1907
Wikipedia
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 15. tammikuuta – Päivätyölakkoon ryhtyneitä Laukon kartanon torppareita alettiin häätää asunnoistaan poliisivoimin Vesilahdessa ja Tottijärvellä. Poliisien ja torpparien kesken syntyi lukuisia yhteenottoja. Tapahtumat herättivät huomiota kaikkialla Suomessa.
- 20. tammikuuta – Helsingin Rautatientorilla järjestettiin mielenosoitus Laukon kartanon mailta häädettyjen torpparien puolesta.
- 22. tammikuuta – Helsingissä mitattiin Suomen kaikkien aikojen korkein ilmanpaine 1066 hPa (mb).
- 5. maaliskuuta – Toinen kansallinen duuma kokoontui Pietarissa. Sotilaat hajottivat mielenosoittajien joukon.
- 15. maaliskuuta – Ensimmäiset eduskuntavaalit alkoivat Suomessa.
- 17. huhtikuuta – Suomen Ammattijärjestö perustettiin Tampereella.
- 24. huhtikuuta – Vammalan kauppala perustettiin Venäjän keisarin Nikolai II:n päätöksellä.
- 23. toukokuuta – Ensimmäinen eduskunnan täysistunto. Puhemieheksi valittiin Nuorsuomalaisen Puolueen P. E. Svinhufvud, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n N. R. af Ursin ja toiseksi varapuhemieheksi Vanhasuomalaisen Puolueen Ernst Palmén.
- 29. toukokuuta – Ensimmäisen suomalaisen fiktiivisen näytelmäelokuvan (Salaviinanpolttajat) ensi-ilta; elokuvan ohjasi Louis Sparre.
- 14. kesäkuuta – Norjan suurkäräjät hylkäsi äänin 73–48 äänioikeuden myöntämisen naisille.
- 25. heinäkuuta – Koreasta tuli Japanin protektoraatti.
- 1. elokuuta – Partioliikkeen historian ensimmäinen leiri alkoi Brownsean saarella.
- 3. elokuuta – SVUL järjesti ensimmäiset kaksipäiväiset vapaaurheilumestaruuskilpailut Tampereella. Urheilukuninkaaksi valittiin Tampereen Pyrinnön Eino Pekkala.
- 25. syyskuuta – Säveltäjä Jean Sibelius johti kolmannen sinfoniansa ensiesityksen Helsingissä.
- 26. syyskuuta – Uusi-Seelanti sai dominion aseman Brittiläisessä imperiumissa.
- 17. lokakuuta – Vuoden 1907 paniikki Yhdysvaltojen pörsseissä alkoi, kun pörssikupla puhkesi ja muutamat yhtiöt (United Copper ja Gross & Kleeberg) suljettiin pörssin ulkopuolelle.
- 31. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi kieltolain. Keisari Nikolai II ei kuitenkaan vahvistanut sitä.
- 2. joulukuuta – Suomen Olympiakomitea perustettiin.
- 8. joulukuuta – Kustaa V seurasi isäänsä kuningas Oskar II:ta Ruotsin valtaistuimelle.
Tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö perustettiin
- Emil Henriksson keksi Abloy-lukon.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 11. tammikuuta – Pierre Mendès France, Ranskan pääministeri (k. 1982)
- 22. tammikuuta – William Ralph Dean (”Dixie Dean”), englantilainen jalkapalloilija (k. 1980)
- 12. helmikuuta – Usko Kemppi, suomalainen säveltäjä, sanoittaja, kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja (”Tulipunaruusut”) (k. 1994)
- 16. helmikuuta – Eugen Malmstén, suomalainen muusikko, laulaja, orkesterinjohtaja, säveltäjä ja sanoittaja (k. 1993)
- 28. helmikuuta – Fritz-Hugo Backman, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1993)
- 15. maaliskuuta – Sara Stina Hedberg (”Zarah Leander”), ruotsalainen näyttelijä ja laulaja (k. 1981)
- 18. maaliskuuta – Jakov Džugašvili Josif Stalinin ensimmäinen lapsi (k. 1943)
- 20. maaliskuuta – Ahti Karjalainen, suomalainen säveltäjä (k. 1986)
- 26. maaliskuuta – Viljo Vesterinen, suomalainen harmonikkataiteilija (Säkkijärven polkka) (k. 1961)
- 29. maaliskuuta – Pentti Renvall, suomalainen historiantutkija, Helsingin yliopiston kansleri (k. 1974)
- 1. huhtikuuta – Anna Bondestam, suomalainen kirjailija (k. 1995)
- 5. huhtikuuta – Juuso Walden, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (k. 1972)
- 17. huhtikuuta – Martti Miettunen, suomalainen valtioneuvos, maaherra ja Suomen pääministeri (k. 2002)
- 18. huhtikuuta – Lars Ahlfors, suomalainen matemaatikko (k. 1996)
- 29. huhtikuuta – Tino Rossi, ranskalainen laulaja ja näyttelijä (k. 1983)
- 1. toukokuuta – Volmari Iso-Hollo, suomalainen juoksija (kaksinkertainen olympiavoittaja) (k. 1969)
- 4. toukokuuta – Matti Kurjensaari, suomalainen kirjailija ja toimittaja (k. 1988)
- 9. toukokuuta – Baldur von Schirach, kansallissosialistisen Saksan nuorisojohtaja (Hitler-Jugend) (k. 1974)
- 12. toukokuuta – Katharine Hepburn, yhdysvaltalainen neljästi Oscar-palkittu näyttelijä (Kultalampi) (k. 2003)
- 13. toukokuuta – Daphne du Maurier, englantilainen kirjailija (Rebekka) (k. 1989)
- 16. toukokuuta – Lauri Koskela, suomalainen painija (k. 1944)
- 22. toukokuuta – Georges Remi (”Hergé”), belgialainen sarjakuvataiteilija (Tintti) (k. 1983)
- 26. toukokuuta – Marion Robert Morrison (”John Wayne”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Kova kuin kivi) (k. 1979)
- 8. kesäkuuta – Leo Lähteenmäki, suomalainen näyttelijä (k. 1982)
- 16. kesäkuuta – Helvi Hämäläinen, suomalainen kirjailija (Säädyllinen murhenäytelmä) (k. 1998)
- 21. kesäkuuta – Bertta Tammelin, suomalainen näyttelijä (k. 1988)
- 6. heinäkuuta – Frida Kahlo, meksikolainen taidemaalari (k. 1954)
- 7. heinäkuuta – Robert A. Heinlein, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (Starship Troopers) (k. 1988)
- 5. elokuuta – Solveig von Schoultz, suomalainen kirjailija (k. 1996)
- 13. elokuuta – Alfried Krupp von Bohlen und Halbach, saksalainen teollisuusmies (k. 1967)
- 14. elokuuta – Päivö Oksala, suomalainen antiikintutkija (k. 1974)
- 18. elokuuta – Kyllikki Mäntylä, suomalainen kirjailija (Opri) (k. 1979)
- 24. elokuuta – L. A. Puntila, suomalainen politiikan ja historian tutkija, professori ja poliitikko (k. 1988)
- 9. syyskuuta – Horst Wessel, saksalainen runoilija ja natsimarttyyri (Horst-Wessel-Lied) (k. 1930)
- 15. syyskuuta – Fay Wray, yhdysvaltalainen näyttelijätär (King Kong) (k. 2004)
- 21. syyskuuta – Kerttu Saalasti, suomalainen opetusneuvos, kansanedustaja ja ministeri (Kyösti Kallion tytär) (k. 1995)
- 27. syyskuuta – Hilja Aaltonen, suomalainen runoilija ja profeetta ("Golgatan kautta taivaallisiin") (k. 2013)
- 28. syyskuuta – Heikki Savolainen, suomalainen lääkäri ja voimistelija (kaksinkertainen olympiavoittaja) (k. 1997)
- 3. lokakuuta – Yrjö Kilpeläinen (”Jahvetti”), suomalainen poliitikko ja pakinoitsija (k. 1955)
- 3. lokakuuta – Erkki Tanttu, suomalainen taiteilija, professori ja sarjakuvapiirtäjä (Rymy-Eetu) (k. 1985)
- 9. lokakuuta – Jacques Tatischeff (”Jacques Tati”), ranskalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja, koomikko ja näyttelijä (Enoni on toista maata) (k. 1982)
- 24. lokakuuta – Eino Jutikkala, suomalainen akateemikko, professori ja historiantutkija (k. 2006)
- 13. marraskuuta – Savang Vatthana, Laosin viimeinen kuningas (k. 1978)
- 13. marraskuuta – Paavo Kastari, suomalainen lakimies ja professori (k. 1991)
- 14. marraskuuta – Astrid Lindgren, ruotsalainen lastenkirjailija (Peppi Pitkätossu) (k. 2002)
- 15. marraskuuta – Claus von Stauffenberg, saksalainen upseeri (epäonnistuneen Adolf Hitlerin murhayrityksen johtaja) (k. 1944)
- 28. marraskuuta – Alberto Moravia, italialainen kirjailija (k. 1990)
- 15. joulukuuta – Oscar Niemeyer, brasilialainen arkkitehti (k. 2012)
- 18. joulukuuta – Christopher Fry, englantilainen kirjailija (k. 2005)
- 22. joulukuuta – Emma Väänänen, suomalainen näyttelijä (k. 1970)
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. helmikuuta – Dmitri Mendelejev, venäläinen kemisti (jaksollisen järjestelmän luoja)
- 17. helmikuuta – Henry Steel Olcott, yhdysvaltalainen eversti (Kansainvälisen teosofisen seuran perustaja)
- 7. toukokuuta – Hedvig Raa-Winterhjelm, ruotsalaissyntyinen näyttelijä
- 9. elokuuta – Josef Julius Wecksell, suomalainen runoilija ja näytelmäkirjailija
- 15. elokuuta – Joseph Joachim, unkarilais-saksalainen viulisti, viulupedagogi, säveltäjä ja kapellimestari
- 4. syyskuuta – Edvard Grieg, norjalainen säveltäjä (Peer Gynt)
- 6. syyskuuta – René-François-Armand Prudhomme (”Sully Prudhomme”), vuoden 1901 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen runoilija ja esseisti (s. 1839)
- 8. joulukuuta – Oskar II, Ruotsin ja Norjan kuningas
- 17. joulukuuta – William Thomson (lordi Kelvin), skotlantilais-irlantilainen fyysikko, matemaatikko, insinööri ja keksijä (Kelvinin lämpöasteikko)
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: Albert Michelson
- Nobelin kemianpalkinto: Eduard Buchner
- Nobelin lääketieteen palkinto: Charles Laveran
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Rudyard Kipling
- Nobelin rauhanpalkinto: Ernesto Moneta ja Louis Renault
Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rakkautta – Maria Jotuni
- Jaana Rönty – Eino Leino
- Naamioita, toinen sarja – Eino Leino
- Turjan lohtu – Eino Leino
- Ennen Aatamia – Jack London
- Kulkurielämää – Jack London
- Auskultantin päiväkirja – Ilmari Kianto
- Nirvana – Ilmari Kianto
- Sieluja kevätyössä: vilahdus Moskovasta – Ilmari Kianto
- Taistelu Heikkilän talosta – Johannes Linnankoski
- Tuomio – Juhani Aho
- Jeesuksen syntyminen ihmisestä tai Jumalasta – Arvid Järnefelt
- Amerikkalaisen perinnöttären häät – Arthur Conan Doyle