Kyproksen tasavalta

Kyproksen tasavalta Κυπριακή Δημοκρατία (kreikaksi) Kıbrıs Cumhuriyeti (turkiksi)
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Nikos Anastasiades
Pääkaupunki	Nikosia (224 500 as.)
Muita kaupunkeja	Limassol (176 900 as.) Larnaka (79 000 as.) Pafos (52 800 as.)
Pinta-ala
– yhteensä	9 2511 km² (sijalla 164)
– josta sisävesiä	ei merkittävästi
Väkiluku (2013)	1 155 4031 (sijalla 155)
– väestötiheys	119,4 / km²
– väestönkasvu	2,6 % (2011)
Viralliset kielet	kreikka, turkki
Valuutta	euro (EUR)
BKT (2011)	sijalla 120
– yhteensä	17,7 miljardia euroa
– per asukas	20 214 USD
HDI (2013)	0,845 (sijalla 32)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	4,1 %
– teollisuus	76,0 %
– palvelut	19,9 %
Aikavyöhyke	UTC+2
– kesäaika	UTC+3
Itsenäisyys Yhdistyneestä kuningaskunnasta	16. elokuuta 1960
Lyhenne	CY
– ajoneuvot:	CY
– lentokoneet:	5B
Kansainvälinen suuntanumero	+357
Motto	ei ole
Kansallislaulu	Imnos eis tin Eleftherian
Sisältää kook saaren, myös Turkin miehittämän alueen. Pelkän eteläosan pinta-ala 5 496 km2 ja väkiluku 862 000

Kyproksen tasavalta (kreik. Κυπριακή Δημοκρατία, Kypriakī́ Dīmokratía; turk. Kıbrıs Cumhuriyeti) eli Kypros (kreik. Κύπρος, Kýpros; turk. Kıbrıs) on Välimerellä sijaitsevasta Kyproksen saaresta eteläistä kahta kolmasosaa hallitseva tunnustettu valtio. Kyproksen tasavalta kuuluu Euroopan unioniin, Yhdistyneisiin kansakuntiin ja Kansainyhteisöön.

Kypros on tunnettu jo antiikin ajoista lähtien kuparistaan, ja maan kreikkalaisesta nimestä juontuu suomenkielinen nimi kuparille.

Maantiede, ilmasto ja luonto

Pääartikkeli: Kyproksen maantiede

Kyproksen tasavalta hallitsee noin kahta kolmasosaa Kyproksen saaresta. Saaren halki kulkee Kyrenean kalkkivuoret, joiden eteläpuolella Famagustan ja Morfoun kaupunkien välissä on hedelmällinen Mesaorian tasanko. Lähes puolet saaren pinta-alasta on viljelykelpoista.

Troodosin massiivi muodostaa valtaosan Etelä-Kyproksesta. Kyseessä on hyvin mineraalipitoinen veden alla syntynyt doomi, joka on Kyproksen korkein vuoristo. Saaren korkein kohta, 1 951 metriä korkea Olympos-vuori, sijaitsee Troodoksessa. Myös molempien saaren pääjokien, Pedieaksen ja Karyotin, alkulähteet sijaitsevat massiivilla. Pedieas laskee mereen Famagustanlahdessa ja Karyoti Morfounlahdessa.

Kyproksessa vallitsee välimerenilmasto, jonka myötä talvet ovat sateisia ja kesät kuivia ja lämpimiä. Meren läheisyys tasapainottaa ilmastoa sen verran, ettei varsinkaan saaren länsirannikolla ole kesäisin niin kuuma kuin muualla. Myös korkeus vaikuttaa lämpötiloihin: kilometrin nousu korkeudessa aiheuttaa noin viiden asteen laskun lämpötilassa. Kesäaikaan keskimääräinen päivän ylin lämpötila vaihtelee mesaorian tasangon 29 °C :sta Troodoksen vuorten 22 °C:seen.

Kyproksen kasvilajien kartoitus on käynnissä. Siellä on tavattu jo 1900 eri kasvilajia ja niiden alalajia, joiden joukossa 140 kotoperäistä lajia. Kyproksen arvostetuin ja kerätyin sienilaji on männynleppärousku. Myös suppilohaperoa kerätään paljon. Kuningasosterivinokas kasvaa villinä Kyproksella.

Kyproksen eläinkuntaan kuuluu noin 30 nisäkäslajia, 25 matelijaa ja sammakkoeläintä, 370 lintulajia, 250 kalajalia ja suunnilleen 6000 hyönteislajia. Se sijaitsee tärkeän lintujen muuttoreitin varrella. Hanhikorppikotka, joka oli aikaisemmin saarella yleinen, on nyt erityisen suojelun kohteena.

Historia

Pääartikkeli: Kyproksen historia

Kyproksen tasavalta itsenäistyi vuonna 1960 Britannian alaisuudesta kompromissina. Saaren kreikkalais­väestö olisi halunnut saaren liittyvän Kreikkaan (Enosis) ja turkkilais­väestö siirtomaavallan jatkumista, joten kompromissiksi perustettiin uusi valtio. Maa ajautui kuitenkin sisällissotaan vuonna 1963, ja tilanne rauhoittui vasta YK:n johdolla 1964 aselevossa, jota valvomaan YK asetti kansainväliset UNFICYP-rauhanturvajoukot.

Turkki miehitti Kyproksen pohjoisosan vuonna 1974 Kreikan sotilashallituksen tukeman vallankaappauksen jälkeen estääkseen Kyproksen liittämisen Kreikkaan. Turkin miehittämät alueet julistautuivat itsenäiseksi vuonna 1975. YK.n johdolla sovittiin "väestönvaihto-ohjelmasta", joka lupasi kreikkalaistaustaisille oikeuden jäädä pohjoiseen tai muuttaa pois, ja vastaavasti eteläosan turkkilaisille oikeuden muuttaa pohjoiseen omaisuutensa kanssa. Tämän sopimuksen nojalla 196 000 kreikkalaistaustaista kyproslaista muutti saaren eteläosaan ja 42 000 turkkilaistaustaista pohjoiseen. Seuraavan 20 vuoden aikana saaren pohjoisosaan muutti vielä 36 000 turkkilaista. Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta perustettiin 1983. Ainoastaan Turkki on tunnustanut tämän turkkilaishallinnon, jonka alueelle on muuttanut noin 90 000 siirtolaista Turkista. Kyproksen tasavalta, joka hallitsee eteläistä 2/3:aa saaresta, on sen sijaan kansainvälisesti tunnustettu.

YK:n rauhanturvajoukot ovat saarella edelleen - heinäkuussa 2013 mandaattia päätettiin jatkaa tammikuun loppuun 2014. Suomalaiset ovat osallistuneet näihin joukkoihin operaation alusta vuoteen 2005 saakka. Britannialla on saarella edelleen kaksi tukikohtaa, Akrotiri ja Dhekelia.

Väestö

Ensimmäinen presidentti, arkkipiispa Makarios III

Kyproksen tasavallan väkilukuun, 1,155 miljoonaa (arvio heinäkuussa 2013) sisältyy myös Turkin miehittämän alueen asukkaat. Kyproksen hallitus ilmoitti että sen hallitsemilla alueilla asui vuoden 2011 laskennassa 862 000 henkeä.

Kyproksen väestö jakautuu kielellisesti ja uskonnollisesti kreikkaa puhuviin ortodokseihin ja turkkia puhuviin muslimeihin. Kreikkalaisella puolella on lisäksi tuhatkunta arabiaa puhuvaa, kreikkalaisiksi identifioituvaa henkilöä, jotka vuoteen 1974 asti asuivat yhdessä ainoassa kylässä. Kyproksen arabia on yksinomaan puhuttu kieli; se on läheisintä sukua syyrialais-palestiinalaisille sedentaarimurteille. Lisäksi Kyproksella asuu joitakin tuhansia armeniankielisiä.

Kyproksen kreikka on oma murteensa, joka eroaa varsin paljon standardikreikasta ja sen muista murteista. Kuten suurin osa kreikan murteista, se ei palaudu saaren antiikinaikaisiin murteisiin vaan on kehittynyt koinee-kreikasta. Se on nykyään vain puhekieli, mutta keskiajalta on säilynyt murteella kirjoitettuja lakitekstejä. Se sisältää runsaasti arabialaisia ja turkkilaisia lainasanoja.

Hallinto ja politiikka

Pääartikkeli: Kyproksen tasavallan politiikka

Kypros on presidentillinen tasavalta. Vuoden 1960 perustuslain mukaan varapresidentti on kyproksenturkkilainen, paikka on nykyisin täyttämättä. Samoin Kyproksen parlamentin 80 paikasta 56 on varattu kreikkalaisille ja 24 turkkilaisille, mutta turkkilaisten paikat ovat täyttämättä. Pääministerin virkaa ei ole. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viiden vuoden välein, samoin parlamentti.

Kypros on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.

Saaren yhdistämisestä neuvoteltiin taas 2004, ja 24. huhtikuuta 2004 molemmilla puolilla järjestettiin kansanäänestys, jossa pohjoiskyproslaiset kannattivat yhdistymistä kaksinkertaisella enemmistöllä, mutta eteläkyproslaiset hylkäsivät sen kolminkertaisella enemmistöllä. Koska neuvottelut saaren puoliskojen yhdistämisestä eivät johtaneet tulokseen, liittyminen EU:hun koskee käytännössä vain saaren kreikkalaista osaa.

Kyproksen tasavallan suurimmat puolueet ovat kommunistinen AKEL, keskusta-oikeistolainen DISY ja demokraattinen puolue DIKO. Helmikuussa 2013 presidentiksi valittu Nicos Anastasiades edustaa DISY-puoluetta.

Hallinnollinen jako

Kyproksen alueet ja hallinnollinen jako. Tummanpunainen alue on turkkilaisten hallussa, vaaleansininen YK:n turvavyöhyke ja vihreät brittien tukikohtia.

Pääartikkeli: Kyproksen alueet

Koko Kypros on jaettu kuuteen alueeseen, jotka sijaitsevat kummallakin puolella Kyprosta. Alueet ovat (kreikan-/turkinkielinen nimi suluissa):

• Famagustan alue (Αμμόχωστος, Ammochostos / Gazimağusa tai Mağusa) (enimmäkseen turkkilaisten hallussa)
• Kyrenian alue (Κερύvεια, Keryneia / Girne) (kokonaan turkkilaisten hallussa)
• Larnakan alue (Λάρνακα, Larnaka / Larnaka tai İskele) (enimmäkseen tasavallan hallussa)
• Limassolin alue (Λεμεσός, Lemesos / Limasol tai Leymosun) (kokonaan tasavallalla)
• Nikosian alue (Λευκωσία, Lefkosia / Lefkoşa)
• Pafoksen alue (Πάφος, Pafos / Baf) (kokonaan tasavallalla)

Talous

Skiriotissan kuparikaivos.

Kupari on ollut Kyproksen tärkein luonnonvara jo antiikin ajasta lähtien. Nykyään kuitenkin kupariesiintymät on käytetty käytännössä loppuun, eikä niillä ole enää taloudellista merkitystä. Merkittäviä luonnonvaroja ovat asbesti, kipsi, marmori ja meripihka.

Kyproksen tasavalta on teollistunut, ja teollisuuden osuus työllistäjänä on ohittanut maatalouden. Maatalous keskittyy perunan, sitrushedelmien, viinirypäleiden ja pienimuotoisesti viljan viljelyyn sekä karjan kasvatukseen. Tärkeimmät teollisuustuotteet ovat savukkeet, viini, vaatteet, kengät ja sementti. Maan merkittävimmät vientituotteet ovat hedelmät ja tekstiilit.

Kyproksen tasavallan puolella on monipuolisempi aluerakenne, jonka vuoksi se on voinut kehittyä paremmin kuin pohjoinen naapurinsa. Talouden kulmakiviä ovat teollisuus, rahaa tuovat sotilastukikohdat ja tärkeimpänä kasvava turismi. Kyproksen valtiot tekevät sen verran yhteistyötä, että etelässä tuotettua maalämpöä siirretään pohjoiseen, joka puolestaan antaa talousvettä etelään.

Kyproksen tasavallan rahayksikkö on euro, joka syrjäytti vuoden 2008 alussa vanhan Kyproksen punnan.

Kyproksella oli oma öljynjalostuslaitos, mutta se suljettiin 2004. Maan sähköntuotanto on kokonaan ulkomaisen polttoöljyn varassa, ja niinpä kyproslaiset kuluttajat maksavat sähköstään Euroopan korkeinta hintaa.Vassilikokseen rakennetaan suurta satamaa, jonka yhteyteen on tulossa maakaasun nesteytyslaitos.

Kyproksella käytetään aurinkoenergiaa käyttöveden lämmittämiseen suhteessa enemmän kuin missään muussa maailman maassa.

Kyproksella on 15 lentopaikkaa, joista seitsemällä on yli 2,4 km kiitotie.

Limassolin vanha satama.

Satamakaupunkeja ovat Larnaca, Limassol ja Vasilikos. Kauppalaivastoon kuuluu 838 alusta. Matkustajien reittiliikenne Manner-Euroopan puolelle on lopetettu, joten Limassolin sataman terminaalit ovat risteilyalusten käytössä.

Maan sisällä julkista liikennettä hoitavat linja-autot ja taksit.

Kulttuuri

Halloumijuustoa.

Unescon maailmanperintöluettelossa on Kyprokselta kolme kohdetta: Choirokoitia, Pafosin kaupunki ja Troodosin maalatut kirkot.

Brittien valtakauden arkkitehtuurin näkyvimpiä tuotoksia ovat koulurakennukset, joita kyproksenkreikkalaset rakensivat korostaen klassista kreikkalaista julkisivua. Modernia arkkitehtuuria edustavat lasista ja marmorista tehdyt pankkien rakennukset. Julkiset veistokset edustavat nykyisiäja entisiä valtiomiehiä.

Kyproksella on järjestetty elokuvajuhlat vuosittain vuodesta 2006 alkaen. Sinfoniaorkesteria ylläpitää valtion perustama säätiö.

Kypros on osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuodesta 1981 (kts. Kypros Eurovision laulukilpailussa). Kilpailua maa ei ole voittanut kertaakaan. Paras sijoitus on viides sija vuosilta 1982, 1997 ja 2004.

Halumi eli halloumi on Kyprokselta lähtöisin oleva lampaan- ja vuohenmaitojuusto. Se on rekisteröity EU:ssa alkuperäistuotteeksi. Useimpien aterioiden osana on tuoretta salaattia ja maustamatonta jogurttia. Tyypillinen ravintoal-annos on meze, pieniä paloja Välimeren tapaan.

Urheilu

Kypros on osallistunut sekä talvi- että kesäolympialaisiin vuodesta 1980 alkaen. Purjehtija Pavlos Kontides voitti maan historian ensimmäisen olympiamitalin, hopeaa Laser-luokassa vuonna 2012.

Kyproksen jalkapallomaajoukkue ei ole koskaan esiintynyt Euroopan- tai maailmanmestaruuskilpailuiden lopputurnauksessa. FIFA-rankingissa se oli kesäkuussa 2011 sijalla 80.

Aiheesta muualla

• Globalis.fi – Kypros

Euroopan unioni

Alankomaat | Belgia | Bulgaria | Espanja | Irlanti | Italia | Itävalta | Kreikka | Kroatia | Kypros | Latvia | Liettua | Luxemburg | Malta | Portugali | Puola | Ranska | Romania | Ruotsi | Saksa | Slovakia | Slovenia | Suomi | Tanska | Tšekki | Unkari | Viro | Yhdistynyt kuningaskunta

Lähi-idän valtiot

Arabiemiirikunnat | Bahrain | Irak | Iran | Israel | Jemen | Jordania | Kuwait | Kypros | Libanon | Oman | Qatar | Saudi-Arabia | Syyria | Turkki

Itsehallintoalueet

Palestiinalaishallinto

Kansainyhteisö