Malta

Maltan tasavalta Repubblika ta' Malta (maltaksi) Republic of Malta (englanniksi)
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Marie Louise Coleiro Preca
Pääministeri	Joseph Muscat
Pääkaupunki	Valletta 35°53′52″N, 14°30′45″E
Muita kaupunkeja	Birkirkara Mdina
Pinta-ala
– yhteensä	316 km² (sijalla 185)
– josta sisävesiä	ei merkittävästi
Väkiluku (2013)	411 277(arvio) (sijalla 174)
– väestötiheys	1282,2 / km²
– väestönkasvu	0,34 % % (2013)
Viralliset kielet	malta, englanti
Lukutaito	92,8 %
Valuutta	euro (EUR)
BKT (2012)	sijalla 148
– yhteensä	11,14 miljardia USD (PPP)
– per asukas	26 100 USD
HDI (2013)	0,829 (sijalla 39)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	1,9 %
– teollisuus	17,2 %
– palvelut	80,9 %
Aikavyöhyke	UTC+1
– kesäaika	UTC+2
Itsenäisyys – Julistettu Yhdistyneestä kuningaskunnasta	21. syyskuuta 1964
Lyhenne	MT
– ajoneuvot:	M
– lentokoneet:	9H
Kansainvälinen suuntanumero	+356
Motto	ei mottoa
Kansallislaulu	L-Innu Malti

Maltan tasavalta (malt. Repubblika ta' Malta, engl. Republic of Malta) eli Malta on tasavaltainen saarivaltio Välimerellä, noin 93 kilometriä Sisiliasta etelään. Valtio koostuu useasta saaresta, joista kolme on asuttuja: pääsaari Malta sekä Gozo ja Comino. Pääkaupunki Valletta sijaitsee pääsaarella. Maltaa lähinnä oleva valtio on Italia.

Maltalla asuu noin 412 000 asukasta (2012). Sen pinta-ala on kuitenkin vain 316 neliökilometriä, joten asutustiheys on suuri, noin 1282,2/km². Viralliset kielet ovat malta ja englanti. Myös italiaa ymmärretään yleisesti, koska Italian televisio näkyy saarelle hyvin.

Malta kuuluu Euroopan unioniin ja sillä on kuusi paikkaa Euroopan parlamentissa. Euroopan unionin lisäksi Malta kuuluu Kansainyhteisöön, johon valtio liittyi 1964.

Maantiede

Malta koostuu kahdeksasta saaresta, joista Comino (maltaksi Kemmuna), Gozo (maltaksi Għawdex) ja Malta ovat asuttuja. Pienempiä ja asuttamattomia saaria ovat Filfla, Cominotto, St Paul's Island (maltaksi Il-Gżejjer ta' San Pawl), Manoel Island (maltaksi Il-Gżira Manwel) ja Fungus Rock (maltaksi Il-Ġebla tal-Ġeneral).

Malta sijaitsee noin 96 kilometriä Italian Sisiliasta etelään ja noin 290 km Afrikasta pohjoiseen. Idässä Maltaa lähinnä on 1 519 km:n päässä Alexandria ja lännessä Gibraltar 1 836 km:n päässä.

Blue Lagoon.

Kolmen suurimman saaren maasto on suurimmaksi osaksi tasaista alankoa. Pääsaaren eteläpuoli on paikoin mäkinen ja siellä sijaitsee Maltan korkein kohta, Ta'Dmejrek (253 m). Maltan maaperä on kivikkoista ja rannat kallioisia.

Luonto

Maltalla on monia maisematyyppejä: metsää, pensaikkoa, kallioita, rantoja ja hiekkadyynejä, ja siksi saarten kasvisto on monipuolinen. Saarilta on löydetty yli 1 100 kasvilajia. Suuri osa metsistä on hävitetty, mutta jäljellä on rautatammimetsän sirpaleita ja istutettuja aleponmäntymetsiä. Maltan kansallispuu atlassypressi kasvaa laaksoissa ja jyrkänteiden alla. Yleisin kasvistotyyppi on garigue-pensaikko. Niittyjä hallitsevat monet ruohot, ohdakkeet, herne- ja sipulikasvit.

Rehevin saarista on Gozo, ja siellä harjoitetaan laajamittaista maanviljelyä. Myös laidunnus keskittyy sinne. Eroosion estämiseksi pellot on pengerretty.

Maltan kansallislintu on sinirastas. Maltan ylitse kulkee yksi Välimerta ylittävien muuttolintujen reiteistä. Ainoa sammakkoeläin on kirjosammakko (Discoglossus pictus), käärmeitä ja liskoja on sen sijaan monta eri lajia, samoin lepakoita. Maltan saarella elää myös lumikko. Saarten muihin nisäkkäisiin kuuluvat välimerensiili ja pikkumetsähiiri. Hyönteisiä on noin 5000 lajia, nilviäisiä tuhat lajia.

Ilmasto

Välimeri vaikuttaa suuresti Maltan ilmastoon, joka muistuttaa Etelä-Italian ja Kreikan eteläosien ilmastoa. Talvet ovat leutoja, paitsi silloin harvoin kun kylmää ilmaa kiertyy Keski-Euroopasta luoteistuulten mukana. Kesät ovat lämpimiä, kuivia ja hyvin aurinkoisia. Merituuli viilentää useimpia kesäpäiviä, mutta keväällä ja syksyllä Afrikasta puhaltava sirocco voi tuoda epämiellyttävän kuumaa ilmaa. Sirocco vaivaa myös Italiaa ja Kreikkaa; Maltalla se on kuivempi koska matka Afrikasta on lyhyempi.

Maltan kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 15,2 15,5 16,7 19,1 23,3 27,5 30,7 30,7 28,0 24,2 20,1 16,7 ka. 22,3 Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) 9,2 9,3 10,1 11,9 14,9 18,4 21,0 21,8 20,1 17,1 13,9 11,0 ka. 14,9 Vuorokauden keskilämpötila (°C) 12,2 12,4 13,4 15,5 19,1 22,95 25,85 26,25 24,05 20,65 17,0 13,85 ka. 18,6 Sadanta (mm) 13,7 10,9 8,9 6,4 2,8 1,1 0,4 1,0 3,9 10,2 10,6 14,2 Σ 84,1 L ä m p ö t i l a 15,2 9,2 15,5 9,3 16,7 10,1 19,1 11,9 23,3 14,9 27,5 18,4 30,7 21,0 30,7 21,8 28,0 20,1 24,2 17,1 20,1 13,9 16,7 11,0 S a d a n t a 13,7 10,9 8,9 6,4 2,8 1,1 0,4 1,0 3,9 10,2 10,6 14,2 Lähde: World Meteorological Organization

Topografinen kartta Maltasta.

Historia

Pääartikkeli: Maltan historia

Vanhimmat jäänteet ovat noin ajalta 5000 eaa.. Tällöin ehkä Sisiliasta saapui saarelle metsästäjä-maanviljelijöitä. He asuivat mm. luolissa, kuten Għar Dalamissa, jonka keramiikka muistuttaa tuon ajan sisilialaista. Noin 4100–2500 eaa. Maltalla palvottiin jumalia megaliittisissa temppeleissä, jotka olivat rakennetut monesti hyvin käsitellyistä kivistä. Näitä olivat Gozon saaren Ġgantijan temppeli, Tarxien, Ħaġar Qim, Mnajdra ja puoliksi maanalainen Hal Saflieni hypogeum. Äitijumalattarelle uhrattiin eläimiä. Maltan megaliittikulttuuri tuhoutui ehkä nälänhätään, kulkutautiin tai vieraisiin valloittajiin. Joka tapauksessa noin 2500 saarelle saapui uusia kansoja, jotka toivat mukanaan polttohautauksen, pronssin ja pienemmät dolmen-tyylin megaliitit.

Tarxienin temppeli Maltalla.

Foinikialaiset saapuivat saarille noin 1000 eaa. ja antoivat pääsaarelle nimen Malta. Kreikkalaiset valloittivat Maltan vuonna 736 eaa.. Noin 400 eaa. saaret joutuivat Karthagon ja 218 eaa. Rooman valtaan.

Arabit valtasivat Maltan 870 Bysantin valtakunnalta. Vuonna 1090 Sisilian normannit valtasivat saaret, minkä jälkeen ne päätyivät välivaiheiden kautta Espanjan Aragonian haltuun. Vuonna 1530 Espanja luovutti saaret Johanniittain ritarikunnalle, jonka ottomaanit olivat karkottaneet Rodokselta.

Napoleon valtasi saaret vuonna 1798, ja britit valtasivat ne 1800. Vuonna 1814 saarista tuli virallisesti osa Brittiläistä imperiumia.

Suezin kanavan avaaminen 1869 vaikutti suotuisasti Maltan talouteen. Saari sai itsehallinnon 1921, mutta se peruttiin 1933.

Toisen maailmansodan aikana vuonna 1942 Britannia antoi Maltalle siviilirohkeudesta George Cross (Yrjön risti) -kunniamerkin, joka yleensä myönnetään vain yksityishenkilöille. Kunniamerkki näkyy edelleen Maltan lipussa ja vaakunassa.

Malta itsenäistyi muodollisesti 21. huhtikuuta 1964, ja siitä tuli tasavalta 13. joulukuuta 1974, jolloin entinen kenraalikuvernööri Anthony Mamo vannoi presidentin virkavalan.

Malta liittyi Naton rauhankumppanuusohjelmaan 1995, mutta erosi siitä 1996 säilyttääkseen liittoutumattomuutensa. Se hyväksyttiin EU:n jäseneksi 2004 ja euroon 2008.

Malta mainitaan myös Raamatussa. Apostolien tekojen luvuissa 27 ja 28 kerrotaan, kuinka laiva, jolla apostoli Paavalia kuljetettiin Roomaan, haaksirikkoutui Maltalle. Tämän arvellaan tapahtuneen noin 60 jaa. Muistona tästä Maltalla on St. Paul's Island ja St. Paul's Bay.

Politiikka

Pääartikkeli: Maltan politiikka

Malta on tasavalta, jonka presidentin valitsee viiden vuoden kaudelle 69-jäseninen yksikamarinen parlamentti. Presidentillä ei ole kovin paljon poliittista valtaa, mutta hän nimittää pääministerin.

Parlamentissa on kaksi puoluetta, kristillisdemokraattinen Kansallispuolue (engl. Nationalist Party, maltaksi Partit Nazzjonalista) sekä Työväenpuolue (engl. Labour Party, maltaksi Partit Laburista). Maltalla on myös kolme pienempää puoluetta, jotka eivät ole edustettuina parlamentissa. Ne ovat ekologiapuolue (maltaksi Alternattiva Demokratika, engl. Democratic Alternative), oikeistolainen Imperium Europa sekä liberaalinen ja reformistinen Alpha (engl. Alpha Liberal Democratic Party).

Maltalla on maailman suurin äänestysprosentti, jos ei huomioida maita, joissa on äänestysvelvollisuus. Katolisen kirkon mielipiteet vaikuttavat voimakkaasti päivänpolitiikkaan, muun muassa abortti- ja avioerokysymyksiin. Avioero sallittiin vasta vuonna 2011 kansanäänestyksen jälkeen.

Maltan nykyinen perustuslaki on vuodelta 1987, ja se määrittää Maltan poliittisen neutraliteetin, joka ei ole muuttunut Maltan liittyessä Euroopan unionin jäseneksi vuonna 2004.

Maltan pitkään vallassa ollut Kansallispuolue menetti maaliskuussa 2013 parlamenttivaaleissa niukan enemmistönsä Työväenpuolueelle. Pääministeri Lawrence Gonzi astui syrjään. Entisen oppositiojohtaja Joseph Muscatin 14-jäseninen hallitus vannoi virkavalansa 14. maaliskuuta 2013.

Sotavoimat

Maltan puolustusvoimat Armed Forces of Malta (AFM) koostuu maalla, merellä ja ilmassa toimivista joukoista. Asevelvollisuutta ei ole, 17,5-vuotiaat pääsevät halutessaan vapaaehtoisina varusmiespalvelukseen. Lennosto toimii Luqan lentokentältä käsin. Italian ilmavoimat tukevat sitä tarvittaessa kahdella pelastushelikopterilla.

Aluejako

Pääartikkeli: Maltan aluejako

Maltan kuntakartta.

Maltan seitsemään saarta on jaettu viiteen alueeseen, joita käytetään tilastoinnissa, hallinnollista merkitytä niillä ei ole.

Hallinnollisesti valtio on jaettu kuntiin (maltaksi Kunsilli Lokali, engl. local councils), joita on 68. Väkiluvultaan suurimmat kunnat ovat Birkirkara (noin 21 500 asukasta vuonna 2011), Mosta, San Pawl Il-Baħar, Qormi ja Żabbar.

Talous

Pääartikkeli: Maltan talous

Vallettan kalkkikivisiä rakennuksia.

Maltan merkittävimmät luonnonvarat ovat kalkkikivi ja suola. Maan talous on muuttunut 1990-luvulta alkaen rajusti. Käsityövaltaiset alat ovat kärsineet toiminnan siirtyessä halvemman työvoiman maihin. Nykyisin noin 75 prosenttia maan vientituloista tulee elektroniikasta, koneista ja kuljetusvälineistä. Myös matkailu on merkittävää maan taloudelle. Vuosittain maassa käy noin miljoona turistia. Perinteistä teollisuuden alaa maassa edustaa telakkateollisuus.

Rakennusmateriaalina käytettävän kalkkikiven lisäksi Maltalla ei ole merkittäviä omia luonnonvaroja, joten maa on riippuvainen ulkomaisista raaka-aineista. Maalla ei ole myöskään kotimaisia energianlähteitä tuulivoimaa lukuun ottamatta, ja neljä viidesosaa elintarvikkeista tuodaan ulkomailta. Länsimaisella tasolla maltalaisten keskitulot ovat pienet, mutta maa on kuitenkin eurooppalaisessa vertailussa keskitasoa. Maltan veroprosentti on maailman pienin.

Liikenne

Maltalla on yksi lentokenttä ja kaksi helikopterikenttää. Päällystettyä maantietä on 2 710 km.

Maltalle on tiiviit lauttayhteydet Italista sekä joitakin lauttoja Tunisiasta.

Maan kauppalaivasto on maailman neljänneksi suurin, 1650 alusta. Pääkaupunki Vallettaan lisäksi maalla on vapaasatama Marsaxlokkissa.

Maltan maanteillä on vasemmanpuoleinen liikenne.

Väestö

Maltalaisista 98 % kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon. Virallisia kieliä on kaksi, malta, jota puhuu 90.2% väestöstä, ja englanti, jonka puhujia on 6%. Vuoden 2005 väestönlaskennassa 3% ilmoitti olevansa monikielisiä.

Maltan koulutusjärjestelmän runko on 5-16-vuotiaille tarjottava ilmainen opetus valtion kouluissa. Koulunsa päättävät nuoret voivat halutessaan osallistua päättökokeeseen, jonka suorittaneet voivat jatkaa akateemisia tai ammatillisia opintoja. PISA-kokeissa vuonna 2013 Malta sijoittui 40.-45. sijalle 74 maan joukossa. Tytöt saivat parempia tuloksia kuin pojat.

Maltalla toimii yliopisto, jossa on noin 11 000 opiskelijaa.

Kulttuuri

Hal Saflienin hypogeum

Unescon Maailmanperintöluettelossa on Maltalta kolme kohdetta: Hal Saflienin hypogeum, Maltan megaliittiset temppelit ja Vallettan kaupunki

Useimmat rakennukset on tehty paikallisesta kalkkikivestä. Tasakatolta kerätään sadevettä talteen. Talot ovat lähellä toisiaan, kaupungeissa suoraan kadunvarressa ilman etupihaa, maaseudulla rykelmänä kylän kirkon ympärillä. Osoitejärjestelmä perustuu pikemminkin talojen kuin katujen nimiin.

Kirjallinen perinne koostuu kansantarinoista, lauluista ja sananlaskuista. Vanhin maltaksi kirjoitettu teksti on runo 1400-luvulta, varsinainen kirjallinen perinne alkaa 1600-luvulta.

Maltalaisen kansanmusiikin parhaiten säilynyt muoto on miesten kilpalaulanta kitaran säestyksellä. On löydetty myös keskiaikaisia romanttisia balladeja.

Malta on osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuodesta 1971 (kts. Malta Eurovision laulukilpailussa). Kilpailua maa ei ole voittanut kertaakaan.

Johannittain ritarikunta suosi kuvataiteita ja tilasi töitä monilta merkittäviltä taiteilijoilta Caravaggio vietti viimeiset vuotensa saarella.

Urheilu

Maltan suosituin urheilulaji on jalkapallo, jota pelaa noin 25 000 asukasta. Maan edustusjoukkue ei ole koskaan selviytynyt arvokisojen lopputurnaukseen. Se oli maaliskuussa 2011 FIFA-rankingissa jaetulla sijalla 156 yhdessä Madagaskarin kanssa. Maltan maajoukkue pelaa Ta'Qali Stadiumilla, jolle mahtuu lähes 20 000 katsojaa.

Malta osallistui olympialaisiin ensimmäistä kertaa Amsterdamissa 1928 ja on kilpaillut yhdeksässä eri lajissa, mutta ei ole saanut mitaleja. Maassa järjestetään vuosittainen snooker-turnaus Malta Cup, joka oli vuosina 2005–2007 ranking-turnauksen arvonimellä.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Malta Wikimedia Commonsissa
• Gvern ta' Malta Maltan hallituksen virallinen sivusto. (maltaksi) (englanniksi)
• EU:n jäsenvaltiot: Malta Euroopan unioni. (tšekiksi) (tanskaksi) (saksaksi) (viroksi) (kreikaksi) (englanniksi) (espanjaksi) (ranskaksi) (italiaksi) (latviaksi) (liettuaksi) (unkariksi) (maltaksi) (hollanniksi) (puolaksi) (portugaliksi) (slovakiksi) (sloveeniksi) (suomeksi) (ruotsiksi)
• Visit Malta – Maltan virallinen matkailusivusto (englanniksi) (espanjaksi) (hollanniksi) (italiaksi) (japaniksi) (kiinaksi) (portugaliksi) (ranskaksi) (saksaksi) (venäjäksi)
• Malta - Viittaus saariin. Matkailu ja yrityksen tietoja, valokuvia. (englanniksi)
• Matkaopas aiheesta Malta Wikivoyagessa (englanniksi)

Euroopan valtiot

Euroopan unioni

Alankomaat | Belgia | Bulgaria | Espanja | Irlanti | Italia | Itävalta | Kreikka | Kroatia | Kypros | Latvia | Liettua | Luxemburg | Malta | Portugali | Puola | Ranska | Romania | Ruotsi | Saksa | Slovakia | Slovenia | Suomi | Tanska | Tšekki | Unkari | Viro | Yhdistynyt kuningaskunta

Kansainyhteisö