1947
Wikipedia
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Kaivokset kansallistettiin Isossa-Britanniassa.
- 1. tammikuuta – Nigeria sai autonomian.
- 1. tammikuuta – Messukylän kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin.
- 6. tammikuuta – Suomi sai valvontakomission haltuunsa ottaman Malmin lentoaseman jälleen käyttöönsä.
- 7. tammikuuta − Kenraali George Marshall valittiin Yhdysvaltain ulkoministeriksi James F. Byrnesin tilalle.
- 10. tammikuuta – YK otti Triesten vapaakaupungin hallintaansa.
- 16. tammikuuta – Vincent Auriol valittiin Ranskan ns. neljännen tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi.
- 24. tammikuuta − Eduskunta hyväksyi äänin 118–68 lain "aseellisen toiminnan luvattoman valmistelun rankaisemisesta eräissä tapauksissa". Kokoomus äänesti ainoana puolueena lakiesityksen hyväksymistä vastaan. Lain nojalla nostettiin syytteet asekätkentäjutun vuoksi pidätettyjä henkilöitä vastaan.
- 30. tammikuuta – Lumimyrsky peitti Kanadan kaupungit Winnipegistä Calgaryyn.
- 30. tammikuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti Suomen valtuuskunnan Pariisin rauhansopimuksen allekirjoitustilaisuuteen. Valtuuskuntaan valittiin ulkoministeri Carl Enckell ja maatalousministeri Vihtori Vesterinen sekä kansanedustajat Johan Helo ja Väinö Voionmaa.
- 3. helmikuuta – Snagissa, Kanadan Yukonissa lämpötila laski -63°C:een.
- 4. helmikuuta – Neuvostoliitto ja Suomi allekirjoittivat sopimuksen, jonka nojalla Saksan saatavat Suomelta muuttuivat Neuvostoliiton saataviksi. Suomi joutui korvaamaan Neuvostoliitolle kuusi miljardia markkaa.
- 10. helmikuuta – Pariisin rauha Liittoutuneiden sekä Italian, Unkarin, Romanian, Bulgarian ja Suomen kesken. Italia luovutti suurimman osan Istriaa Jugoslavialle. Suomen osalta sopimuksen allekirjoitti ulkoministeri Carl Enckell.
- 23. helmikuuta – Kansainvälinen standardointiorganisaatio ISO perustettiin.
- 28. helmikuuta – Yhdysvallat luovutti Ranskalle sotilastukikohdan Casablancassa.
- 28. helmikuuta – Taiwanissa alkoi verisesti hajotettu kansannousu Kuomintangia vastaan.
- 1. maaliskuuta – Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) aloitti toimintansa.
- 1. maaliskuuta − Tasavallan suojelulain voimassaolo päättyi.
- 3. maaliskuuta − Josif Stalin luovutti Neuvostoliiton puolustusministerin tehtävät Nikolai Bulganinille.
- 7. maaliskuuta – SDP aloitti kommunisteja vastaan suunnatun, puolueen ns. asevelisiiven ideoiman Jo riittää -kampanjan.
- 12. maaliskuuta – Harry S. Truman muotoili "Trumanin doktriinin" kommunismia vastaan.
- 28. maaliskuuta – Asekätkentäjutun ns. päämajan haaran oikeuskäsittely alkoi Marmoripalatsissa Helsingin Kaivopuistossa. Syytettyinä olivat mm. kenraaliluutnantti Aksel Airo, kenraaliluutnantti Einar Mäkinen, eversti Valo Nihtilä ja everstiluutnantti Usko Haahti.
- 29. maaliskuuta – Kapina Ranskan valtaa vastaan Madagaskarilla.
- 31. maaliskuuta – Espanja julistettiin kuningaskunnaksi ja Francisco Franco elinikäiseksi valtionhoitajaksi.
Huhtikuu - kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 10. huhtikuuta – Mauno Pekkala esitti hallituksensa eronpyynnön sen jälkeen, kun Maalaisliitto oli vetänyt ministerinsä siitä pois.
- 16. huhtikuuta – Ammoniumnitraatilla lastattu ranskalainen laiva räjähti Texas Cityn satamassa, 600 ihmistä kuoli.
- 28. huhtikuuta – Kon-Tiki-retkikunta lähti Callaosta, Perusta, purjehdukselleen yli Tyynenmeren.
- 21. toukokuuta – Pääministeri Mauno Pekkala perui hallituksensa eronpyynnön.
- 22. toukokuuta – Presidentti Harry S. Truman myönsi 400 miljoonaa dollaria talous- ja sotilasapua Kreikalle ja Turkille kommunismin leviämisen estämiseksi.
- 23. toukokuuta − Presidentti J. K. Paasikivi arvosteli yksikamarisen eduskunnan 40-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa ulkoparlamentaarista toimintaa.
- 24. toukokuuta – Suomi ja Neuvostoliitto pääsivät sopimukseen suomalaisten junien kulusta Porkkalan vuokra-alueen halki. Junanvaunujen ikkunat oli peitettävä läpinäkymättömillä luukuilla junien ollessa Porkkalan alueella, mikä synnytti sanonnan "Euroopan pisin tunneli". Kustakin alueen läpi kulkeneesta junasta Neuvostoliitto peri 50 Yhdysvaltain dollarin maksun.
- 5. kesäkuuta – Ulkoministeri George Marshall muotoili suunnitelman Marshall-avusta Euroopan saamiseksi jaloilleen.
- 5. kesäkuuta − Suomi luovutti panssarilaiva Väinämöisen Neuvostoliitolle osamaksuna ns. saksalaissaatavista.
- 10. kesäkuuta – Saab valmisti ensimmäisen autonsa.
- 17. kesäkuuta – Vuoden 1952 olympialaisten pitopaikaksi päätettiin Helsinki.
- 21. kesäkuuta − SKP:n pää-äänenkannattaja Vapaa Sana arvosteli voimakkaasti Yhdysvaltain presidenttiä Harry Trumania ja ulkoministeri George Marshallia.
Heinäkuu - syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 4. heinäkuuta – Suomi sai kutsun Marshall-apua käsittelevään kokoukseen Pariisiin. Valvontakomission puututtua asiaan presidentti J. K. Paasikivi torjui kutsun 11. heinäkuuta.
- 7. heinäkuuta – Roswellin tapaus.
- 10. heinäkuuta – Ison-Britannian prinsessa Elisabet ja Britannian laivaston luutnantti Philip Mountbatten julkistivat kihlauksensa.
- 26. heinäkuuta – Kylmä sota: presidentti Truman allekirjoitti National Security Actin laiksi. Se perusti CIA:n, Yhdysvaltain puolustusministeriön, pääesikunnan ja kansallisen turvallisuusneuvoston.
- 7. elokuuta – Thor Heyerdahlin balsapuinen Kon-Tiki saapui Raroialle Tuamotulla 101 päivän purjehduksen jälkeen.
- 14. elokuuta – Pakistan sai itsenäisyyden Brittiläisestä imperiumista Quaid-e-Azam Muhammad Ali Jinnahin alaisuudessa. Vaikka vallansiirto tapahtui keskiyöllä, Pakistan juhlii itsenäisyyspäiväänsä 14. elokuuta, kun taas Intia 15. elokuuta.
- 15. elokuuta – Intia itsenäistyi Brittiläisestä imperiumista vuodesta 1919 jatkuneen väkivallattoman vastarinnan jälkeen. Pakistan erosi Intiasta, ja Jawaharlal Nehrusta tuli Intian ensimmäinen pääministeri.
- 1. syyskuuta – Suomen hallitus asetti toimikunnan tutkimaan Valpon toimintaa. Toimikunnan puheenjohtajaksi kutsuttiin Vaasan läänin maaherra, varatuomari Gunnar Ahlbäck.
- 1. syyskuuta – 31 henkeä menehtyi junaonnettomuudessa Dugaldissa, Manitobassa, Kanadassa.
- 13. syyskuuta – Nehru ehdotti 4 miljoonan muslimin ja hindun siirtoa Pakistanin ja Intian välillä.
- 15. syyskuuta – Pariisin rauhansopimus astui Suomen osalta voimaan Neuvostoliiton ratifioitua sen.
- 19. syyskuuta − Hallitus lähetti YK:n turvallisuusneuvostolle anomuksen Suomen pääsystä YK:n jäseneksi.
- 23. syyskuuta – Vastavetona ns. Trumanin opille ja Marshall-avulle perustettiin Kominform Puolan pääkaupungissa Varsovassa. Kokoukseen osallistuivat Neuvostoliiton, Puolan, Tšekkoslovakian, Unkarin, Romanian, Bulgarian, Jugoslavian, Italian ja Ranskan kommunististen puolueiden edustajat. Puheenjohtajaksi valittiin NKP:n edustaja kenraalieversti Andrei Ždanov. Kominformin päämaja sijoitettiin Belgradiin.
- 26. syyskuuta – Viimeiset valvontakomission jäsenet poistuivat Suomesta. Heti tämän jälkeen presidentti J. K. Paasikivi julisti talvisodan alkamisesta, marraskuun lopusta 1939 voimassa olleen sotatilan päättyneeksi.
Lokakuu - joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Puola estivät Suomen ja Italian pääsyn YK:n jäseniksi, koska länsimaat eivät hyväksyneet Unkaria, Romaniaa ja Bulgariaa järjestön jäseniksi.
- 15. lokakuuta – Sensuuri lakkautettiin Suomessa.
- 20. lokakuuta – Ensimmäinen Intian–Pakistanin sota alkoi.
- 21. lokakuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä vankeuteen tuomitut entiset ministerit Antti Kukkonen ja Tyko Reinikka vapautettiin.
- 30. lokakuuta − Eduskunta hyväksyi lain Suomen Akatemiasta.
- 5. marraskuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov esitti lokakuun vallankumouksen 30-vuotisjuhliin saapuneelle, pääministeri Mauno Pekkalan johtamalle Suomen valtuuskunnalle sotilaallista yhteistyösopimusta Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
- 16. marraskuuta – 15 000 ihmistä osoitti mieltään Brysselissä natsien lyhyitä tuomioita vastaan.
- 20. marraskuuta – Prinsessa Elisabet ja prinssi Philip, Edinburghin herttua, menivät naimisiin Westminster Abbeyssa Lontoossa.
- 25. marraskuuta – Kymmenen ohjaajaa ja käsikirjoittajaa joutui mustalle listalle Hollywoodissa heidän kieltäydyttyään todistamasta edustajainhuoneen epäamerikkalaista toimintaa tutkineen komitean istunnossa (House Committee on Un-American Activities). Kaikkiaan yli 320 viihdetaiteilijaa joutui myöhemmin listalle, ja mm. Charlie Chaplin siirtyi Sveitsiin.
- 25. marraskuuta – Uusi-Seelanti sai itsenäisen lainsäädäntävallan Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 29. marraskuuta – YK:n yleiskokous päätti Palestiinan jakamisesta juutalaisten ja arabien kesken.
- 16. marraskuuta – Britit alkoivat vetäytyä Palestiinasta.
- 5. joulukuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit. Porvarilliset puolueet saivat 53,6 ja SDP 24,9 prosenttia äänistä.
- 10. joulukuuta − Yhdysvaltain ulkoministeri George Marshall vaati Neuvostoliittoa lopettamaan teollisuuslaitosten purkamisen Saksan itävyöhykkeeltä ja niiden siirtämisen Neuvostoliittoon.
- 24. joulukuuta – Sotasyyllisenä tuomittu entinen ulkoministeri Henrik Ramsay vapautettiin vankilasta.
- 25. joulukuuta – Amerikkalaisalus S/S Park Victory upposi myrskyssä Utön vesillä. Aluksen 48-henkisestä miehistöstä hukkui 10 henkeä.
- 30. joulukuuta – Romanian kuningas Mihai luopui kruunusta ja lähti maanpakoon. Romaniasta tuli kansantasavalta.
Tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Transistori keksittiin.
- Jalkapalloseura TP-47 perustettiin.
- Roope Ankka esiintyi ensimmäisen kerran Carl Barksin tarinassa Joulu Karhuvuorella. Hahmo oli tarkoitettu vain tähän yhteen tarinaan käytettäväksi, mutta Barks piirsi jo seuraavana vuonna toisen tarinan, jossa Roope Ankka oli mukana (Vanhan linnan salaisuus).
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen kaikkien aikojen suurin ikäluokka syntyi vuonna 1947
- 1. tammikuuta – Risto Kuisma, suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja
- 2. tammikuuta – Jukka Gustafsson, suomalainen poliitikko
- 7. tammikuuta – Kai Hyttinen, suomalainen iskelmälaulaja
- 8. tammikuuta – David Robert Jones ("David Bowie"), brittiläinen rock-muusikko
- 8. tammikuuta – Antti Kalliomäki, suomalainen poliitikko ja seiväshyppääjä
- 20. tammikuuta – Ilkka-Christian Björklund, suomalainen poliitikko
- 23. tammikuuta – Lasse Lehtinen, suomalainen europarlamentaarikko ja kirjailija
- 23. tammikuuta – Megawati Sukarnoputri, indonesialainen poliitikko.
- 28. tammikuuta – Ernst Lubitsch, saksalainen elokuvaohjaaja
- 29. tammikuuta – Linda B. Buck, vuoden 2004 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen fysiologian ja biofysiikan tutkija
- 29. tammikuuta - David Byron (David Garrick), brittiläinen laulaja (k.1985)
- 2. maaliskuuta – Anders Rogefeldt ("Pugh Rogefeldt"), ruotsalainen rock-muusikko
- 4. helmikuuta – Dan Quayle, Yhdysvaltain varapresidentti
- 7. helmikuuta – Mauri Paasilinna, suomalainen kirjailija
- 22. helmikuuta – Timo Kalli, suomalainen poliitikko
- 22. helmikuuta – Mika Sundqvist, suomalainen muusikko ja musiikkituottaja
- 28. helmikuuta – Leena Krohn, suomalainen kirjailija
- 6. maaliskuuta – Sinikka Mönkäre, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja
- 6. maaliskuuta – Rob Reiner, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
- 8. maaliskuuta – Anneli Sari, suomalainen laulaja
- 12. maaliskuuta – Jan-Erik Enestam, suomalainen poliitikko
- 12. maaliskuuta – Kalervo Palsa, suomalainen taiteilija
- 17. maaliskuuta – Jarkko Laine, suomalainen kirjailija
- 19. maaliskuuta – Glenn Close, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 25. maaliskuuta – Elton John, brittiläinen muusikko
- 29. maaliskuuta – Veikko Samuli, suomalainen viihdesäveltäjä
- 2. huhtikuuta – Tua Forsström, suomalainen runoilija
- 12. huhtikuuta – Tom Clancy, yhdysvaltalainen kirjailija
- 16. huhtikuuta – Kareem Abdul-Jabbar, yhdysvaltalainen koripalloilija
- 16. huhtikuuta – Lee Kerslake, brittiläinen rumpali (Uriah Heep, Ozzy Osbourne
- 18. huhtikuuta – James Woods, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 20. huhtikuuta – Heikki Harma ("Hector"), suomalainen laulaja, lauluntekijä ja kitaristi
- 21. huhtikuuta – Heleena Lönnroth, suomalainen kirjailija
- 21. huhtikuuta – Iggy Pop, yhdysvaltalainen rocklaulaja
- 2. toukokuuta – Matti Viironen, suomalainen näyttelijä
- 9. toukokuuta − Timo Vihavainen, suomalainen poliittisen historian tutkija
- 14. toukokuuta – Lauri Ihalainen, SAK:n pitkäaikainen johtaja
- 1. kesäkuuta – Ron Dennis, brittiläinen tallipäällikkö (Team McLaren 1980-)
- 8. kesäkuuta – Mick Box, brittiläinen kitaristi (Uriah Heep)
- 16. kesäkuuta – Seppo Lahtela, suomalainen poliitikko
- 19. kesäkuuta – Paula Koivuniemi, suomalainen muusikko
- 19. kesäkuuta – Salman Rushdie, intialaissyntyinen kirjailija
- 1. heinäkuuta – Seppo Laine, suomalainen näyttelijä
- 9. heinäkuuta – O. J. Simpson, yhdysvaltalainen näyttelijä ja amerikkalaisen jalkapallon pelaaja
- 19. heinäkuuta – Brian May, brittiläinen kitaristi ("Queen")
- 19. heinäkuuta – Marjatta Stenius-Kaukonen, suomalainen kansanedustaja
- 30. heinäkuuta – Arnold Schwarzenegger, itävaltalaissyntyinen näyttelijä, kehonrakentaja ja Kalifornian 38. kuvernööri
- 14. elokuuta – Juha Hyppönen, suomalainen näyttelijä (monien TV-mainosten kestoääni)
- 30. elokuuta – Rauli "Badding" Somerjoki, suomalainen laulaja ja säveltäjä
- 9. syyskuuta – Heikki Ikola, suomalainen ampumahiihtäjä
- 15. syyskuuta – Jouko Laxell, suomalainen kansanedustaja
- 15. syyskuuta – Eero Puolanne, Helsingin Yliopiston lihateknologian professori 1983-
- 21. syyskuuta – Stephen King, yhdysvaltalainen kirjailija
- 24. syyskuuta – Tytti Isohookana-Asunmaa, suomalainen poliitikko ja professori
- 27. syyskuuta – Marvin Lee Aday ("Meat Loaf"), yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
- 6. lokakuuta – Mauri Pekkarinen, suomalainen poliitikko ja ministeri
- 7. lokakuuta – Jussi Helminen, suomalainen näyttelijä
- 10. lokakuuta – Esko-Juhani Tennilä, suomalainen poliitikko
- 26. lokakuuta – Hillary Rodham Clinton, yhdysvaltalainen poliitikko ja presidentti Bill Clintonin vaimo
- 28. lokakuuta – Helena Takalo, suomalainen hiihtäjä (olympiavoittaja)
- 30. syyskuuta – Mark Feld ("Marc Bolan"), englantilainen laulaja ja säveltäjä ("T. Rex")
- 24. lokakuuta – Kevin Kline, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 3. marraskuuta – Seppo Nevala, Suojelupoliisin päällikkö 1996–2007 (k. 2008)
- 12. marraskuuta – Annika Idström, suomalainen kirjailija
- 22. marraskuuta – Aimo Minkkinen, suomalainen historiantutkija, Lenin-museon johtaja
- 30. marraskuuta – Sergio Badilla Castillo, chileläinen runoilija
- 3. joulukuuta – Tommy Taberman, suomalainen runoilija (k. 2010)
- 4. joulukuuta – Asko Raivio, suomalainen muusikko.
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 11. tammikuuta – Hjalmar Siilasvuo, suomalainen kenraali (Suomussalmen taistelun sankari)
- 25. tammikuuta – Al Capone, italialais-yhdysvaltalainen gangsteripäällikkö
- 26. tammikuuta – perintöprinssi Kustaa Adolf, Ruotsin perintöprinssi (lento-onnettomuus)
- 26. helmikuuta – Urho Karhumäki, suomalainen kirjailija (olympiavoittaja)
- 5. maaliskuuta – Alfredo Casella, italialainen säveltäjä
- 17. maaliskuuta – Heimo Helminen, suomalainen lakimies ja poliitikko
- 1. huhtikuuta – Yrjö II, Kreikan kuningas
- 7. huhtikuuta – Henry Ford, yhdysvaltalainen autotehtailija
- 8. huhtikuuta – Edvard Hanell, suomalainen kenraali
- 16. huhtikuuta – Rudolf Höss, natsijohtaja ja Auschwitzin keskitysleirin päällikkö
- 17. huhtikuuta – Jalo Aura, suomalainen poliitikko
- 20. huhtikuuta – Kristian X, Tanskan kuningas
- 6. toukokuuta – Bertel Gripenberg, suomalainen runoilija
- 11. toukokuuta – Ture Rangström, ruotsalainen säveltäjä
- 24. toukokuuta – Väinö Voionmaa, suomalainen kansansivistysmies ja poliitikko
- 15. heinäkuuta – Karl Wilkama, suomalainen kenraali
- 21. elokuuta – Ettore Bugatti, italialainen autosuunnittelija
- 16. syyskuuta – Mikko Ampuja, suomalainen poliitikko
- 4. lokakuuta – Max Planck, vuoden 1918 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (kvanttiteorian "isä")
- 6. lokakuuta – Leevi Madetoja, suomalainen säveltäjä
- 21. lokakuuta – J. W. Keto, suomalainen lehtimies ja poliitikko
- 27. lokakuuta – Fanni Luukkonen, Lotta Svärd -järjestön pitkäaikainen johtaja
- 28. marraskuuta – Georg Schnéevoigt, suomalainen kapellimestari
- 1. joulukuuta – Aleister Crowley, englantilainen mystikko
- 12. joulukuuta – Wäinö Wuolijoki, suomalainen poliitikko
- 17. joulukuuta – Johannes Brönsted, tanskalainen kemisti
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: Edvard Appleton
- Nobelin kemianpalkinto: Sir Robert Robinson
- Nobelin lääketieteen palkinto: Carl Cori, Gerty Cori ja Bernardo Alberto Houssay
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: André Gide
- Nobelin rauhanpalkinto: Kveekarit
Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Onnen pipanoita – Aapeli
- Olen odottanut sinua – Aino Räsänen
- Oikutteleva bussi – John Steinbeck
- Rutto – Albert Camus
- Päämäärä – Väinö Linna
- Lasimaalaus – Aila Meriluoto
- Betonimylläri – Lauri Viita
- Puusta tyveen – Olli (Väinö Nuorteva)