Tämä on lupaava artikkeli.

Makedonia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee nykyistä valtiota, muut merkitykset on lueteltu täsmennyssivulla.
Makedonian tasavalta
Република Македонија
(Republika Makedonija)
Makedonian lippu Makedonian vaakuna
lippu vaakuna

Makedonian sijainti

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti
Pääministeri
G’orge Ivanov
Nikola Gruevski

Pääkaupunki Skopje (460 239 as.)

Muita kaupunkeja Kumanovo (80 173 as.)

Pinta-ala
– yhteensä 25 713[1] km² (sijalla 146)
– josta sisävesiä 1,9 %

Väkiluku (2014) 2 091 719[1] (sijalla 140)
– väestötiheys 82,23 / km²
– väestönkasvu 0,248[1] % (2011)

Viralliset kielet makedonia1

Valuutta Makedonian denaari (MKD)

BKT (2013) sijalla 119
– yhteensä 22,57 miljardia USD[1]
– per asukas 10 800 USD

HDI (2013) 0,732[2] (sijalla 84)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 12[1] %
– teollisuus 29,5[1] %
– palvelut 58,5[1] %

Aikavyöhyke UTC+1
– kesäaika UTC+2

Itsenäisyys
Jugoslaviasta

8. syyskuuta 1991

Lyhenne MK

– ajoneuvot: MK
– lentokoneet: Z3

Kansainvälinen
suuntanumero
+389

Motto Ei mottoa

Kansallislaulu Денес Над Македонија
(Denes Nad Makedonija)

1Makedonialla on myös albanian kielen vähemmistö, mutta se ei ole virallinen kieli.

Makedonian tasavalta (makedoniaksi Република Македонија, Republika Makedonija) eli Makedonia eli Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia[3] - EJTM (makedoniaksi Πоранешна Југословенска Република Македонија - ΠJРМ, Poranešna Jugoslovenska Republika Makedonija - PJRM) on vuonna 1991 Jugoslaviasta itsenäistynyt sisämaavaltio Balkanin niemimaalla Euroopan kaakkoisosassa. Sen rajanaapureita ovat etelässä Kreikka, idässä Bulgaria, pohjoisessa Serbia ja osittain tunnustettu Kosovo ja lännessä Albania. Makedonian pinta-ala on 25 713 neliökilometriä ja asukasluku noin kaksi miljoonaa. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Skopje.

Maa vältti väkivaltaisuudet Jugoslavian hajotessa, mutta etniset kiistat veivät sen sisällissodan partaalle kymmenen vuotta myöhemmin. Sen noin kahdesta miljoonasta asukkaasta 65 prosenttia puhuu makedoniaa, neljännes albaniaa. Makedonian tasavalta kattaa vain osan muinaisaikaisen Makedonian valtakunnan alueesta, joten Kreikka ei hyväksy Makedonia-nimen käyttöä, ja kiista valtion yleisesti hyväksytystä nimestä on yhä käynnissä. Tämä on vaikeuttanut Makedonian pyrkimyksiä päästä Natoon ja EU:n jäseneksi.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Makedonian maantiede

Makedonia sijaitsee sisämaassa Balkanilla. Se on osa laajempaa Makedonian maantieteellistä aluetta, josta loppu jakautuu Kreikan, Bulgarian ja Albanian kesken. Makedonian tasavalta on 25 713 neliökilometrin[1] laajuinen, ja se kattaa runsaan kolmanneksen historiallisen Makedonian alueesta. Noin puolet alueesta (34 411 neliökilometriä) on Kreikan aluetta ja kymmenesosa Bulgarian.[4]

Makedonia sijaitsee Šar- ja Rhodopevuorten välissä Vardarjoen laaksossa. Makedonian etelärajalla sijaitsee kolme suurta järveä, jotka raja leikkaa kahtia: Ohrid, Prespa ja Dojran. Maan alue on seismisesti aktiivista ja siellä on ollut useita tuhoisia maanjäristyksiä, viimeisin vuonna 1963, jolloin pääkaupunki Skopje vaurioitui pahoin.[5] Makedonian korkein vuori on Korab, joka nousee 2 764 metriä merenpinnan yläpuolelle.[1]

Makedonian ilmastoon kuuluvat kylmät talvet ja lämpimät kesät. Ylänköalueilla on talvisin pitkään lunta. Skopjen tilastot edustavat maan tyypillistä ilmastoa melko hyvin.[6] Siellä on heinä- ja elokuun keskimääräinen päivän ylin lämpötila noin 30 astetta, ja keskimääräinen alin lämpötila joulukuusta helmikuuhun pakkasen puolella.[7]

Ohridin alue kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon sekä luonto- että kulttuuriarvojen takia.[8]

Makedoniassa on tavattu 330 lintulajia, joista kolmannes on muuttolintuja. Kahdeksan eläinlajia on suojeltu, niihin kuuluvat karhu, kultasakaali ja ilves. Susia sen sijaan pidetään haittaeläiminä, ja niitä surmatan vuosittain noin 350. Karhunmetsästys on kielletty vuonna 1996 ja hirvieläinten metsästystä on säännelty metsästysluvin, mutta niiden kantojen arvioidaan silti pienenevän.[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mavrovon tekojärvi Makedonian länsiosassa
Huippu Šarvuorilla

Varhaiset vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Menneisyydessä Makedonian alue on kuulunut useaan eri valtakuntaan. 200-luvulla eaa. Makedonia oli kreikkalaisen kulttuurin keskus ja myöhemmin Rooman provinssi.[10] 500–600-luvuilla Makedonian alue joutui Bysantin valtakunnan haltuun, ja nykyisin alueella asuvat slaavilaiset kansat muuttivat sinne. Osmanit vallottivat Makedonian 1400-luvulla, ja se kuului Osmanien valtakuntaan vuosisatojen ajan. Balkanin sotien (vuosina 1912–1913) ja Osmanien valtakunnan hajoamisen jälkeen Makedonian laajempi alue jaettiin Kreikan, Bulgarian ja Serbian kesken.[11]

Nykyisen tasavallan alue tunnettiin nimellä ”Etelä-Serbia”.[12] Ensimmäisen maailmansodan jälkeen se liitettiin uuteen Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaan.[11] Vuonna 1929 kuningaskunta nimettiin virallisesti Jugoslavian kuningaskunnaksi ja jaettiin banovina-nimisiin provinsseihin. Eteläinen Serbia, johon kuului koko nykyinen Makedonian tasavalta, tuli osaksi Vardarin banovinaa.[13]

Osana Jugoslaviaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1941 akselivallat miehittivät Jugoslavian ja Vardarin banovina jaettiin sen naapurien, Bulgarian ja Italian miehittämän Albanian kesken. Miehittäjien ankara hallinto rohkaisi monia makedonialaisia kannattamaan Josip Broz Titon kommunistista vastarintaliikettä partisaaneja. Toisen maailmansodan päätyttyä, kun Titosta tuli Jugoslavian presidentti, perustettiin Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta ja Makedoniasta tuli yksi sen tasavalloista, eteläisin osa. Maan nykyiset rajat vedettiin hieman toisen maailmansodan jälkeen, kun Jugoslavia perusti Makedonian sosialistisen tasavallan ja tunnusti makedonialaiset omaksi kansakseen Jugoslavian muiden kansojen joukossa. Makedonia erosi rauhallisesti Jugoslaviasta vuonna 1991.[11]

Itsenäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen monipuoluevaalit pidettiin marras-joulukuussa 1990. Enemmistöön nousi nationalistinen puolue (VMRO), ja presidentiksi valittiin kommunistien Kiro Gligorov, joka toimi presidenttinä kaksi kautta.[14] Makedoniassa juhlitaan virallisesti itsenäisyyspäivänä 8. syyskuuta, koska tuona päivänä vuonna 1991 makedonialaiset päättivät kansanäänestyksessä itsenäistymisestä – virallisesti maa kuitenkin julisti itsenäisyytensä vasta 17. syyskuuta.[15][16]

Maa pysyi rauhallisena Jugoslavian hajoamissotien aikana 1990-luvun alkupuolella, mutta tilanne muuttui epävakaaksi Kosovon sodan myötä vuonna 1999, kun noin 360 000 Kosovon albaania joutui pakenemaan Makedoniaan.[17] Lyhyt konflikti maalis-kesäkuussa 2001 albaanitaistelijoiden ja Makedonian hallituksen välillä maan pohjois- ja länsiosissa päättyi NATOn rauhanturvaajien väliintuloon.[18] Makedonia lupasi samalla antaa albaanivähemmistölle enemmän poliittisia ja kulttuurisia oikeuksia.[19]

Makedonia liittyi Maailman kauppajärjestön jäseneksi 2003 ja vuonna 2005 maa hyväksyttiin virallisesti Euroopan unionin jäsenehdokkaaksi. Presidentti Boris Trajkovski kuoli lento-onnettomuudessa vuonna 2004 koneen lähestyttäessä Mostarin lentokenttää. Tutkimusraportti paljasti syyksi miehistön virheet. Huhtikuun 2004 presidentinvaalissa presidentiksi valittiin Branko Crvenkovski.[19]

Vuonna 2007 entistä sisäministeriä Ljube Boskovskia syytettiin Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa sotarikoksista vuoden 2001 albaanien kapinan aikana. Vuonna 2009 presidentinvaalit voitti toisella kierroksella konservatiivien G’orge Ivanov. Vuoden 2011 parlamenttivaalit voitti niukasti pääministeri Nikola Gruevskin puolue VMRO-DPMNE.[19]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääministeri Nikola Gruevski
Ensimmäinen lippu riippumaton tasavalta Makedonia 1991–1992
Makedonian 1992–1995 käyttämä lippu, jossa on Verginan aurinko

Makedonian tasavalta on parlamentaarinen demokratia. Presidentillä ei ole yleisesti ottaen kovin paljon valtaa, mutta presidentti on asevoimien ylipäällikkö ja valtion turvallisuusneuvoston puheenjohtaja. Hänet valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan enintään kahdeksi kaudeksi. Vuodesta 2009 presidenttinä on ollut G’orge Ivanov.[11]

Yksikamariseen parlamenttiin valitaan 120 jäsentä nelivuotiskausille puoluelistoilta kuudesta vaalipiiristä. Vuoden 2011 vaalien jälkeen suurimmat ryhmittäyvät ovat ”Makedonian sisäinen vallankumousjärjestö – Demokraattinen puolue yhtenäisyyden puolesta” eli VMRO-DPMNE-puolueen johtama liittouma, jolla on enemmistö eli 63 paikkaa, ja sosiaalidemkoraattien (SDSM) johtama liittouma 27 paikalla. Parlamentti äänestää pääministeristä, joksi yleensä valitaan suurimman liittouman tai puolueen puheenjohtaja. Vuodesta 2006 pääministeri on ollut Nikola Gruevski.[1]

Maan suurimmat poliittiset jakolinjat ovat eri etnisten ryhmien, makedonienemmistön ja albaanivähemmistön välillä. Lyhyen sodan jälkeen vuonna 2001 päästiin sopimukseen vallan jakamisesta, ja Makedonian parlamentti suostui elokuussa 2004 antamaan autonomisemman aseman albaanien asuttamille alueille ja muuttamaan paikallishallinnon rajoja.[20]

Makedonia kuuluu useisiin kansainvälisiin järjestöihin, kuten Yhdistyneisiin kansakuntiin, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöön, Euroopan neuvostoon, WTO:hon ja niin edelleen.[1] Joulukuussa 2005 EU hyväksyi Makedonian virallisesti jäsenehdokkaakseen mutta ei vielä aloittanut jäsenyysneuvotteluja. Vuodesta 2009 lähtien makedonialaiset voivat matkustaa ilman viisumia Schengen-alueelle. NATOn johto kutsui Makedonian yhdessä Albanian kanssa jäseneksi vuonna 2008, mutta Kreikka esti liittymisen nimikiistan vuoksi.[20]

Nimeämiskiista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itsenäistymisensä jälkeen Makedonia ajautui kiistaan Kreikan kanssa ”Makedonia”-nimestä sekä maan lipusta ja perustuslaista. Kreikan mukaan makedonialaisilla ei ole oikeutta hellenistisiin muinaisen Makedonian valtakunnan symboleihin.[21] Yli 40 maata ovat kuitenkin tunnustaneet valtion sen perustuslaillisella nimellä. Näihin kuuluvat esimerkiksi Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja naapurimaat Bulgaria, Serbia ja Turkki.[22]

Väliaikaisena kompromissina Yhdistyneet kansakunnat hyväksyi maan jäsenekseen 1993 nimellä ”Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia” (engl. Former Yugoslav Republic of Macedonia, FYROM tai FYR Macedonia). Monet muut kansainväliset organisaatiot, kuten EU, NATO, Euroopan yleisradiounioni ja Kansainvälinen olympiakomitea seurasivat mallia. Kreikalle tämä ei riittänyt ja se julisti kauppasaarron helmikuussa 1994. Makedonian lippua ja perustuslakia muutettiin 1995, mutta nimikysymys jäi. Kreikka lopetti kauppasaartonsa syyskuussa 1995 ja tunnusti maan itsenäisyyden.[19]

Kreikassa Makedonian valtiosta käytetään yleisesti nimeä ”Skopjen tasavalta” pääkaupungin mukaan, ja hallitus nimittää pohjoisnaapuria lyhenteellä FYROM. Kiistasta huolimatta Kreikka on tärkein sijoittaja Makedoniassa, ja maat ovat harjoittaneet turvallisuus- ja sotilasyhteistyötä sekä kulttuurivaihtoa. Marraskuussa 2005 julkaistun Euroopan komission raportin mukaan suhteet Kreikkaan ovat viime vuosina parantuneet. Makedonian pyrittyä vuoden 2008 NATOn huippukokouksessa Bukarestissa sotilasliiton jäseneksi Kreikka esti veto-oikeudellaan liittymisen nimikiistan vuoksi, minkä jälkeen Makedonian lähetystö jätti kokouksen.[23]

Lokakuussa 2008 Yhdistyneet kansakunnat ehdotti valtion viralliseksi nimeksi ”Pohjoisen Makedonian tasavaltaa”. Alustavien tietojen mukaan Kreikka hyväksyisi tämän kompromissiehdotuksen.[24] Vuonna 2009 Makedonia vei nimikiistan Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen, joka aloitti asian käsittelyn maaliskuussa 2011.[19]

Jäsenyyshakemus Euroopan unioniin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makedonia haki EU:n täysjäsenyyttä 2004. EU myönsi Makedonialle ehdokasmaan statuksen 2005.[25] Ehdotettu määräaika oli 2012. Komissio on suositellut jäsenyysneuvottelujen aloittamista, korrupiota on hillitty, poliisivoimia uudistettu ja ihmisoikeustilannetta parannettu. Vuoden 2008 vaaleihin liittyneet väkivalta ja boikotit huononsivat maan mainetta. Suuri este on myös nimikiista Kreikan kanssa.[26]

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makedonian topografinen kartta
Näkymä öiseen Skopjeen

Vuonna 2004 astui voimaan uusi laki, joka jakoi Makedonian 84 kuntaan (opštini). Aikaisemmin kuntia oli 123, joten määrä on vähentynyt.[27] Kunnat ovat Aerodrom (Skopje), Aracinovo, Berovo, Bitola, Bogdanci, Bogovinje, Bosilovo, Brvenica, Butel (Skopje), Cair (Skopje), Caska, Centar (Skopje), Centar Zupa, Cesinovo, Cucer Sandevo, Debar, Debarca, Delcevo, Demir Hisar, Demir Kapija, Dojran, Dolneni, Dorce Petrov (Gjorce Petrov, Skopje), Drugovo, Gazi Baba (Skopje), Gevgelija, Gostivar, Gradsko, Ilinden, Jegunovce, Karbinci, Karpos (Skopje), Kavadarci, Kicevo, Kisela Voda (Skopje), Kocani, Konce, Kratovo, Kriva Palanka, Krivogastani, Krusevo, Kumanovo, Lipkovo, Lozovo, Makedonska Kamenica, Makedonski Brod, Mavrovo i Rostusa, Mogila, Negotino, Novaci, Novo Selo, Ohrid, Oslomej, Pehcevo, Petrovec, Plasnica, Prilep, Probistip, Radovis, Rankovce, Resen, Rosoman, Saraj (Skopje), Sopiste, Staro Nagoricane, Štip, Struga, Strumica, Studenicani, Suto Orizari (Skopje), Sveti Nikole, Tearce, Tetovo , Valandovo, Vasilevo, Veles, Vevcani, Vinica, Vranestica, Vrapciste, Zajas, Zelenikovo, Zelino ja Zrnovci. Ne, joiden nimen perässä lukee (Skopje) muodostavat Suur-Skopjen metropolialueen.[1]

Tilastointia varten kunnat on ryhmitelty kahdeksaan alueeseen, jotka ovat: Itäinen alue, Koillisalue, Pelagonian alue, Pologin alue, Skopjen alue, Kaakkoisalue, Lounaisalue ja Vardarin alue[28]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makedonian kansantalous on pieni, mutta suuntautunut voimakkaasti kansainväliseen kauppaan. Palvelusektori on kasvanut voimakkaasti ja ohittanut teollisuussektorin, joka hallitsi taloutta heti maan itsenäistymisen jälkeen. Maatalouden merkitys vähenee tasaisesti. Makrotalouden perusta on vakaa, mutta talouskehityksessä on ongelmia ja riskejä. Infrastruktuurin rakentaminen ja ulkomaisten investointien saaminen on hidasta. Suurimmat talousongelmat ovat alhainen elintaso, korkea työttömyys ja kohtalainen talouskasvu.[11]

Vuonna 2010 virallinen työttömyysaste oli 31,7 prosenttia, mutta siinä ei näy harmaan talouden työllistävä vaikutus. Harmaan talouden osuudeksi on arvioitu 20 prosenttia bruttokansantuotteesta. Bruttokansantuotteen kasvu oli maailmanlaajuisen laman jälkeen kääntynyt positiiviseksi,[1] mutta silti alle puolet esimerkiksi Serbian vastaavasta luvusta.[29]

Maan suurin ulkomainen investoija on Kreikka, ja sitä seuraavat Kypros ja Bulgaria. Maan tuottoisimmat valtionyritykset myytiin jo yksityistämisen aikana, ja nyt on jäljellä useita tuottamattomia yrityksiä ja niiden uudelleenjärjestelyä. Makedonia on yrittänyt viime vuosina houkutella sijoittajia kunnianhimoisella ohjelmalla, johon kuuluu muun muassa yritysten alhainen verotus.[11][30]

Maan tärkeimpiä vientituotteita ovat ruoka, juomat (viini) ja tupakka sekä tekstiilit, rauta ja teräs. Vuonna 2010 tärkeimmät vientimaat ovat Saksa (20,2 prosenttia), Italia (7,9 prosenttia), Bulgaria ja Kreikka, ja eniten hyödykkeitä maahan tuodaan Saksasta (11,5 prosenttia), Venäjältä (11,1 prosenttia), Kreikasta, Bulgariasta, Britanniasta, Turkista ja Italiasta.[1]

Merkittävimpiä luonnonvaroja ovat kromi, lyijy, sinkki, mangaani, volframi, asbesti, nikkeli, kulta ja hopea.[1]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makedoniassa on 14 lentokenttää, 699 kilometriä rautatietä ja 13 736 kilometriä maantietä.[1] Kansainväliset lennot laskeutuvat Skopjen Petovicin lentoasemalle tai paljon pienemmälle Ohridin lentoasemalle.[31] Junamatka Skopjesta Prilepin kautta Bitolaan kestää neljä tuntia. Kotimaanliikenteessä linja-autot ovat suosittu, turvallinen ja varsin mukava vaihtoehto.[32]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panoraamakuva Bitolan kaupunkiin
  makedonialaisia
  sekaväestöä
  albaaneja
Luostari Ohrid-järvellä. Ohrid on merkittävä kulttuuri- ja matkailukohde.

Makedoniassa asuu heinäkuun 2011 arvion mukaan noin 2 077 000 henkeä. 59 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa.[1] Makedonian ylivoimaisesti suurin kaupunki on pääkaupunki Skopje, jossa on vuoden 2010 arvion mukaan noin 480 000 asukasta. Seuraavaksi suurimmat kaupungit ovat Kumanovo (116 000), Bitola (85 000), Tetovo (76 000) ja Prilep (74 000 asukasta).[33]

Makedonia on etnisesti monimuotoinen valtio. Suurin väestöryhmä maassa on makedonialaiset, joita on noin 64 prosenttia koko väestöstä (noin 1 300 000 henkeä). Maassa asuu noin 500 000 albaania, eli 25 prosenttia väkiluvusta, suurimmaksi osaksi maan länsi- ja luoteisosissa. Pienempiä vähemmistöjä ovat turkkilaiset (78 000 tai 3,9 prosenttia), romanit (54 000 tai 2,7 prosenttia) ja serbit (36 000 tai 1,8 prosenttia).[1] Jäljelle jäävään 2,5 prosenttiin väestöstä kuuluu monia pieniä vähemmistöjä, kuten aromanialaiset, bosniakit, kroaatit, egyptiläiset, kreikkalaiset ja bulgarialaiset.[34][35]

Maassa puhutaan etnisten ryhmien määrästä johtuen monia eri kieliä. Makedonian tasavallan väestöstä 64,2 prosenttia puhuu äidinkielenään eteläslaavilaisiin kieliin kuuluvaa makedoniaa. Albania on toiseksi suurin kieli, ja sitä puhuu 25 prosenttia väestöstä, mutta se ei ole virallinen kieli, turkkia puhuu 3,5 prosenttia, romanikieltä 1,9 prosenttia, serbiaa 1,2 prosenttia, ja muita kieliä 1,8 prosenttia.[1] Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan noin 64,7 prosenttia väestöstä on ortodokseja, 33,3 prosenttia muslimeja, 0,34 prosenttia muita kristittyjä ja 1,63 prosenttia määrittelemättä.[1]

Makedonialla on vaikeuksia YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa. Vuonna 2009 arvioitiin, että vain lapsikuolleisuuteen ja äitien terveyteen liittyvät tavoitteet saavutetaan. AIDSin esiintyvyys on maassa jo valmiiksi hyvin alhainen.[36]

Koulunkäynti on pakollista kahdeksan vuoden ajan, ja oppivelvollisuutta ollan laajentamassa yhdeksään vuoteen. Käytännössä 92% ikäluokasta käy alakoulua, 63% jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen ja 3% jatkaa korkeakouluopintoihin asti. Esikoulua käy vain 11% ikäluokasta. Koulunkäyntiaktiivisuus on sidoksissa perheen varallisuuteen ja etniseen taustaan, erityisen paljon koulun ulkopuolella on romanien lapsia. Vuosina 2003 ja 2006 tehtyjen testien perusteella monet oppilaat suorittavat koulun jäämättä luokalleen mutta eivät silti opi kovin paljoa; makedonialaiset saivat huonoimmat pisteet testeihin osallistuneista 13 Itä-Euroopan maasta.[37]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makedonialla on rikas kulttuuriperintö taiteen, arkkitehtuurin, runouden ja musiikin aloilla. Maassa on useita vanhoja roomalaisia raunioita ja uskonnollisia muistomerkkejä Bysantin ajalta. Maassa on hyvin säilyneitä bysanttilaisia freskoja, erityisesti 1000–1500-luvuilta. Freskoja on säilynyt useita tuhansia neliömetrejä ja suurin osa niistä on yhä hyvässä kunnossa. Suurin osa maan vanhoista luostareista, varsinkin 1000- ja 1500–1600-luvuilta on säilynyt tähän päivään asti.[38]

Myös makedonialaiseen musiikkiin on suuresti vaikuttanut Bysantti.[39] Makedonian kansanmusiikki on rytmiltään useim monimutkaista muun itäeurooppalaisen kansanmusiikin tavoin, ja tärkein soitin on perinteisesti ollut gaida (säkkipilli).[40] Paikallisia tansseja kutsutaan nimellä oro ja toinen yleinen tanssi on Galičnikin kylästä tullut teškoto.[41] Makedonia on osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuodesta 1998, sijoittuen parhaimmillaan kahdenneksitoista.[42] Toše Proeski ja Karolina Gočeva ovat kumpikin edustaneet maataan useita kertoja.[43]

Yksi maan tärkeimmistä kulttuurikohteista on Ohridin alue, jossa on useita kirkkoja ja luostareita. Ohridin ikonikokoelma on ortodoksisen maailman kolmanneksi tärkein ja yksi maailman arvokkaimmista.[44] Suuriin kulttuuritapahtumiin Makedoniassa kuuluvat Ohridin klassisen musiikin ja draaman festivaali, Strugan runoillat, jotka kokoavat runoilijoita yli 50 maasta, Skopjen oopperafestivaali ja Bitolan kansainvälinen kamerafestivaali.[45]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallo on Makedonian suosituin urheilulaji. Lokakuussa 2011 Makedonian jalkapallomaajoukkue oli FIFA:n rankingissa sijalla 91. Maajoukkue ei ole koskaan itsenäistymisensä aikana edennyt EM- tai MM-kilpailujen lopputurnaukseen. Makedonian muita suosittuja urheilulajeja ovat koripallo, lentopallo, käsipallo, karate ja paini. Käsipallomaajoukkue on edennyt kahdesti sekä MM- että EM-kilpailujen lopputurnaukseen.[46][47] Makedonian koripallomaajoukkue on edennyt EM-kilpailuissa parhaimmillaan välieriin.[48]

Makedonia on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1996. Sillä on ollut kesäkisoissa 7–11 ja talvikisoissa 2–3 urheilijan joukkue. Maan ainoan olympiamitalin on saanut vuonna 2000 painija Mogamed Ibragimov.[49]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t The World Factbook: Macedonia CIA. (englanniksi)
  2. 2014 Human Development Report Maiden HDI-sijaluvut ja indeksiarvot englanninkielisen pdf-julkaisun sivuilla 160–163, 7/2014, YK:n kehitysjärjestö (undp.org) (arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi)
  3. Consilium - Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia Viitattu 05-10-2013.
  4. Macedonia Region Macedonija Name
  5. Evans, s. 29–30.
  6. Country guide Macedonia BBC Weather
  7. Climatological Information Skopje World Meteorological Organization
  8. Properties inscribed on the World Heritage List Unesco
  9. Evans. s.36-38
  10. Geographica maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 260. Almagest OY, 2008. ISBN 978-3-8331-4130-0.
  11. a b c d e f Background Note Macedonia (Previous editions) 2011. US Department of State. Viitattu 15.3.2015.
  12. John Phillips: Macedonia: warlords and rebels in the Balkans, s. 30. I.B.Tauris, 2004. ISBN 9781860648410.
  13. Matjaž Klemenčič, Mitja Žagar: The former Yugoslavia's diverse peoples: a reference sourcebook, s. 116–117. ABC-CLIO, 2004. ISBN 9781576072943.
  14. Kiro Gligorov Balkan Political Club
  15. Independence Day Macedonian Embassy
  16. Opinion on application Council of Europe
  17. Kosovo crisis Balkans Net
  18. UN backs new Macedonia mission BBC News 27.9.2001
  19. a b c d e Timeline Macedonia BBC News
  20. a b Macedonia country profile BBC News
  21. Two countries at odds over a name BBC.
  22. The Name Dispute Republic of Macedonia. Viitattu 4.12.2011. (englanniksi)
  23. Nato Macedonia veto stokes tension BBC.
  24. YK: Pohjoisen Makedonian tasavalta nimeksi 9. lokakuuta 2008. MTV3. Viitattu 9.10.2008.
  25. The European Union and the former Yugoslav Republic of Macedonia The European Union
  26. EU enlargement: The next eight BBC 13.6.2011
  27. Municipalities of Macedonia Statoids
  28. General and Regional Statistics State Staistical Office of the Republic of Macedonia. Viitattu 31 August 2010.
  29. GDP - real growth rate: country comparison CIA
  30. Macedonia's New Flat Tax Nu Wire Investor 2007
  31. Getting there Lonely Planet
  32. Getting around Lonely planet
  33. Macedonia: largest cities and towns and statistics of their population World Gazetteer. Viitattu 19.11.2011
  34. Ethnic minorities in Macedonia demand equal representation Reliefweb 2002
  35. Macedonarmâns Council of Macedonarmâns
  36. Report on the progress towards the millennium development goals Republic of Macedonia - Skopje : United Nations Development Program UNDP, 2009. Government of the Republic of Macedonia
  37. Education in Macedonia Unicef
  38. Monastery Tour Come to Macedonia
  39. History of the Macedonian Music Macedonian Culture and Information Center
  40. Macedonian Folk Music - Introduction Lindsey Pollack
  41. macedonia Wedding Cyber Macedonia
  42. http://www.eurovision.tv/page/history/by-country/country?country=27 F.Y.R. Macedonia | Country profile | Eurovision Song Contest
  43. F.Y.R. Macedonia Eurovision Song Contest
  44. Ohrid Via Balkan
  45. Cultural Events Travel Agency Orbita
  46. Macedonia Information World Info Zone. Viitattu 3.12.2011. (englanniksi)
  47. FYR Macedonia FIFA
  48. Lions with triumphal return 21.9.2011. Eurobasket2011. Viitattu 4.12.2011. (englanniksi)
  49. Macedonia in Olympics Sport reference

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]