25. heinäkuuta

25. heinäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 206. päivä (207. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 159 päivää. Suomalaisen uusperinteen mukaan 25. heinäkuuta ”Jaakko heittää kylmän kiven veteen” (Jaakon nimipäivä). Päivää on aiemmin kutsuttu ukkosen päiväksi.

---

Nimipäivät

• suomalainen kalenteri: Jaakko, Jaakob, Jimi, Jaakoppi
• suomenruotsalainen kalenteri: Jakob, Jim, Jimmy
• ortodoksinen kalenteri: Anna, Anni, Piia, Ruusa
• saamenkielinen kalenteri: Jágát, Jáhkot, Jágo, Jáhko, Járre
• vanhemmissa kalentereissa: Jacobina, Jacobus

Tapahtumia

• 306 – Konstantinus I:n joukot julistivat hänet Rooman keisariksi.
• 1261 – Mikael VIII Palaiologoksen johtamat nikealaiset joukot valtasivat Konstantinopolin, mikä teki mahdolliseksi Bysantin valtakunnan uudelleenluomisen.
• 1536 – Sebastián de Belalcázar perusti Calin kaupungin etsiessään Eldoradoa.
• 1547 – Henrik II kruunattiin Ranskan kuninkaaksi.
• 1567 – Don Diego de Losada perusti Santiago de Leon de Caracasin, nykyisen Venezuelan pääkaupungin Caracasin.
• 1593 – Ranskan kuningas Henrik IV kääntyi julkisesti protestantista katoliseksi.
• 1603 – Skotlannin kuningas Jaakko VI kruunattiin ensimmäiseksi Ison-Britannian kuninkaaksi nimellä Jaakko I.
• 1755 – Kanadan Halifaxissa päätettiin karkottaa acadialaiset. Tuhansia acadialaisia lähetettiin brittien siirtokuntiin Amerikassa, Ranskassa ja Englannissa. Osa muutti myöhemmin Louisianaan ja New Brunswickin.
• 1797 – Horatio Nelson menetti yli 300 miestä ja oikean kätensä Espanjalle kuuluvan Teneriffan saaren epäonnistuneessa valtausyrityksessä.
• 1799 – Napoleonin joukot voittivat Abukirissä Egyptissä 10 000 Mustafa Pashan johtamaa ottomaania.
• 1861 – Yhdysvaltojen sisällissota: Yhdysvaltain kongressin hyväksymän Crittenden–Johnsonin päätöksen mukaan sotaa käytiin Unionin (liittovaltion) säilyttämiseksi eikä orjuuden lopettamiseksi.
• 1866 – Yhdysvaltain kongressin hyväksymän lain perusteella perustettiin uusi sotilasarvo (”General of the Army”, joka on armeijan ylin sotilasarvo; nykyään sitä kutsutaan ”viiden tähden kenraaliksi”). Tämä korkein sotilasarvo myönnettiin ensimmäisenä kenraaliluutnantti Ulysses S. Grantille.
• 1868 – Wyomingista tuli Yhdysvaltain territorio.
• 1897 – Kirjailija Jack London lähti purjehdusmatkalle ottaakseen osaa Klondiken kultaryntäykseen, mistä hän kirjoitti ensimmäiset menestyneet kertomuksensa.
• 1898 – Espanjan ja Yhdysvaltojen sota: Yhdysvaltojen Puerto Ricon valloitus alkoi yhdysvaltalaisjoukkojen maihinnousulla Guánicanlahdessa.
• 1909 – Ilmailu: Louis Blériot lensi ensimmäisenä ihmisenä Englannin kanaalin poikki ilmaa raskaammalla lentokoneella (Calais'ta Doveriin 37 minuutissa).
• 1916 – Schmardenin taistelu, johon Saksan armeijassa palvelleista suomalaisista jääkäreistä (Jääkäripataljoona 27) osallistui pioneerikomppania.
• 1920 – Telekommunikaatio: ensimmäinen Atlantin ylittänyt kaksisuuntainen radiolähetys.
• 1925 – Uutistoimisto TASS perustettiin.
• 1934 – Natsit murhasivat Itävallan kanslerin Engelbert Dollfussin epäonnistuneessa vallankaappausyrityksessä.
• 1940 – Sveitsin armeijan ylipäällikkö kenraali Henri Guisan määräsi armeijan vastustamaan mahdollista Saksan invaasiota ja määräsi antautumisen laittomaksi.
• 1943 – Toinen maailmansota: Italian tappion uhkaamana fasistien suurneuvosto siirsi armeijan ylipäällikkyyden kuningas Viktor Emanuel III:lle. Kuningas erotti Benito Mussolinin pääministerin virasta ja nimitti Pietro Badoglion uudeksi pääministeriksi.
• 1946 – Operaatio Crossroads: atomipommi (koodinimeltään Baker) räjäytettiin veden alla Bikinin atollilla.
• 1956 – Italialainen linjalaiva SS Andrea Doria törmäsi paksussa sumussa SS Stockholmiin Nantucketin saaresta 45 mailia etelään ja upposi seuraavana päivänä, 51 ihmistä sai surmansa.
• 1969 – Vietnamin sota: Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin julistaman ”Nixonin opin” mukaan Yhdysvallat odotti tästä lähtien aasialaisten liittolaistensa hoitavan itse oman puolustuksensa. Tämä oli sodan ”vietnamisaation” alku.
• 1973 – Avaruustutkimus: Neuvostoliitto laukaisi Mars 5 -avaruusluotaimen.
• 1976 – Philip Glassin oopperan Einstein on the Beach ensiesitys.
• 1978 – Louise Brown, ensimmäinen ”koeputkilapsi”, syntyi.
• 1980 – Australialainen AC/DC-yhtye julkaisi albumin Back in Black. Albumi lienee maailman toiseksi myydyin albumi Michael Jacksonin Thriller-levyn jälkeen.
• 1984 – Saljut 7:n kosmonautti Svetlana Savitskaja suoritti avaruuskävelyn ensimmäisenä naisena maailmassa.
• 1994 – Israel ja Jordania allekirjoittivat Washingtonissa julistuksen, joka päätti valtioiden välillä vuodesta 1948 vallinneen sotatilan.
• 1995 – Saint-Michelin asemalla Pariisissa räjähti metrojunan alla pommi.
• 1997 – K.R. Narayanan vannoi virkavalan Intian 10:ntenä presidenttinä ja ensimmäisenä kastittomana presidenttinä.
• 2000 – Ilmailu: Air Francen lento 4590:n Concorde F-BTSC putosi suihkumoottorissa syttyneen tulipalon takia noin minuutin päästä noususta Charles de Gaullen kansainväliseltä lentoasemalta Pariisissa. Turmassa kuoli 113 henkilöä.
• 2004 – Lance Armstrong voitti Tour de France -pyöräilykilpailun kuudennen kerran peräkkäin.
• 2006 – Israelin ilmahyökkäys tuhosi YK:n tarkkailuaseman El Khiamin kylässä Libanonissa. Asemalla työskennelleet neljä sotilastarkkailijaa saivat surmansa, joukossa suomalainen kapteeniluutnantti Jarno Mäkinen.
• 2007 – Pratibha Patilin virkakausi Intian ensimmäisenä naispresidenttinä alkoi.
• 2010 – WikiLeaks julkaisi turvaluokiteltuja asiakirjoja Afganistanin sodasta. Yksi suurimmista tietovuodoista Yhdysvaltain armeijan historiassa.

Syntyneitä

• 1109 – Alfonso I, Portugalin kuningas (k. 1185)
• 1848 – Arthur Balfour, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri 1902–1907 (Balfourin julistus) (k. 1930)
• 1883 – Alfredo Casella, italialainen säveltäjä (k. 1947)
• 1894 – Walter Brennan, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Rio Bravo) (k. 1974)
• 1894 – Gavrilo Princip, bosnianserbialainen anarkisti (ampui Sarajevon laukaukset) (k. 1918)
• 1905 – Elias Canetti, vuoden 1981 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut bulgarialaissyntyinen brittiläinen kirjailija (Marrakešin ääniä) (k. 1994)
• 1920 – Rosalind Franklin, englantilainen tiedemies (k. 1958)
• 1923 – Estelle Scher (”Estelle Getty”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Tyttökullat) (k. 2008)
• 1923 – Maria Gripe, ruotsalainen lastenkirjailija (k. 2007)
• 1925 – Jutta Zilliacus, suomalaisvirolainen poliitikko, kirjailija ja toimittaja
• 1930 – Juri Mihailov, neuvostoliittolainen pikaluistelun olympiavoittaja (k. 2008)
• 1932 – George Sluizer, hollantilainen elokuvaohjaaja (k. 2014)
• 1933 – Jukka Virtanen, suomalainen kirjailija, runoilija, suomentaja, toimittaja, sanoittaja, näyttelijä, lausuja ja laulaja
• 1935 – Adnan Khashoggi, saudiarabialais-turkkilainen asekauppias
• 1955 – Tuulikki Elomaa (”Kike Elomaa”), suomalainen kehonrakentaja ja laulaja
• 1962 – Aki Sirkesalo, suomalainen muusikko (k. 2004)
• 1965 – Juha Nabb (”Nappi”), suomalainen muusikko
• 1967 – Matthew Steven LeBlanc (”Matt LeBlanc”), yhdysvaltalainen näyttelijä (”Frendit”)
• 1967 – Magdalena Forsberg, ruotsalainen ampumahiihtäjä
• 1978 – Louise Brown, englantilainen lapsi (ensimmäinen koeputkilapsi)
• 1980 – Toni Vilander, suomalainen kilpa-ajaja
• 1981 – Jani Rita, suomalainen jääkiekkoilija
• 1982 – Brad Renfro, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2008)

Kuolleita

• 306 – Constantius I Chlorus, Rooman keisari (s. 250)
• 1471 – Tuomas Kempiläinen, alankomaalainen munkki, mystikko ja skolastikko (Kristuksen seuraamisesta) (s. 1380)
• 1492 – Innocentius VIII, paavi (s. 1432)
• 1794 – André Chénier, ranskalainen runoilija (s. 1762)
• 1834 – Samuel Taylor Coleridge, brittiläinen kriitikko ja runoilija (Vanhan merimiehen tarina) (s. 1772)
• 1843 – Charles Macintosh, skotlantilainen kemisti ja keksijä (s. 1766)
• 1894 – Sadi Carnot, Ranskan presidentti (s. 1837) (murhattiin, puukotettiin 24. heinäkuuta)
• 1934 – Engelbert Dollfuss, Itävallan kansleri (s. 1892) (murhattiin)
• 1934 – Nestor Mahno, ukrainalainen anarkokommunisti (s. 1889)
• 1980 – Vladimir Vysotski, neuvostoliittolainen trubaduuri, runoilija ja näyttelijä (s. 1938)
• 1982 – Harold Rudolf Foster (”Hal Foster”), kanadalais-yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (Prinssi Rohkea) (s. 1892)
• 1984 – Bryan Hextall, kanadalainen jääkiekkoilija (s. 1913)
• 1986 – Lester Anthony Minnelli (”Vincente Minnelli”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (Gigi) (s. 1903)
• 1988 – Judith Barsi, yhdysvaltalainen lapsinäyttelijä (s. 1978)
• 1994 – Onni Gideon, suomalainen muusikko, säveltäjä ja viihdetaiteilija (Sirkus Papukaijan Onni-klovni) (s. 1921)
• 1997 – Ben Hogan, yhdysvaltalainen golfaaja (s. 1912)
• 2003 – Ludwig Bölkow, saksalainen lentokoneinsinööri (s. 1912)
• 2003 – John Schlesinger, englantilainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (Keskiyön cowboy) (s. 1926)

Juhlapäiviä

• Costa Rica: Guanacasten provinssin liittämisen vuosipäivä.
• Katolinen ja anglikaaninen kirkko: Jaakob vanhemman muistopäivä. Espanjassa pyhäpäivä, Santiago, Espanjan suojeluspyhimyksen päivä. Ennen vuotta 1774 Suomessakin pyhäpäivä.
• Inkavaltio: Ilyap'an juhla (”ukkonen ja salama”, sään jumala).
• Kuuba: Vallankumouksen aaton päivä (”Eve of Revolution Day”).
• Neitsytsaaret: Hurrikaanien rukouspäivä (”Hurricane Supplication Day”), jolloin rukoillaan hurrikaanikauden onnettomuuksien välttämiseksi.
• Puerto Rico: Perustuslain päivä (1952).
• Tunisia: Tasavallan päivä (1957).

---

	Lyhyt tiivistelmä päivästä 25. heinäkuuta:
	Louis Blériot 1897 – Jack London lähti kultaryntäyksessä Klondikeen. 1905 – Nobel-kirjailija Elias Canetti syntyi. 1909 – Louis Blériot lensi ensimmäisenä Englannin kanaalin yli ilmaa raskaammalla lentokoneella. 1978 – Ensimmäinen koeputkilapsi Louise Brown syntyi. 1980 – Venäläinen laulaja ja näyttelijä Vladimir Vysotski kuoli. 2000 – Air Francen lennon 4590 Concorde putosi nousussa Pariisin Charles de Gaullen lentoasemalta. Turmassa kuoli 113 ihmistä. muokkaa

Katso myös: kalenteri ~ 24. heinäkuuta, 26. heinäkuuta