nimi  (2002) – FIN 3. (Viikko 09/2005) ylitti kultarajan 2005
• Helvetistä itään  (2003) – FIN 1. (Viikko 38/2003) ylitti kultarajan 2003 ja platinarajan 2004
• 7  (2005) – FIN 1. (Viikko 13/2005) ylitti kultarajan 2005
• Iankaikkinen  (2006) – FIN 2. (Viikko 43/2006) ylitti kultarajan 2006
• Sotakoira  (2008) – FIN 1. (Viikko 34/2008)
• Ukonhauta  (2009) – FIN 1. (Viikko 9/2009) ylitti kultarajan 2009
• Kotiteollisuus  (2011) – FIN 1. viikko 10/2011 ylitti kultarajan 2011
• Sotakoira II  (2012) – FIN 2. viikko 39/2012
• Maailmanloppu  (2013) – FIN 1. viikko 28/2013
• Kruuna / Klaava  (2015)

Katso myös

• Luettelo Kotiteollisuuden kappaleista
• Kotiteollisuuden diskografia
• kotiteollisuus

Aiheesta muualla

• Kotiteollisuuden virallinen sivusto
• Kotiteollisuuden No sori! -lehden sivusto
• Kotiteollisuus Last.fm-sivustolla (englanniksi)
• Kotiteollisuus Meteli.net-sivustolla
• YLE Elävä arkisto: Kotiteollisuus elävänä