1923
Wikipedia
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammi-maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Forssa, Haaga, Kouvola ja Valkeakoski tulivat kauppaloiksi. Koijärvi erotettiin Tammelasta itsenäiseksi kunnaksi.
- 6. tammikuuta – Helsingissä järjestettiin Suomen ensimmäinen julkinen radiokonsertti, joka koostui gramofonimusiikista.
- 10. tammikuuta – Liettua miehitti ja liitti Memelin alueen itseensä.
- 11. tammikuuta – Ruhrin miehitys: Ranska ja Belgia miehittivät Ruhrin alueen pakottaakseen Saksan jatkamaan velanmaksuaan.
- 27. tammikuuta – Saksan kansallissosialistisen puolueen (NSDAP) ensimmäiset puoluepäivät alkoivat Münchenissä.
- 30. tammikuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg nimitti Suomen Pankin pääjohtajaksi lakitieteen kandidaatti Risto Rytin. Edellinen pääjohtaja Otto Stenroth oli erotettu hänen syyllistyttyään valuuttakeinotteluun.
- 5. helmikuuta – Ensimmäiset Salpausselän kisat alkoivat Lahdessa.
- 19. helmikuuta − Säveltäjä Jean Sibelius johti kuudennen sinfoniansa ensiesityksen Helsingissä.
- 23. helmikuuta – Eduskunta sääti luonnonsuojelulain.
- 3. maaliskuuta – Yhdysvaltalaisen Time-aikakauslehden ensimmäinen numero ilmestyi.
- 9. maaliskuuta – Vladimir Lenin sai kolmannen sairauskohtauksen, joka vei hänet vuoteenomaksi ja teki puhekyvyttömäksi. Hän erosi Neuvostoliiton johdosta.
- 10. maaliskuuta – Alfred Rosenberg tuli Saksan kansallissosialistisen puolueen pää-äänenkannattajan Völkischer Beobachterin päätoimittajaksi.
Huhti-kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 17. huhtikuuta – Yli 200 ihmistä menetti kotinsa Varkaudessa riehuneessa suurpalossa.
- 24. huhtikuuta – Irlannin sisällissota päättyi.
- 1. toukokuuta – Adolf Hitler ja joukko hänen kannattajiaan järjestivät aseellisen mielenosoituksen Münchenissä tarkoituksenaan häiritä sosialistien vappujuhlia. Poliisi riisui joukon aseista.
- 12. toukokuuta – J. V. Snellmanin patsas paljastettiin Suomen Pankin edustalla Helsingissä.
- 25. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi ilmailulain.
- 26.−27. toukokuuta − Ranskassa järjestettiin ensimmäinen Le Mansin 24 tunnin ajo.
- 9. kesäkuuta – Sotilasvallankaappaus Bulgariassa.
- 18. kesäkuuta – Etna purkautui, 60 000 ihmistä jäi kodittomiksi.
Heinä-syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 6. heinäkuuta − Neuvostoliiton ensimmäinen perustuslaki astui voimaan.
- 20. heinäkuuta – Pancho Villa salamurhattiin.
- 24. heinäkuuta – Lausannen sopimus: Turkin rajat sovittiin Kreikan, Bulgarian ja ensimmäisen maailmansodan voittajien kanssa.
- 2. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti Warren G. Harding kuoli toimessaan, varapresidentti Calvin Coolidgesta tuli uusi presidentti.
- 3. elokuuta – Vt. sisäministerinä toiminut oikeusministeri Otto Åkesson määräsi vangittavaksi yli 200 johtavaa suomalaista kommunistia, joukossa kaikki 27 Sosialistisen työväenpuolueen kansanedustajaa.
- 1. syyskuuta – Suuri Kantōn maanjäristys ja sitä seuranneet tulipalot tuhosivat Tokion ja Jokohaman, 140 000 ihmistä menetti henkensä.
- 6. syyskuuta – Italia miehitti lyhytaikaisesti Korfun italialaisen upseerin murhan jälkeen. Kansainliitto protestoi.
- 13. syyskuuta – Sotilasvallankaappaus Espanjassa, Miguel Primo de Rivera nousi maan johtoon.
Loka-joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 29. lokakuuta – Kemal Atatürk julisti Turkin tasavallan perustetuksi.
- 1. marraskuuta – Bruno Lucander perusti Suomen ensimmäisen lentoyhtiön, Aero O/Y:n (nykyinen Finnair).
- 1. marraskuuta – Suomen ensimmäiset säännölliset yleisradiolähetykset alkoivat Tampereella.
- 8. marraskuuta – Oluttupavallankaappaus: Adolf Hitler johti natseja epäonnistuneessa vallankaappausyrityksessä Münchenissä. Poliisi ja armeija tukahduttivat yrityksen seuraavana päivänä.
- 7. joulukuuta – SDP teki hallitukselle välikysymyksen Sosialistisen Työväenpuolueen kansanedustajien vangitsemisen vuoksi. Hallitus sai luottamuslauseen.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 12. tammikuuta – Eva Hemming, suomalainen näyttelijä ja tanssitaiteilija (k. 2007)
- 10. helmikuuta – Ahti Karjalainen, Suomen pääministeri, moninkertainen ulkoministeri ja Suomen Pankin johtaja (k. 1990)
- 13. helmikuuta – Charles Elwood Yeager (”Chuck Yeager”), yhdysvaltalainen lentäjä (ylitti ensimmäisenä äänennopeuden)
- 9. maaliskuuta – Benito Jacovitti, italialainen sarjakuvapiirtäjä (k. 1997)
- 9. maaliskuuta – Walter Kohn, vuoden 1998 Nobelin kemianpalkinnon saanut itävaltalais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1998)
- 12. maaliskuuta – Wally Schirra, yhdysvaltalainen astronautti (k. 2007)
- 22. maaliskuuta – Marcel Mangel (”Marcel Marceau”), ranskalainen miimikko (k. 2007)
- 5. huhtikuuta – Nguyễn Văn Thiệu, Etelä-Vietnamin presidentti (k. 2001)
- 9. huhtikuuta – Pia Hattara, suomalainen näyttelijä (k. 2015)
- 12. huhtikuuta – Aune Haarla, suomalainen radiotoimittaja (k. 1976)
- 10. toukokuuta – Heydər Əliyev, Azerbaidžanin presidentti (k. 2003)
- 27. toukokuuta – Heinz Alfred Kissinger (”Henry Kissinger”), vuoden 1973 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen diplomaatti
- 31. toukokuuta – Rainier III, Monacon ruhtinas (k. 2005)
- 3. kesäkuuta – Pauli Raunio, suomalainen ortopedi (k. 2000)
- 4. kesäkuuta – Jukka Uunila, suomalainen urheilujohtaja
- 12. kesäkuuta – Juan Arza, espanjalainen jalkapalloilija (k. 2011)
- 6. heinäkuuta – Wojciech Jaruzelski, puolalainen kenraali ja Puolan presidentti (k. 2014)
- 14. heinäkuuta – René G. Favaloro, argentiinalainen sydänkirurgi (k. 2000)
- 21. heinäkuuta – Olavi Ahonen, suomalainen näyttelijä (Tuntematon sotilas) (k. 2000)
- 2. elokuuta – Szymon Perski (”Shimon Peres”), vuoden 1994 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Israelin presidentti
- 9. elokuuta – Hillevi Lagerstam, suomalainen näyttelijä (k. 1998)
- 21. elokuuta – Veikko Haakana, suomalainen kirjailija
- 25. elokuuta – Reima Pietilä, suomalainen arkkitehti (Mäntyniemi) (k. 1993)
- 12. syyskuuta – Kyllikki Villa, suomalainen maailmanmatkaaja, suomentaja ja kirjailija (k. 2010)
- 16. syyskuuta – Sakari Jurkka, suomalainen näyttelijä (k. 2012)
- 20. syyskuuta – Helinä Viitanen, suomalainen näyttelijä (k. 2013)
- 30. syyskuuta – Max Jakobson, suomalainen diplomaatti, elinkeinoelämän vaikuttaja ja ministeri (k. 2013)
- 4. lokakuuta – John Charles Carter (”Charlton Heston”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Ben-Hur) (k. 2008)
- 13. lokakuuta – Helena Eeva (”A. Kajo”, ”Helen Neva”, ”L. Suolakivi”, ”Arvi Tarvainen”, ”Asser Tervasmäki”, ”Tjärbacka”, ”Aarne Torniainen”), suomalainen iskelmäsanoittaja (k. 1960)
- 29. lokakuuta – Roy Lichtenstein, yhdysvaltalainen pop-taiteilija (k. 1997)
- 4. marraskuuta – Gunvor Sandkvist, suomalainen näyttelijä (k. 2014)
- 18. marraskuuta – Alan Shepard, yhdysvaltalainen astronautti (k. 1998)
- 25. marraskuuta – Mauno Koivisto, Suomen presidentti (1982–1994)
- 30. marraskuuta – Antti Suviranta, suomalainen lakimies ja professori (KHO:n presidentti) (k. 2008)
- 1. joulukuuta – Maurice de Bevere (”Morris”), belgialainen sarjakuvapiirtäjä (Lucky Luke) (k. 2001)
- 2. joulukuuta – Maria Callas, kreikkalais-yhdysvaltalainen oopperalaulaja (k. 1977)
- 15. joulukuuta – Freeman Dyson, englantilaissyntyinen yhdysvaltalainen fyysikko ja matemaatikko
- 26. joulukuuta – Sakari T. Lehto, suomalainen teollisuusjohtaja ja ministeri (k. 2006)
- 27. joulukuuta – Kaarlo Pitsinki, suomalainen poliitikko ja maaherra
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 3. tammikuuta – Jaroslav Hašek, tšekkiläinen kirjailija ja humoristi (Kunnon sotamies Švejk) (s. 1883)
- 18. tammikuuta – Heikki Ojansuu, suomalainen kielentutkija ja professori (s. 1873)
- 10. helmikuuta – Wilhelm Röntgen, vuoden 1901 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (röntgensäteily) (s. 1845)
- 8. maaliskuuta – Johannes van der Waals, vuoden 1910 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut alankomaalainen fyysikko ja kemisti (s. 1837)
- 26. maaliskuuta – Sarah Bernhardt, ranskalainen näyttelijätär (s. 1844)
- 5. huhtikuuta – George Edward Stanhope Molyneux Herbert (Lordi Carnarvon), englantilainen aatelismies ja amatööriegyptologi (Tutankhamonin haudan löytäjä) (s. 1866)
- 24. kesäkuuta – Edith Södergran, suomenruotsalainen runoilija (Dikter) (s. 1892)
- 19. heinäkuuta – Daniel Nyblin, norjalaissyntyinen suomalainen valokuvaaja (s. 1856)
- 19. heinäkuuta – Aksel Törnudd, suomalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi (s. 1874)
- 2. elokuuta – Warren G. Harding, Yhdysvaltain presidentti (s. 1865)
- 18. syyskuuta – Yrjö Mäkelin, suomalainen suutari, toimittaja ja poliitikko (s. 1875) (itsemurha)
- 15. joulukuuta – Alexander Uexküll-Gyllenband, venäjänsaksalainen filosofi
- 24. joulukuuta – Gunnar Nordström, suomalainen teoreettinen fyysikko (s. 1881)
- 27. joulukuuta – Gustave Eiffel, ranskalainen insinööri (Eiffel-tornin rakentaja) (s. 1832)
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: Robert Millikan
- Nobelin kemianpalkinto: Fritz Pregl
- Nobelin lääketieteen palkinto: Frederick Banting ja John James Richard Macleod
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: William Butler Yeats
Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hiltu ja Ragnar – Frans Eemil Sillanpää
- Enkelten suojatit – Frans Eemil Sillanpää
- Kati – Artturi Leinonen
- Ristilukki – Arvi Järventaus
- Sorron lapset – Joel Lehtonen
- Pieni runotyttö – L.M. Montgomery