1953
Wikipedia
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammi–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 7. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman ilmoitti Yhdysvalloilla olevan vetypommi.
- 7. tammikuuta – Presidentti J. K. Paasikivi palasi sairauslomalta hoitamaan tehtäviään.
- 12. tammikuuta – Oslossa perustettiin Viron pakolaishallitus.
- 12. tammikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että maassa oli paljastettu Ranskan ja Ison-Britannian tukema lääkärien salaliitto, joka tähtäsi useiden korkeiden neuvostojohtajien murhaamiseen, ja että kymmeniä lääkäreitä oli vangittu.
- 13. tammikuuta – Helsingin ylipormestari Eero Rydman valittiin Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kansleriksi.
- 14. tammikuuta – Marsalkka Tito nimitettiin Jugoslavian ensimmäiseksi presidentiksi.
- 15. tammikuuta – Hallitus teki päätöksen Pielisensuun kunnan liittämisestä Joensuun kaupunkiin vuoden 1954 alussa.
- 20. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerin (1953–1961) virkakausi alkoi.
- 24. tammikuuta – Unkari sai suoritetuiksi loppuun sotakorvauksensa Neuvostoliitolle.
- 28. tammikuuta – Neuvostoliitto syytti Tanskaa osallistumisesta ”Neuvostoliiton vastaisen sodan valmisteluihin”.
- 28. tammikuuta – Helsingissä perustettiin Kemijoki Oy, joka sai haltuunsa valtion vesivoimaoikeudet Kemijoessa. Yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajaksi tuli pääministeri Urho Kekkonen.
- 31. tammikuuta – Pohjanmeren tulvat: 1 835 kuollutta Alankomaissa, 307 Britanniassa ja satoja merellä.
- 11. helmikuuta – Neuvostoliitto katkaisi diplomaattisuhteet Israeliin Neuvostoliiton Tel Avivin-suurlähetystöön tehdyn pommi-iskun vuoksi.
- 11. helmikuuta – Suomen hallitus myönsi Alankomaille tulvavahinkojen korjaamiseksi materiaalista apua 50 miljoonan markan arvosta.
- 13. helmikuuta – Pohjoismaiden neuvosto aloitti ensimmäisen istuntokautensa Kööpenhaminassa. Suomi ei ollut vielä mukana.
- 28. helmikuuta – James D. Watson ja Francis Crick ilmoittivat määrittäneensä DNAn kemiallisen rakenteen. Tulos esitettiin 25. huhtikuuta julkaisussa: ”Molecular structure of nucleic acids: a structure for deoxyribose nucleic acid”.
- 1. maaliskuuta – Josif Stalin sai sairauskohtauksen vietettyään iltaa muiden Neuvostoliiton johtajien: Lavrenti Berijan, Georgi Malenkovin, Nikolai Bulganinin ja Nikita Hruštšovin kanssa.
- 5. maaliskuuta – Josif Stalin kuoli.
- 6. maaliskuuta – Georgi Malenkov nousi Neuvostoliiton päämieheksi ja kommunistipuolueen pääsihteeriksi Stalinin kuoleman jälkeen. Lopullisesti valtakamppailun voitti lopulta Nikita Hruštšov.
- 14. maaliskuuta – Antonín Novotný nimitettiin Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen pääsihteeriksi.
- 22. maaliskuuta – Länsi-Saksa avasi kaupallisen edustuston Helsingissä.
- 25. maaliskuuta – ”Lari-verilöyly” Keniassa, Mau Mau -kapinalliset surmasivat 150 kikujua.
- 26. maaliskuuta – Jonas Salk ilmoitti rokotteesta poliota vastaan.
- 31. maaliskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto päätti esittää ruotsalaisen diplomaatin Dag Hammarskjöldin valintaa YK:n uudeksi pääsihteeriksi tehtävästä eronneen Trygve Lien tilalle.
huhti–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 3. huhtikuuta – Sekatyömies Väinö Kilpiäinen surmasi neljä ihmistä ryöstön yhteydessä Soson Seisakkeella Muhoksella.
- 4. huhtikuuta – Neuvostoliitossa vapautettiin Stalinin käskystä tammikuussa vangitut lääkärit, koska heihin kohdistettuja syytteitä ei ollut pystytty näyttämään toteen. Kaikki syytetyt lääkärit olivat olleet juutalaisia.
- 7. huhtikuuta – Dag Hammarskjöld valittiin Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeriksi.
- 16. huhtikuuta – Merenkulkuneuvos Antti Wihuri perusti nimeään kantavan kansainvälisten palkintojen rahaston.
- 17. huhtikuuta – Ylioppilaskunnan Laulajat vietti 70-vuotisjuhliaan.
- 25. huhtikuuta – Ylioppilas Teija Sopanen valittiin Suomen Neidoksi ravintola Kalastajatorpalla Helsingissä.
- 29. huhtikuuta – Erik Blombergin ohjaama Valkoinen peura palkittiin Cannesin elokuvajuhlilla parhaana taruaiheisena elokuvana. Elokuvan naispääosan esittäjä, Blombergin puoliso Mirjami Kuosmanen voitti parhaan naisnäyttelijän palkinnon.
- 4. toukokuuta – Vuoden 1952 Miss Universumiksi valitun Armi Kuuselan ilmoitettiin solmineen avioliiton filippiiniläisen liikemiehen Virgilio ("Gil") Hilarion kanssa Japanin pääkaupungissa Tokiossa. He asettuivat asumaan Filippiinien pääkaupunkiin Manilaan.
- 7. toukokuuta – Tukholman kaupunki aloitti 700-vuotisjuhliensa vieton.
- 8. toukokuuta – Suomessa alkoivat jälleen sodista lähtien keskeytyksissä olleet reservin kertausharjoitukset.
- 9. toukokuuta – Ranska suostui Kamputsean väliaikaiseen itsenäisyyteen kuningas Norodom Sihanoukin alaisuudessa.
- 10. toukokuuta – Itäsaksalaisen Chemnitzin kaupungin nimi muutettiin Karl-Marx-Stadtiksi.
- 17. toukokuuta – Kyllikki Saari nähtiin viimeisen kerran elossa Isojoella.
- 18. toukokuuta – Johtaja, esimerkki ja esikuva Tauno Raatikainen syntyi.
- 22. toukokuuta – Eduskunta päätti nostaa syytteet entisiä ministereitä Aleksi Aaltosta, Matti Lepistöä, Onni Peltosta ja Jussi Raatikaista vastaan valtakunnanoikeudessa ”salaputkijutun” vuoksi.
- 29. toukokuuta – Sir Edmund Hillary ja Tenzing Norgay nousivat ensi kertaa Mount Everestin huipulle.
- 2. kesäkuuta – Elisabet II:n kruunajaiset Westminster Abbeyssa. Suomea kruunajaisissa edusti pääministeri Urho Kekkonen.
- 13. kesäkuuta – Imre Nagy nousi Unkarin pääministeriksi Mátyás Rákosin tilalle.
- 16. kesäkuuta – Neuvostoliitto ja Jugoslavia solmivat uudelleen diplomaattisuhteensa, jotka Neuvostoliitto oli katkaissut yksipuolisesti vuonna 1948.
- 17. kesäkuuta – Itä-Saksan kansannousu: Neuvostoliitto määräsi divisioonan joukkoja Itä-Berliiniin kukistamaan kapinan.
- 18. kesäkuuta – Egypti julistettiin tasavallaksi.
- 19. kesäkuuta – Yhdysvaltalainen aviopari Ethel ja Julius Rosenberg teloitettiin sähkötuolissa Sing Singin vankilassa New Yorkin osavaltiossa tuomittuina Yhdysvaltain atomisalaisuuksien välittämisestä Neuvostoliitolle. Teloitus pantiin toimeen huolimatta kansainvälisistä vastalauseista ja siitä, että pariskunnan voitiin osoittaa olleen hankkeessa mukana ainoastaan välillisesti.[1]
- 29. kesäkuuta – Pääministeri Urho Kekkonen esitti hallituksensa eronpyynnön.
heinä–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. heinäkuuta – Koskenkorvan viina tuli myyntiin.
- 1. heinäkuuta – Valtakunnanoikeus kokoontui käsittelemään salaputkijuttua Helsingin Säätytalossa.
- 9. heinäkuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen kolmannelle hallitukselle ja nimitti Kekkosen neljännen hallituksen.
- 10. heinäkuuta – Neuvostoliiton virallinen sanomalehti, Pravda, ilmoitti Lavrenti Berijan syrjäyttämisestä NKVD:n päällikkyydestä. Pravdan mukaan Berija oli ”toiminut ulkomaisen pääoman palveluksessa”, suosinut henkilöpalvontaa ja ”yrittänyt usuttaa ministeriönsä hallitusta vastaan”. Ulkomailla Berijan syrjäyttäminen herätti laajaa hämmästystä ja se tulkittiin oireeksi Stalinin kuoleman jälkeisestä valtataistelusta.
- 12. heinäkuuta – Ensimmäiset Kivi-juhlat järjestettiin Nurmijärven Palojoella.
- 20. heinäkuuta – Neuvostoliitto ja Israel solmivat uudelleen alkuvuonna katkenneet diplomaattisuhteensa.
- 26. heinäkuuta – Fidel Castro johti epäonnistuneen hyökkäyksen Moncadan parakeille Kuubassa.
- 27. heinäkuuta – Korean sota päättyi: Yhdysvallat, Kiinan kansantasavalta ja Pohjois-Korea solmivat aseleposopimuksen.
- 1. elokuuta – Brittiläiset siirtomaat Pohjois- ja Etelä-Rhodesia sekä Njassamaa (nykyiset Sambia, Zimbabwe ja Malawi) yhdistettiin Keski-Afrikan liittovaltioksi.
- 18. elokuuta – Yhdysvalloissa julkistettiin eläintieteilijä Alfred Kinseyn maailmanlaajuista kohua herättänyt tutkimus naisten sukupuolikäyttäytymisestä.
- 19. elokuuta – ”Operaatio Ajax”: CIA auttoi syrjäyttämään Mohammed Mossadeqin hallituksen Iranissa pitääkseen šaahi Mohammad Reza Pahlaviin valtaistuimella.
- 20. elokuuta – Neuvostoliitto räjäytti ensimmäisen vetypomminsa.
- 7. syyskuuta – Nikita Hruštšov nimitettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean johtajaksi.
- 18. syyskuuta – Valtakunnanoikeus antoi päätöksensä salaputkijutussa. Matti Lepistö ja Jussi Raatikainen tuomittiin sakkoihin ja korvauksiin, Aleksi Aaltonen ja Onni Peltonen vapautettiin syytteistä.
- 26. syyskuuta – Sokerin säännöstely päättyi Britanniassa.
- 26. syyskuuta – Kuvanveistäjä Lauri Leppäsen muotoilema Eino Leinon patsas paljastettiin Esplanadin puistossa Helsingissä.
- 28. syyskuuta – Puolan hallitus erotti ”kumouksellisesta toiminnasta” syytetyn kardinaali Stefan Wyszynskin virastaan.
loka–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 3. lokakuuta – Kustannusyhtiö WSOY vietti 75-vuotisjuhlaansa.
- 5. lokakuuta – Porvoon edustalla Suomenlahdella vihittiin käyttöön Kalbådagrundin radio-ohjattava majakka.
- 9. lokakuuta – Säveltäjä, professori Jean Sibelius sai ensimmäisen Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston myöntämän Sibelius-palkinnon. Kirjailija Aino Kallas sai Jenny ja Antti Wihurin rahaston tunnustuspalkinnon.
- 11. lokakuuta – Isojoella löydettiin 17. toukokuuta kadonneen Kyllikki Saaren ruumis suohautaan peitettynä. Isojoen kirkossa 25. lokakuuta pidettyihin hautajaisiin osallistui noin 25 000 henkilöä.
- 23. lokakuuta – Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen vaalikauden pidentämisestä kolmivuotisesta nelivuotiseksi.
- 17. marraskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen neljännelle hallitukselle ja nimitti Suomen Pankin pääjohtajan Sakari Tuomiojan muodostaman ”asiantuntijahallituksen”. Uuden hallituksen toiminnan painopisteeksi tuli talouspolitiikka.
- 21. marraskuuta – British Natural History Museum ilmoitti Piltdownin ihmisen kallon olleen väärennös.
- 27. marraskuuta – Hiihtäjä Veikko Hakulinen valittiin vuoden parhaaksi suomalaisurheilijaksi urheilutoimittajien äänestyksessä toisena vuonna peräkkäin.
- 29. marraskuuta – Ranskan laskuvarjojoukot valtasivat Điện Biên Phủn.
- 4. joulukuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti pankinjohtaja, varatuomari Tor Brenningin Ahvenanmaan uudeksi maaherraksi vuoden 1954 alusta lukien. Edellinen maaherra Herman Koroleff siirtyi eläkkeelle.
- 8. joulukuuta – Presidentti J. K. Paasikivi hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit pidettäviksi maaliskuussa 1954.
- 16. joulukuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Lavrenti Berijan ja kuuden hänen ”rikostoverinsa” syyllistyneen maanpetokseen.
- 21. joulukuuta – Iranin entinen pääministeri Mohammed Mossadeq tuomittiin kolmen vuoden vankeuteen maanpetoksesta.
- 23. joulukuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Lavrenti Berijan teloituksesta.
- 30. joulukuuta – Ensimmäiset väri-TV:t tulivat myyntiin 1 175 dollarin hintaan. Ensimmäiset väreissä lähetetyt ohjelmat olivat: Kukla, Fran and Ollie (NBC) ja The Colgate Comedy Hour with Donald O'Connor (RCA).
- 31. joulukuuta – Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan (SOTEVA) toiminta päättyi virallisesti.
tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ensimmäinen Tekniikan Maailma -lehti ilmestyi.
- Ensimmäinen James Bond -kirja Casino Royale ilmestyi.
- Suomen ainoa, Orivedellä toiminut leprasairaala suljettiin.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 6. tammikuuta – Malcolm Young, australialainen kitaristi ("AC/DC")
- 15. tammikuuta – Kent Hovind (”Dr. Dino”), yhdysvaltalainen kreationisti
- 21. tammikuuta – Paul Allen, yhdysvaltalainen yrittäjä (toinen Microsoftin perustajista)
- 25. tammikuuta – Roger Steptoe, brittiläinen säveltäjä
- 26. tammikuuta – Anders Fogh Rasmussen, Tanskan pääministeri (Naton pääsihteeri)
- 11. helmikuuta – Raija Siekkinen, suomalainen kirjailija (Kuinka rakkaus syntyy) (k. 2004)
- 17. helmikuuta – Pertti Karppinen, suomalainen soutaja (kolminkertainen olympiavoittaja)
- 25. helmikuuta – José María Aznar, Espanjan pääministeri
- 27. helmikuuta – Martti Korhonen, suomalainen poliitikko
- 12. maaliskuuta – Ronald Jeremy Hyatt (”Ron Jeremy”), yhdysvaltalainen aikuisviihdenäyttelijä
- 16. maaliskuuta – Richard Stallman (”RMS”), yhdysvaltalainen ohjelmoija (vapaiden ohjelmistojen liikkeen, GNU-projektin ja Free Software Foundationin perustaja)
- 6. huhtikuuta – Poju Zabludowicz, suomalainen liikemies
- 8. huhtikuuta – Mikko Räisänen, suomalainen toimitusjohtaja (MTV Oy)
- 11. huhtikuuta – Guy Verhofstadt, Belgian pääministeri
- 11. huhtikuuta – Andrew Wiles, brittiläinen matemaatikko (todisti Fermat'n suuren lauseen)
- 11. huhtikuuta – Miikka Ruokanen, professori
- 6. toukokuuta – Anthony Blair (”Tony Blair”), Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
- 15. toukokuuta – Michael Gordon Oldfield (”Mike Oldfield”), brittiläinen säveltäjä (Tubular Bells)
- 16. toukokuuta – Pierce Brosnan, irlantilainen näyttelijä (Huominen ei koskaan kuole)
- 31. toukokuuta – Pirkka-Pekka Petelius, suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja (Velipuolikuu)
- 13. kesäkuuta – Atso Almila, suomalainen kapellimestari ja säveltäjä
- 21. kesäkuuta – Benazir Bhutto, Pakistanin kaksinkertainen pääministeri (ensimmäinen naispuolinen muslimivaltion johtaja)
- 8. heinäkuuta – Sakari Kukko, suomalainen muusikko ("Piirpauke")
- 9. heinäkuuta – Juho Juntunen, suomalainen pilapiirtäjä ja toimittaja
- 10. heinäkuuta – John Edwards, yhdysvaltalainen poliitikko
- 13. heinäkuuta – Olli-Pekka Kallasvuo, suomalainen toimitusjohtaja (Nokia)
- 13. heinäkuuta – Violeta Dinescu, romanialainen säveltäjä
- 15. heinäkuuta – Jean-Bertrand Aristide, Haitin kolminkertainen presidentti
- 27. heinäkuuta – Esa Saarinen, suomalainen filosofi (Punk-akatemia)
- 6. elokuuta – Monica Morell, sveitsiläinen iskelmätaiteilija
- 8. elokuuta – Nigel Mansell, englantilainen Formula 1 -kuljettaja
- 11. elokuuta – Terry Gene Bollea (”Hulk Hogan”), yhdysvaltalainen show-painija
- 16. elokuuta – Kirsti Otsamo, suomalainen näyttelijä
- 10. syyskuuta – Hannu Siren, suomalainen kuvanveistäjä
- 18. syyskuuta – Yoshihiro Takahashi, japanilainen sarjakuvapiirtäjä
- 27. syyskuuta – Mata Amritanandamayi Devi (”Äiti Amma”), intialainen hyväntekijä
- 28. syyskuuta – Otmar Hasler, Liechtensteinin pääministeri
- 7. lokakuuta – Hector Samuel Juan Torres (”Tico Torres”), yhdysvaltalainen rumpali ("Bon Jovi")
- 8. lokakuuta – Päivi Tapola, suomalainen kirjailija
- 22. lokakuuta – Tapani Länsiö, suomalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja
- 10. marraskuuta – Maarit Hurmerinta, suomalainen laulaja
- 26. marraskuuta – Sinikka Nopola, suomalainen kirjailija
- 8. joulukuuta – Kim Basinger, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (L.A. Confidential)
- 26. joulukuuta – Toomas Hendrik Ilves, Viron presidentti
- 28. joulukuuta – Ari Antero Talkamo, suomalainen säveltäjä, sanoittaja, trubaduuri, äänimainonnan tuottaja, musiikin tuottaja
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Hiram King Williams (”Hank Williams”), yhdysvaltalainen country-laulaja (s. 1923)
- 24. helmikuuta – Gerd von Rundstedt, saksalainen sotamarsalkka (s. 1875)
- 27. helmikuuta – Gabriel Engberg, suomalainen taidemaalari (s. 1872)
- 5. maaliskuuta – Sergei Prokofjev, neuvostoliittolainen säveltäjä (Romeo ja Julia) (s. 1891)
- 5. maaliskuuta – Josif Vissarionovitš Džugašvili (”Josif Stalin”), georgialainen bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton diktaattori (s. 1878)
- 14. maaliskuuta – Klement Gottwald, Tšekkoslovakian presidentti (s. 1896)
- 24. maaliskuuta – Mary, Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaan Yrjö V:n puoliso (s. 1867)
- 30. maaliskuuta – Heikki Kekoni, suomalainen jääkärikenraali (s. 1893)
- 10. huhtikuuta – Kaarle II, Romanian kuningas (1930–1940) (s. 1893)
- 21. huhtikuuta – Reino Rauanheimo, suomalainen kirjailija (s. 1901)
- 30. toukokuuta – Emil Hurja, amerikansuomalainen poliittinen vaikuttaja, toimittaja ja kirjailija (s. 1892)
- 1. kesäkuuta – Verner Thomé, suomalainen taidemaalari (s. 1878)
- 24. elokuuta – Ellen Svinhufvud, presidentti P. E. Svinhufvudin puoliso (s. 1869)
- 26. elokuuta – Heikki Klemetti, suomalainen kuoronjohtaja, kirjailija ja säveltäjä (Oi kallis Suomenmaa) (s. 1876)
- 26. elokuuta – Iivari Leiviskä, suomalainen maantieteilijä ja professori (s. 1876)
- 28. syyskuuta – Edwin Hubble, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä (Hubble-avaruusteleskooppi) (s. 1889)
- 4. lokakuuta – Oscar Bernadotte, Ruotsin prinssi (s. 1859)
- 30. lokakuuta – Emmerich Kálmán, unkarilaissyntyinen operettisäveltäjä (s. 1882)
- 9. marraskuuta – Ibn Sa’ud, Saudi-Arabian kuningas (s. 1876)
- 27. marraskuuta – Eugene O'Neill, vuoden 1936 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija (Pitkän päivän matka yöhön) (s. 1888)
- 23. joulukuuta – Lavrenti Berija, neuvostoliittolainen poliitikko (NKVD:n johtaja) (s. 1899) (teloitettiin)
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: Frits Zernike
- Nobelin kemianpalkinto: Hermann Staudinger
- Nobelin lääketieteen palkinto: Hans Krebs ja Fritz Lipmann
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Sir Winston Churchill
- Nobelin rauhanpalkinto: George Marshall
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 754. Jyväskylä: Gummerus, 1987.