Tämä on lupaava artikkeli.

Moldova

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Moldovan tasavaltaa. Moldovan historiallisesta alueesta on erillinen artikkeli.
Moldovan tasavalta
Republica Moldova
Moldovan lippu Moldovan vaakuna
lippu vaakuna

Moldovan sijainti

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti
Pääministeri
Parlamentin puhemies
Nicolae Timofti
Iurie Leancă (PLDM)
Andrian Candu (PDM)

Pääkaupunki Chișinău (674 500 as.)[1]

Muita kaupunkeja Bălți (144 900 as.),[1]
Tiraspol (133 807 as.)[2],
lisää kaupunkeja

Pinta-ala
– yhteensä 33 851[3] km² (sijalla 136)
– josta sisävesiä 472 km²

Väkiluku (2014) 4,0627 milj. (arvio 1/2014, josta 3 557 600 as. Moldova ilman Transnistriaa[1] ja Transnistria 505 153 as.[2]) (sijalla 120)
– väestötiheys 120,0 (2014 arvio) / km²
– väestönkasvu −0,072[3] % (2011)

Viralliset kielet romania
alueellisesti:
Flag of Gagauzia.svg gagausi
ukraina
venäjä

Valuutta Moldovan leu (MDL)

BKT (2015) sijalla 129
– yhteensä 14,86 mrd USD (ostovoimakorjattu)[4]
– per asukas 4 177[4]

HDI (2013) 0,663[5] (sijalla 114)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 16,3[3] %
– teollisuus 20[3] %
– palvelut 63,8[3] %

Aikavyöhyke UTC+2
– kesäaika UTC+3

Itsenäisyys
Neuvostoliitosta

27. elokuuta 1991

Lyhenne MD

– ajoneuvot: MD
– lentokoneet: ER

Kansainvälinen
suuntanumero
+373

Motto -

Kansallislaulu Limba noastră

Moldova (romaniaksi Moldova), virallisesti Moldovan tasavalta (romaniaksi Republica Moldova) on sisämaavaltio Itä-Euroopassa. Se sijaitsee valtaosin itäisen Moldovan alueella Romanian ja Ukrainan välissä. Maan pinta-ala on 33 851 neliökilometriä ja siellä on noin 4,0 miljoonaa asukasta.[3][1][2] Moldovan pääkaupunki on Chișinău.

Moldova kuuluu Itsenäisten valtioiden yhteisöön. Se on yksi Euroopan köyhimmistä maista. Asukkaista pääosa on etniseltä taustaltaan romanialaisia (itämoldovalaisia) ja uskonnoltaan Romanian patriarkaattiin kuuluvia ortodokseja. Viininviljely on ollut tärkeä osa Moldovan taloutta ja kulttuuria vuosisatojen ajan.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moldovan kartta

Moldova sijaitsee Dnestr- ja Prutjoen välissä lähellä Mustanmeren luoteiskulmaa. Maalla ei kuitenkaan ole omaa merenrantaa, mutta yhteys Mustallemerelle on maan eteläosista Tonavan rannalta Giurgiuleștin vapaasataman kautta.[6] Sillä on rajaa Romanian kanssa 450 kilometriä ja Ukrainan kanssa 940 kilometriä.[3]

Moldovan pinta-ala on 33 851 neliökilometriä.[3] Maasta yli 54 prosenttia on maanviljelykäytössä, metsät peittävät yhdeksän prosenttia pinta-alasta.[7] Maan korkein kohta Dealul Balanesti kohoaa vain 430 metriin merenpinnasta.[3]

Maasto on kumpuilevaa, syvien jokien ja laaksojen rikkomaa tasankoa. Ilmasto on leudon mantereinen, kesät ovat pitkiä ja lämpimiä, keskilämpötila noin 20 °C ja talvi lyhyt Mustanmeren läheisyyden ansiosta. Tammikuun keskilämpötila on noin −4 °C. Vuoden keskimääräinen sademäärä on etelässä 400 mm, pohjoisessa 600 mm.[8]

Luonto ja luonnonsuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moldovan ensimmäinen kansallispuisto Ala-Dnestrin kansallispuisto on valmisteilla. Se sijaitsee Dnestrjoen varrella lähellä Ukrainan rajaa, ja sen pinta-alaksi tulee noin 50 000 neliökilometriä. Maassa on jo muita suojelualueita kuten Codrun luonnonsuojelualue, jossa on tavattu 924 kasvilajia, 138 lintulajia ja 45 nisäkäslajia.[9]

Suurimmat kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moldovan kartta
Moldova
Kaupunkeja
 300 000–1 milj. as.
 100 000–300 000 as.
 30 000–100 000 as.
 10 000–30 000 as.
 <10 000 as.
Moldovan kaupunkipiirit (5 kpl, vahvennettuna), piirikeskuksina toimivat kaupungit ja muut yli 10 000 asukkaan kaupungit (2014). Itä-Moldovan autonomisen, separatistisen Transnistrian kaupunkeja kuvataan kaksivärisillä sini–puna-symbolilla.

Moldovassa oli vuoden 2014 alun väestöarvion mukaan kolme yli 100 000 asukkaan kaupunkia. Pääkaupunki Chișinăun (674 500 as.) lisäksi muita merkittäviä kaupunkeja ovat pohjoisosan keskus Bălți (144 900 as.), Transnistrian hallintokeskus Tiraspol (133 807 as.) sekä Bender (eli Tighina, 91 882 as.). Yli 20 000 asukkaan kaupunkeja oli yhteensä 15.[1][2]

Oheisessa kartassa on esitetty Moldovan kaikkien yli 10000 asukkaan kaupunkien sijainti, sekä tätä pienemmät piirikeskukset. Kaikkiaan Moldovassa on 66 kaupunkia (2014).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Moldovan historia
Tapani III Suuri, Moldovan ruhtinas 1400-luvun loppupuolella
Vuoden 2009 levottomuuksia Chișinăussa

Varhaiset vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moldovan kulttuuriperintö alkaa ajoilta, jolloin Rooman valtakunta valloitti Daakian ja valloittajien vaikutteet sekoittuivat paikallisiin perinteisiin. Roomalaisten jälkeen alueen yli pyyhkäisi monia usein väkivaltaisia kansoja: hunnit, itägootit, bulgaarit, madjaarit ja mongolit. 1200-luvulla Unkari linnoitti aluetta Siretuljoelle asti ja hallitsi sitä kunnes 1349 ruhtinas Bogdan perusti Moldovan ruhtinaskunnan. Sitä kutsuttiin aluksi Bodganiaksi, ja se ulottui Karpaateilta Dnestrjoelle. Sen nimeksi annettiin Moldova nykyisin Romanialle kuuluvan Moldovajoen mukaan.[10]

Ruhtinaskunnasta vieraan vallan alle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1400-luvun loppupuolella ottomaanit lisäsivät painetta Kaakkois-Euroopassa. Vaikka Tapani III Suuri voitti useita taisteluita, Moldovan ruhtinaskunta joutui lopulta alistumaan vuonna 1512 ottomaanien imperiumin vasallivaltioksi. Vuonna 1775 itävaltalaiset valtasivat Pohjois-Moldovan ja liittivät sen valtakuntaansa Bukovinan nimellä. Venäjä puolestaan liitti vuonna 1812 Moldovasta itseensä Prutjoen itäpuoliset osat. Tämä Venäjän valtakunnassa Bessarabiana tunnettu alue vastasi suurimmalta osin nykyistä Moldovan tasavaltaa. Moldovan itsenäisenä säilynyt länsiosa yhdistyi Valakian ruhtinaskunnan kanssa 1861 ja muodosti uuden Romanian valtion.[10]

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1918 Bessarabia liittyi yhdessä Bukovinan ja Transilvanian kanssa Romaniaan.[11]

Neuvostoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan yhteydessä Neuvostoliitto liitti Bessarabian itseensä. Pohjois-Bukovina ja kaistale Mustanmeren rannikkoa liitettiin suoraan Ukrainan neuvostotasavaltaan. Valtaosa Bessarabiasta yhdistettiin kuitenkin Dnestrjoen itäpuolisen, Ukrainan SNT:n alaisen Moldovan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan kanssa Moldovan sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Mustanmeren rannikko liitettiin Ukrainan neuvostotasavaltaan, jolloin Moldovasta tuli sisämaavaltio.[11]

Kesäkuussa 1941 saksalaiset ja romanialaiset hyökkäsivät Moldovan ja Ukrainan neuvostotasavaltoihin. Saksalaiset antoivat aseveljelleen Romanialle entisen Bessarabian lisäksi kaistaleen Dnestrjoen toiselta puolelta, jonka romanialaiset nimesivät Transnistriaksi. Järjestely jatkui vuoteen 1944 asti, jolloin Neuvostoliitto valtasi Trasnistrian ja Bessarabian takaisin. Ne siirtyivät virallisesti osaksi Neuvostoliittoa vuonna 1947, ja vanhat rajat ja venäläisperäiset paikannimet palautettiin käyttöön.[12] Sodan jälkeen alkoi voimakas venäläistämispolitiikka, ja siteitä Romaniaan pyrittiin häivyttämään. Etnisiä venäläisiä ja ukrainalaisia rohkaistiin muuttamaan varsinkin Transnistrian alueelle, ja romaniasta eriytetyssä moldovan kielessä otettiin käyttöön kyrilliset kirjaimet. Leonid Brežnev toimi Moldovan kommunistisen puolueen pääsihteerinä 1950–1952, ja valtakaudellaan hän tukahdutti romanialaisten kapinayrityksen. Vasta Mihail Gorbatšovin perestroikan aikana kansallismielisten tuntojen ilmaiseminen vapautui.[13]

Itsenäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moldovan sosialistinen neuvostotasavalta julistautui itsenäiseksi vuonna 1991 nimellä Moldovan tasavalta.[14] Nuoren valtion ensimmäinen presidentti Mircea Snegur käytti ilmaisuja, jotka liittivät maan Romanian yhteyteen mutta vastusti silti välitöntä yhdistymistä Romaniaan. Moldovan kansanrintama hajosi kysymyksen vuoksi, ja Snegur lähti itsenäisenä ehdokkaana lokakuun 1991 vaaleihin ja voitti ne. Liittymisinnostus katosi nopeasti – joidenkin kyselyjen mukaan 70 prosenttia vastusti yhdistymistä 1992 – ja Moldova alkoi etääntyä Romaniasta. Transnistrian alueen separatistit julistautuivat erilliseksi valtioksi 1990, ja venäläisjoukot tukivat alueen itsenäisyyttä. Vuonna 1992 solmittiin aselepo. Myös kristityt turkinsukuiset gagauzit ovat hakeneet itsenäisyyttä, ja heidän alueilleen on myönnetty autonomia.[14] Vuonna 1994 hyväksytyssä uudessa perustuslaissa maan viralliseksi kieleksi määriteltiin romanian sijaan moldova.

Tyytymättömyys maan tilaan johti kommunistipuolueen murskaavaan vaalivoittoon 2001: se sai 71 edustajanpaikkaa 101:stä, ja presidentiksi nousi kommunisti Vladimir Voronin.[15] Voronin lisäsi varoja sosiaaliturvaan ja jatkoi Lucinschin yksityistämisohjelmaa. Voroninin kaudella välit Romaniaan huononivat edelleen. Vuonna 2003 maa vetäytyi Venäjän neuvottelemasta liittovaltiosopimuksesta Transnistrian kanssa.

Huhtikuun 2009 vaaleissa hallitseva kommunistipuolue sai parlamenttiin enemmistön mutta ei presidentin nimittämiseen tarvittavaa määräenemmistöä. Hävinneet puolueet ryhtyivät mielenosoitukseen, joka kääntyi väkivaltaiseksi mellakaksi ja presidentinkanslian ja parlamentin ryöstelyksi. Voronin syytti mellakoiden lietsomisesta Romanian hallitusta.[16][17][18] Kun hallitusta ja presidenttiä ei saatu nimitettyä, vaalit uusittiin heinäkuussa. Venäjä ja Kiina lupasivat uusintavaalien alla suuria lainoja, minkä arveltiin auttavan kommunisteja.[19] Kommunistit kuitenkin menettivät enemmistön. Marraskuun 2010 vaaleissa kommunistit menettivät edelleen paikkoja, ja virkaa toimittavaksi presidentiksi nousi Marian Lupu. Viimein 16. maaliskuuta 2012 parlamentti onnistui valitsemaan presidentiksi pitkän linjan juristin, eurooppamyönteisen Nicolae Timoftin.[20]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moldovan parlamentin paikkajakauma marraskuun 30. päivän 2014 vaalien jälkeen. Värit:
Venäjä-myönteiset: 46 edustajaa
  PSRM: 25 paikkaa
  PCRM: 21 paikkaa
EU-myönteiset: 55 edustajaa
  PDM: 19 paikkaa
  PL: 13 paikkaa
  PLDM: 23 paikkaa
Nicolae Timofti, presidentti 2013-nykyinen

Moldovassa on yksikamarinen, 101-jäseninen parlamentti (Parlamentul), jonka jäsenet valitaan suhteellisella vaalitavalla nelivuotiskaudeksi. Valtionpäämies on presidentti, jonka valitsee parlamentti. Presidentillä ei ole kovin paljon valtaa, mutta hän nimittää parlamentin kanssa neuvoteltuaan pääministeriehdokkaan, jonka on saatava hallitukselleen parlamentin luottamus 15 päivän kuluessa.[3]

Moldovan parlamentin kokoonpano 11/2014-
puolue edustajalkm
Moldovan tasavallan sosialistipuolue (PSRM) 25
Moldovan kommunistipuolue (PCRM) 21
Moldovan liberaalidemokraattinen puolue (PLDM) 23
Moldovan demokraattipuolue (PDM) 19
Liberaalipuolue (PL) 13

Vaikka valtaosa Moldovan valtiosta on historiallisen Moldovan itäosassa, sen yhdistyminen historialliseen Moldovan länsiosaan, ja näin Romaniaan, ei ole ajankohtainen maiden huonojen välien vuoksi. Myös muun muassa Transnistrian tilanne ja vähemmistökysymykset vaikeuttavat yhdistymistä. Yhdistymisen kannattajat ovat unionisteja (unioniști) ja itsenäisyyden kannattajat ovat moldovisteja (moldoveniști). Syksyllä 2006 tuhannet moldovalaiset alkoivat anoa Euroopan unioniin liittymässä olleen Romanian passeja. Anomuksia tehtiin ainakin 530 000.[21]

Vuonna 2003 arvioitiin, että viidesosa moldovalaisista työskenteli ulkomailla. Maan köyhyys on johtanut myös ihmiskauppaan.[22] jonka kitkemiseksi maa toivoo kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi Euroopan unionin kanssa, ja maa on allekirjoittanut ja ratifioinut ihmiskaupan kieltävän ja sen kitkemiseen pyrkivän Palermon sopimuksen.[23] Ongelma on kuitenkin se, että Moldovan viranomaisten tosiasiallinen toimivalta ei ulotu yksipuolisella julistuksella maasta irtautuneen Transnistrian alueelle, ja sitä kautta ihmiskauppa voi käytännössä onnistua.[24]

Alue- ja paikallishallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moldova jakautuu 32 hallintopiiriin (raioane, yksikkö raion), kolmeen itsehallinnolliseen kaupunkipiiriin (municipiilor, yksikkö municipiul: Chișinău, Bălți ja Bender (eli Tighina) ), yhteen itsehallinnolliseen alueeseen (Gagauzia) ja yhteen Moldovasta irtautuneeksi julistautuneeseen alueelliseen yksikköön, Transnistriaan.[3] Myös Gagauzian ja Transnistrian keskuksilla (Cahul ja Tiraspol) on kaupunkipiirin asema.[25]

Moldadm.png
Kaupunkipiirit Itsehallinnolliset alueet
Chișinău
Bălți
Bender
Gagauzia
Transnistria
Hallintopiirit
  1. Anenii Noi
  2. Basarabeasca
  3. Briceni
  4. Cahul
  5. Cantemir
  6. Călărași
  7. Căușeni
  8. Cimișlia
  9. Criuleni
  10. Dondușeni
  11. Drochia
  12. Dubăsari
  13. Edineț
  14. Fălești
  15. Florești
  16. Glodeni
  1. Hîncești
  2. Ialoveni
  3. Leova
  4. Nisporeni
  5. Ocnița
  6. Orhei
  7. Rezina
  8. Rîșcani
  9. Sîngerei
  10. Soroca
  11. Strășeni
  12. Șoldănești
  13. Ștefan Vodă
  14. Taraclia
  15. Telenești
  16. Ungheni

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Moldovan talous
Hevoskärryt Moldovan maaseudulla.
Moldovalainen yhden leun seteli.

Bruttokansantuotteella (BKT) mitaten Moldova on Euroopan köyhimpiä valtioita. Vuonna 2009 sen väestöstä 26,3 prosenttia eli köyhyysrajan alapuolella eli alle kahdella dollarilla päivässä. Moldovan valuutta on leu (MDL), joka jakaantuu sataan baniin. 1. joulukuuta 2012 valuuttakurssi oli 1 EUR = 16,04 MDL. Valtion ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 2011 oli 11,9 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli 3 400 dollaria henkeä kohti. Inflaatio vuonna 2011 oli 7,6 prosenttia. Maan tärkeimmät luonnonvarat ovat ruskohiili, fosforiitti, kalkkikivi ja viljelysmaa.[3]

Moldovan tärkeimpiin teollisuustuotteisiin kuuluvat elintarvikkeet, maatalouskoneet, jääkaapit, pakastimet, pesukoneet, kengät ja tekstiilit. Tärkeimmät vientituotteet ovat viini, elintarvikkeet, tekstiilit, koneet ja laitteet, kun taas maahan tuodaan öljyä ja kaasua, koneita ja laitteita, kemianteollisuuden tuotteita, tekstiilejä, metalleja ja metallituotteita.[3] Merkittävimmät kauppakumppanit ovat Venäjä, Ukraina, Romania, Saksa ja Italia.[26]

CIA:n arvion mukaan vuonna 2005 maatalous työllisti 27,5 prosenttia työvoimasta ja vuonna 2011 se tuotti 16,1 prosenttia bruttokansantuotteesta.[3] Maaperä on ilmeisesti Euroopan hedelmällisintä mustaamultaa, mutta maanviljely on nykyään tehotonta, sillä maanviljelyskoneet ja -laitteet ovat verrattain vanhoja. Lannoitteista ja muista maataloudessa käytettävistä kemikaaleista on puutetta, ja monin paikoin viljely täyttää luomuviljelyn ehdot. Maanviljely kärsii lisäksi työvoimapulasta maaseutuväestön hakeuduttua laajoin joukoin töihin pääkaupunkiin ja ulkomaille.lähde? Maalle tärkeä viininviljely ja tuotanto kärsi pahoin Venäjän huhtikuussa 2006 asettamista moldovalaisten ja georgialaisten alkoholituotteiden tuontikielloista. Tuontikieltoja perusteltiin terveydellisillä syillä, mutta länsieurooppalaisen lehdistön mukaan syyt olivat poliittiset.[14]

Moldovalla on EU:n kanssa kauppaa helpottava ATP (Autonomous Trade Preferences to Moldova) -sopimus. Noin puolet ulkomaankaupasta kohdistuukin EU:n alueelle.[27] Maa kuuluu myös Itsenäisten valtioiden yhteisöön (IVY), ja se liittyi 26. heinäkuuta 2001 Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseneksi. Monen muun entisen neuvostotasavallan tavoin maan taloutta yksityistettiin aluksi valikoiden, ja siten maahan muodostui hyvin rikkaiden henkilöiden oligarkia.

Maahan yritetään houkutella ulkomaisia yrityksiä ja sijoituksia alhaisella yritysverotuksella (voittovero 15 prosenttia).[28] Arvonlisäverotus on yleisesti 20 prosentissa, mutta se on alennettu tai poistettu kokonaan monilta maan infrastruktuurille tärkeiltä tuotteilta, samoin kuin elintarvikkeilta.[29] Yritystoimintaa suosisi varmasti myös maan erittäin alhainen palkkataso (vuonna 2008 keskipalkka oli noin 188 euroa kuukaudessa).[30] Tammikuussa 2014 keskipalkka oli Moldovassa noin 207 euroa (3777,4 MDL).[31][32]

Syksyllä 2007 avattiin Moldovan eteläosaan, Tonavan laaksoon hollantilaisyhtiöiden ja Euroopan investointipankin rahoittama Giurgiuleștin öljyterminaali, josta on Mustanmeren kautta yhteys Kaukasian ja Kaspianmeren öljykentille. Terminaali ja vapaasatama palvelee ensi kädessä Moldovan omaa energiahuoltoa, mutta rakenteilla oleva rautatieterminaali mahdollistaa toimitukset myös muualle Eurooppaan.[6] Moldovalla on maan eteläosassa Cahulin alueella myös pienet, arviolta 2–3 miljoonan tonnin hyödyntämättömät öljyvarat sekä jonkin verran maakaasua.[33]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moldovassa on 11 lentokenttää, joista yhdellä on yli kolme kilometriä pitkä kiitotie. Päälentoasema on Chișinăun kansainvälinen lentoasema. Rautatietä on 1 190 kilometriä ja päällystettyä maantietä 8 810 kilometriä. Vesiväyliä on 558 kilometriä Tonava-, Dnestr- ja Prut-joilla.[3]

Rautatieliikenteestä vastaa valtiollinen, Liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa oleva Moldovan rautatiet. Sillä on säännöllistä henkilöjunaliikennettä Romaniaan, Ukrainaan, Valko-Venäjälle ja Venäjälle.[34] Rautatieverkon ydin on luotu jo 1800-luvulla, esimerkiksi liikenne Chişinăuhun aloitettiin vuonna 1871.[35] Rataverkkoa käytetään etenkin rahtiliikenteeseen.[36]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2014 alun väkiluvuksi arviotiin 4 062 700, josta 3 557 600 henkeä oli Moldovassa (ilman Transnistriaa)[1] ja 505 153 Transnistrian puolella.[2] Vuoden 2004 väestönlaskennassa etnisiä moldovalaisia ja romanialaisia oli 78,2 prosenttia, ukrainalaisia 8,4 prosenttia, venäläisiä 5,8 prosenttia, gagauzeja 4,4 prosenttia, bulgarialaisia 1,9 prosenttia ja muita 1,3 prosenttia väestöstä.[3] Virallinen kieli on romaniaa lähellä oleva moldovan kieli, jota puhuu 72 prosenttia väestöstä.

Vuoden 2004 väestölaskennassa ortodokseja on 93,3 prosenttia ja Baptisteja 1,0 prosenttia väestöstä. Muita uskontoja on 2,2 prosenttia. Uskonnottomia 1,4 prosenttia ja 2,2 prosenttia ei kertonut kantaansa.[37]

Vuonna 2011 arvioitu vastasyntyneiden eliniänodote on miehille 67,68 vuotta, naisille 75,28 vuotta.[3]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mihai Eminescu, Moldovan ja Romanian kansallisrunoilija
Moldovalaista ruokaa: sarma-kaalikääryleitä hapankaalin ja mămăligăn kera.

Moldovan alue on kuulunut alueen suurempien kulttuurien valtapiireihin vuorotellen, ja sen oma kulttuuri on saanut vaikutteita niin idästä, lännestä kuin etelästäkin. Moldovalaiseen ruokaperinteeseen kuuluvat monet kasvisruoat, kana ja lampaanliha. Vuohenmaidosta tehtyä juustoa, brynzaa, syödään sellaisenaan ja käytetään ruoanvalmistuksessa. Toinen perinneherkku on polentaa muistuttava maissileipä, mamaliga.[38]

Perinteinen kulttuuri on erityisesti voimissaan perhejuhlissa kuten häissä ja ristiäisissä. Niissä tanssitaan perinteistä piiritanssia, horaa, ja soitetaan kansanmusiikkia. Perinteisiä musiikki-instrumenttejä ovat timbaalit, cimpoi, fluer, nai, cobza ja toba. Lauluperinnettä edustavat lähes 2000 vuotta vanha lyyrinen surulaulu doina sekä colinda-laulut, joita esitetään kulkien ovelta ovelle joskus kansallis- tai roolipukuihin pukeutuneina.[39]

Viiniköynnös on kasvanut Moldovan alueella jo kauan, ja keskiajalla siitä tuli maan merkittävin vientituote. Viininviljelyyn liittyvät perinteet ja sen säilyttämiseen ja nauttimiseen liittyvät keramiikka-astiat ovat säilyneet hyvin Moldovassa. Muita perinteisiä käsityön lajeja ovat puukaiverrukset ja kirjonta.[39]

Tapani III Suuri rakennutti monia hienoja luostareita ympäri Moldovaa 1400-luvulla. Hän on Moldovan kansallissankari, jonka patsas on keskellä Chișinăuta. Hänen mukaansa on nimetty katuja, ja hänen kuvansa koristaa seteleitä.[40]

Länsi-Moldovassa syntynyttä Mihai Eminescua pidetään kansalliskirjailijana niin Moldovassa kuin Romaniassakin. Muita kirjailijoita ovat Alexei Mateevici, Vasile Alecsandri, Ion Creangă ja historioitsija Alexandru Hâjdeu. Nuorempaa kirjailijapolvea edustavat Ion Druța, Nicolae Dabija, Leonida Lari, Dumitru Matcovschi ja Grigore Vieru.[40]

O-Zone on kolmen moldovalaismiehen muodostama eurodance-yhtye, joka nousi suosioon ympäri Eurooppaa vuosina 2003–2005. Vuonna 2010 se kutsuttiin Moldovan Euroviisukarsintoihin.[41]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moldovan jalkapallomaajoukkue ei ole selviytynyt MM- eikä EM-turnauksiin. Lokakuussa 2014 se oli FIFAN rankingissa sijalla 119.[42]

Olympialaisiin maa on osallistunut itsenäisenä valtiona vuodesta 1994 alkaen. Sillä on seitsemän olympiamitalia kahdeksan urheilijan tuomana. Mitalisteja ovat nyrkkeilijät Vaeceslav Gojan ja Vitalie Grușac, ampuja Oleg Moldovan, painija Sergei Mureico, melojat Nicolae Juravschi ja Victor Reneischi sekä painonnostajat Anatoli Ciricu ja Cristina Iovu.[43]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Moldovan historiasta ja nykyisyydestä on julkaistu matka- ja tietokirja, Silja Pitkänen & Ville-Juhani Sutinen: Moldova, Savukeidas 2010, ISBN 978-952-5500-76-9.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Number of resident population in the Republic of Moldova as of 1st January 2014, in territorial aspect 17.3.2014. National Bureau of Statistics of the Republic of Moldova, statistica.md. Viitattu 17.10.2014. (englanniksi)
  2. a b c d e Ministerstva ekonomitšeskogo razvitija Pridnestroskoi Moldavskoi Respubliki, kansainväliseltä asemaltaan kiistanalaisen Transnistrian tilastoviranomainen: Sotsialno-ekonomitšeskoje razvitija PMR za 2013 god (okontšatelnyje dannyje) (zip-pakattu doc-tiedosto) (sivustolta ladattu tiedosto O sotsialno-ekonomitseskom položenii PMR, julkaisun sivulla 87/88 asukaslukuarviot 1.1.2014 Transnistrian aluelle) 2014. mepmr.org. Viitattu 17.10.2014. (venäjäksi)
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q The World Factbook: Moldova CIA. (englanniksi)
  4. a b World Economic Outlook Database, April 2014 IMF. Viitattu 28 January 2015.
  5. 2014 Human Development Report Maiden HDI-sijaluvut ja indeksiarvot englanninkielisen pdf-julkaisun sivuilla 160–163, 7/2014, YK:n kehitysjärjestö (undp.org) (arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi)
  6. a b About us 2011. GIFP - Giurgiulesti International Free Port. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
  7. Geography of Moldova WorldOfMoldova. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
  8. Climate Moldova: A Country Study. Library of Congress, 1995.
  9. The Lower Dniestr National Park Romania and Moldova
  10. a b Early History Moldova: A Country Study. Library of Congress, 1995.
  11. a b Beginning of the Soviet Period Moldova: A Country Study. Library of Congress, 1995.
  12. World War II Moldova: A Country Study
  13. Postwar Reestablishment of Soviet Control Moldova: A Country Study
  14. a b c Background Note Moldova (Previous editions) 1.7.2011. US Department of State. Viitattu 15.3.2015.
  15. Moldova timeline BBC
  16. Moldovan mellakat masinoitiin internetissä Helsingin Sanomat 8.4.2009
  17. Moldovan presidentti syyttää Romaniaa osallisuudesta mellakoihin Helsingin Sanomat 8.4.2009
  18. EU kehotti Moldovaa normalisoimaan suhteet Romaniaan Helsingin Sanomat 9.4.2009
  19. $1 Bln Moldova Loan Could Signal China Diversification Radio Free Europe
  20. Tanas, Alexander: Moldova breaks political gridlock, elects president 16.3.2012. Yahoo! News. Viitattu 19.3.2012.
  21. Moldova acceptă deschiderea consulatelor la Bălți și Cahul BBC. Viitattu 13.05.2007.
  22. Trafficking troubles poor Moldova 2003. BBC News. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
  23. Ratification status 12 .a Protocol to Prevent, Suppress and Punish Trafficking in Persons, Especially Women and Children, supplementing the United Nations Convention against Transnational Organized Crime, YK 2000
  24. Raising Awareness through Strengthening and Broaden Capacity of the Moldova Red Cross on Combating Trafficking in Persons 2006. The International Federation of Red Cross and Red Crescent Societies (IFRC). Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
  25. Territorial statistics - Administrative-territorial division of the Republic of Moldova, as of January 1 2014 (Administrative-territorial division of the Republic of Moldova, as of January 1 2014 (linkki MS-Excel-tiedosto)) 2014. National Bureau of Statistics of the Republic of Moldova, statistica.md. Viitattu 31.1.2015. (englanniksi)
  26. Moldova: Maaprofiili Finpro
  27. Moldova Creating opportunities. EU. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
  28. Low income tax Global Propoerty Guide. 2011. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
  29. Moldovan tax system Welcome Moldova. 2001–2011. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
  30. How much it costs us an employee in Moldova Ascent Group
  31. Evolution of average earnings by Indicators, Years, Units and Months - Nominal average salary (january 2014) (Keskimääräisen kuukausipalkka Moldovassa (kuukausittain 2011-2014, tammikuun 2014 arvo)) 2014. National Bureau of Statistics of Republic of Moldova, statistica.md. Viitattu 22.10.2014. (englanniksi)
  32. Official exchange rates - 31.01.2014 (MDL:n vaihtokurssi Euroon nähden 31.1.2014. 1 EUR= 18.2029 MDL eli 1 MDL= 0,05492 EUR.) National Bank of Moldova, bnm.md. Viitattu 22.10.2014. (englanniksi)
  33. Energy Sources Enercee
  34. Mersul ternurilor 2014 - 2015 (Aikataulut 2014-2015) 1.6.2014. Calea Ferată din Moldova (CFM), railway.md. Viitattu 19.10.2014. (romaniaksi)
  35. Istoritšeskaja spravka o železnoi doroge Moldovy Calea Ferată din Moldova, railway.md. Viitattu 19.10.2014. (venäjäksi)
  36. General information about transport in the Republic of Moldova World of Moldova. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
  37. Population by religion Statistica Moldovei
  38. Moldovan cuisine WorldoOfMoldova. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
  39. a b The culture of Moldova – a treasure of traditions and customs WorldoOfMoldova. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
  40. a b H. Demirdirek & C. Neukirch (toim.): Moldova Countries and their cultures. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
  41. O-Zone to be invited for Moldovan selection Eurovision Square
  42. Moldiva FIFA
  43. Moldova Sport reference

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Moldova.
  • Wikivoyage-Logo-v3-icon.svg Matkaopas aiheesta Moldova Wikivoyagessa (englanniksi)