1994

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. tammikuuta – Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon välinen vapaakauppa-alue NAFTA astui voimaan.
1. tammikuuta – Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) ja Euroopan unionin sopimus Euroopan talousalueesta (ETA) tuli voimaan. Sopimukseen liittyi 12 Euroopan unionin ja kuusi EFTA:n jäsenmaata.
1. tammikuuta – Posti- ja telelaitos jakautui kolmeksi osakeyhtiöksi. Katto-organisaatioksi perustettiin Suomen PT Oy, jonka tytäryhtiöinä olivat postitoimintaa hoitava Suomen Posti Oy ja teletoiminnasta vastaava Telecom Finland Oy. Konsernin pääjohtajaksi tuli Pekka Vennamo.
1. tammikuuta – Rahanpesusta tuli Suomessa rikoslain nojalla rangaistava teko.
3. tammikuuta – Venäläinen, Moskovaan matkalla ollut matkustajakone syöksyi maahan Irkutskissa heti lähdön jälkeen. Kaikki koneessa olleet 120 ihmistä saivat surmansa.
4. tammikuuta – Liettua jätti jäsenhakemuksen Natolle.
6. tammikuuta – Italialainen televisiojuontaja Ylenia Carrisi katosi lomamatkallaan New Orleansissa.
10. tammikuuta – Sotilasliitto Naton johtajat hyväksyivät yksimielisesti suunnitelman ns. rauhankumppanuudesta, jota tarjottiin kaikille ETYK:n jäsenmaille. Kullekin maalle oli tarkoitus laatia yksilöllinen suunnitelma läheisemmästä sotilaallisesta yhteistyöstä. Ensimmäisen rauhankumppanuussopimuksen Naton kanssa allekirjoitti Romania 26. tammikuuta.
15. tammikuuta − Venäjä jätti Suomen ulkoministeriölle nootin kahdesta suomalaisesta yhdistyksestä. Nootissa katsottiin, että Pohjanmaalla toimineen Isänmaallisen Kansallis-Liiton ja tamperelaisen Suur-Suomi ry:n olemassaolo oli vastoin vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksen määräyksiä, jotka velvoittivat Suomen olemaan sallimatta luonteeltaan fasistisia järjestöjä.
16. tammikuuta – Suomessa järjestettiin ensimmäisten suorien presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Kukaan yhdestätoista ehdokkaasta ei saanut ehdotonta äänten enemmistöä. Toiselle kierrokselle selvisivät SDP:n ehdokas, valtiosihteeri Martti Ahtisaari ja RKP:n ehdokas, puolustusministeri Elisabeth Rehn.
16. tammikuuta – Italian presidentti Oscar Luigi Scalfaro hajotti parlamentin, koska sen toimintakyky oli lamaantunut lukuisten kansanedustajien jouduttua syytteeseen lahjusten ottamisesta.
17. tammikuuta – Raju maanjäristys Los Angelesissa surmasi 50 ihmistä, noin 3 000 loukkaantui ja 20 000 menetti kotinsa.
18. tammikuuta – Bulgarian korkein oikeus vahvisti entisen puoluejohtajan, 82-vuotiaan Todor Živkovin alemmissa oikeusasteissa saaman vankeustuomion vallan väärinkäytöstä, valtion varojen kavaltamisesta ja maanpetoksesta.
19. tammikuuta – Hallitus ilmoitti, että Suomi suhtautuu periaatteessa myönteisesti sotilasliitto Naton rauhankumppanuusaloitteeseen, mutta ei hae aktiivisesti uusia puolustusratkaisuja. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta (UtVa) sanoi Suomen olevan valmis tarjoamaan muiden valtioiden käyttöön osaamistaan rauhanturvaamisessa.
25. tammikuuta – Poptähti Michael Jacksonia vastaan nostettu syyte 14-vuotiaan pojan seksuaalisesta hyväksikäytöstä hylättiin Jacksonin maksettua pojalle huomattavan rahasumman.
26. tammikuuta – Valko-Venäjän parlamentti erotti korruptiosta syytetyn presidentti Stanislav Šuškevitšin virastaan äänin 209–36. Väliaikaiseksi presidentiksi valittiin 28. tammikuuta sisäministeriön entinen kansliapäällikkö Metšislav Grib.
31. tammikuuta – Sykloni Geralda aiheutti tuhoja Madagaskarissa, varsinkin Toamasinassa.

Helmikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. helmikuuta – Punk/rockyhtye Green Day teki läpimurron julkaistaessaan kolmannen albuminsa Dookie:n
4. helmikuuta – Yhdysvallat lopetti 30 vuotta voimassa olleen Vietnamin kauppasaarron.
4. helmikuuta – Suomen Asianajajaliitto erotti Kauko Juhantalon jäsenyydestään tämän valtakunnanoikeudessa saaman tuomion vuoksi.
4. helmikuuta – Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin kuntien alueille perustettiin Nuuksion kansallispuisto.
6. helmikuuta – Martti Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan presidentiksi. Hän sai 53,9 % äänistä ja voitti presidentinvaalien toisella kierroksella Elisabeth Rehnin.
7. helmikuuta – Opetusministeri Riitta Uosukainen siirtyi Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi eduskunnan puhemieheksi. Uudeksi opetusministeriksi tuli Uosukaisen avustajana toiminut Olli-Pekka Heinonen.
7. helmikuuta – Suomen ensimmäinen evankelisluterilainen luostari aloitti toimintansa Enonkoskella Pohjois-Karjalassa.
11. helmikuuta – Suomi asetti puolustusministeri Elisabeth Rehnin ehdokkaakseen YK:n lastenapujärjestön Unicefin pääsihteerin vaaliin.
12. helmikuuta – Lillehammerin olympialaiset alkoivat.
14. helmikuuta – Iran uudisti jälleen kirjailija Salman Rushdielle langetetun kuolemantuomion.
21. helmikuuta – Eteläsuomalaiset maanviljelijät järjestivät Suomen EU-jäsenyyden vastaisen mielenosoituksen EY-lähetystön edustalla Esplanadin puistossa Helsingissä. Mielenosoittajat polttivat lähetystön lipun ja kasasivat lunta lähetystön pääsisäänkäynnin eteen.
22. helmikuuta – Ahvenanmaa sai oikeuden poiketa EU:n verosäädöksistä siten, että veroton myynti säilyi Ahvenanmaan kautta kulkevilla matkustajalaivoilla.
24. helmikuuta – Valtion vakuusrahasto ilmoitti, että keskeinen osa entisen Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (SKOP) taidekokoelmista siirretään Valtion taidemuseon omistukseen. Taidemuseolle siirtyi noin 1 500 teosta, joiden arvo oli yhteensä noin 30 miljoonaa markkaa. Joukossa oli useita Suomen taiteen merkkiteoksia.
25. helmikuuta – Palkkamurhaaja Ilpo Larha pakeni Helsingin lääninvankilasta.
25. helmikuuta – Äärijuutalainen lääkäri ampui 48 rukoilemaan kokoontunutta arabia moskeijassa Hebronissa Jordanjoen länsirannalla. Israelin ja PLO:n väliset rauhanneuvottelut keskeytettiin tapauksen vuoksi.

Maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. maaliskuuta – Georgian parlamentti hyväksyi maan liittymisen Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) jäseneksi.
1. maaliskuuta − Presidentti Martti Ahtisaari antoi eduskunnassa perinteisen juhlallisen vakuutuksen virkakautensa alkaessa.
1. maaliskuuta – Kanadalainen laulaja Justin Bieber syntyi.
1. maaliskuuta – Etelä-Afrikka luovutti Walvis Bayn alueen Namibialle maiden elokuussa 1993 solmiman sopimuksen mukaisesti.
4. maaliskuuta – Itävalta, Ruotsi ja Suomi sopivat liittymissopimuksesta Euroopan unionin kanssa.
4. maaliskuuta – Risteilyalus Sally Albatross ajoi karille Porkkalan edustalla. Alus saatiin irrotetuksi vasta kuuden viikon kuluttua.
13. maaliskuuta – Linuxin versio 1.0 julkaistiin Helsingin yliopistolla.
15. maaliskuuta – Venäjä ja Latvia solmivat sopimuksen venäläisten joukkojen kotiuttamisesta Latviasta elokuun loppuun mennessä.
15. maaliskuuta – Rakennuskunta Haka jätti konkurssianomuksen Helsingin kärärjäoikeudelle.
17. maaliskuuta – Lahden 55 tuntia kestänyt piiritystilanne päättyi vankikarkuri Ilpo Larhan itsemurhaan.
18. maaliskuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti kaksi uutta maaherraa: Oikeusministeri Hannele Pokka siirtyi Lapin läänin ja Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Kaarina Suonio Hämeen läänin maaherraksi. Suonio oli presidentin yllätysnimi ohi puolueiden asettamien ehdokkaiden. Edelliset maaherrat Asko Oinas ja Risto Tainio jäivät eläkkeelle.
18. maaliskuuta – Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen puhelinkuuntelun sallimiseksi poliisille törkeiden rikosten tutkinnassa.
18. maaliskuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti kirjailija Paavo Haavikon akateemikoksi.
23. maaliskuuta – Hallitus teki periaatepäätöksen Suomen aluevesien laajentamisesta neljästä 12 meripeninkulmaan Ruotsin, Viron ja Venäjän tavoin. Lakiesitys asiasta annettiin eduskunnalle kesäkuussa.
24. maaliskuuta – Kansanedustaja Sulo Aittoniemi erosi SMP:n eduskuntaryhmästä ja liittyi sitoutumattomana Suomen Keskustan eduskuntaryhmään. SMP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana toimineen Aittoniemen tilalle valittiin Lea Mäkipää.
28. maaliskuuta – Italiassa pidettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit. Silvio Berlusconin johtama oikeistolainen vaaliliitto sai lähes 43 prosenttia kaikista annetuista äänistä ja yli puolet parlamenttipaikoista.
28. maaliskuuta – Venäjä ja Kazakstan solmivat Kazakstanissa sijaitsevaa Baikonurin avaruuskeskusta koskeneen 20 vuoden vuokrasopimuksen. Venäjä sai avaruuskeskuksen käyttöönsä 115 miljoonan dollarin vuosivuokralla.

Huhtikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. huhtikuuta – Unkari jätti jäsenhakemuksen Euroopan unionille.
5. huhtikuuta – Kurt Cobain (Nirvana-yhtyeen laulaja) teki itsemurhan ampumalla itseään 20 kaliiperin haulikolla suuhun otettuaan ensin kolminkertaisen yliannostuksen heroiinia. Hänet löydettiin kolme päivää myöhemmin.
6. huhtikuuta – Ruandan presidentti Juvénal Habyarimanaa ja Burundin presidentti Cyprien Ntaryamiraa kuljettanut kone ammuttiin alas Kigalissa.
7. huhtikuuta – Hutut aloittivat tutsien joukkomurhan Ruandan sisällissodassa.
8. huhtikuuta – Puola jätti jäsenhakemuksen Euroopan unionille.
12. huhtikuuta – Esko Ahon hallituksessa vaihtui kaksi ministeriä. Uudeksi oikeusministeriksi Hannele Pokan tilalle tuli Anneli Jäätteenmäki ja uudeksi maa- ja metsätalousministeriksi Martti Puran tilalle Mikko Pesälä.
13. huhtikuuta – Kreikan parlamentti riisti vuonna 1967 syrjäytetyltä kuninkaalta Konstantin II:lta maan kansalaisuuden. Kreikan valtio takavarikoi kuningasperheen Kreikkaan jääneen omaisuuden. Konstantin II asui perheineen maanpaossa Lontoossa.
17. huhtikuuta – 22-vuotias tykkimies Mika Muranen karkasi Kymen ilmatorjuntarykmentistä varastamansa rynnäkkökiväärin kanssa kotikaupunkiinsa Kotkaan.
20. huhtikuuta – Mika Muranen saatiin kiinni, hän surmasi karkumatkansa aikana kolme ihmistä Kotkassa.
26. huhtikuuta – Etelä-Afrikassa järjestettiin ensimmäiset monirotuiset vaalit. Mustaihoisia äänioikeutettuja oli noin 27 miljoonaa, joista yli puolet äänesti ensimmäistä kertaa elämässään.
28. huhtikuuta – Latvian parlamentista erotettiin viisi kansanedustajaa, joiden oli todettu olleen yhteydessä Neuvostoliiton ja Venäjän turvallisuuspalveluihin KGB:hen ja FSB:hen.
28. huhtikuuta – Agronomi Esa Härmälä valittiin Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) uudeksi puheenjohtajaksi ulkoministeriksi siirtyneen Heikki Haaviston tilalle.
28. huhtikuuta – Ruotsissa vuonna 1988 tekemistään kolmesta murhasta elinkautista vankeusrangaistusta kärsinyt Juha Valjakkala karkasi Riihimäen vankilasta ja otti pakomatkansa aikana panttivangin. Valjakkala saatiin kiinni vielä saman päivän aikana.
30. huhtikuuta – Itävaltalainen Formula 1 -kuljettaja Roland Ratzenberger sai surmansa ajettuaan San Marinon aika-ajoissa päin betoniseinää.
30. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Dublinissa Irlannissa. Ne voitti Irlanti jo kolmatta kertaa putkeen.

Toukokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. toukokuuta – Brasilialainen kolminkertainen Formula 1 -maailmanmestari Ayrton Senna menehtyi ajettuaan ulos San Marinon osakilpailussa.
1. toukokuuta – Eduskuntaan tuli kaksi uutta kansanedustajaa. Alkon pääjohtajaksi siirtyneen Ilkka Suomisen tilalle nousi Kirsi Piha ja Lapin läänin maaherraksi siirtyneen Hannele Pokan tilalle Ossi Korteniemi.
4. toukokuuta – Jemenin pohjois- ja eteläosien keskinäinen kahakointi leimahti erään poliitikon murhayrityksen jälkeen täysimittaiseksi sisällissodaksi. Konservatiivinen Pohjois-Jemen ja sosialistinen Etelä-Jemen olivat yhdistyneet vuonna 1990. Etelä-Jemen julistautui jälleen itsenäiseksi valtioksi 21. toukokuuta. Sisällissota päättyi heinäkuussa pohjoisosan kukistettua eteläosan ja eteläosan johtajaksi julistautuneen entisen varapresidentin Ali Salem al-Baidhin lähdettyä maanpakoon.
6. toukokuuta – Englannin kanaalin alittava, Britannian ja Ranskan välinen tunneli avattiin.
9. toukokuuta – Nelson Mandelasta tuli Etelä-Afrikan ensimmäinen tummaihoinen presidentti.
10. toukokuuta – Eduskunta päätti, että kaupat saavat olla auki sunnuntaipäivisin joulukuussa sekä kuutena muuna kauppa- ja teollisuusministeriön määräämänä sunnuntaina.
18. toukokuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti valtiovierailulle Venäjälle.
19. toukokuuta – Ruotsin valtiopäivät pidensi vaalikautensa nelivuotiseksi.
27. toukokuuta – Nobel-kirjailija Aleksandr Solženitsyn palasi Venäjälle 20 maanpaossa viettämänsä vuoden jälkeen.
30. toukokuuta – Venäläinen poliitikko Vladimir Žirinovski nosti herjauskanteen Hufvudstadsbladetia ja toimittaja Jutta Zilliacusta vastaan. Žirinovski piti Zilliacuksen hänestä kirjoittamaa artikkelia loukkaavana ja vaati miljoonan dollarin korvauksia.
31. toukokuuta – Eduskunta kiristi tupakkalakia. Tupakointi kiellettiin kaikissa julkisissa sisätiloissa, sisällä järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa sekä työpaikkojen asiakastiloissa. Tupakan oston ikäraja nostettiin 16 vuodesta 18 vuoteen. Myös nuuskan myynti kiellettiin. Muutokset tulivat voimaan maaliskuun alussa 1995.
31. toukokuuta – Presidentti Martti Ahtisaari aloitti kaksipäiväisen valtiovierailun Virossa.

Kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. kesäkuuta – Suomessa tuli voimaan laki arvonlisäverosta. Samalla kumottiin liikevaihtoverolaki.
1. kesäkuuta – Suomessa tuli voimaan uusi ajoneuvovero. ”Autonkäyttömaksun” määrä oli uusilta autoilta 500 markkaa ja vanhemmilta 300 markkaa. Maksu oli voimassa vuoden loppuun saakka ja sen suorittamisen osoittava tarra oli kiinnitettävä auton tuulilasin alakulmaan.
2. kesäkuuta – Maailman taloudellisten ja poliittisten vaikuttajien muodostaman Bilderberg-ryhmän kokous alkoi Helsingissä Kalastajatorpalla.
2. kesäkuuta – Israelin ilmavoimat iskivät Hizbollah-järjestön leiriin Bekaan laaksossa Libanonissa. Ainakin 45 ihmistä kuoli ja yli sata haavoittui.
3. kesäkuuta – Presidentti Martti Ahtisaari myönsi Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajalle Jaakko Iloniemelle ministerin arvonimen. Iloniemi toimi myös Paasikivi-seuran puheenjohtajana.
3. kesäkuuta – Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen ilmoitti jättävänsä Kokoomuksen puheenjohtajuuden.
5.–6. kesäkuuta – Normandian rannikolla Ranskassa ja Portsmouthissa Iso-Britanniassa juhlistettiin Normandian maihinnousua, josta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Ranskan presidentti François Mitterrand kiitti pääjuhlassa pitämässään puheessa Iso-Britanniaa ja Yhdysvaltoja merkittävästä roolista Ranskan vapauttamisessa, josta oli siihen saakka annettu kunnia yksinomaan kenraali Charles de Gaullelle ja Ranskan vastarintaliikkeelle.
9. kesäkuuta – Walt Disneyn luoma sarjakuvahahmo Aku Ankka täytti 60 vuotta.
10. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi syyskuun alussa voimaan tulleen lain ympäristövaikutusten arvioinnista.
11. kesäkuuta – Armeijassa kouluttajana palvellut 24-vuotias vänrikki Mattias Flink ampui seitsemän ihmistä Falunissa Ruotsissa.
12. kesäkuuta – Nicole Brown Simpson ja hänen poikaystävänsä Ronald Goldman murhattiin kotinsa etuovella Los Angelesissa. Amerikkalaisen jalkapallon tähti ja näyttelijä O. J. Simpsonia syytettiin murhista, mutta hänet vapautettiin myöhemmin.
12. kesäkuuta – Itävaltalaiset hyväksyivät kansanäänestyksessä maansa liittymisen EU:n jäseneksi.
14. kesäkuuta – Yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä Carl Barks saapui Suomeen juhlistamaan Aku Ankan 60-vuotispäivää. Barks vieraili useissa muissakin Euroopan maissa.
15. kesäkuuta – Israel ja Vatikaani solmivat diplomaattisuhteet.
16. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi törkeän rattijuopumuksen promillerajan alentamisen 1,5:stä 1,2:een syyskuun alusta lukien.
20. kesäkuuta – Kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaanniemi erosi Esko Ahon hallituksesta. Hänelle ei nimitetty seuraajaa. Kankaanniemi oli vastustanut Suomen EU-jäsenyyttä.
23. kesäkuuta – Etelä-Afrikka hyväksyttiin jälleen YK:n täysjäseneksi. Etelä-Afrikka oli suljettu järjestön ulkopuolelle vuonna 1974 sen harjoittaman rotuerottelupolitiikan vuoksi.
23. kesäkuuta – Korkein hallinto-oikeus vahvisti entisen maa- ja metsätalousministerin Martti Puran valinnan Sodankylän kunnanjohtajaksi ja hylkäsi siten asiasta tehdyt valitukset.
24. kesäkuuta – Suomi, Ruotsi, Norja ja Itävalta allekirjoittivat sopimuksen Euroopan unionin jäsenyysehdoista EU:n huippukokouksessa Korfun saarella Kreikassa. Samalla Venäjä solmi kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen EU:n kanssa.
27. kesäkuuta – Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) julkisti maalis- ja huhtikuun aikana tekemänsä tutkimuksen, jonka mukaan 3,2 prosenttia suomalaisista eli noin 100 000 henkilöä kärsi nälkää.

Heinäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. heinäkuuta – YK:n ihmisoikeuskomitea antoi Suomelle langettavan tuomion sen vuoksi, että viranomaiset olivat estäneet Kenian presidentin Daniel arap Moin vastaisen mielenosoituksen Moin vieraillessa Suomessa syyskuussa 1987.
2. heinäkuuta – Albanian viimeinen kommunistijohtaja Ramiz Alia tuomittiin yhdeksän vuoden vankeuteen vallan väärinkäytöstä ja noin 50 000 markan korvauksiin valtion varojen kavaltamisesta.
6. heinäkuuta – Kambodžan parlamentti hyväksyi punakhmerien toiminnan kieltävän lain.
8. heinäkuuta – Pohjois-Korean diktaattori Kim Il Sung kuoli sydänkohtaukseen.
10. heinäkuuta – Entinen pääministeri Leonid Kutšma voitti istuvan presidentin Leonid Kravtšukin Ukrainassa pidetyissä presidentinvaaleissa. Kutšma kannatti suhteiden parantamista Venäjään.
10. heinäkuuta – Populisti Aleksandr Lukašenko voitti Valko-Venäjän presidentinvaalit.
15. heinäkuuta – Luxemburgin pääministeri Jacques Santer valittiin Euroopan unionin komission puheenjohtajaksi viiden vuoden virkakaudelle vuoden 1995 alusta lukien. Santerin valintaa pidettiin kompromissina.
15. heinäkuuta – Tohtori Keijo Korhonen ilmoitti jättävänsä Kainuun Sanomien päätoimittajan tehtävät ja siirtyvänsä vierailevaksi professoriksi Tucsonin yliopistoon Arizonan osavaltioon Yhdysvaltoihin. Korhonen oli ollut Suomen Kansan Itsenäisyysrintaman presidenttiehdokkaana helmikuun presidentinvaaleissa ja näkyvimpiä Suomen EU-jäsenyyden vastustajia.
16.–22. heinäkuuta – Suuresta komeetasta Shoemake–Levy 9:stä hajonneet kappaleet törmäsivät Jupiteriin kuuden päivän aikana.
17. heinäkuuta – Brasilia voitti Jalkapallon maailmanmestaruuden.
18. heinäkuuta – Viro, Latvia ja Liettua allekirjoittivat vuoden 1995 alussa voimaan astuvat vapaakauppasopimukset Euroopan unionin kanssa.
22. heinäkuuta – Miliisi ratsasi ja sulki Moskovassa MMM-pyramidihuijauksen toimistot veronpetoksen vuoksi. Pyramidipeliin yhteensä 1,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria sijoittaneet miljoonat venäläiset menettivät rahansa, osa elinikäiset säästönsä.
23. heinäkuuta – Armeija kaappasi vallan Gambiassa. Maata sen itsenäistymisestä, vuodesta 1965 johtanut presidentti Dawda Kairaba Jawara pakeni naapurimaahan Senegaliin.
25. heinäkuuta – Israel ja Jordania antoivat Washingtonin julistuksen, joka päätti maiden välillä vuodesta 1948 vallinneen sotatilan. Rauhansopimus allekirjoitettiin 26. lokakuuta.
29. heinäkuuta – Italialainen tuomioistuin tuomitsi maan entisen pääministerin Bettino Craxin kahdeksaksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen petoksesta ja lahjusten ottamisesta. Craxi oleskeli maanpaossa Tunisiassa.
31. heinäkuuta – YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman, joka oikeutti Yhdysvaltain johtaman liittoutuman ryhtymään ”kaikkiin tarpeellisiin toimiin” – käytännössä aseellisiin – demokratian palauttamiseksi Haitiin.

Elokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2. elokuuta – Ruotsalainen vakooja Stig Bergling palasi vaimonsa kanssa vapaaehtoisesti kotimaahansa oleskeltuaan lähes seitsemän vuotta ulkomailla. Bergling oli aikanaan tuomittu elinkautiseen vankeuteen vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi. Hänen loikkauksensa Suomen kautta Neuvostoliittoon lokakuussa 1987 oli nostattanut suuren kohun.
5. elokuuta – Tuhannet kuubalaiset osoittivat mieltään presidentti Fidel Castroa vastaan maan pääkaupungissa Havannassa. Castro syytti Yhdysvaltoja mielenosoitusten lietsomisesta. Neuvostoliiton tuen loppuminen vuoden 1991 alussa oli romahduttanut Kuuban talouden.
9.–14. elokuuta – Helsingissä järjestettiin yleisurheilun EM-kisat.
15. elokuuta – Terroristi ”Šakaali” (Ilich Ramirez Sanchez) pidätettiin Sudanissa. Shakaalilla oli aikoinaan yhteyksiä mm. pahamaineiseen terroristiryhmään Baader-Meinhofiin.
19. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ilmoitti, ettei Yhdysvaltoihin pyrkiville kuubalaisille enää myönnetä automaattisesti turvapaikkaa, vaan heidät siirretään Guantanamo Bayn laivastotukikohtaan.
24. elokuuta – Hallitus hyväksyi lain, joka lopetti Helsingin yliopiston yksinoikeuden julkaista suomalaisia almanakkoja vuoden 1996 alussa.
25. elokuuta – Hallitus antoi eduskunnalle Suomen EY-jäsenyyttä koskevan lakiesityksen.
27. elokuuta – Pertti Salolainen jätti Kokoomuksen puheenjohtajuuden. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Sauli Niinistö.
31. elokuuta – Viimeiset venäläiset sotajoukot poistuivat Virosta, Latviasta ja Saksasta.

Syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

3. syyskuuta – Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusjärjestö MTK asettui liittokokouksessaan antamassaan julkilausumassa vastustamaan Suomen EU-jäsenyyttä.
6. syyskuuta – Paavi Johannes Paavali II perui suunnittelemansa vierailun Serbiaan sen jälkeen, kun serbijoukot olivat ilmoittaneet, etteivät ne voineet taata paavin turvallisuutta.
6. syyskuuta – Kansanedustaja Hannu Suhonen erosi Suomen maaseudun puolueesta ja jatkoi sitoutumattomana.
7. syyskuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti valtiovierailulle Tanskaan.
8. syyskuuta – 132 ihmistä kuoli lento-onnettomuudessa Pittsburghissa Yhdysvalloissa Boeing 737 -koneen pudottua.
8. syyskuuta – Ahvenanmaan maakuntahallitus päätti, että maakunta järjestää oman kansanäänestyksen liittymisestä Euroopan unioniin.
15. syyskuuta – Venäjään kuuluvan Tšetšenian presidentti Džohar Dudajev julisti maahan poikkeustilan ”opposition ja Venäjän harjoittaman provokaation vuoksi”.
18. syyskuuta − Sosialidemokraatit voittivat Ruotsin valtiopäivävaalit. Kokoomus säilytti asemansa toiseksi suurimpana puolueena.
19. syyskuuta – Yhdysvaltojen johtama sotilasoperaatio Haitissa syrjäytti sotilasjuntan ja palautti valtaan demokraattisesti valitun presidentti Jean-Bertrand Aristiden. Aristide palasi kolme vuotta kestäneestä maanpaosta Yhdysvalloista Haitiin 15. lokakuuta.
21. syyskuuta – Saksan liittopäivät hyväksyi lain, jonka nojalla natsien harjoittamien juutalaisvainojen kiistämisestä tuli rangaistava teko. Tarkoituksena oli pysäyttää saksalaisen äärioikeiston lisääntynyt väkivalta etnisiä vähemmistöjä ja maahanmuuttajia kohtaan.
21. syyskuuta − Tanskassa järjestettiin kansankäräjävaalit. Eniten kannatustaan nosti oikeistoliberaalinen Venstre. Sosialidemokraatit menettivät seitsemän paikkaa, mutta säilyivät suurimpana puolueena. Pääministeri Poul Nyrup Rasmussen muodosti vaalien jälkeen uuden hallituksen miltei entiselle pohjalle.
28. syyskuuta – Autolautta Estonia upposi Itämerellä, 852 ihmistä kuoli.
28.–29. syyskuuta – Torpin panttivankikriisi Norjan Sandefjordissa.
29. syyskuuta – Belgian ulkoministeri Willy Claes valittiin sotilasliitto Naton uudeksi pääsihteeriksi.
30. syyskuuta – Hesperian puistossa Helsingin Töölössä paljastettiin presidentti Risto Rytin muistomerkki. Kuvanveistäjä Veikko Myllerin teos oli jo etukäteen herättänyt runsaasti keskustelua.

Lokakuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. lokakuuta – Tyynellä valtamerellä sijaitseva pieni Palaun saarivaltio itsenäistyi. Samalla lakkautettiin YK:n Tyynenmeren huoltohallintoalue, jonka ainoa jäsen Palau oli ollut.
4. lokakuuta – 48 Temple Solaire (Aurinkotemppeli) -uskonlahkon jäsentä löydettiin kuolleena Sveitsissä kahdesta kiinteistöstä. Osa oli ilmeisesti tehnyt itsemurhan ja osa murhattiin.
6. lokakuuta − Sosialidemokraattien puheenjohtaja Ingvar Carlsson muodosti Ruotsin uuden hallituksen.
6. lokakuuta – Kotkan käräjäoikeus tuomitsi Mika Murasen elinkautiseen vankeuteen kolmesta murhasta, kahdeksasta murhayrityksestä ja kolmesta tapon yrityksestä, sekä 850 000 markan korvauksiin.
9. lokakuuta – Kansallismielinen Vapauspuolue menestyi Itävallan parlamenttivaaleissa.
11. lokakuuta − Rautakirja Oy osti Suomen suurimman elokuva-alan yrityksen Finnkinon osake-enemmistön 70 miljoonalla markalla.
14. lokakuuta – Presidentti Džohar Dudajev julisti Tšetšenian sotatilaan hallituksen joukkojen ja opposition välisten yhteenottojen kiihdyttyä.
16. lokakuuta – Suomessa järjestettiin kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä. Kyllä-kanta sai 56,9 % äänistä. Äänestysprosentti oli 74.
17. lokakuuta – Ison-Britannian kuningatar Elisabet II ja prinssi Philip aloittivat kolmipäiväisen, historialliseksi luonnehditun valtiovierailun Venäjälle. Kyseessä oli ensimmäinen Ison-Britannian hallitsijan vierailu maassa tsaarinvallan kaatumisen jälkeen 1917.
18. lokakuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti valtiovierailulle Norjaan.
19. lokakuuta − 22 ihmistä kuoli ja yli 40 haavoittui linja-autoon sijoitetun pommin räjähtäessä Tel Avivissa Israelissa. Palestiinalainen äärijärjestö Hamas ilmoittautui iskun tekijäksi.
21. lokakuuta – Yhdysvallat ja Pohjois-Korea solmivat puitesopimuksen, jonka yhteydessä Pohjois-Korea lupasi jäädyttää omat grafiittihidasteiset ydinreaktorinsa. Vastineeksi USA lupasi toimittaa vuosittain mittavan määrän öljyä sekä rakentaa kaksi kevytvesireaktoria Pohjois-Koreaan. USA perusti vuonna 1995 KEDO-nimisen kansainvälisen järjestön täytäntöönpanemaan sopimusta.
21. lokakuuta − Ison-Britannian kuningatar Elisabet II ja prinssi Philip pysähtyivät Helsinkiin paluumatkallaan Venäjältä ja tapasivat presidentti Martti Ahtisaaren.
25. lokakuuta − Vatikaani solmi diplomaattisuhteet Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n kanssa.
25. lokakuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti Suomen ensimmäiseksi EU-komissaariksi Suomen EU-suurlähettiläänä vuodesta 1990 toimineen Erkki Liikasen.
29. lokakuuta − 26-vuotias mies tulitti kiväärillä Valkoista taloa Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa. Kukaan ei loukkaantunut.

Marraskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. marraskuuta – Suomen maaseudun puolueen kansanedustaja, entinen puoluesihteeri ja puheenjohtaja Tina Mäkelä erosi SMP:stä ja perusti oman Sitoutumattomat Kansanedustajat (SitK) -eduskuntaryhmän. SMP:n eduskuntaryhmään jäi enää kolme kansanedustajaa.
1. marraskuuta – Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Gustav Hägglund siirtyi uudeksi puolustusvoimain komentajaksi. Edellinen komentaja, amiraali Jan Klenberg, jäi eläkkeelle.
3. marraskuuta – Red Hat Linux 1.0 julkaistiin.
6. marraskuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti viralliselle vierailulle Yhdysvaltoihin.
8. marraskuuta − YK:n turvallisuusneuvosto päätti perustaa erikoistuomioistuimen käsittelemään Ruandan kansanmurhaa.
8. marraskuuta – YK:n alainen, Jugoslavian hajoamissotien aikana tapahtuneita sotarikoksia käsittelevä Jugoslavia-tuomioistuin (ICTY) aloitti toimintansa Haagissa Alankomaissa.
11. marraskuuta – Itävallan parlamentti hyväksyi äänin 141–40 maan jäsenyyden Euroopan unionissa.
13. marraskuuta – Ruotsissa kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä päättyi kyllä-äänten voittoon osuudella 52,2 %. Ei-ääniä oli 46,8 %, ja tyhjää äänesti n. 1 %.
13. marraskuuta – Michael Schumacherista tuli ensimmäinen saksalainen Formula 1 -maailmanmestari.
14. marraskuuta – Junaliikenne Englannin kanaalin alittavassa Eurotunnelissa alkoi. Junamatka Lontoosta Pariisiin kesti kolme tuntia, Lontoosta Brysseliin 15 minuuttia pitempään. Junat viipyivät tunnelissa 20 minuuttia.
18. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi Suomen EU-jäsenyyden. Jaa-ääniä annettiin 152, ei-ääniä 45, tyhjää äänesti yksi ja yksi äänestäjä oli poissa.
20. marraskuuta – Ahvenanmaalla järjestettiin kansanäänestys maakunnan liittymisestä Euroopan unioniin muun Suomen kanssa. Jäsenyyttä kannatti 73 prosenttia äänestäneistä.
22. marraskuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti viralliselle vierailulle Saksaan.
25. marraskuuta – Eduskunnan puhemiesneuvosto valitsi Suomen ensimmäiset EU-parlamentaarikot eduskuntaryhmien nimeämistä ehdokkaista. Suomen EU-parlamentista saamat 16 paikkaa jaettiin eduskunnan voimasuhteiden mukaan siten, että Keskusta sai viisi paikkaa, SDP ja Kokoomus kumpikin neljä paikkaa sekä Vasemmistoliitto, vihreät ja RKP kukin yhden paikan.
28. marraskuuta – Norjan EU-kansanäänestyksessä enemmistö vastusti unioniin liittymistä.
28. marraskuuta – Sarjamurhaaja Jeffrey Dahmer murhattiin vankilassa painonnostotangolla.
29. marraskuuta – Eduskunta hylkäsi kansanedustaja Vesa Laukkasen eroanomuksen. Suomen Kristilliseen Liittoon aiemmin kuulunut, mutta puolueesta eronnut Laukkanen oli perustellut anomustaan omantunnonsyillä, jotka estivät häntä toimimasta eduskunnassa.
30. marraskuuta – Italialainen matkustaja-alus Achille Lauro syttyi palamaan Intian valtamerellä Somalian edustalla. Kaksi matkustajaa sai surmansa. Alus upposi 2. joulukuuta.
30. marraskuuta − Entinen pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri Marjatta Väänänen sai ensimmäisenä naisena ministerin arvonimen. Väänänen oli jättänyt eduskunnan vuoden 1991 vaaleissa.

Joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2. joulukuuta – Poliisi ampui taloonsa linnoittautuneen miehen Kirkkonummella yli kaksi vuorokautta kestäneen piirityksen päätteeksi. Tapaus herätti runsaasti keskustelua poliisin toimintatavoista.
4. joulukuuta – Tukholmassa yökerhon edessä sattuneessa ampumavälikohtauksessa kuoli neljä ja loukkaantui 21. Ampujat aloittivat tulituksen, kun heitä ei ollut aiemmin yöllä päästetty sisään yökerhoon. Poliisi pidätti teosta epäillyt kaksi miestä 7. joulukuuta.
8. joulukuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti ulkoministeriön alivaltiosihteerin Antti Satulin Suomen uudeksi EU-suurlähettilääksi.
8. joulukuuta – Kirjailija Eeva Joenpelto sai Finlandia-palkinnon romaanistaan Tuomari Müller, hieno mies. Palkinnon saajan valitsi rouva Tellervo Koivisto.
11. joulukuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin määräsi joukot Tšetšeniaan.
11. joulukuuta – Lappeenrannassa siunattiin sankarihautaan 90 tunnistamattomiksi jäänyttä sankarivainajaa, jotka oli löydetty vapaaehtoisissa etsinnöissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalta alueelta Karjalasta.
13. joulukuuta – Etiopiassa alkoi oikeudenkäynti maata vuosina 1974–1991 hallinnutta äärivasemmistolaista johtoa vastaan. Johtomiehiä syytettiin rikoksista ihmisyyttä vastaan. Maanpaossa Zimbabwessa ollut Etiopian entinen johtaja Mengistu Haile Mariam puuttui syytettyjen joukosta, koska hän oli saanut Zimbabwesta turvapaikan eikä Zimbabwe suostunut luovuttamaan häntä Etiopiaan.
13. joulukuuta – Suomi ilmoitti eroavansa Euroopan vapaakauppajärjestöstä EFTA:sta vuoden 1995 alussa.
15. joulukuuta – Ruotsin valtiopäivät hyväksyi yksimielisesti Ruotsin jäsenyyden Euroopan unionissa.
16. joulukuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti oikeusneuvos, oikeustieteen lisensiaatti Leif Sevónin Suomen edustajaksi EY-tuomioistuimeen.
19. joulukuuta – Meksikon peson päästäminen kellumaan johti talouskriisiin. Peson arvo romahti dollarisuhteesta 3:1 suhteeseen 10:1. Yhdysvallat pelasti lopulta Meksikon 50 miljardin dollarin lainalla.
20. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi GATT-sopimuksen, johon sisältyi päätös maailman kauppajärjestön (WTO) perustamisesta.
26. joulukuuta – Air Francen matkustajakoneen jouluaattona alkanut kaappaus päättyi tulitaisteluun Marseillen lentokentällä, kun ranskalaiset erikoisjoukot tunkeutuivat koneeseen ja tappoivat kaikki neljä kaapparia. Kaappauksen aikana kaapparit olivat tappaneet kolme matkustajaa.
29. joulukuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti kansanedustaja Jan-Erik Enestamin uudeksi puolustusministeriksi ja kansanedustaja Anneli Tainan uudeksi asuntoministeriksi. Heidän edeltäjänsä Elisabeth Rehn ja Pirjo Rusanen siirtyivät europarlamentaarikoiksi vuoden 1995 alussa.
29. joulukuuta – Kansa-yhtiöt päätettiin hakea konkurssiin.

Tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu – Saksalainen industrial metal -yhtye Rammstein perustettiin.
Helmikuu – Ennätysmäisen voimakas kylmyysaalto iski Yhdysvaltoihin. Ainakin 140 ihmistä menehtyi erilaisista kovaan pakkaseen ja runsaaseen lumentuloon liittyneistä syistä.
Helmikuu – Helsingin suurpommituksista tuli kuluneeksi 50 vuotta.
Helmikuu – Riitta Uosukainen valittiin Eduskunnan ensimmäiseksi naispuhemieheksi.
Helmikuu – Pirkkalassa Pirkanmaalla paljastui törkeä eläinrääkkäys. Paikallisen lääkärin omistamasta tallista löydettiin 11 nälkiintynyttä ravihevosta, joista kolme oli kuollut. Myös loput kahdeksan hevosta jouduttiin lopettamaan. Hevoset omistanut pariskunta tuomittiin elokuussa sakkoihin eläinsuojelurikoksesta.
Maaliskuu – Oikeisto voitti Italian parlamenttivaalit. Yhtenä voittajista oli Silvio Berlusconi.
Kesäkuu – Pakollinen autonkäyttövero otettiin Suomessa käyttöön toistaiseksi pysyvästi.
Elokuu – Yhdysvalloissa Saugertiesin kaupungissa järjestettiin legendaarisen Woodstock 1969 -konsertin muistolle Woodstock 1994 -konsertti.
Elokuu – Maanjäristys Algeriassa vaati 171 uhria.
Elokuu – Kahdentoista hengen joukko teki Helsingissä benji-hypyn maailmanennätyksen suorittamalla yhteishypyn saman köyden varassa.
Elokuu – Vantaan Pyhän Laurin kirkko vietti 500-vuotisjuhlia.
Elokuu – Konsta Hietanen voitti Tenavatähti-kilpailun.
Lokakuu – Norjassa kaksi kuusivuotiasta poikaa pahoinpiteli viisivuotiaan tytön tajuttomaksi. Tyttö paleltui kuoliaaksi. Tapahtuma synnytti Norjassa keskustelun TV-väkivallasta. Poikien iän vuoksi tapauksessa ei ryhdytty oikeustoimiin vaan tapaus siirtyi sosiaaliviranomaisten käsiteltäväksi.
Marraskuu – Puolueet valitsivat Suomen ensimmäiset 16 edustajaa EU-parlamenttiin.

MS-DOSin viimeinen versio 6.22 julkaistiin.
Dingon ensilevytyksestä oli kulunut kymmenen vuotta, jonka kunniaksi julkaistiin albumi uusia kappaleita. Kesän jälkeen Dingo jäi jälleen telakalle.
Muse (yhtye) syntyi Teignmouthissa.

Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

15. tammikuuta – Albert Eckhardt, suomalainen amatöörigolfaaja
21. tammikuuta – Nils Allen Stewart (”Boo Boo Stewart”), yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja ja tanssija
1. helmikuuta – Harry Styles, One Direction -yhtyeen jäsen
23. helmikuuta – Dakota Fanning, yhdysvaltalainen näyttelijätär
1. maaliskuuta – Justin Bieber, kanadalainen pop- ja R&B-laulaja
9. maaliskuuta – Bela Papp, suomalainen taitoluistelija
12. huhtikuuta – Moisés Arias, yhdysvaltalainen näyttelijä
16. huhtikuuta – Liliana Mumy, yhdysvaltalainen näyttelijä
12. elokuuta – Diandra Flores, Suomen 6. Idols-voittaja